Suomalaisten mielikuvia painetusta ja sähköisestä viestinnästä 2010 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman TNS Gallup Oy:n lupaa. ISO 9001 -sertifioitu
Sisältö Johdanto Tiivistelmä Aineiston rakenne Tutkimustulokset Mielikuva viestimistä (sanomalehdet, aikakauslehdet, kirjat, mainospainotuotteet, tv ja radio, internet) Yleinen asenne painettuja ja sähköisiä viestimiä kohtaan Oma käyttäytyminen Arvio jokapäiväisen tekemisen vaikutuksista ilmastonmuutokseen Painotuotteiden tärkeys itselle Tieto viestimien ympäristövaikutuksista 2
Johdanto Taustaa Painettu viestintä on vaikuttava media ja sillä on ympäristöetuja. Sähköisen viestinnän puristuksessa painetun viestinnän merkitys ja ympäristövaikutukset on kyseenalaistettu, vaikka todellisuudessa mediat tukevat toisiaan ja täydentävät tarjontaa kuluttajalle. Ympäristöviestien yksinkertaistamisessa kuluttaja ei aina saa oikeaa kuvaa painetun viestinnän todellisesta ympäristövaikutuksesta. Suomessa käynnistyy toukokuussa 2010 painetun viestinnän vaikuttavuutta ja ympäristöetuja esiin nostava Print Power -hanke. Tämä kyselytutkimus on toteutettu hankkeen pohjaksi mittaamaan suomalaisten suhtautumisesta ja asenteista painettuun viestintään. Tavoitteena on selvittää, mitä suomalaiset ajattelevat painetusta viestinnästä ja minkälaisia ominaisuuksia he siihen liittävät. Samalla mitataan myös vertailun vuoksi suomalaisten suhtautumista ja asennetta sähköistä viestintää kohtaan. Tietoa hyödynnetään sekä Print Power -hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa että kaikessa muussa puun ja puupohjaisten tuotteiden käytön lisäämistä koskevassa viestinnässä Suomessa. Kohderyhmä Kohderyhminä tutkimuksessa ovat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset sekä suomalaiset yrityspäättäjät. Päättäjien määrittelystä on selvitys raportin liitteenä. Vastaajadata on painotettu vastaamaan suomalaisten aktiivi-ikäisten (18-64-vuotiaiden) todellista rakennetta sukupuolen, iän ja asuinpaikan suhteen. Perusvastaajia on tutkimuksessa reilu 1000 kappaletta ja yrityspäättäjiä vajaa 200 kappaletta. Tutkimusmenetelmä Tutkimusaineisto kerättiin TNS Gallup Forum vastaajakannassa. Vastaajakannassa on noin 40 000 jäsentä. Kannata poimitaan edustavia osanäytteitä halutuista ryhmistä. Vastaaminen tapahtuu web-lomakkeen avulla. Tutkimuksen tilaaja, rahoittaja ja tutkimusyritys Tutkimuksen tilaajana on Suomen Print Power ja Two Sides hanke, jonka puheenjohtajana toimii johtaja Lasse Krogell, Graafinen Teollisuus. Tutkimuksen rahoitti Metsäsäätiö. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy toukokuussa 2010. 3
Tiivistelmä 1(2) PAINETTU VIESTINTÄ: VAHVUUDET ++ Painotuotteiden kierrätys (paperinkeräys) on hoidettu tehokkaasti (81 ) ++ Alan toimijoita pidetään tärkeinä työllistäjinä (79 ) ++ Mielikuva sanomalehdistä on erittäin myönteinen hyödyllinen (80 ), kierrätettävä (74 ), informatiivinen (72 ) ++ Suomalaiset osaavat arvioida painotuotteiden vaikutusta ilmastonmuutokseen melko hyvin (todenmukaisesti) suhteutettuna muiden arkeen liittyvien asioiden ympäristövaikutuksiin ++ Painettua viestintää pidetään tärkeänä tiedon, viihteen ja rentoutumisen kannalta (71 ) + Paperiteollisuus kantaa ympäristövastuunsa kotimaassa (50 ) + Kirjan ja sanomalehden haluaa painetussa muodossa nyt ja tulevaisuudessa enemmistö suomalaisista (joskin tulevaisuudessa pienempi osa kuin nyt) + Yrityspäättäjillä on yleisesti melko myönteinen ja läheinen suhde painettuihin viestimiin PAINETTU VIESTINTÄ: HAASTEET -- Painettu viestintä koetaan yleisesti vähemmän ympäristöystävälliseksi kuin sähköinen viestintä -- Painettu viestinnän koetaan kuormittavan luontoa (60 ). Sähköisillä viestimillä arvio luonnon kuormituksesta on 35 -- Painetun viestinnän hiilijalanjälki on vain harvan mielestä pieni (14 ). Sähköisissä viestimissä yli puolet on tätä mieltä. -- Mielikuva mainospainotuotteista ei ole kovin ympäristöystävällinen luonnonvaroja kuluttava (73 ), luontoa saastuttava (59 ) - Laskun, tuotekuvaston, vuosikertomuksen tai suoramainontaa haluaa saada painetussa muodossa viiden vuoden kuluttua vajaa viidennes kuluttajista ja yrityspäättäjistä - Enemmistö yrityspäättäjistä (65 ) arvioi, että painettujen viestimien käyttö tulee vähentymään viidessä vuodessa omassa yrityksessä 4
