Toimintakertomus 2009 Seinäjoen kaupunginkirjastomaakuntakirjasto SEINÄJOEN KAUPUNKI Kaupunginkirjastomaakuntakirjasto
SISÄLLYSLUETTELO Vuosi 2009 2 Suunnittelun vuosi 3 Kasvojenpesua ja nuorennusleikkauksia 4 Verkko-oppia asiakkaille 5 Kirjaston kasvot Facebookissa 6 Genre-iltoja kauhusta mangaan 7 Säätiö 8 Kuuntele kirjastokortilla musiikkia 8 Sepen ja Ykän vuosi 9 Ykä rokkasi 9 Keski-Nurmon kombikirjastossa lainataan omatoimisesti 11 Etälainaus 12 Koulutusta meillä ja muualla 12 Koulutusta ja seminaareja muualla 14 Aineistot ja tiedonhaku 14 Mediakasvatus 14 Ohjelmistot 14 Muuta 15 ja ulkomailla 15 Nurmon kirjasto 15 Peräseinäjoen kirjasto 17 Hyllykallion kirjasto 18 Ylistaron kirjasto 20 Kirjaston vuosi numeroina 21 Kirjastoverkko ja aukioloajat 2009 21 Henkilöstö 2009 22 Aineistot 23 Hankinta 23 Asiakkaat 23 Toimipisteiden laina- ja kävijämäärät 23 Toiminta-ajatus ja talous 24
Vuosi 2009 Vuosi 2009 oli valtakunnallisesti taloudellisen taantuman vuosi. Seinäjoen kaupunkia taantuma ei onneksi kurittanut kaikkein raskaimmalla kädellä. Kirjaston kokonaislainaus kuitenkin nousi vuonna 2009, mikä on yleinen lama-ajan ilmiö. Maksuttomana, kaikille avoimena palveluna kirjasto edistää ihmisten tasa-arvoa ja erityisesti taloudellisen taantuman aikana kirjaston merkitys huomataan erityisesti. Edelleen kaivattaisiin kuitenkin kunnollisia välineitä, joilla kirjaston yhteiskunnallinen vaikuttavuus voitaisiin osoittaa. Muuten vuotta 2009 leimasi Seinäjoen kaupungin kirjastotoimessa vilkas rakennussuunnittelu. Kirjastotoiminnan kehittämistä ei kuitenkaan unohdettu, vaikka rakennussuunnitteluun kuuluvien käyttäjäohjeiden tekeminen, erilaisiin kirjastoihin tutustuminen ja muu suunnitteluun osallistuminen vaatikin panostusta. Vuoden aikana toteutettiin useita erilaisia yhteistyöhankkeita, loikattiin mukaan sosiaalisen median maailmaan ja avattiin uusi kirjasto Keski- Nurmoon. Vuosi oli myös koko kirjastotoimelle ja kirjastolaisille uusien toimintatapojen vuosi. Vuoden vaihteessa tapahtunut Seinäjoen, Ylistaron ja Nurmon kuntaliitos vaikutti tavalla tai toisella jokaisen toimipisteen toimintaan. Onneksi niin asiakkaat kuin henkilöstökin näyttävät vuoden aikana sopeutuneen hyvin uuteen tilanteeseen ja siitä on pystytty myös hyötymään. Kirjastojen asiakkaat ovat huomanneet, että oman kirjaston kokoelmien lisäksi käytössä ovat kaikkien Seinäjoen viiden kirjaston, kahden kirjastoauton, kyläkirjastojen ja lainausasemien kokoelmat. Lainojen palautusmahdollisuus kaikkiin toimipisteisiin on myös saanut kiitosta, samoin syksyllä 2009 käyttöön otetut tekstiviestipalvelut. Mervi Heikkilä kirjastotoimenjohtaja 2
Suunnittelun vuosi Kirjastosuunnittelu eteni vuonna 2010 vauhdikkaasti. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 12.1.2009 kirjaston laajennuksen arkkitehti- ja pääsuunnittelijavalinnasta. Arkkitehtikilpailun perusteella valittiin suunnittelijaksi Arkkitehtitoimisto JKMM Oy. Samassa kokouksessa kaupunginhallitus päätti, että rakennus- ja suunnittelutoimikunnan on esitettävä alkuperäiselle suunnitelmalle vaihtoehtoinen tilaohjelma, jossa lasten- ja nuortenosasto sijoitetaan uudisrakennukseen. 4.5. 2009 kaupunginhallitus lopullisesti päätti sijoittaa lasten- ja nuorten osastot pääosin uudisrakennukseen. Päätös oli kirjastosuunnittelun, kirjaston toiminnallisuuden sekä lapsiperheiden kirjastonkäytön kannalta tärkeä. Pääsuunnittelijan valinnan jälkeen voitiin kilpailuttaa rakenne- geo-, LVIA- sekä sähkösuunnittelu. Rakennesuunnittelijaksi valittiin Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy, LVIA-suunnittelijaksi insinööritoimisto Ylitalo Oy, Geosuunnittelijaksi Geopalvelu Oy, sähkösuunnittelijaksi Satakunnan insinööritoimisto Oy. Vuoden lopussa suunnitteluryhmä täydentyi av-suunnittelutoimisto AvePlan Ky:llä. Kun suunnittelijat oli valittu, lähti kirjastosuunnittelu toden teolla liikkeelle. L1-piirustukset esiteltiin rakennus- ja suunnittelutoimikunnalle 25.6.2009. L2-piirustukset taas luovutettiin rakennuttajalle 12.10. Rakennuslupahakemus voitiin tehdä 9.11. ja rakennusalueen uusi asemakaava sai lainvoiman 23.11. 