HYPOTEESI IBE-päättely (inference to the best explanation) o Verrataan useita keskenään kilpailevia hyviä hypoteeseja, joista löytyy se parhaiten perusteltavissa oleva o Suodatetaan hypoteesit esim. niiden todisteiden luotettavuuden perusteella o Paras sopii aineistoon + myös ennakoi tulevia havaintoja = luo yleistyksiä o Käytännössä yleisimmin (?) käytetty päättelymetodi
HYPOTEESI Millä perusteilla voi arvioida hypoteesien totuusarvoja = osoittaa hypoteesi päteväksi? 1. Pragmaattinen (käytännöllinen) tulkinta: o Hypoteesit toimivat ja siksi ovat totta käytännössä o Voi johtaa siihen, että ei havaita epätosia väitteitä (mm. vanhat suomalaisten muutto -hypoteesit näyttivät aikoinaan toimivilta) 2. Korrespondenssi: o Vastaavuus o Ne havaitut tosiasiat (havainnot), joihin hypoteesi perustuu, vastaavat todellisuutta o Lähestyy ns. arkiajattelua o Ongelmana mm.: vastaavuus riippuu myös havaitsemattomista tekijöistä; kaoottisesta menneisyydestä saatavalla informaatiolla ylipäätään vastaavuutta todellisuuden kanssa?
HYPOTEESI 3. Koherenssi: o Yhteensopivuus o Havaitusta ilmiöstä/asiasta tehty hypoteesi sopii yhteen muun kokonaisuuden tai laajemman näkemyksen kanssa ja on siksi koherentti (eli totta ) o Mm. Habermas: koherentti päätelmä = tiedeyhteisön yhteisesti hyväksymä (onko sellaista?) o Ongelmana: olisi tiedettävä tuon kokonaisuuden tai laajemman näkemyksen totuusarvo Huom! Hypoteesi-termiä karsastetaan monissa ns. laadullisissa tutkimuksissa. Se mielletään usein vain ns. deduktiivis-hypoteettiseksi päättelyksi. Termiä on kierretty mm. käyttämällä termejä esioletukset ja työhypoteesi. Muistettava siis hypoteesin monet merkitykset ja käyttötavat.
ARKEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA YLEISTÄEN Keskeinen kysymys: mihin arkeologinen tutkimus tähtää nimenomaan menneisyydentutkimuksena; tässä jätetty tarkastelun ulkopuolelle mm. kulttuuriperintökysymykset ja arkeologian muu relevanssi nyky-yhteiskunnassa (niistä omat luentonsa seur. lukuvuotena) Ydinongelma: menneisyyden aineisto syntynyt eri tarkoituksiin, kuin mihin arkeologi sitä käyttää ; esim. keramiikkaa aterioita varten, arkeologille esim. yhteisöjen kontaktien tutkimisen lähde Tutkimus yleensä kolmiosainen: tutkimuskohteen kuvaus, selitys ja ymmärtäminen Näistä ymmärtäminen haastavinta sinänsä ja erityisesti sen välittäminen lukijoille Keskeisenä tavoitteena kuitenkin ymmärtää menneisyyden elämää ihmistä yleensä
YLEISTÄEN Mitä on ymmärtämien? Oleellinen käsite nykyarkeologiassa Ymmärrettävä ihmiselämän samanaikaista rationaalisuutta ja kaoottisuutta Ymmärtävä tulkinta alkaa hämmennyksestä ja tietämättömyydestä löydetyn suhteen (J. Thomas 2006) Yhteiskuntateoreetikko J. Habermas: rationaalinen tulkinta; jonkinlaisen järjen löytäminen Filosofi Panu Raatikainen (2004): o Fysikaalisten tosiasioiden ymmärtäminen o Mentaalisen tilan ymmärtäminen o Tekemisen tarkoituksen ymmärtäminen o Toiminnan motivaation ymmärtäminen Lukuisia muita ymmärtämisen määritelmiä, mm. tutkittavan kohteen kryptatunkin merkityssisällön tajuaminen, kyky nähdä toisen /toisesta näkökulmasta, empatia
YLEISTÄEN Arkeologinen tutkimusprosessi primääriaineisto kirjallisuus/ aiempi tutkimus oma tutkimus
ARKEOLOGISEN TUTKIMUKSEN LOPPUTUOTE, JULKAISU Ian Hodder (2000): With apologies to Clifford Geertz (1973,19) what do archaeologists do? they write. Rosemary A. Joyce (2002): With apologies to Ian Hodder, What do archaeologists do? They talk. Lopputuotteena julkaistu tutkimus: aineistoanalyysien ja päättelyprosessien eli päättelyvaiheen jälkeen perustelu- eli argumentaatiovaiheessa kirjoitetaan johtopäätökset Arkeologiassakin sosiaalistutaan omaan tiedeyhteisöön sen omine diskurssitapoineen Arkeologiakoodi aika yleistajuista tutkimusten lukijakuntana kollegoiden lisäksi tiedeyhteisön ulkopuoliset tahot
JULKAISU Käytetyn kielen kahtalainen luonne: informaation siirtoväline ja todellisuuden muokkaaja ja rakentaja = vallan väline Ks. edellä (toinen luentokerta) käsitteiden merkityksestä Esittämisen vaatimukset Ilkka Lähteenmäen (2016) mukaan: puhuttelee, avautuu ja näyttäytyy uskottavana sekä historioitsijalle itselleen että lukijoille. Arkeologialle historiantutkimusta oleellisempaa kielen ja visuaalisten elementtien yhdistäminen (kartat, kuvat, piirrokset ) Colin Renfrew, Archaeology: Theories, Methods and Practice. 1996.