Tiivistelmä 2(2) MUUTA 43 kuluttajista ei pohdi ympäristöasioita seuratessaan painettuja viestimiä (sähköisissä viestimissä 52 ) Juuri kukaan ei pode huonoa omatuntoa käyttäessään painetun viestinnän tuotteita (11 ) tai sähköisen viestinnän palveluja (9 ) 59 ilmoittaa, että ympäristövastuullisuus vaikuttaa omaan arjen tekemiseen nyt ja 69 arvioi sen vaikuttavan omaan tekemiseen kahden vuoden kuluttua. Lähes kaikki suomalaiset vievät lukemansa paperit ja lehdet paperinkeräykseen (94 ). Käytöstä poistettuja sähköelektroniikan laitteita toimittaa kierrätyspaikkoihin 87 kuluttajista Tarve tiedolle viestimien ympäristövaikutuksista on suurta; vain 16 kuluttajista tietää erittäin tai melko paljon eri viestimien ympäristövaikutuksista Yli puolet kuluttajista (56 ) ilmoittaa haluavansa lisätietoa aiheesta. Parhaiksi lähteiksi lisätiedolle arvioidaan viranomaiset (70 ) ja ympäristöjärjestöt (57 ) Reilussa neljänneksessä (27 ) yrityksistä tehdään päätöksiä viestimien käytöstä erittäin tai melko usein perustuen niiden ympäristövaikutuksiin Reilussa 40 :ssa yrityksistä tiedetään erittäin tai melko paljon eri viestimien ympäristövaikutuksista. Lähes puolet yrityksistä (48 ) haluaa saada aiheesta lisätietoa Vajaassa kolmanneksessa yrityksistä (32 ) on määritelty ympäristötavoitteet ja toimenpideohjelma. Tämän lisäksi vajaassa neljänneksessä (23 ) yrityksistä ympäristötavoitteet ja toimenpideohjelma on harkinnassa. 5
Aineiston rakenne 1(2) 18 + vuotiaat suomalaiset Tutkimusaineisto on painotettu vastaamaan aktiivi-ikäisten suomalaisten (18-64-v.) todellista rakennetta sukupuolen, iän ja asuinpaikan suhteen. N=1107 N=1107 SUKUPUOLI KOULUTUS Naiset 49 Perus-/kansa-/ammattikoulu 31 Miehet 51 Yo/opistotaso 33 IKÄ Ylempi opisto/amm.kk/alempi kk. 19 18-29 vuotta 26 Akateeminen 16 30-39 vuotta 19 AMMATTI 40-49 vuotta 21 Johtava asema/ylempi tmihlö/yrittäjä 22 50-59 vuotta 21 Alempi toimihenkilö 15 60+ vuotta 14 Työntekijä 24 ASUINPAIKKA Opiskelija/koululainen 13 Suur-Helsinki 19 Eläkeläinen 10 Muu yli 30 000 asukkaan kaupunki 38 Muu 15 Alle 30 000 asukkaan kaupunki 17 Maaseutu 25 6
Aineiston rakenne 2(2) Yrityspäättäjät Tutkimusaineisto on painotettu vastaamaan suomalaisia yrityspäättäjiä päättäjätason mukaan.* N=173 N=173 SUKUPUOLI TOIMIPAIKAN HENKILÖMÄÄRÄ Naiset 48 Alle 50 henkilöä 54 Miehet 52 50-99 henkilöä 15 IKÄ 100-249 henkilöä 14 Alle 40 vuotta 17 250+ henkilöä 17 40+ vuotta 83 PÄÄTTÄJÄTASO ASUINPAIKKA Päättäjä 1 37 Suur-Helsinki 31 Päättäjä 2 46 Muu yli 30 000 asukkaan kaupunki 23 Osallistuja 18 Alle 30 000 asukkaan kaupunki 22 JOHTORYHMÄN JÄSENYYS Maaseutu 24 Johtoryhmän jäsen 64 Ei jäsen 36 *PäättäjäAtlas 2010 7
Mielikuva viestimistä
Mielikuva viestimistä Kysymyksen tarkoituksena oli selvittää minkälaisia mielikuvia vastaajilla on painetusta ja sähköisestä viestinnästä. Mielikuvaa tutkittiin ominaisuuspatteriston avulla. Vastaajia pyydettiin arvioimaan sanomalehtiä, aikakauslehtiä, kirjoja, mainospainotuotteita, televisiota ja radiota sekä internetiä. Esitetty kysymys oli seuraavanlainen: Mitkä seuraavista ominaisuuksista sopivat mielestäsi kuvaamaan painettua viestintää ja sähköistä viestintää. Voit liittää ominaisuuden yhteen tai useampaan viestimeen. Ominaisuuksia oli 17 kappaletta ja niiden esitysjärjestystä rotatoitiin eli vaihdeltiin vastaajittain. Seuraavien sivujen taulukoissa ja graafeissa on esitetty tulokset ns. perusvastaajissa (18+ vuotiaat suomalaiset) sekä yrityspäättäjissä. Huom! Tässä kysymyksessä yrityspäättäjille ei mitenkään kerrottu, että heidät on valittu tutkimukseen nimenomaan kyseisessä roolissa. He vastasivat kysymyksiin siis yksityishenkilöinä. 9