2009. Kirjaston rakennus- ja suunnittelutoimikunnan kokousten lisäksi vilkas suunnitteluvuosi tarkoitti sitä, että kirjaston henkilökuntaa, lähinnä kirjastotoimenjohtaja, mutta myös muita henkilöitä, osallistui myös varsinaisiin suunnittelukokouksiin, kirjastolla järjestettyihin käyttäjäpalavereihin sekä erilaisiin suunnittelun osa-alueita koskeviin palavereihin. Kirjastolle muodostettiin myös oma, käyttäjänäkökulmaan paneutunut rakennustiimi, johon kuuluivat kirjastotoimenjohtajan lisäksi kirjastotoimen apulaisjohtaja Sinikka Ijäs, vastaava informaatikko Tuula Ala-Hakuni, kirjastovirkailija Anne Pohjola sekä aikuistenosaston osastonjohtaja Hannele Puhtimäki. Se kokoontui tarpeen mukaan kommentoimaan luonnospiirustuksia eri vaiheissa. Kalustesuunnittelija Päivi Meuronen JKMM:stä oli usein mukana rakennustiimin kokouksissa. Koko kirjaston henkilökunta sai ottaa kantaa piirustuksiin jo luonnosvaiheessa, sillä henkilöstöpalavereissa käytiin pienryhmissä läpi piirustukset sekä L1- että L2-vaiheissa.Lisäksi rakennussuunnittelun puitteissa tehtiin useita tutustumismatkoja eri kirjastoihin. Rakennus- ja suunnittelutoimikunta vieraili 26.3. Turun uudessa kaupunginkirjastossa. Kirjaston osastonjohtajat vierailivat 19.11. Kokkolan ja Vaasan kaupunginkirjastoissa. Joulukuussa 2009 kaupunginarkkitehti Juhani Lahti, kalustearkkitehti Päivi Meuronen sekä kirjastotoimenjohtaja Mervi Heikkilä vierailivat Hollannissa, Amsterdamin, Haagin ja Rotterdamin kirjastoissa. Matka oli Länsi-Suomen lääninhallituksen järjestämä. Mervi Heikkilä 3
Kasvojenpesua ja nuorennusleikkauksia Kirjaston kokoelmatyön tarkoituksena on luoda mahdollisimman monipuolinen, ajantasainen ja kiinnostava kokoelma, josta asiakkaan on helppo löytää juuri tarvitsemansa tai haluamansa aineisto. Kokoelmaa rakennetaan toisessa päässä monipuolisilla ja asiakaskunnan huomioon ottavilla hankintavalinnoilla, toisessa päässä poistoilla ja varastoinneilla pyritään pitämään kokoelma ajantasaisena, hyväkuntoisena ja laaja-alaisena. Kokoelman on koko ajan uusiuduttava, ettei se museoituisi ja muumioituisi. Kuitenkin siinä on laaja-alaisuuden ja ajantasaisuuden lisäksi oltava myös syvyyttä, historiallista perspektiiviä. Henkilökunnan asiantuntemusta tarvitaan pohdittaessa, milloin teos on säilytettävä omassa kokoelmassa, milloin taas voidaan käyttää muun kirjastoverkon palveluita teoksen saamiseksi asiakkaan käyttöön. Kuluvan vuoden aikana kokoelmatyöhön, poistoihin ja varastointiin paneuduttiin pääkirjastossa entistäkin perusteellisemmin, jotta tuleviin uusiin kirjaston tiloihin saataisiin mahdollisimman kompakti kokoelma. Avokokoelman lisäksi aloitettiin myös kirjavaraston tarkka läpikäyminen. Osaa aikanaan varastoon siirretyistä kirjoista ei enää nykynäkökulmasta katsoen ole tarpeen itse säilyttää. Kokoelmatyö on haastavaa, sillä vaikka kirjastolla onkin omat poisto- ja varastointiperiaatteensa, täysin yksiselitteisiä ja yksityiskohtaisia sääntöjä on vaikea laatia. Tietojen uusiutuminen eri aloilla vaihtelee paljon, jolloin myös poisto- ja varastointitarve eri kirjastoluokissa on erilainen. Esimerkiksi lääketieteen ja tekniikan luokissa teokset saattavat asiasisällöltään vanhentua nopeasti ja ne pyritään sitä myötä poistamaan, kun taas joillakin aloilla, kuten taiteen tai historian luokissa, joissa teokset eivät sisällöltään paljonkaan vanhene, kriteerit ovat toisenlaiset. Jokaisessa yksittäisessä tapauksessa joudutaan aina ottamaan huomioon myös kirjan kunto, kysyntä, kappalemäärä ja muun aihetta käsittelevän kirjallisuuden määrä kirjastossa. Kaunokirjallisuuden suhteen on myös arvioitava teoksen kirjallinen arvo ja paikka kirjallisuuden traditiossa. 4
Onnistuneen työn tuloksena on kokoelma, joka tarjoaa asiakkaalle näkymän ja mahdollisuuden tutustua monenlaisiin maailmoihin ja houkuttaa tarttumaan kirjaan. Kirjan koti kun ei niinkään ole kirjaston hyllyssä kuin lukijan kädessä. Hannele Puhtimäki Verkko-oppia asiakkaille Seinäjoen kaupunginkirjasto järjesti asiakkailleen kolmen illan koulutussarjan kevättalvella 2009. Opetusministeriön tuella järjestettyjä, asiakkaille ilmaisia tilaisuuksia mainostettiin myös paikallislehdissä. Tilaisuudet järjestettiin viikon välein ilta-aikaan käsikirjaston tiloissa. Koulutuksessa esiteltiin erilaisia verkkopalveluita, joiden avulla asiakkaat voivat etsiä tietoa. Ensimmäinen tilaisuus järjestettiin 23. maaliskuuta 2009, otsikkona oli Oman talon trahteerit kirjaston omat verkkopalvelut. Osallistujille esiteltiin parhaat palat kirjaston kotisivuilta ja näytettiin mitä kaikkea kirjaston omasta blogista löytyy. Asiakkaita opastettiin hakemaan kirjastoaineistoa Seittiverkkopalvelusta, tekemään varauksia ja uusimaan lainojaan. Porstuaverkkopalvelusta osallistujat oppivat löytämään kotiseutuaineistoa. Lisäksi tutustuttiin eteläpohjalaisia kirjailijoita esittelevään Lakialla tuuloo kirjailijahakemistoon. Toisen, 31. maaliskuuta järjestetyn koulutustilaisuuden aiheena oli Sinttejä ja vonkaleita uutiskalastusta verkossa. Illan sisältönä olivat erilaiset kotimaiset ja ulkomaiset artikkeli- ja lehtitietokannat sekä internetin uutispalvelut. Osallistujille esiteltiin mm. kotimainen Aleksi-artikkeliviitetietokanta ja kirjaston hankkimat ulkomaisten lehtien laajat Ebsco- ja Library PressDisplay 5