JULKAISU - NARRAATIO Askel takaisin teoretisointiin: onko julkaisu nimenomaan kertomus menneestä? Narrativismi-termi historianfilosofiaan vasta 1970-luvulla, arkeologiaan vasta paljon myöhemmin Postmoderni filosofia ja relativismi korostetusti menneisyydentutkimuksen kertomuksellinen ja subjektiivinen luonne Narraatio: a) Pieni tai suuri kertomus menneisyydestä; esim. maatalouden synty ja kehitys, asuinpaikan historia b) Tapa esittää menneisyys tietyn rakenteen mukaisesti, tietyllä tavalla järjestettynä; esim. kronologisesti (asutusvaiheet) tai temaattisesti (tavaranvaihdon mekanismit) Kerronnallisuutta kaikessa menneisyystulkinnassa, vaikka saavuttamaton objektiivisuus olisi tavoitteena
JULKAISU - NARRAATIO Kokonaisnäkemys aina konstruktio, jossa menneisyydentutkijan luoma narraatio antaa merkityksen menneisyydestä saataville informaatiopaloille = toisiaan tukevat osat yhdistyvät kokonaisuudeksi Menneisyyskertomuksessakin tieteellinen argumentti kuitenkin jotenkin luokiteltava: episteemisesti luotettava (mm. lähdepohja), rationaalisesti luotettava, vain pelkkä retorinen väite, metafora Menneisyydentutkimus siis vain kertomuksia? (narraatiosta ks. esim. Rosemary A. Jouce, The Languages of Archaeology: Dialogue, Narrative, and Writing. 2002; Jouni-Matti Kuukkanen, Postnarrativist Philosophy of Historiography. 2015.)
JULKAISU - POSTNARRATIVISMI Postnarrativismi reaktiona narrativismiin 2000-luvulla: pelko liiallisesta relatiivisuudesta ja todenmukaisuustavoitteen hylkäämisestä Esille rationaalisuuden vaatimus: kaikki menneisyystulkinnat eivät samanarvoisia Pyrkimys rationaalisen ajattelun ja argumentoivan (= näkemykset perustellaan faktoilla ja logiikalla) tiedonkäsittelyn avulla saavuttaa jonkinlainen käsitys totuudesta/menneestä todellisuudesta (ei varsinaista totuutta ) Ei siis uskoa L. von Ranken ideaaliin ( Wie es eigentlich gewesen ) tai pyrkimystä menneisyyden suoraan rekonstruointiin
JULKAISU - POSTNARRATIVISMI Episteemisillä asioilla suuri merkitys: jos väite episteemisesti ja argumentatiivisesti puolustettavissa, perusteltavuusvaatimus täyttyy Korostaa siis tulkinnan rationaalista oikeutusta jälkipositivistinen ja - analyyttinen Ei oikeita ja vääriä menneisyystulkintoja, vaan perustelultaan parempia ja huonompia Menneisyys ei kertomusten kokonaisuus, vaan lukemattomien toisiinsa liittyvien ja liittymättömien asioiden ja yhteensattumien verkko Tutkimuksella kuitenkin aina jossain määrin kerronnallisuusominaisuuksia ja syntetisoivia kokonaisnäkemyksiä menneisyydestä