Mielikuva viestimistä Mitkä ominaisuudet sopivat kuvaamaan painettua ja sähköistä viestintää? 18+ vuotiaat suomalaiset, N=1107 Sanomalehdet Hyödyllinen Informatiivinen Kierrätettävä Kiinnostava Laadukas Luonnonlähinen Luonnonvaroja kuluttava Luontoa saastuttava Luotettava Minulle läheinen Minulle tärkeä Monipuolinen Tehokas Vastuullinen Viihdyttävä Ympäristövastuullinen Ympäristöystävällinen Aikakauslehdet Kirjat Mainospainotuott. Televisio ja radio Internet 80 36 56 19 73 81 72 33 39 26 68 68 74 67 51 53 8 7 57 41 56 13 61 66 47 33 60 6 35 25 33 6 24 2 16 21 41 53 25 73 23 16 18 28 9 59 16 9 60 13 32 2 46 17 51 18 43 5 49 52 48 12 42 4 46 56 44 28 33 8 58 75 33 8 8 11 55 66 52 11 22 2 34 8 23 51 52 10 72 59 24 7 16 2 22 24 21 4 16 2 25 38 Suurimman arvon saanut viestin 10
Mielikuva viestimistä Mitkä ominaisuudet sopivat kuvaamaan painettua ja sähköistä viestintää? Yrityspäättäjät, N=173 Sanomalehdet Hyödyllinen Informatiivinen Kierrätettävä Kiinnostava Laadukas Luonnonlähinen Luonnonvaroja kuluttava Luontoa saastuttava Luotettava Minulle läheinen Minulle tärkeä Monipuolinen Tehokas Vastuullinen Viihdyttävä Ympäristövastuullinen Ympäristöystävällinen Aikakauslehdet Kirjat Mainospainotuott. Televisio ja radio Internet 85 36 59 9 70 79 79 38 38 26 76 67 81 69 45 47 7 5 66 46 64 10 62 59 44 38 66 4 33 12 34 6 22 1 11 16 41 49 18 73 22 18 18 29 7 67 12 9 66 13 31 1 51 11 61 18 54 4 47 45 65 15 49 0 52 54 48 25 39 7 57 70 41 5 6 7 49 72 52 15 25 1 34 6 25 56 58 13 74 48 25 7 18 0 25 20 17 3 21 1 22 32 Suurimman arvon saanut viestin 11
Mielikuva sanomalehdistä 18+ vuotiaat suomalaiset ja yrityspäättäjät =tilastollisesti merkitsevä poikkeama ylöspäin 12
Mielikuva aikakauslehdistä 18+ vuotiaat suomalaiset ja yrityspäättäjät 13
Mielikuva kirjoista 18+ vuotiaat suomalaiset ja yrityspäättäjät =tilastollisesti merkitsevä poikkeama ylöspäin 14
Mielikuva mainospainotuotteista 18+ vuotiaat suomalaiset ja yrityspäättäjät =tilastollisesti merkitsevä poikkeama ylöspäin 15
Yleinen asenne painettuja ja sähköisiä viestimiä kohtaan
Yleinen asenne painettuja ja sähköisiä viestimiä kohtaan Kysymyksellä mitattiin vastaajien asennoitumista painettujen ja sähköisten viestimien ympäristövaikutuksiin ja vastuullisuuteen. Esitetty kysymys oli seuraavanlainen: Miten hyvin seuraavat väittämät kuvaavat mielipidettäsi liittyen painettuihin ja sähköisiin viestimiin? Oletko väittämien kanssa täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, ei samaa eikä eri mieltä, jokseenkin eri mieltä vai täysin eri mieltä. Väittämiä oli 22 kappaletta ja niiden esitysjärjestystä rotatoitiin eli vaihdeltiin vastaajittain. Seuraavien sivujen graafeissa on esitetty tulokset ns. perusvastaajissa (18+ vuotiaat suomalaiset) sekä yrityspäättäjissä. Huom! Tässä kysymyksessä yrityspäättäjille ei mitenkään kerrottu, että heidät on valittu tutkimukseen nimenomaan kyseisessä roolissa. He vastasivat kysymyksiin siis yksityishenkilöinä. Tulokset esitetään ensin yhteisessä taulukoissa (täysin + jokseenkin samaa mieltä osuudet) ja sen jälkeen pilkottuina eri taustaryhmissä. 17
Yleisasenne painettuja ja sähköisiä viestimiä kohtaan 1(2) Miten hyvin väittämät kuvaavat mielipidettä painetuista ja sähköisistä viestimistä? 18+ vuotiaat suomalaiset ja yrityspäättäjät, täysin tai jokseenkin samaa mieltä 18+ vuotiaat N=1107 Yrityspäättäjät N=173 Suomessa kierrätetään (paperinkeräys) tehokkaasti painotuotteita (lehtiä, mainoksia yms.) Painettujen viestimien toimijat (esim. paperiteollisuus, kustantajat, painotalot) ovat tärkeitä työllistäjiä Suomessa Sähköisten viestimien toimijat (esim. tv- ja radiokanavat, internet-operaattorit) ovat tärkeitä työllistäjiä Suomessa 81 84 79 85 65 69 Painettujen viestimien käyttö kuormittaa luontoa 60 68 Sähköisen viestinnän käyttö on perusteltua, koska sen hiilijalanjälki on pieni 51 53 Suomalainen paperiteollisuus kantaa ympäristövastuunsa kotimaassa 50 61 Suomessa kierrätetään tehokkaasti sähköelektroniikan laitteita (esim. tv, radio, tietokone) 48 56 Painetun viestinnän käyttö on perusteltua, koska se perustuu uusiutuvaan raakaaineeseen 45 43 Sähköinen viestintä on ympäristövastuullisempaa kuin painettu viestintä 43 42 Paperiteollisuus ottaa ympäristöasiat hyvin huomioon toimissaan 40 49 Suomalaiset painotalot kantavat ympäristövastuunsa 38 50 =tilastollisesti merkitsevä poikkeama ylöspäin Jatkuu 18