kokotekstitietokannat. Painettujen lehtien sijaan kirjastot hankkivat tulevaisuudessa yhä enemmän tällaisia sähköisiä lehtiä asiakkaiden luettavaksi. Viimeinen koulutus, 7. huhtikuuta, käsitteli monihakupalveluita otsikolla Yksi mato monta kalaa. Tilaisuudessa tutustuttiin Pohjanmaan Nelli tiedonhakuportaaliin, jonka avulla asiakas voi hakea aineistoa yhtä aikaa monesta erityyppisestä tietokannasta. Nelli on Kansalliskirjaston vetämä valtakunnallinen hanke ja tiedonhakuportaali, joka on Suomessa käytössä sekä yleisissä että tieteellisissä kirjastoissa. Pohjanmaan Nelli on Seinäjoen, Vaasan ja Kokkolan maakuntakirjastojen yhteinen palvelu, jota kirjastot yhteisesti ylläpitävät. Tilaisuudessa esiteltiin myös Frank-monihakua ja internetin metahakupalveluita. Koulutustilaisuudet onnistuivat hyvin, osallistujia oli yhteensä 37. Varsinkin varttuneemmat asiakkaat olivat kiinnostuneita aiheesta. Näyttää siltä, että tällaisille koulutustilaisuuksille olisi jatkossakin kysyntää. Olisi hyvä, jos kirjastossa pystyttäisiin järjestämään koulutusta järjestelmällisesti esimerkiksi kevät- ja syyskaudella. Haasteena ovat tilaisuuksien markkinointi ja resurssit. Toisaalta kirjaston kynnys on matala, se on avoin kaikille ja koulutus on ilmaista. Tuula Ala-Hakuni Kirjaston kasvot Facebookissa Facebook on yhteisöllinen verkkopalvelu, johon sekä yksityishenkilöt että yhteisöt voivat liityttyään luoda käyttäjäprofiileja. Monet kirjastot ovat jo liittyneet käyttäjiksi. Facebook on kirjastolle maksuton, nopea ja joustava keino tiedottaa toiminnastaan ja tapahtumistaan sekä näkyä siellä, missä ihmiset ovat. Liittymällä kirjaston faniksi saa omalla etusivullaan tietoa kirjaston toiminnasta. Fanien kommenttien kautta kirjasto saa myös palautetta. Seinäjoen kaupunginkirjasto liittyi Facebookin käyttäjäksi elokuussa 2009, ja tällä hetkellä (25.1.10) faneja on kertynyt 200. Tilapäivityksiä on ollut kuukausittain 13-20. Sivulla on tapahtumien ja näyttelyiden lisäksi mm. muistutettu poikkeuksellisista aukioloajoista ja tuotu esiin ajankohtaan sopivia alueellisen verkkopalvelu Porstuan artikkeleita. Samoin kirjaston blogissa joka kuukausi julkaistavat kirjavinkit saa nähtäväkseen myös Facebook-sivulla. Hannele Puhtimäki 6
Genre-iltoja kauhusta mangaan Vuosien 2008-2009 aikana Seinäjoen ja Peräseinäjoen kirjastoissa järjestettiin nuorille niin sanottuja genre-iltoja. Kohderyhmänä olivat teini-ikäiset 12 13- vuotiaista ylöspäin, mutta tervetulleita tilaisuuksiin olivat muunkin ikäiset. Ainoastaan kauhuillan osallistujilta edellytettiin vähintään viidentoista vuoden ikää. Hanke lähti liikkeelle, kun kirjastossa haluttiin suunnitella ja toteuttaa sarja nuoria kiinnostaviin kirjallisuudenlajeihin liittyviä iltoja. Lajeiksi valittiin musiikki, kauhu, fantasia, seikkailu/toiminta, manga/anime ja rakkaus. Yhtenä ajatuksena oli saada nuoret innostumaan aktiivisemmin lukemisesta ja kirjastonkäytöstä. Se ei aina ole kovin helppoa näinä aikoina, jolloin erilaisia harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita on paljon. Illat toteutettiin yhteistyössä mm. Seinäjoen kaupungin nuorisotoimen kanssa hankkeena, jolle Länsi-Suomen lääninhallitus myönsi avustuksen. Tammikuussa 2009 päästettiin noidat, vedenneidot, maahiset ja muut fantasiahahmot liihottelemaan kirjaston alakerran käytäville. Vuorossa oli siis fantasia-ilta, jonka tunnelman luomiseen osallistui Seinäjoen kaupunginteatterin puvustamo. Yleisöä riitti mukavasti lähes kaikkiin iltoihin. Suosituimpia olivat pääkirjastossa kauhuilta sekä manga/anime-ilta. Seikkailu/toiminta ilta jäi valitettavasti ihmisille vähän tuntemattomaksi, ehkä genre oli liian epämääräinen. Mutta kaikesta tällaisesta otetaan opiksi ja seuraavaksi tiedetään taas paremmin. Nuorten kanssa oli mukava toimia ja varsinkin manga/anime-ilta oli osoitus siitä, mitä yhteistyö parhaimmillaan on. Myös yhteistyön nuoriso- ja vapaaaikatoimen kanssa oli antoisaa ja toivomme tälle yhteistyölle jatkoa tulevaisuudessakin. Pirjo Humalainen 7
Säätiö Keväällä 2009 perustettiin nuorista kirjastonystävistä koostuva Säätiö. Säätiön tavoitteena on kokoontua pari kertaa lukukaudessa hyvän ruoan, keskustelun ja kirjallisuuden sekä elokuvien parissa. Säätiön toimintaan osallistui kuluneen vuoden aikana aktiivisesti kahdeksan yläkouluikäistä nuorta. Säätiöläisillä on ollut mahdollisuus esittää ehdotuksia liittyen mm. kirjaston kokoelmiin ja tulevan uudisrakennuksen nuortenosaston kalusteisiin. Säätiöläiset osallistuivat Seinäjoen Rytmikorjaamolla järjestetyille Suomen ensimmäisille nuorten kirjamessuille ja viettivät jännittävän leffaillan lokakuussa. Säätiön toiminta jatkuu ja mukaan otetaan uusia asiasta kiinnostuneita nuoria. Pirjo Humalainen Kuuntele kirjastokortilla musiikkia Vuonna 2009 kirjastoon hankittiin Naxos Music Library, joka on klassisen musiikin online-kuuntelupalvelu internetissä. Palvelua voi käyttää maksuttomasti Seinäjoen kaupunginkirjaston kirjastokortilla. Kyseessä on streamingtekniikkaan perustuva