KYSYMYKSIÄ & VASTAUKSIA

1.3.2017 Ammatillisen koulutuksen kumppanuushankkeet Erasmus+ -ohjelmassa KYSYMYKSIÄ & VASTAUKSIA HAKULOMAKE, PIC, HAKEMINEN Kuinka monta hakemusta yksi koulutuksenjärjestäjä / oppilaitos voi jättää KA2-toiminnossa? Vastaus: Kumppanuushankkeissa ei hakemusmäärää ole rajoitettu. Huom. kuitenkaan sama partneriryhmä ei voi jättää kuin yhden kumppanuushankehakemuksen. Millä kielellä hakemus kirjoitetaan? Vastaus: Hakemus kirjoitetaan partneriryhmän yhteisellä työskentelykielellä. Mitkä ovat hakemuksen merkkirajoitukset? Vastaus: Hakulomakkeen avovastausten merkkirajoitus on 5000 merkkiä. Jos on jo aikaisemmin hankkinut PIC-koodin, pitääkö tehdä se uudelleen? Vastaus: Ei, yhdellä organisaatiolla on yksi PIC-koodi, jota käytetään kaikissa Erasmus+ -ohjelman hauissa. Ohje PIC-koodin käytöstä löytyy verkkosivulta: www.cimo.fi/ohjelmat/erasmusplus/hakuprosessi Miten hakulomaketta voi työstää partnereiden kesken? Saako sen ladattua sähköpostitettavaan muotoon? Vastaus: Hakulomakkeen kysymyksiä kannattaa työstää esim. Word-dokumentissa, jota on helpompi lähettää partnereille ja työstää. Myös erilaisia verkkopohjaisia yhteistyöalustoja voi hyödyntää hakulomakkeen tekstien työstämisessä. Varsinainen hakulomake on pdf-lomake, joka soveltuu huonosti tekstien yhteiseen työstämiseen. Lähettääkö kumppanuushankkeessa vain koordinaattori hakemuksen? Vastaus: Kyllä, hankkeen koordinaattori täyttää ja lähettää yhden sähköisen hakulomakkeen koko partneriryhmän puolesta. Partnerit eivät lähetä hakemusta oman maansa kansalliseen toimistoon. Tuleeko hakemuksen liittyä JOKO ammatillisen koulutuksen TAI horisontaalisiin painopisteisiin vai sekä että? Vastaus: Hankkeen tulee keskittyä JOKO vähintään yhteen horisontaaliseen painopisteeseen TAI vähintään yhteen sektorikohtaiseen esim. ammatillisen koulutuksen sektorin painopisteeseen. Onko parempi valita hankkeelle enemmän vai vähemmän teemoja ja/tai painopisteitä? Vastaus: Painopisteitä (priorities) voi valita enintään 3 (keskeisin ja max. 2 muuta relevanttia) ja teemoja (topics) enintään 3. Kannattaa valita vain ne, jotka keskeisimmin liittyvät hankkeeseen. OPETUSHALLITUS Hakaniemenranta 6, PL 380 00531 Helsinki puhelin 0295 331 000 oph.fi UTBILDNINGSSTYRELSEN Hagnäskajen 6, PB 380 00531 Helsingfors telefon 0295 331 000 oph.fi

Voiko hanketta hakea aiempien hankkeiden tulosten levittämiseen? Vastaus: Hankkeen toimintojen tulee sisältää myös uuden kehittämistä, pelkkää levitystoimintaa ei tueta. Hankkeen uutuusarvo ratkaisee. Mistä hakulomakkeesta löytyy kohta Intellectual Outputs / Multiplier events? Vastaus: Hakemuksen alussa kohdassa B. Context: Main objective of the project tulee valita hanketyypiksi Development of Innovation, jos hankkeessa tehdään tuotteita (intellectual outputs). Tällöin lomake muokkautuu siten, että tuotteita koskevia tietoja ml. budjetti pääsee syöttämään (hakemuksen kohdassa G.1 Intellectual outputs tulee ensimmäiseen kysymykseen vastata Yes). Vastaavasti kentät Multiplier events -tietojen syöttämiselle avautuvat vasta, kun hakulomakkeessa on valittu G.1 kohdassa, että hankkeeseen sisältyy tuotteita ja G.2 kohdan kysymykseen Do you plan to include Multiplier Events in your project? vastataan Yes. Missä kohdassa hakemusta kuvataan tuotokset, jos kyseessä on hyvien käytäntöjen vaihtoa tukeva (Exchange of practices) hanke? Vastaus: Hyvien käytäntöjen vaihtoa tukevien (Exchanges of