Yleisasenne painettuja ja sähköisiä viestimiä kohtaan 2(2) Miten hyvin väittämät kuvaavat mielipidettä painetuista ja sähköisistä viestimistä? 18+ vuotiaat suomalaiset ja yrityspäättäjät jatkuu, täysin tai jokseenkin samaa mieltä 18+ vuotiaat N=1107 Yrityspäättäjät N=173 Sähköisten viestimien käyttö kuormittaa luontoa 35 41 Kirjojen kustantajat ottavat ympäristöasiat hyvin huomioon toimissaan 31 42 Suomalainen paperiteollisuus kantaa ympäristövastuunsa ulkomailla 30 38 TV- ja radioyhtiöt ottavat ympäristöasiat hyvin huomioon toimissaan 29 35 Painotalot ottavat ympäristöasiat hyvin huomioon toimissaan 28 41 Internetin käyttö ei aiheuta ympäristövaikutuksia 27 26 Lehtien kustantajat ottavat ympäristöasiat hyvin huomioon toimissaan 26 39 Sähköisten viestimien laitevalmistajat ottavat ympäristöasiat hyvin huomioon toimissaan 23 21 Internet-operaattorit ottavat ympäristöasiat hyvin huomioon toimissaan 20 17 Painetun viestinnän käyttö on perusteltua, koska sen hiilijalanjälki on pieni 19 20 Painettu viestintä on ympäristövastuullisempaa kuin sähköinen viestintä 14 13 =tilastollisesti merkitsevä poikkeama ylöspäin 19
Ympäristövastuullisuus Painettu viestintä on ympäristövastuullisempaa kuin sähköinen viestintä Sähköinen viestintä on ympäristövastuullisempaa kuin painettu viestintä 20
Hiilijalanjälki Painetun viestinnän käyttö on perusteltua, koska sen hiilijalanjälki on pieni Sähköisen viestinnän käyttö on perusteltua, koska sen hiilijalanjälki on pieni 21
Luonnon kuormittaminen Painettujen viestimien käyttö kuormittaa luontoa Sähköisten viestimien käyttö kuormittaa luontoa =tilastollisesti merkitsevä poikkeama ylöspäin 22
Kierrättäminen Suomessa kierrätetään (paperinkeräys) tehokkaasti painotuotteita Suomessa kierrätetään tehokkaasti sähköelektroniikan laitteita =tilastollisesti merkitsevä poikkeama ylöspäin 23
Työllistäminen Painettujen viestimien toimijat ovat tärkeitä työllistäjiä Suomessa Sähköisten viestimien toimijat ovat tärkeitä työllistäjiä Suomessa 24
Ympäristövaikutukset Painetun viestinnän käyttö on perusteltua, koska se perustuu uusiutuvaan raaka-aineeseen Internetin käyttö ei aiheuta ympäristövaikutuksia 25
Ympäristövastuun kantaminen, täysin tai jokseenkin samaa mieltä Suomalainen paperiteollisuus kantaa ympäristövastuunsa kotimaassa Suomalainen paperiteollisuus kantaa ympäristövastuunsa ulkomailla Suomalaiset painotalot kantavat ympäristövastuunsa Kaikki N=1107 50 30 38 SUKUPUOLI Naiset N=577 46 25 35 Miehet N=530 53 34 41 IKÄ 18-29-v. N=144 47 20 28 30-49-v. N=434 47 30 40 50+ v. N=529 55 37 44 PÄÄTTÄJYYS Yrityspäättäjät N=173 61 38 50 =tilastollisesti merkitsevä poikkeama ylöspäin 26
Ympäristöasioiden huomioon ottaminen, täysin tai jokseenkin samaa mieltä Paperiteollisuus Lehtien kustantajat Kirjojen kustantajat Painotalot Tv- ja radioyhtiöt Sähköisten viestimien laitevalmistajat Internetoperaattorit ottaa/ottavat ympäristöasiat hyvin huomioon toimissaan Kaikki N=1107 40 26 31 28 29 23 20 SUKUPUOLI Naiset N=577 36 24 28 26 25 22 18 Miehet N=530 43 28 34 30 32 24 21 IKÄ 18-29-v. N=144 30 17 19 20 20 21 17 30-49-v. N=434 40 25 31 27 28 22 18 50+ v. N=529 47 34 41 35 36 25 23 PÄÄTTÄJYYS Yrityspäättäjät N=173 49 39 42 41 35 21 17 =tilastollisesti merkitsevä poikkeama ylöspäin 27
Oma käyttäytyminen