kuuntelupalvelu eli musiikkia voi ainoastaan kuunnella, mutta ei kopioida. Taidemusiikin lisäksi tarjolla on jonkin verran myös esim. kansanmusiikkia sekä blues- ja jazzmusiikkia. Valikoima kasvaa koko ajan. Naxos Music Libraryn kautta löytyy myös laaja oopperoiden librettokokoelma sekä englanninkielistä tietoa musiikista. Tämän uuden palvelun rinnalla musiikkiosasto tarjoaa edelleen perinteistä aineistoa kuten CD-, DVD- ja LP-levyjä, nuotteja, partituureja, musiikkikirjojaja lehtiä. Musiikkiaineiston lainaus on viime vuosina kasvanut huolimatta uusista musiikin tallennus- ja kuuntelumuodoista. Myös CD-levyjen lainaus on noussut yli 10 % vuodesta 2005. Yhteensä Seinäjoen kaupunginkirjaston musiikkiosaston eri aineistoista kertyi 70 000 lainaa. Kirjaston kokoelmiin kuuluu edelleen LP-levyjä, jotka tilanpuutteen vuoksi ovat tällä hetkellä sijoitettuina varastoon. LP-levyjä on käyty läpi, erityisesti pop- ja rock- sekä blues- ja jazzmusiikkia. Kokoelmaa on karsittu pyrkimyksenä saada relevantti LP-levykokoelma, josta ainakin osan voisi sijoittaa uuden kirjastotalon avohyllyihin. LP-levyjä lainataan yhä ja kiinnostus vanhoja vinyylejä kohtaan on kasvamassa. Pirjo Jaatinen 8
Sepen ja Ykän vuosi Kirjastoautonkuljettaja-virkailija Jussi Haapala, läänintaiteilija Marja-Leena Mäkelä, dosentti Sisko Ylimartimo sekä kirjastoautonkuljettaja-virkailija Arto Kivipelto kirjastoautojen nimiäisissä kansalaistorilla 20.5. 2009 Sepe-auton kera. Kirjastoautojen virallisesti epävirallisia nimiäisiä vietettiin Seinäkuun yössä 20.5.2009. Kumpikin auto sai kutsumanimensä vasta vanhempina autoina. Kirjastoauto Sepen kummiksi lupautui dosentti Sisko Ylimartimo Oulusta ja kirjastoauto Ykän kummiksi läänintaiteilija Marja-Leena Mäkelä Seinäjoelta. Lippe Äystö viihdytti nimiäisten yleisöä. Sepe kiertää vanhan Seinäjoen alueella kuutena päivänä viikossa, kuten ennen kuntaliitostakin, ja Ykä Ylistarossa viitenä päivänä viikossa ja Nurmossa kahtena iltana viikossa. Ykä rokkasi Operaatio Provinssi vei kirjastoauton rockfestivaaleille Länsi-Suomen lääninhallituksen tuella. Provinssiväki ottikin heti omakseen ensimmäisen kerran festarialueelle parkkeeranneen kirjastoauton ja sen tarjoamat palvelut. Ykäkirjastoauton ympärillä riitti kävijöitä koko siksi ajaksi, jonka auto oli lauantaina pysäköitynä Rumbateltan lähistölle. Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto vei autonsa rocktapahtumaan tiettävästi ensimmäisenä Suomessa ja sai sen vuoksi myös lääninhallitukselta 9
tukea päivän kuluihin. Ohjelma suunniteltiin Roskilden-malliin eli festarikansalle tarjottiin mahdollisuus istahtaa lukemaan päivän sanomalehtiä sekä valikoituja musiikkilehtiä. Myyntiartikkeleiksi valituista poistokirjoista tekivät kauppansa erityisesti sarjakuvat. Satuhetkikin veti puoleensa tarinoista tykkääviä nuoria aikuisia. Monelle kirjastoauton tuntumaan hakeutuneelle päivän suuri hetki oli Kotiteollisuuden Jouni Hynysen haastattelu. Kirjastovirkailija Jarkko Parkkinen haastattelijana ja omaan taattuun tyyliinsä kysymyksiin vastannut Hynynen löysivät yhteisen sävelen ja haastattelu sujui varsin leppoisissa tunnelmissa. Kuulijoille selvisi muun muassa se, että Hynysellä on kuin onkin kirjastokortti ja myös se, että Suomen virallinen Äijä kirjoittaa ajatuksia ja tunnelmia muistiin aina kun bändi tekee uutta levyä. Näin syntyi teksti myös Hynysen äskettäin ilmestyneeseen uuteen kirjaan. Ykän vieraskirjaan kertyi päivän mittaan runsaasti nimiä. Kirjastoauton hyllyjen sisällön lisäksi kiinnostivat auton tekniset ominaisuudet, joista rattia työkseen pyörittävä Jussi Haapala osasi kertoa kaiken mahdollisen. Myös se on nyt testattu, että kirjastoauton penkki soveltuu mainiosti vaipanvaihtoon. Positiivista vuodessa 2009 oli myös, että kirjastoautojen lainausluvut nousivat jonkin verran vuoteen 2008 verrattuna Yhtäkään pysäkkiä ei lakkautettu Sepen reitiltä, mutta sen sijaan kaksi uutta pysäkkiä perustettiin asiakkaiden toiveiden mukaan. Ykän reitiltä Ylistarossa lakkautettiin hiljentyneet pysäkit, tiivistettiin pysäkkiaikoja ja parannettiin reittien logistiikkaa. Näin saatiin tilaa keskiviikko- ja perjantai-iltoihin aivan uudelle palvelulle. Nurmon alueella aloitettiin kirjastoautotoiminta syyskuulla 2009. Kaija Leppänen 10
