Vaasan ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintojen etenemisen seuranta Valtti Valmis tutkinto työelämävalttina -projektissa



Samankaltaiset tiedostot
LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina

VALMIS TUTKINTO TYÖELÄMÄVALTTINA -projekti. Kaisa Karhu Projektipäällikkö

LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

Eroaminen vs. siirtyminen toisen asteen koulutuksessa. Ohjauksella vahvaksi elämän siirtymissä Sanna Laiho

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti

Karelia on Osaava maailma. Osaavia ammattilaisia työelämään! Kareliassa on osaamista ja asiantuntijoita, joiden kädenjälki näkyy työelämässä.

TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen. Janne Hopeela Riitta Vihuri

Sujuvasti Riveriasta Kareliaan

Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Ohjaus- ja hops-prosessi liiketalouden koulutusohjelmassa

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info

Sujuvasti Riveriasta Kareliaan

Enemmän empatiaa, yksilöllisyyttä ja opiskelijalähtöisyyttä. Korkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä ohjauksesta heidän opintopolullaan

Tule ja parasta - korkeakoulut pedagogiikan, oppimisen ja työn äärellä Helsinki,

Jatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Aluekokeilu Pohjois-Karjala.

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen. Janne Hopeela Riitta Vihuri

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Insinööri. Sairaanhoitaja. TAMKista oikeaan ammattiin. Tradenomi. Fysioterapeutti Sosionomi Röntgenhoitaja Musiikkipedagogi Muusikko

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan.

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

HOPS ja opintojen suunnittelu

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tila ja kehittäminen korkeakouluissa Petri Haltia

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun projekti

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI

Pirre Hyötynen Otto Kanervo TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET , 2014 VALMISTUNEET

Näkökulmia Diploma Supplementiin /Päivi Aho

AHOT-toiminta TAMKissa

OPISKELIJAT OSAAMISALOITTAIN, TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

TULEEKO TEKNIIKAN KANDIDAATTEJA KOLMEN VUODEN PUTKESTA?

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia)

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Tampereen seudun ammattiopisto Ohjaus ja hakeutuminen VALMAAN Pauliina Sarhela

Soja Ukkola 1

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

työpaikkaohjaaja Know How-messut Ammatinopettaja/ryhmänohjaaja Marraskuussa


CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS

LIITE 1. Väittämäkohtaiset tarkastelut koulutusohjelmittain

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

KENELLE PAHOINVOINTI KASAUTUU? Korkeakouluopiskelijoiden pahoinvointi Opiskelijabarometrissa

OPINTO-OHJAUS OPINTO-OHJAUS JA OPISKELIJATUUTOROINTI - KASVOT JA KANSSAKULKIJAT

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

Opetussuunnitelman rakenteesta opiskelija näkee opintojen sijoittumisen eri lukuvuosille.

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

JÄRJESTELMÄ ON MUTTA TOIMIIKO SE?

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

AMK-valintakoe. syksyn 2019 yhteishaussa ja Ammattikorkeakouluun.fi -sivusto

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina

INSSI-seminaari VOV! Risto Salminen

SA / Opiskelijat / Osaamisen näyttö

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Opintoihin orientointi

Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ohjauskokemukset

HOPS välineenä. Strategiset rastit: HOPS Sami Hautakangas & Liisa Ahlava

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Transkriptio:

Vaasan ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintojen etenemisen seuranta Valtti Valmis tutkinto työelämävalttina -projektissa Riitta Aikkola Vaasan ammattikorkeakoulu 1