Oma käyttäytyminen Omaa käyttäytymistä painettujen ja sähköisten viestimien ympäristövaikutusten suhteen tutkittiin useilla kysymyksillä: Miten hyvin seuraavat väittämät kuvaavat omaa käyttäytymistäsi liittyen painettuihin ja sähköisiin viestimiin? (täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, ei samaa eikä eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, täysin eri mieltä). Kuinka paljon ympäristövastuullisuus vaikuttaa omaan arjen tekemiseesi tällä hetkellä? Arvioitko myös miten se tulee vaikuttamaan arjen tekemiseesi 2 vuoden kuluttua (vaikuttaa erittäin paljon, melko paljon, melko vähän, erittäin vähän) Oletko tinkinyt kulutustasi jonkin seuraavien asioiden suhteen säästääksesi luontoa ja ympäristöä? (14 erilaista kulutustapaa) Tunnetko huonoa omatuntoa ympäristön kulutuksen suhteen käyttäessäsi painettujen viestimien tuotteita (kirjoja, lehtiä yms.)? Tunnetko huonoa omatuntoa ympäristön kulutuksen suhteen käyttäessäsi sähköisten viestimien palveluja (tv, radio, internet yms.)? Esitysjärjestystä rotatoitiin eli vaihdeltiin vastaajittain. Seuraavien sivujen graafeissa on esitetty tulokset ns. perusvastaajissa (18+ vuotiaat suomalaiset) sekä yrityspäättäjissä. Huom! Tässä kysymyksessä yrityspäättäjille ei mitenkään kerrottu, että heidät on valittu tutkimukseen nimenomaan kyseisessä roolissa. He vastasivat kysymyksiin siis yksityishenkilöinä. 29
Oma käyttäytyminen liittyen painettuihin ja sähköisiin viestimiin Miten hyvin väittämät kuvaavat omaa käyttäytymistä? 18+ vuotiaat suomalaiset N=1107 30
Oma käyttäytyminen liittyen painettuihin ja sähköisiin viestimiin Miten hyvin väittämät kuvaavat omaa käyttäytymistä? Yrityspäättäjät N=173 31
Oma käyttäytyminen: Viestintämuotojen suosiminen Suosin painetun viestinnän käyttöä, koska se perustuu uusiutuvalle raaka-aineelle Suosin sähköisen viestinnän käyttöä, koska se ei tuota jätettä 32
Oma käyttäytyminen: Ympäristöasioiden pohtiminen viestimien seuraamisessa En juurikaan pohdi ympäristöasioita, kun seuraan painettuja viestimiä En juurikaan pohdi ympäristöasioita, kun seuraan sähköisiä viestimiä 33
Oma käyttäytyminen: Kierrätys Vien lukemani paperit ja lehdet paperinkeräykseen Vien käytöstä poistetut sähköelektroniikan laitteeni niille tarkoitettuihin kierrätyspaikkoihin =tilastollisesti merkitsevä poikkeama ylöspäin 34
Ympäristövastuullisuuden vaikutus omaan arjen tekemiseen Miten paljon ympäristövastuullisuus vaikuttaa omaan tekemiseen nyt ja 2 vuoden kuluttua? 18+ vuotiaat suomalaiset ja yrityspäättäjät 35
Ympäristövastuullisuuden vaikutus omaan arjen tekemiseen Miten paljon ympäristövastuullisuus vaikuttaa omaan tekemiseen nyt ja 2 vuoden kuluttua? Vaikuttaa erittäin tai melko paljon =tilastollisesti merkitsevä poikkeama ylöspäin 36
Kulutuksesta tinkiminen Onko tinkinyt kulutuksesta säästääkseen luontoa ja ympäristöä? 18+ vuotiaat suomalaiset ja yrityspäättäjät =tilastollisesti merkitsevä poikkeama ylöspäin 37
Kulutuksesta tinkiminen painetun median tuotteissa Tinkinyt kulutuksesta säästääkseen luontoa ja ympäristöä Tulostaminen paperille Lehtien tilaaminen/ostaminen Mainosposti =tilastollisesti merkitsevä poikkeama ylöspäin 38
Huono omatunto viestimien käytöstä Tunteeko huonoa omatuntoa ympäristön kulutuksen suhteen käyttäessään painettujen viestimien tuotteita / sähköisten viestimien palveluita? Painetun viestinnän tuotteiden käyttö Sähköisen viestinnän palvelujen käyttö 39
Arvio jokapäiväisten tekemisten vaikutuksesta ilmastonmuutokseen (hiilijalanjälkeen)
Arvio jokapäiväisten tekemisten vaikutuksesta ilmastonmuutokseen Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri asioiden vaikutusta ilmastonmuutokseen. Heitä pyydettiin laittamaan erilaiset jokapäiväiset tekemiset järjestykseen sen mukaan, mikä vaikuttaa heistä eniten ilmastonmuutokseen, toiseksi eniten jne. Esitetty kysymys oli seuraava: Arvioi sinun omassa jokapäiväisessä toiminnassasi seuraavien asioiden yhden kalenterivuoden kokonaisvaikutusta ilmastonmuutokseen (hiilijalanjälkeen). Laita seuraavat asiat käsityksesi mukaan suuruusjärjestykseen sen mukaan, millä uskot olevan eniten merkitystä ilmastonmuutokseen. Merkitse numerolla 10 se asia, joka mielestäsi vaikuttaa eniten ilmaston muutokseen, numerolla 9 seuraavaksi vaikuttavin jne. Arviosi vähiten ilmaston muutokseen vaikuttavasta teosta saa täten numeron 1. Vastausvaihtoehtoja rotatoitiin eli vaihdeltiin vastaajittain. Seuraavien sivujen graafeissa on esitetty tulokset ns. perusvastaajissa (18+ vuotiaat suomalaiset) sekä yrityspäättäjissä. Huom! Tässä kysymyksessä yrityspäättäjille ei mitenkään kerrottu, että heidät on valittu tutkimukseen nimenomaan kyseisessä roolissa. He vastasivat kysymyksiin siis yksityishenkilöinä. 41