Keski-Nurmon kombikirjastossa lainataan omatoimisesti Keski-Nurmon kombikirjasto avasi ovensa lokakuun kahdeksas päivä Jussi Asun mainion musiikin, kaffin ja omenapiirakan voimalla. Kirjasto sijaitsee osoitteessa Jöllöntie 29, uudessa Keski-Nurmon koulukiinteistössä. Kombikirjasto sanana tarkoittaa yhdistelmäkirjastoa, eli kirjasto toimii sekä koulukirjastona että yleisenä kirjastona. - Kirjasto on päivisin kiinteistössä toimivien kaupungin ryhmien, kuten koululuokkien, päivähoitoryhmien sekä esikouluryhmien itsenäisessä käytössä, ilman kirjastohenkilökuntaa. Ryhmät lainaavat ja palauttavat aineistot internetpohjaisella PallasPro Extra ohjelmistolla opettajien ja ohjaajien johdolla, kirjastoautot ja kyläkirjastot osaston osastonjohtaja Kaija Leppänen kertoo. Kirjastossa on tilaa noin 100 neliötä ja hyllymetrejä aineistolle 135. Kombikirjaston hyllymetreistä suurin osa on varattu lasten ja nuorten aineistoille. Heille on tarjolla kirjoja, lehtiä, musiikkia, äänikirjoja sekä elokuvia. Kirjasto toimii myös koulun atk-luokkana ja siellä on 16 työasemaa. Aikuisille kombikirjasto tarjoaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä aikakauslehtiä - ja mukavan ympäristön niiden lukemiseen. Myös kaikki Seinäjoen kaupunginkirjaston maksulliset tietokannat ovat asiakkaiden käytössä tietokoneilla. Pyydettäessä Keski- Nurmoon tuodaan aineistoa kirjaston muista toimipisteistä ja sinne voi myös palauttaa muiden Seinäjoen yleisten kirjastojen aineistoja. Kirjaston ollessa kiinni tuulikaapissa on käytössä pieni palautuslaatikko. - Toivomme kyläläisten ja kaikkien kiinteistössä vierailevien ottavan uuden kirjaston omakseen. Palaute toiminnasta ja aineistoista on tervetullutta ja kirjastoa pyritään mahdollisuuksien mukaan kehittämään asiakkaiden toiveet huomioon ottaen. Keski-Nurmon kombikirjasto on yleisölle avoinna kahtena iltana viikossa, tiistaisin ja torstaisin klo 16 19. Kirjaston tiskin takana istuu tällöin kirjastovirkailija Teemu Jousmäki. Jo ensimmäiset aukiolokuukauden ovat osoittaneet, että uusi kirjasto on tullut tarpeeseen. Lainoja tuli vajaan kolmen kuukauden aukiolon aikana 7 130 kappaletta ja kävijöitä oli 1 482. Mervi Heikkilä 11
Etälainaus Etälainaus otettiin käyttöön Kokkolan, Vaasan ja Seinäjoen kaupunginkirjastomaakuntakirjastojen välillä lokakuussa 2008. Kokkolan, Vaasan ja Seinäjoen kirjastojen asiakkailla on mahdollisuus tilata kotikirjastonsa verkkopalvelun tai Pohjanmaan Nelli-tiedonhakuportaalin avulla toisen kirjaston hyllyssä olevaa aineistoa etälainaksi ja saada se toimitetuksi postin välityksellä kotiosoitteeseensa. Seinäjoen kirjastoista etälainoja voi tilata Seinäjoen pääkirjastosta, Hyllykallion, Nurmon, Peräseinäjoen ja Ylistaron kirjastoista. Kokkolan alueelta Kokkolan pääkirjastosta, Koivuhaan kirjastosta ja kirjastoautosta sekä Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kirjastoista. Vaasan alueelta Vaasan pääkirjastosta sekä Huutoniemen, Palosaaren, Sundomin, Suvilahden ja Variskan kirjastoista. Maksu on 2 euroa/etälaina, mikä lisätään automaattisesti asiakkaan velkasaldoon ja asiakas suorittaa maksun kotikirjastoonsa. Laina-aika on kirjoilla neljä viikkoa, videoilla, cd-, dvd levyillä ja cd-romlevyillä kaksi viikkoa. Kirjasto postittaa aineiston ykkösluokassa, ja asiakas palauttaa etälainansa joko postitse omalla kustannuksellaan tai oman maakuntakirjastonsa kautta. Seinäjoen kirjastojen kokoelmia on vuonna 2009 käyttänyt yli 50 etälainaasiakasta. Lainoja lähetettiin Kokkolan maakuntakirjaston alueelle pääkirjastosta 13, Hyllykallion kirjastosta 1, Nurmon kirjastosta 2, Peräseinäjoen kirjastosta 1 ja Ylistaron kirjastosta 2, yhteensä 19 lainaa (3). Vastaavasti Vaasan maakuntakirjaston alueelle pääkirjastosta 50, Nurmon kirjastosta 12, Peräseinäjoen kirjastosta 2 ja Ylistaron kirjastosta 5 lainaa, yhteensä 50 lainaa (27), suluissa vuosi 2008. Tarja Kilpiö Koulutusta meillä ja muualla Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto järjesti alueen kirjastoväelle viisi koulutuspäivää. Kevään maakuntakirjastokokous järjestettiin 26.3.2009 ja päivä keräsi 37 osallistujaa. Aiheina olivat kotimainen sarjakuva, Kulttuurisampo, elokuvasuositukset kirjastojen kokoelmiin sekä Blue-ray formaatti kirjastossa ja kirjasto-ohjelmistojen nykyhetki. 12
Ilman kirjoja olisin tullut hulluksi koulutuspäivä keräsi jälleen innostuneen osanottajajoukon kirjastoväkeä ympäri maata. Kolmannen kerran järjestettiin Ilman kirjoja olisin tullut hulluksi päivä 23. 4. 2009. Kirjallisuusterapiapäivän otsikko oli Ainot ja Reinot kohtaavat kirjastossa seniorit kirjaston asiakkaina. Ilmoittautuneita osallistujia oli 79. Ikäihmisten arkea valotti kehittämispäällikkö Minna Huhtamäki-Kuoppala EP:n Muistiyhdistyksestä. Osastonjohtaja Riitta-Liisa Kivi Tampereen kaupunginkirjastosta kertoi ikäihmisten kirjastopalveluista. Kokemuksia seniorien tietokoneenkäytön opetuksesta otsikolla Pappamoposta mummomotskariin kertoi informaatikko Niina Sipola Kiri-kirjastoista. Helsingin kaupunginkirjaston erikoiskirjastovirkailija Leena Laakson esitys Kirjasto kuuluu kaikille oli monipuolinen selvitys laitoskirjastotoiminnasta. Äänikirjojen maailmaan johdatteli kirjastonhoitaja Elina Kilpiö Näkövammaisten kirjasto Celiasta. Koulutuspäivän järjestäjiä olivat Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Länsi-Suomen