Esipuhe Vaasan ammattikorkeakoulu on mukana Valtti valmistutkinto työelämävalttina projektissa, joka on seitsemän korkeakoulun välinen yhteistyöprojekti. Projektin koordinaattorina toimii Oulun yliopiston ohjaus- ja työelämäpalvelut ja muut mukana olevat korkeakoulut ovat Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö, Lapin yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Vaasan yliopisto. Projekti on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama ja Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen osarahoittama valtakunnallinen kehittämisohjelma vuosiksi 2008 2011. Projektin tavoitteena on ennaltaehkäistä opintojen pitkittymistä ja keskeyttämistä sekä tukea korkeakouluopiskelijoiden valmistumista ja työelämään siirtymistä. Projektin aikana kehitetään korkeakoulujen opiskelu- ja uraohjausmalleja ja selvitetään sosiaalisen median käyttömahdollisuutta ohjauksessa. Projekti keskittyy tarjoamaan riittävää ja oikeanlaista ohjausta opiskelijoille pääosin ryhmäohjauksen mutta myös henkilökohtaisen ohjauksen keinoin. Projektissa perehdytään opintojen viivästymiseen liittyvään problematiikkaan, erilaisten oppijoiden ohjaamiseen, opinnäytetyön/ graduprosessin edistämiseen sekä opiskelun ja elämäntaitojen parempaan hallintaan. Valtti-projekti toteutti huhtikuussa 2009 kyselytutkimuksen opinnoissaan viivästyneille opiskelijoille. Opinnoissaan viivästyneillä opiskelijoilla tarkoitetaan opiskelijoita, joiden vuosittainen opintopistekertymä on vähäinen suhteessa opinto-oikeusaikaan ja toisaalta opiskelijoita, joiden tutkinto on opinnäytetyötä vaille valmis. Opiskelijat, joiden vuosittainen opintopistekertymä oli vähäinen, olivat opiskelleet 2 10 lukukautta ja heidän keskimääräinen opintopistekertymänsä oli alle 22,5 opintopistettä lukukautta kohden. Vaasan ammattikorkeakoulussa kysely lähetettiin 7.4.2009 yhteensä 579 äidinkieleltään suomenkieliselle nuoriso- ja aikuisopiskelijalle, joista 490:llä opintopistekertymä oli vähäinen ja 89:llä puuttui lähinnä vain opinnäytetyö. Valtin kyselytutkimuksen ohessa selvitin tarkemmin Vaasan ammattikorkeakoulun viivästyneiden opiskelijoiden tilannetta tekemällä vertailun nuoriso + aikuisopiskelijoista keväällä 2009 ja syksyllä 2010. Keväällä 2009 selvitin, miten monta viivästynyttä opiskelijaa on eri lukukausilla ja miten he jakaantuvat koulutusohjelmittain nuoriso- ja aikuisopiskelijoiden kohdalla. Syksyllä 2010 kartoitin, mikä viivästyneiden opiskelijoiden tilanne sillä hetkellä on: kuinka moni on valmistunut, eronnut ja jatkaa edelleen opintoja. 2

Opiskelijoiden, joiden opintopistekertymä on vähäinen, tilanne keväällä 2009 ja syksyllä 2010 1. Kevään 2009 tilanne Taulukossa 1 on esitetty viivästyneiden opiskelijoiden (N=490) määrät lukukausittain ja taulukosta 2 selviää viivästyneiden nuoriso- ja aikuisopiskelijoiden määrät koulutusohjelmittain sekä kuinka monta prosenttia viivästyneitä on koulutusohjelmittain suhteessa läsnä oleviin opiskelijoihin. Taulukko 1. Viivästyneet nuoriso- ja aikuisopiskelijat, joiden opintopistekertymä oli vähäinen, lukukausittain keväällä 2009. Lukukausi Opintopisteitä Opiskelijoita 3 alle 45 8 4 alle 67 74 5 alle 112 9 6 alle 135 162 7 alle 157 13 8 alle 180 109 9 alle 202 12 10 alle 225 103 Yhteensä 490 Taulukko 2. Viivästyneet nuoriso- ja aikuisopiskelijat, joiden opintopistekertymä oli vähäinen, koulutusohjelmittain ja prosenteittain läsnä olevista opiskelijoista (tilanne 20.1.2009). Koulutusohjelma Nuorisoopiskelijat (n) Aikuisopiskelijat (n) Yhteensä (N) Viivästyneitä % läsnä olevista piskelijoista Hoitoala 32 4 36 13,0 % Sosiaaliala 9-9 9,0 % Liiketalous 86 31 117 40,0 % International Business (suomenkieliset opiskelijat) 27-27 - Tietojenkäsittely 52 1 53 49,0 % Matkailuala 24 14 38 40,8 % Konetekniikka 20 9 29 18,9 % Rakennustekniikka ja ympäristöteknologia 73 7 80 34,9 % Sähkötekniikka 33 8 41 26,3 % Tietotekniikka 58 2 60 37,0 % Yhteensä 414 76 490 Opintojaksot, jotka tuottavat eniten ongelmia ja joista opiskelijat eivät saa suorituksia, on helposti saatavissa Winha-opintorekisteristä. Selvittäessäni viivästyneiden opiskelijoiden opintosuorituksia tuli esille, että opintojaksot, joista viivästyneet opiskelijat olivat saaneet arvosanaksi 0, olivat pääosin samoja opintojaksoja, joissa aikesmminkin on ilmennyt ongelmia. Liiketalouden opiskelijoilla niitä olivat kirjanpito, kustannuslaskenta ja tilinpäätös sekä tekniikan opiskelijoilla matemaattiset ja luonnontieteelliset aineet sekä niihin verrattavat ammattiaineet. 3