Arvio asioiden kokonaisvaikutuksesta* ilmastonmuutokseen (hiilijalanjälki) Arvio asteikolla 10-1, jossa 10=vaikuttaa eniten ilmastonmuutokseen ja 1=vaikutaa vähiten (keskiarvo) 18+ vuotiaat suomalaiset, N=1107 Ka *Yhden kalenterivuoden kokonaisvaikutus 1=vaikuttaa vähiten ilmastonmuutokseen 10=vaikuttaa eniten ilmastonmuutokseen 42
Arvio asioiden kokonaisvaikutuksesta* ilmastonmuutokseen (hiilijalanjälki) Arvio asteikolla 10-1, jossa 10=vaikuttaa eniten ilmastonmuutokseen ja 1=vaikutaa vähiten (keskiarvo) Yrityspäättäjät, N=173 Ka *Yhden kalenterivuoden kokonaisvaikutus 1=vaikuttaa vähiten ilmastonmuutokseen 10=vaikuttaa eniten ilmastonmuutokseen 43
Seuraavalla sivulla on esitetty suomalaisten vastaajien arviot asioiden vaikutuksesta ilmastonmuutokseen (eli samat tulokset kuin muutamalla aikaisemmalla sivulla) sekä tulokset tanskalaisesta tutkimuksesta ja KCL:n tutkimuksesta. Kyseisissä tutkimuksissa (tanskalainen ja KCL) on pyritty laskemaan mahdollisimman tarkasti eri asioiden todelliset vaikutukset ilmastonmuutokseen (CO2). Tiedot eri asioiden vaikutuksista on saatu seuraavista lähteistä: Tanskalainen tutkimus KCL:n tutkimus Autonvalmistajien tilastot Kodin sisälämpötilan nostaminen yhdellä asteella Pyykin peseminen 3 krt/vk 60 lämpötilassa 40 sijaan Suihkussa seisominen 3 min nykyistä pidempään/käyntikerta Kotielektroniikan turha päällä pitäminen (myös valmiustilassa) Kotiin kannettu mainosposti Sanomalehden vuositilaus Viikoittain ilmestyvän aikakauslehden vuositilaus 1000 km autolla ajaminen Kolmen 60 W hehkulampun käyttö suhteessa kolmeen energiansäästölamppuun Yhden tunnin nettisurffailu per päivä 44
Asioiden kokonaisvaikutus ilmastonmuutokseen (hiilijalanjälkeen): Suomalaisten arvio vaikutuksesta vs. muiden tutkimusten tuottama tieto Suomalaisten arvio asioiden kokonaisvaikutuksesta ilmastonmuutokseen Ka Muiden tutkimusten** tuottamat tiedot ilmastonmuutokseen vaikuttavien asioiden järjestyksestä mitattuna CO2 päästöillä 1000 km autolla ajaminen Sisälämpötilan nosto yhdellä asteella Kolme 60 W hehkulamppua suht.energiansäästöl. Suihkussa 3 minuuttia nykyistä kauemmin Kotielektroniikan pitäminen valmiustilassa Kotiin kannettu mainosposti Nettisurffailu 1 tunti päivässä Sanomalehden vuositilaus Pyykinpesu 60 asteessa 3 krt viikossa (40 sijaan) Viikoittain ilmestyvän aikakauslehden v.tilaus 1=vaikuttaa vähiten ilmastonmuutokseen *Yhden kalenterivuoden kokonaisvaikutus **Lähde: Tanskalainen tutkimus, KCL:n tutkimus ja autovalmistajien tilastot 10=vaikuttaa eniten ilmastonmuutokseen 45
Asioiden kokonaisvaikutus ilmastonmuutokseen (hiilijalanjälkeen): Suomalaisten arvio vaikutuksesta vs. muiden tutkimusten tuottama tieto Suomalaisten arvio asioiden kokonaisvaikutuksesta ilmastonmuutokseen (suuruusjärjestyksessä) Muiden tutkimusten** tuottamat tiedot asioiden kokonaisvaikutuksesta ilmastonmuutoksen mitattuna CO2 päästöillä (suuruusjärjestyksessä) 1) 1.000 kilometrin autolla ajaminen 1) 1.000 kilometrin autolla ajaminen 2) Kodin sisälämpötilan nostaminen yhdellä asteella 2) Kodin sisälämpötilan nostaminen yhdellä asteella 3) Kotielektroniikan laitteiden turha päällä pitäminen (myös valmiustilassa) 4) Pyykin peseminen 3 kertaa viikossa 60 asteen lämpötilassa 40 asteen sijaan 5) Suihkussa seisominen kolme minuuttia nykyistä pidempään per käyntikerta 3) Kolmen 60 W vanhan hehkulampun käyttö suhteessa kolmeen energiansäästölamppuun 4) Suihkussa seisominen kolme minuuttia nykyistä pidempään