lääninhallitus. Toinen maakuntakirjastokokous, Saha ja sorkkarauta, järjestettiin 4.11.2009. Päivä jakautui kahteen osaan. Aamupäivällä sivistystoimentarkastaja Anneli Ketonen Länsi-Suomen lääninhallituksesta kertoi kirjastotoimen ajankohtaisia asioita. Kirjastonjohtaja Saara Ihamäki Helsingin kaupunginkirjastosta piti innostavan esityksen kuinka raivataan tilaa asiakkaille kirjastossa eli tuunataan kirjastotilat käyttäjiä kutsuviksi. Esimerkkinä hän käytti Pohjois-Haagan vuonna 1981 kirjastoksi muutettua lähikirjastoa, joka koki muodonmuutoksen vuosien 2006 ja 2007 aikana. Lounaan jälkeen markkinointipäällikkö Tuula Saavalainen kertoi kustannustalo Lasten Keskuksen toiminnasta. Iltapäivällä oli Kirjasampo-palvelun esittely. Informaatikko Kaisa Hypén ja projektisuunnittelija Alex Spåre Turun kaupunginkirjastosta kertoivat Kirjasammon nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Esityksen jälkeen osa osallistujista, joita oli 47, siirtyi Seinäjoen Lyseon atk-luokkaan, jossa oli Kaunokki-sahan esittely ja tiedontallennuksen opastusta. Tämän loppupäivän ohjelmaan osallistui 26 henkilöä. Lasten ja nuorten kirjastotyön koulutuspäivä Maagista mediaa, joka toteutettiin OPM:n hankeavustuksella, pidettiin 1.12.2009. Ma. lasten ja nuorten 13
osastonjohtaja Pirjo Humalainen avasi kokouksen, jonka jälkeen luova johtaja Katri Lietsa Gemilo Oy:stä tarkasteli sosiaalista mediaa kirjaston näkökulmasta. Suomen kirjastoseuran hankekoordinaattori Pirjo Sallménin aiheena oli mediataitoja kirjastosta. Osastonjohtaja Tytti Tuunanen Helsingin kaupunginkirjastosta esitteli lasten kuvakirjojen nykymaailma. Tanssistudio Pro Dance ja Ballet Hiphop pojat esiintyivät ennen kirjastotoimenjohtaja Mervi Heikkilän fantasiakirjojen vinkkausta. Koulutuspäivään oli ilmoittautunut 76 osanottajaa, joista kaukaisimmat tulivat Haukiputaalta ja Pudasjärveltä. Ilahduttavaa oli, että mukana oli myös opettajia. Yhdessä Länsi-Suomen lääninhallituksen kanssa ja OPM:n rahoituksen turvin järjestettiin 10.12.2009 AV-aineiston luettelointi-päivä. Osallistujia tähän päivään oli 39 ja kouluttaja toimi osastonjohtaja Kyösti Mäkelä Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Kyösti Mäkelä tarkasteli luettelointia kokoelmien hallinnan ja tiedonhaun perustana, kertoi mikä tekee av-luetteloinnista vaikeaa sekä formaattimuutoksen vaikutuksesta luettelointiin. Koulutusta ja seminaareja muualla Kirjaston henkilökunta osallistui myös muualla pidettyihin koulutuspäiviin vuonna 2009 ahkerasti. Aineistot ja tiedonhaku - Ebsco aineistot, Jyväskylä - FinELib asiantuntijaseminaari, Helsinki - Kansallinen digitaalinen kirjasto tiedotuspäivä, Helsinki - Kiinnostavia kirjoja 2008, Kokkola - Viides fiktiopäivä, Tampere - FinELib päivä, Helsinki Mediakasvatus - Kirjavinkkausta 20 vuotta, Seinäjoki - Superkirtsin 3. vaiheen koulutuspäivät, Helsinki - Suomen kirjastoseura ja koulun yhteistyöryhmä, Helsinki - Superkirtsi Lapset, media ja kirjastot, Helsinki - Ison Pajan seminaari, Helsinki - Nuorten kirjafestarit, Seinäjoki - Etelä-Pohjanmaan opiston järjestämä sanataideohjaajakoulutus - kokonaisuus, Ilmajoki Ohjelmistot - Yleisten kirjastojen atk-järjestelmätilannetta koskeva keskustelu ja kuuntelukokous, Helsinki - Kitka ohjausryhmä, Tampere - Axiell strategiatyöryhmä, Helsinki - Kirjastot.fi ohjausryhmä, Helsinki - Kirjastot.fi Chat, Helsinki - MetaLib 4.3 käyttöliittymä, Helsinki - Kirjasampo Kitka, pilottikirjastojen tapaaminen, Tampere - Neljäs IGeLu konferenssi, Helsinki 14
Muuta - Sukkula logistiikkatyöryhmä, Vaasa - Keskuskirjastokokous, Helsinki - Nelli projektipäällikkökokous, Helsinki - Kirjastoalan työyhteisötaidot muutoksessa, Seinäjoki - Aasialaisen maahanmuuttajan kohtaaminen työssä, Seinäjoki - Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät, Helsinki - Kirjastomuseon työpajapäivä, Vaasa - Kirjastoverkon asiantuntijatapaaminen, Helsinki - Monikulttuurisuus kirjastojen asiakaspalvelutyössä, Tampere - Työyhteisöpäivä koko henkilökunnalle, Seinäjoki - Konseptit uusiksi asiakas keskiössä, valtakunnalliset kirjastopäivät, Turku - Developing public library services for the future seminaari, Helsinki - Lainsäädäntö ja kirjaston arki, Pori - Opinpolku seminaari, Seinäjoki - Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategian päivitysseminaari, Seinäjoki - Kirjasto- ja informaatioalan oppimispolut 3: kirjastovirkailijoiden ja kirjastosihteerien opinnot työelämän näkökulmasta, Kerava - Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Joensuu - Etäkäyttöpäivä, Helsinki - Asiantuntijapäivä (Nelli), Helsinki - Kirjastot.fi ohjausryhmä, Helsinki - Näyttötutkintojen arvioijakoulutus, Seinäjoki - Kirjoja kotiin ja petiin 50 vuotta koti- ja laitospalveluja, Tampere - Celia -kirjastotapaaminen kirjaston seniorityö, Helsinki - Kehityskeskustelu esimiesvalmennus, Seinäjoki - Millainen on tulevaisuuden kirjastomaisema Opetusministeriön kirjastopäivä, Helsinki - Kehitä monikulttuurista osaamistasi -koulutuskokonaisuus, Turku ja ulkomailla - Reinventing the physical library new demands for developing libraries in the future 9th Nordic conference about regional library activity,- yhteispohjoismaiset aluekirjastopäivät, Odense Tanska Sinikka Ijäs Nurmon kirjasto Nurmon kunta liittyi vuoden 2009 alusta Seinäjoen kaupunkiin, jolloin kirjastotoimintakin yhdistyi Seinäjoen kaupunginkirjaston kanssa. Yhteistyön myötä käynnistyi kirjojen kuljetuspalvelu Seinäjoen kirjastojen välillä. Kristiina Mäkelä valittiin uudeksi kirjastonjohtajaksi. Hän aloitti työt toukokuussa. Monien muutostenkin jälkeen voidaan todeta, että yhteistyö on käynnistynyt hyvin eri 15
toimipisteiden välillä. Oma osuutensa toiminnan sujumiseen on varmasti hyvin tehdyllä etukäteisvalmistelulla. Nurmon kirjastoon hankittiin kirjoja 3.552 kappaletta ja AV-aineistoa (CD- ROM, CD, DVD) 652 kappaletta. Nurmon lähikirjastosta lainattiin yhteensä 148 047 lainaa. Kaukolainoja tilattiin 157 ja lähetettiin muihin kirjastoihin 185 kappaletta. Aineistoa oli vuoden lopussa yhteensä 86.951 kappaletta, joista kirjoja 72.332. Kävijöitä vuoden aikana kertyi 63.420 kappaletta. Kirjaston ja koulun yhteistyösuunnitelman mukaisesti järjestettyjä luokkakäyntejä oli yhteensä 30, joissa oli yhteensä oppilaita 657. Kirjailija Hannele Huovi vieraili maaliskuussa Knuuttilan koululla Akkari, dekkari, potteri projektin toimesta. Osallistujia oli 50 oppilasta. Lokakuussa Tapani Bagge vieraili Valkiavuoren koululla esiintymässä 3. luokkien oppilaille, osallistujia oli 70. Esikoululaisille suunnattu eskariseikkailu toteutettiin 7 kertaa, tällä kertaa intiaaniseikkailun muodossa kirjastossa. Osallistujia oli 74. Satutuokioita järjestettiin 11 kertaa ja niihin osallistui 445 lasta. Kaksi kertaa esiintyjänä oli Lippe Äystö; Peikon polkuja puiden alla ja Nallen matkassa - esityksin Yhden kerran satutuokiota avustivat Seamkin kirjastoalan opiskelijat. MLL:n lasten värikylpyryhmälle pidettiin kerran satu ja lorutuokio, johon osallistui yhteensä 20 aikuista ja lasta. Kesän lukupassikampanja oli suunnattu lapsille ja nuorille. Passeja jaettiin 480 kpl, joista palautettiin 97. Palkintoina arvottiin 48 kirjaa. Lukupassikampanjan palkintojenjakojuhla pidettiin syyskuussa. Juhlassa esiintyi Niksu-peikko. Tapahtumassa oli mahdollisuus tutustua myös paloautoon Nurmon palolaitoksen pihassa. Kirjaston henkilökunta oli pukeutunut naamiaisasuihin ja järjestänyt tarjottavaa. Juhlaan osallistui noin 150 henkilöä. Nurmon kirjaston henkilöstöä lukupassikampanjan palkintojenjakojuhlassa. Nalleviikon näyttelyyn toivat askartelutöitä esille Keskuspuiston ja Rekitien päiväkotien lapset. Näyttelyyn kävi tutustumassa yleisön lisäksi kuusi ryhmää, yhteensä 133 lasta, samalla heille pidettiin aiheesta satutuokio. Nalleviikolla pidettiin kaksi satutuokiota, joista toisessa esiintymässä oli Lippe Äystö. 16
Kirjailijavieraina olivat aikuisille suunnatuissa illoissa maaliskuussa Arto Juurakko vaimoineen ja marraskuussa Tero Järvinen. Muistiviikon yleisötilaisuus Pidä huolta muististasi toteutettiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen kanssa. Yleisötilaisuudessa luennoi Maija Välimäki. Lokakuussa kirjastossa oli nurmolaisen elokuvaohjaaja Harri J. Rantalan elokuvan: Huuto lakeudelta; Nurmoo! elokuvaan liittyvä valokuvanäyttely, avajaiset ja lehdistötilaisuus. Pelipäivä konsolipeleillä järjestettiin kaksi kertaa, osallistujia noin 150. Joulukuussa järjestettiin Joulua sanoin ja sävelin iltatilaisuus. Esiintyjinä olivat Duunisointu kuoro, Nurmon runopiiri ja Valkiavuoren koulun oppilaita opettajiensa johdolla. Tilaisuudessa oli glögi ja piparitarjoilu. Osallistujia oli noin 140. Lääninhallituksen rahoittamia projekteja, joihin kirjasto osallistui, olivat Akkari-dekkari-potteri ja Ruutujen yli -hanke. Seinäjoen ammattikorkeakoulun Jurvan yksikön kalustemuotoilun opiskelijoiden valmistama lasten kirjastokalustesarja oli kirjaston lastenosastolla kesän ajan koekäytössä. Yhteensä vuonna 2009 järjestettiin 60 tapahtumaa, joissa kävi noin 1730 osallistujaa. Kirjastossa järjestettiin lisäksi kuukausittain vaihtuva kirja- tai muu näyttely. Kristiina Mäkelä Peräseinäjoen kirjasto Mennyt vuosi oli Peräseinäjoen kirjastossa melko hyvä; lainamäärien lasku pysähtyi ja kirjastosta lainattiin jopa noin tuhat lainaa enemmän kuin vuonna 2008. Osa asiakkaista osasi myös hyödyntää uutta varausjärjestelmää ja tilasi reippaasti uutuuksia, cd-levyjä ja nuotteja muista toimipisteistä. Osalle asiakkaista pitää vielä tiedottaa asiasta. Vuoden aikana toteutettiin peräti neljä eri kirjailijavierailua; Hannele Huovi vieraili Kihniän koululla, Kirsti Kuronen Haapaluoman koululla ja Sari Peltoniemi esiintyi kirjastossa kaikille Peräseinäjoen alueen kolmasluokkalaisille. Aikuisten kirjailijavieraana oli Mirja Kuivaniemi. Yleisö oli kaikkien vierailujen aikana innokkaasti mukana. Nuorten genreiltoja oli vuoden aikana kolme, mutta ne eivät olleet suosittuja. Myös lukutuokioiden eli satutuntien kävijämäärä oli keväällä vähäinen ja siksi syksyllä ei lukutuokioita enää pidettykään. Yhteistyö päivähoidon kanssa onnistui sitä vastoin hyvin. Maaliskuussa järjestettiin päiväkodin kanssa satupro- 17