Viivästyneiden nuoriso- ja aikuisopiskelijoiden (N=490) joukossa oli 29 opiskelijaa, joilla ei ollut lainkaan opintosuorituksia tai vain muutamia opintopisteitä suhteessa opiskeluaikaan. 490 viivästyneestä 10 %:lla (n=49) ei ollut lainkaan hylättyjä suorituksia, kuitenkin opintojen etenemisvauhti oli liian hidas suhteessa opinto-oikeusaikaan. Suurin osa näistä opiskelijoista opiskeli liiketalous- ja matkailun yksikössä. Muilla viivästyneillä oli hylättyjä suorituksia yksi tai useampi. 2. Syksyn 2010 tilanne Uusi tarkastelu syksyllä 2010 osoittaa, että viivästyneistä opiskelijoista 23,1 % on valmistunut ja 49,2 % kohdalla opinnot ovat edenneet ja he ovat edelleen läsnä olevina opiskelijoina. Heidän opintonsa ovat edenneet suuremmalla osalla hyvin (30 100 opintopistettä) ja pienemmällä osalla huonommin (alle 30 opintopistettä). Viivästyneistä 20,8 % on eronnut, joista 2/3 on eronnut opintojen kolmannen vuoden aikana tai sen jälkeen. Näillä eronneilla osalla oli yli 100 opintopistettä suoritettuna ja opiskeluvuosia noin kolme. 6.9 % kohdalla opinnot eivät ole edenneet lainkaan. Tästä joukosta puolet oli läsnä olevina ja puolet poissaolevina opiskelijoina. (Ks. taulukko 3.) Taulukko 3. Viivästyneet nuoriso- ja aikuisopiskelijat, joiden opintopistekertymä oli vähäinen, tilanne syksyllä 2010. Tilanne syksyllä 2010 N % Opinnot ovat edenneet 241 49,2 % Valmistunut 113 23,1 % Eronnut korkeakoulusta 102 20,8 % Opinnot eivät ole edenneet 34 6,9 % Yhteensä 490 100 % Syksyllä 2010 niistä opiskelijoista (n=49), joilla ei ollut lainkaan hylättyjä suorituksia kevään 2009 kartoituksessa, 10 % on eronnut ja lopuilla opinnot ovat edenneet. Kevään 2009 kartoituksessa viivästyneiden nuoriso- ja aikuisopiskelijoiden joukossa oli 29 läsnä olevaa opiskelijaa, joilla ei ollut suorituksia lainkaan tai ei juuri mitään opintoja suhteessa opiskeluaikaan. Syksyllä 2010 tilanne näiden opiskelijoiden kohdalla oli seuraava: 15 oli merkitty eronneeksi, näistä 8 oli aikuisopiskelijoita. Kaksi opiskelijaa oli ilmoittautunut poissa olevaksi ja yksi oli valmistunut. Kaksi opiskelijaa on valmistumassa vuoden 2010 lopussa. Kolmen opiskelijan kohdalla oli kyse siirtoopiskelijoista, joilla opintojen hyvitykset eivät olleet vielä kirjautuneet opintorekisteriin. Kolme opiskelijaa oli hakenut uudestaan koulutukseen ja saanut uuden opiskeluoikeusajan. Näillä kolmella opinnot ovat edenneet. Kolme opiskelijaa on edelleen kirjoilla, mutta heillä ei ole edelleenkään opinnot edenneet. (Ks. Taulukko 4, seuraavalla sivulla.) 4