per käyntikerta 5) Kotielektroniikan laitteiden turha päällä pitäminen (myös valmiustilassa) 6) Kotiin kannettu mainosposti 6) Kotiin kannettu mainosposti 7) Kolmen 60 W vanhan hehkulampun käyttö suhteessa kolmeen energiansäästölamppuun 7) Yhden tunnin nettisurffailu per päivä 8) Sanomalehden vuositilaus 8) Sanomalehden vuositilaus 9) Viikottain ilmestyvän aikakauslehden vuositilaus 9) Pyykin peseminen 3 kertaa viikossa 60 asteen lämpötilassa 40 asteen sijaan 10) Yhden tunnin nettisurffailu per päivä 10) Viikottain ilmestyvän aikakauslehden vuositilaus *Yhden kalenterivuoden kokonaisvaikutus Suomalaisten arvio vaikutuksesta samalla tasolla muiden tutkimusten kanssa Suomalaisten arvio vaikutuksesta korkeampi kuin muissa tutkimuksessa Suomalaisten arvio vaikutuksesta alhaisempi kuin muissa tutkimuksessa **Lähde: Tanskalainen tutkimus, KCL:n tutkimus ja autovalmistajien tilastot 46
Painotuotteiden tärkeys itselle
Painotuotteiden tärkeys itselle Painotuotteiden tärkeyttä kuluttajalle nyt ja tulevaisuudessa mitattiin seuraavalla kysymyksellä: Onko jokin seuraavista painotuotteista sinulle tällä hetkellä niin tärkeä, että ehdottomasti haluat sen painetussa muodossa (paperilla)? Merkitse toiseen sarakkeeseen mitkä uskot olevan itsellesi tärkeitä painetussa muodossa myös 5 vuoden kuluttua. Vastausvaihtoehtoja rotatoitiin eli vaihdeltiin vastaajittain. Seuraavien sivujen graafeissa on esitetty tulokset ns. perusvastaajissa (18+ vuotiaat suomalaiset) sekä yrityspäättäjissä. Huom! Tässä kysymyksessä yrityspäättäjille ei mitenkään kerrottu, että heidät on valittu tutkimukseen nimenomaan kyseisessä roolissa. He vastasivat kysymyksiin siis yksityishenkilöinä. 48
Painotuotteiden tärkeys itselle nyt ja tulevaisuudessa Onko jokin painotuote tällä hetkellä niin tärkeä, että haluaa sen painetussa muodossa? Entä 5 v. kuluttua? 18+ vuotiaat suomalaiset N=1107 49
Painotuotteiden tärkeys itselle nyt ja tulevaisuudessa Onko jokin painotuote tällä hetkellä niin tärkeä, että haluaa sen painetussa muodossa? Entä 5 v. kuluttua? Yrityspäättäjät N=173 50
Painotuotteiden tärkeys itselle nyt ja tulevaisuudessa Kirja Sanomalehti Aikakauslehti =tilastollisesti merkitsevä poikkeama ylöspäin 51
Tieto viestimien ympäristövaikutuksista
Tieto viestimien ympäristövaikutuksista Tietotasoa ja tiedon tarvetta ympäristövaikutuksista mitattiin seuraavilla kysymyksillä. Kuinka paljon tiedät eri viestimien ympäristövaikutuksista? Kaipaisitko enemmän tietoa eri viestimien ympäristövaikutuksista? Miltä seuraavilta tahoilta haluaisit saada enemmän tietoa eri viestimien ympäristövaikutuksista? Voit valita yhden tai useampia. Kuinka paljon työskentelemässäsi yrityksissä tiedetään eri viestimien ympäristövaikutuksista? Kaivattaisiinko työskentelemässäsi yrityksessä enemmän tietoa eri viestimien ympäristövaikutuksista? Minkälaisista asioista toivoisitte yrityksessänne lisää tietoa liittyen eri viestimien ympäristövaikutuksiin? (avoin) Onko yrityksessänne määritelty ympäristötavoitteet ja toimenpideohjelma? Vastausvaihtoehtoja rotatoitiin eli vaihdeltiin vastaajittain. Seuraavien sivujen graafeissa on esitetty tulokset ns. perusvastaajissa (18+ vuotiaat suomalaiset) sekä yrityspäättäjissä. Huom! Neljässä viimeisessä kysymyksessä yrityspäättäjät vastasivat yrityspäättäjän roolissa. 53
Tietääkö viestimien ymp.vaikutuksista Kuinka paljon tietää viestimien ympäristövaikutuksista? Kaipaako lisätietoa ymp.vaikutuksista Kaipaako enemmän tietoa viestimien ymp.vaikutuksista? =tilastollisesti merkitsevä poikkeama ylöspäin 54
Tahot joilta kaipaa lisätietoa viestimien ympäristövaikutuksista Miltä tahoilta haluaisi saada enemmän tietoa eri viestimien ympäristövaikutuksista? Lisätietoa kaipaavat 18+ vuotiaat suomalaiset ja yrityspäättäjät =tilastollisesti merkitsevä poikkeama ylöspäin 55