jekti, jonka aikana päiväkodin lapset vierailivat kirjastossa kolme kertaa nukketeatterin, pöytäteatterin ja videon merkissä. Myös alle kouluikäisille suunnattu Nalle-viikko syksyllä oli onnistunut: esikoululaiset ja päiväkotilaiset valmistivat nalleaiheisen näyttelyn ja kirjastossa oli kaksi nukketeatteriesitystä. Kirjasto avasi ovensa poikkeukselliseen aikaan läheiselle päiväkodille, ryhmäperhepäivähoidolle, perhepäivähoitajille ja vanhusten päivätoiminnan työntekijöille. Lukuseikkailussa oli mukana keväällä osa Toivolanrannan koulun luokista ja Kihniän koulu ja syksyllä koko Viitalan koulu. Seitti-koulutusta kokeiltiin 5- ja 6-luokkalaisille ja kohderyhmänä nuoremmat oppilaat olivat innokkaampia kuin 7-luokkalaiset. Kesällä kirjastossa ja lainausasemilla oli käytössä ns. lukupassi, jolla innostettiin lapsia ja nuoria lainaamaan enemmän. Lukupasseja palautettiin 39 kpl ja 16 osallistujaa palkittiin kirjapalkinnolla. Kirjastossa oli vuoden aikana yhdeksän eri näyttelyä, joista suurimman osan järjesti kirjaston ulkopuolinen taho. Suosituin näyttely oli heinäkuussa järjestetty Kaunein patalappu-näyttely, jota kävi vieraskirjan mukaan katsomassa yli 100 henkeä, joista suurin osa ei ollut kirjaston asiakkaita. Kaikkia vuoden 2009 toimintasuunnitelmaan kirjattuja toimintoja on kokeiltu, ja niiden perusteella voitaisiin arvioida, että alle kouluikäisille ja senioriikäisille suunnattu kirjaston toiminta on kantanut eniten hedelmää. Merja Koski-Aho Hyllykallion kirjasto Hyllykallion kirjaston toimitilat ovat uuden Seinäjoen uusimpia kirjastotiloja. Kirjasto on otettu käyttöön 2008. 18
Vuoden 2009 alussa toteutuneen kuntaliitoksen myötä Hyllykallion kirjastosta tuli taloudellisesti oma tulosyksikkö, Seinäjoen kaupunginkirjaston lähikirjasto. Kirjastojen väliset aineistokuljetukset lisäsivät aineiston liikkuvuutta ja kirjastonkäyttö oli edellisen vuoden tapaan muutenkin vilkasta. Ensimmäinen kuntaliitosvuosi sujui yllättävänkin hyvin. Vuonna 2009 Hyllykallion kirjastossa oli 68 645 lainaa, joista lasten lainoja kertyi 42 562. Kokonaislainaus kasvoi peräti 11 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kävijämäärä oli 26 054. Aineistoa oli vuoden 2009 lopussa yhteensä 22 768 nidettä. Kirjaston ja koulun yhteistyösuunnitelman mukaisesti kirjasto kutsui kaikki Hyllykallion ja Tanelinrannan koulujen 1. ja 5. luokkien oppilaat kirjastokäynnille. Näitä koululaisryhmiä oli yhteensä 15 ja oppilaita 163. Hyllykallion koulun oppilaat opettajineen ovat käyttäneet kirjastoa aktiivisesti myös oppituntiensa aikana. Jotkut luokat ovat käyneet jopa viikoittain. Hyllykallion alueen esikoululaiset kutsuttiin kirjastoon keväällä 2009. Tanelinrannan päiväkodin kolme suurta ryhmää jaettiin kukin kahdeksi ryhmäksi. Kaikkiaan esikouluryhmiä oli 10 ja niissä lapsia 85. Lasten satutuokioita pidettiin kerran kuukaudessa. Näitä tuokioita oli yhteensä yhdeksän ja lapsia oli niissä mukana 149. Lokakuussa vietettiin kansainvälistä Nallepäivää. Kirjastossa järjestettiin nallenäyttely. Lippe Äystö vieraili kirjastossa ja piti lasten satutuokiossa Nallen matkassa esityksen. Kesällä lapsia houkuteltiin lukemaan lukupassi-kampanjan avulla. Tätä jo edellisistä kesistä tuttua kampanjaa lapset ovat odottaneet innokkaina. Lukukampanjaan osallistui 63 lasta. Ohjelmallinen palkintojenjakotilaisuus pidettiin Nurmon kirjastossa syyskuussa. Kirjailija Hannele Huovi vieraili Hyllykallion koulussa maaliskuussa 2009. Kohderyhmänä olivat kolmansien luokkien oppilaat. Tämä vierailu liittyi Seinäjoen lähikirjastojen yhteiseen lukukampanja hankkeeseen. Niin ikään hankkeeseen liittyen Marja-Leena Mäkelä toteutti kirjastoseikkailun kirjastossa Hyllykallion koulun 3. ja 4. luokkien oppilaiden kanssa joulukuun alussa. Kirjastoseikkailun koki 62 koululaista. Lokakuussa alakoulujen kirjailijavieraana ollut Tapani Bagge kävi myös Tanelinrannan ja Hyllykallion kouluissa puhumassa 3. luokan oppilaille. Poistettua aineistoa oli myynnissä viikon ajan helmikuussa ja marraskuussa. Marraskuussa poistomyynnin aloituspäivänä oli kirjastossa kahvi- ja mehutarjoilua. Toukokuussa Kirjan ja Ruusun päivänä kirjaston asiakkaille järjestettiin mehu- ja keksitarjoilu. Marja-Liisa Kesäniemi 19