Taulukko 4. Viivästyneiden nuoriso- aikuisopintojen tilanne syksyllä 2010, joilla ei kevään 2009 tarkastelussa ollut lainkaan tai juuri mitään opintoja suhteessa opiskeluaikaan. Tilanne Yhteensä Eronnut 15 Opinnot edenneet (siirto-opiskelija, hakeutunut uudelleen koulutukseen) 6 Valmistunut/valmistumassa 3 Opinnot eivät ole edenneet 3 Poissaoleva lukuvuonna 2010 2011 2 Yhteensä 29 Opiskelijoiden, joilta puuttuu opinnäytetyö, tilanne keväällä 2009 ja syksyllä 2010 Valttikysely lähetettiin keväällä 2009 myös niille 89 opiskelijalle, joilta lähinnä vain opinnäytetyö puuttui. Taulukossa 5 on esitetty koulutusohjelmittain opiskelijat, joilta opinnäytetyö puuttui huhtikuussa 2009. Taulukossa näkyy myös syksyn 2010 opiskelijoiden tilanne. Syksyn 2010 selvitys osoittaa, että opinnäytetyö valmistuu noin 85 % opiskelijoista, sillä he ovat valmistuneet. Harmillista on että tästä porukasta noin 10 % on eronnut ja opinnäytetyö on jäänyt tekemättä ja tutkintotodistus saamatta. Opiskelijat ovat kuitenkin panostaneet useita vuosia tutkinnon saamiseen. Taulukko 5. Koulutusohjelmittain yliaikaisten nuoriso- ja aikuisopiskelijoiden määrät, joilta puuttuu lähinnä opinnäytetyö. Tilanne keväällä 2009 ja syksyllä 2010. Koulutusohjelma Nuorisoja aikuisopis kelijat keväällä 2009 Tilanne syksyllä 2010 valmistunut eronnut läsnä oleva poissaoleva Hoitoala 8 6 1 1 Sosiaaliala 6 6 Liiketalous 24 22 1 1 International Business (suomenkieliset opiskelijat) 7 6 1 Tietojenkäsittely 10 9 1 Matkailuala 8 6 1 1 Konetekniikka 4 3 1 Rakennustekniikka ja ympäristöteknologia 7 7 Sähkötekniikka 5 4 1 Tietotekniikka 10 7 2 1 Yhteensä 89 76 8 4 1 Kehittämisehdotuksia Tarkasteluni osoittaa sen, että viivästyneillä opiskelijoilla on tavoitteena suorittaa opintoja, mutta heidän omalla aikataulullaan eikä määritellyn opinto-oikeusajan puitteissa. Tästä johtuen olisi tärkeää tukea opintojen etenemistä ja sen vauhdittamista. Seuraavassa esittelen muutamia keinoja opintojen 5