Kaipaa lisätietoa Mistä muualta kaipaa lisätietoa? (avoin) 18+ vuotiaat suomalaiset Asiantuntijoilta Asiantuntijoilta Itsenäinen tiedonhankinta Luotettavaa Pitäisi olla puolueeton taho, joka näistä kertoo. Ehkä myös jokaisen viestimen sivuilla pitäisi sitten julkaista tämä puolueeton arvio/raportti. Puolueeton taho. Mikähän sekin muka olisi:) Puolueeton vertailu Puolueettomalta taholta Puolueettomilta asiantuntijoilta Puolueettomilta tahoila Riippumaton lähde, esim tilastokeskus, ympäristöministeriö Riippumattomilta tahoilta Sieltä ja tuolta Tutkijoilta Vtt Yleinen tiedotuskampanja Yrityspäättäjät Kouluissa, luennoilta Puolueettomilta toimijoilta Riippumattomilta akateemisilta tutkijoilta Yliopistot, tutkimuslaitokset 56
Yrityksen tietotaso viestimien ympäristövaikutuksista Kuinka paljon yrityksessä tiedetään eri viestimien ympäristövaikutuksista? Yrityspäättäjät N=173 Paljon 41 Vähän 46 Ei lainkaan 5 57
Yrityksen tiedon tarve eri viestimien ympäristövaikutuksista Kaivataanko yrityksessä enemmän tietoa eri viestimien ympäristövaikutuksista? Yrityspäättäjät N=173 58
Asiat, joista kaivataan lisätietoa liittyen viestimien ympäristövaikutuksiin Vastaajina ne, joiden yritykseen kaivataan lisätietoa eri viestimien ympäristövaikutuksista En osaa sanoa En osaa yksilöidä Energian kulutus, globaalit vaikutukset Eri vaikutukset kulutus tietoa sähkö vesi Hiilijalanjäljen suuruutta Hiilijalanjäljestä ja energiankulutuksesta. Hiilijalanjäljet eri viestintätavoissa. Kestävän kehityksen edistäminen viestinnässä. Hiilijalanjälki Hiilijalanjälki, luonnonvarojen käyttö. Hinta / ympäristövaikutus Hintavertailu Ihan kaikessa Kaikenlaista Kaikesta mitä voimme hyödyntää käytännössä Kaikkia Kuka ja missä sekä millä tavoin viestimen materiaali on tuotettu Kuormittavuudesta, edullisuudesta Kuormittavuus Mikä on yhden sanomalehtisivun ympäristö vaikutus. Mikä on pc+erillisnäyttökäytön ymp.vaikutus per päivä Millainen vaikutus asioilla on esim. Mainostuotteet Miten eri tavat kuormittavat luontoa ja miten eri viestintämuotoa työllistävät kotimaassa. Miten paljon eri ratkaisut poikkeavat toisistaan? Mikä on ympäristöystävällisintä, mutta kuitenkin edelleen tehokasta ja tarpeenmukaista. Miten vaikuttaa ympäristöön Mitkä ovat sähköisten viestimien todelliset päivittäiset kulut Ohjeita koneiden sammutuksiin, puhelimien jakeluun ja käyttöön, internetin käyttöön yms. Ovatko asiakkaat todella valmiita siihen, että kaikki tieto löytyy vain netistä. Painettujen tuotteiden vähentämisen vaikutus. Printti vs. Sähköinen mainonta, mikä on meidän yrityksen hiilijalanjälki, millainen vaikutus olisi sähköiseen laskutukseen siirtymisellä... Puolueettomia vertailuja Reaalitietoa Selkeät tiedot esim. Minkälainen hiilijalanjälki on mainoksilla sanomalehdessä. Selvät vertailut eri viestimien välillä Suoramainonnan ympäristövaikutuksista Tietoa painettujen julkaisujen/esitteiden ympäristövaikutuksista (tuotantoprosessi, materiaalit, painosmääräkohtainen ympäristövaikutus) sekä verkkoviestinnän ympäristövaikutuksista verrattuna edelliseen. Tietoa vaihtoehtoisista teknologioista. Turhat mainospostit paperisina pois kokonaan. Tutkittua puolueetonta tietoa ympäristövaikutuksista Vaikutus hiilikuormaan Vertailu paperiversiot/sähköinen versio kaikessa niin toimintaan kuin talouteenkin liittyvissä seikoissa. JATKUU 59
Asiat, joista kaivataan lisätietoa liittyen viestimien ympäristövaikutuksiin Vastaajina ne, joiden yritykseen kaivataan lisätietoa eri viestimien ympäristövaikutuksista JATKUU Vertailua eri viestimien ympäristövaikutuksista. Vertailua eri viestimien ympäristövaikutuksista. Vertailua yrityksen näkyvyydestä jos vaihdetaan viestintää ympäristöystävällisempään suuntaan. Vertailutietoa eri vaihtoehtojen kesken Yleensä vaikutuksista Yleisesti ympäristövaikutuksista Yleisvaikutus hiilijalanjälki Ympäristö kuormitus Ympäristön kuormitus Ympäristövaikutus Ympärisön kokonaisrasituksesta, hiilijalanjäljestä Yrityksen hiilijalanjälki 60
Yrityksen ympäristötavoitteet ja toimenpideohjelma Onko yrityksessä määritelty ympäristötavoitteet ja toimenpideohjelma? Yrityspäättäjät N=173 61