etenemisen ja opinnäytetyön tukemiseksi Vaasan ammattikorkeakoulussa. Esittämilläni kehittämisehdotuksilla toivon mukaan on yhteys myös läpäisyprosentteihin ja turhiin keskeyttämisiin. 1. Opintojaksot Viivästyneiden opiskelijoiden vähentämiseksi tulisi säännöllisesti seurata Winha-opintorekisteristä, missä opintojaksoissa on eniten vaikeuksia. Näihin opintoihin tulee lisätä resursseja ja luoda pysyvä lisäopetusjärjestelmä, jossa etukäteen on sovittuna lisäopetuksen antaja, resurssit ja aikataulu. Luonnontieteellisiin ja matemaattisiin aineisiin sekä niihin verrattaviin aineisiin tulee opettajien laatia lähtötasotestit, jolloin saadaan selville opiskelijoiden todellinen osaaminen. Testistä suoriutumattomilla tulisi olla läsnäolovelvoite. 2. Hyvitysprosessi Opintojen hyvityskäytäntöä tulisi nopeuttaa ja asettaa lukukauden alkuun aikaraja, mihin mennessä hyvitysanomukset tulee olla käsiteltynä. Osastonjohtajan hyväksyessä hyvityksen hyvitysprosessia nopeuttaisi se, että päätös menisi suoraan opintosihteerille Winhaan kirjattavaksi. Tällä hetkellä osastonjohtajan esityksen jälkeen hyvitysanomus etenee toimialajohtajalle päätettäväksi ja sitten toimialajohtajan sihteerille ja sen jälkeen vielä opintosihteerille Winha-opintorekisteriin merkittäväksi. Valtakunnallinen suositus on, että hyvitysprosessi tulisi olla mahdollisimman nopea. 3. Ensimmäisen vuoden jumittajat Viivästyneisiin opiskelijoihin tulisi kiinnittää huomio heti ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Opintoohjaajien henkilökohtaisten ohjausten lisäksi opinto-ohjaajat voisivat, tai siihen nimetyt opettajat, ryhmässä ohjata viivästyneitä. Esim. Valtti-projektin pienryhmäohjauksella voidaan saada opiskelijat motivoitumaan opinnoistaan ja auttamaan jumeista eroon. Opinnot etenemään ryhmää voitaisiin tarjota joko monialaisena tai koulutusalakohtaisesti ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille. Ryhmissä tulisi käsitellä opiskelutekniikoita, ajankäyttöä, motivaatiota ja omien mahdollisuuksien tunnistamista. 4. Opinnäytetyö Opinnäytetyön viivästyminen lykkää osalla valmistumista. Opinnäytetyöryhmän tarjoaminen opiskelijoille mahdollistaa sen, että opinnäytetyön etenemiseen on mahdollista saada lisätukea oman ohjaajan lisäksi. Opinnäytetyöryhmä tulisi olla tarjolla jokaisella toimialalla. Valtti-projektin Opinnäytetyö etenemään ryhmäohjauksella on saatu jumiin jäänyt opinnäytetyö etenemään. Ryhmissä on käsitelty opinnäytetyön jumeja, ajankäyttöä, kirjoittamista ja prosessia. Ryhmän aineisto voisi olla Moodle-alustalla, jolloin myös ne opiskelijat, jotka eivät pääse paikalle voisivat osallistua ryhmään. Ryhmään pitäisi olla mahdollisuus tulla ns. non stopina, jollois opiskelija voi valita, milloin hyppää mukaan ryhmään. Hänellä olisi mahdollisuus olla mukana kerran tai kaikilla tapaamisilla joko henkilökohtaisesti tai verkon kautta. Ryhmätapaamisia tarjottaisiin koko lukuvuoden ajan. Kullekin koulutusalalle ja eri kieliryhmille tulisi tarjota oma opinnäytetyöryhmänsä. 6

5. KV vaihto ja siirto-opiskelijat Viivästyneiden joukossa oli muutamia sellaisia opiskelijoita, jotka olivat olleet vaihdossa tai siirtyneet muista ammattikorkeakouluista. Tulisi edelleen kiinnittää huomio siihen, että opiskelijan KV-vaihto eikä siirtyminen muualta pitkittäisi valmistumista. 6. Asenne Henkilöstöllä tulisi olla positiivinen ja rohkaiseva asenne toinen toisiinsa ja opiskelijoita kohtaan. Negatiivinen asenne saa aikaan yllättävän paljon haittaa ja myös opintojen viivästymistä. Pirkko Nurmen (2009 1 ) väitöskirjan mukaan opettajien pienetkin kiitoksen sanat, hyvät katseet ja kommentit sekä kannustaminen muistetaan pitkään. Opettajan myönteinen asenne opiskelijoihin lisäsi heidän osallisuutta ja oppimista. Opettajien tulee muuttaa työtään palveluammatin suuntaan ja nähdä opiskelija asiakkaana, jota tulee palvella mahdollisimman hyvin. Kannustava ote ja maine leviää nopeasti ja antaa hyvän kuvan koko opiskeluyhteisöstä. 1 Nurmi, P. (2010). Opettaja kouluhyvinvoinnin edistäjänä. Toisen asteen opettajat dialogisuutensa ja autenttisuutensa sääntelijöinä. Kuopion yliopisto. Kuopion yliopiston julkaisuja e. Yhteiskuntatieteet 170. 7