practices) hankkeiden tulokset ja tuotokset kuvataan hakulomakkeen kohdassa E. (kysymys What results are expected during the project and on its completion?). Onko GANTT Chart pakollinen hakemuksen liite myös pienissä hankkeissa? Vastaus: Erillinen aikataululiite on pakollinen kaikissa hankkeissa, mutta voi käyttää myös muuta aikataulumallia kuin GANTT Chartia. Missä vaiheessa hakemuksen liitteet lisätään hakemukseen? Vastaus: Liitteet voi liittää hakulomakkeeseen missä tahansa vaiheessa, viimeistään ennen kuin lähettää lomakkeen sähköisesti. Huomioi liitteiden enimmäismäärä (max. 10 kpl) ja enimmäiskoko (yhteensä max 10 240 kb). Mistä löydän tietoa muista hakemuslomakkeen täyttöön ja lähettämiseen liittyvistä teknisistä asioista? Vastaus: Komission laatima hakulomakkeen tekninen täyttöohje löytyy verkkosivultamme: http://www.cimo.fi/ohjelmat/erasmusplus/hakuprosessi. Lisätietoja hakemuksen pakollisista liitteistä (ml. pakollisten liitteiden lomake- ja mallipohjat) sekä malleja vapaaehtoisista liitteistä löytyy myös ammatillisen koulutuksen kumppanuushankkeiden Hakijalle -sivulta: http://www.cimo.fi/ohjelmat/erasmusplus/ammatilliselle_koulutukselle/avaintoimi_2_kumppanuushankkeet/ha kijalle. PARTNERIRYHMÄ Voiko hankkeessa olla mukana silent/associated-partnereita (partnereita, jotka eivät saa rahoitusta hanketuesta)? Vastaus: Voi olla, mutta hiljaisia partnereita/tukipartnereita tms. ei listata hankehakemuksen partnerilistaan, jolloin heitä ei pidetä hankkeen virallisina partnereina, eivätkä he saa rahoitusta. Mahdollisia hankkeeseen osallistuvista Silent/associated partnereista ja heidän roolistaan tulee kertoa kuitenkin hakemuksen kohdassa D. Associated partners. 2

Jos mukana on yrityksiä silent/associated -partnerina - pitääkö heiltä olla mandaattikirjeet? Vastaus: Ei tarvitse. Mandaattikirjeet tulee pyytää vain niiltä partnereilta, jotka on listattu hakemuslomakkeeseen virallisiksi partnereiksi, ja joille voidaan myöntää rahoitusta. Voiko kumppanuushankkeessa olla useampia kotimaisia partnereita? Vastaus: Samassa hankkeessa voi olla useampia suomalaisia mukana, mutta pitää huolehtia siitä, että kansainvälisyys säilyy eikä hankkeesta tule liian Suomi-painotteinen. Voiko hankkeen partnerina olla kansallinen verkosto, joka jakaa esim. liikkuvuuksia verkoston jäsenten kesken? Vastaus: Partnereina voi olla vain organisaatioita (oikeudellinen toimija). Kansallinen verkosto organisaatioiden yhteistyömuotona ei siten voi toimia partnerina sellaisenaan. Hankkeessa voi toki olla mukana useampi kuin yksi partneriorganisaatio samasta maasta. Tällöin tulee kuitenkin huolehtia siitä, että hankkeen kansainvälisyys säilyy, eikä hanke painotu liikaa yhteen maahan. Liikkuvuustoimintoihin voivat osallistua vain partneriorganisaatioihin opiskelu- tai työsuhteessa olevat henkilöt. Ks. Programme Guide (versio 2/2017 sivut 125 127, Eligible participating organisations; Eligible participants). Pitääkö kumppanuushankkeessa olla nimenomaan ammatillinen oppilaitos mukana? Vastaus: Ei välttämättä, mutta ammatillisen koulutuksen kumppanuushankkeiden tulee kehittää ammatillista perus- tai täydennyskoulutusta. Hyvässä hankkeessa on mukana myös kohderyhmän edustus. Voiko hankkeessa olla mukana myös muita koulutusasteita? Vastaus: Kyllä voi. Useampaa kohderyhmää/koulutusastetta koskevissa hankkeissa (cross sectoral) tavoitteet ja sisältö määrittelevät mille sektorille (korkeakoulutus, aikuiskoulutus, ammatillinen koulutus, yleissivistävä koulutus tai nuoriso) hakemus osoitetaan. Voivatko ammatillisen koulutuksen kumppanuushankkeet olla kahdenvälisiä hankkeita? Vastaus: Eivät voi. Kahdenvälisiä hankkeita voi hakea ainoastaan yleissivistävän sektorin Schools only - kumppanuushankkeissa ja erikseen määritellyissä nuorisoalan kumppanuushankkeissa. Voiko kumppani olla ns. vanha kumppani, jonka kanssa ollut aiemmin yhteistyötä? Vastaus: Kyllä, voi olla. Partneriryhmä tulisi kuitenkin koota aina ensisijaisesti hankkeen tavoitteista käsin siten, että partneriryhmä tukee mahdollisimman hyvin kehitettävän asian suunnittelua, toteuttamista sekä tuotosten levittämistä ja hyödyntämistä. Yhteistyö hyväksi havaittujen partnereiden kanssa on kannattavaa, mutta hankkeessa olisi hyvä olla mukana tasapainoisesti sekä "uusia" että "vanhoja" partnereita. Tehdäänkö vielä partnerisopimus, vaikka on tehty mandaattikirje? Vastaus: Suomen Erasmus+ -toimisto suosittelee vahvasti, että hankkeen alussa tehdään partnerisopimukset, jossa sovitaan tarkemmin tehtävistä. Voiko hankkeessa olla partnereita ilman PIC-koodia? Tuleeko hallintokulu partnerille, jolla ei ole PIC-koodia? Vastaus: Tukipartneri (esim. yritys) voi olla ilman PIC -koodia, mutta silloin partneria ei listata hakemuksessa partnerilistaan. Tukipartneri voidaan mainita tekstissä partneriorganisaatioiden kuvauksen yhteydessä tai 3

hakemuksen kohdassa D.X Associated partners. Partnerille, jolla ei ole PIC-koodia ja/tai jota ei ole listattu partnerilistaan, ei myönnetä rahoitusta ml. hallintotukea. Ks. tarkemmin Programme guide (versio 2/2017 s. 124: Who can take part in a Strategic Partnership?) Voiko kumppanina olla yritys? Vastaus: Kyllä voi, työelämän mukanaolo on erittäin toivottavaa ammatillisen sektorin hankkeissa. Onko työelämäpartneri pakollinen? Vastaus: Ei ole pakollinen, mutta työelämän mukanaolo on erittäin toivottavaa ammatillisen sektorin hankkeissa. Partneriryhmän kokoonpano tulee miettiä hankkeen teemasta käsin: millainen partneriryhmä parhaiten tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Miten yrityksen tai muut työelämän edustajat voivat osallistua hankkeeseen? Vastaus: Yritysten ja muiden työelämän edustajien osallistumista ja roolia tulee aina miettiä hankkeen tavoitteiden näkökulmasta. Yritykset tai muut työelämäorganisaatiot voivat olla mukana varsinaisina partnereina, jolloin heille voidaan budjetoida myös hallintotukea tai tukea muista budjettikategorioista. Työelämän edustajat voivat osallistua hankkeeseen myös muilla tavoin esimerkiksi tarjoamalla työelämän oppimisympäristöjä tai toimimalla tuotteiden testaajina, levittäjinä tai asiantuntijoina kehittämistyössä tai oppimis- ja koulutustilaisuuksien (LTT-toiminnot) yhteydessä. Voiko partneriryhmässä olla budjetittomia partnereita lisäämässä esim. vaikuttavuutta? Vastaus: Kyllä voi, kaikilla partnereilla ei tarvitse olla budjettiosuutta. Jos ohjelman ulkopuolinen maa on partnerina kumppanuushankkeessa, haetaanko hanketta kansalliselta toimistolta vai keskitetysti? Vastaus: Strategisia kumppanuushankkeita haetaan kansalliselta toimistolta riippumatta partneriryhmän kokoonpanosta. HANKKEEN HALLINTO JA TOTEUTUS (Project management and implementation) Voiko hallintoon kuitenkin laskea työpäiviä, kun siihen on ne pienet könttäsummat? Vastaus: Kaikki projektin hallintoon, levitykseen, partneriyhteistyöhön yms. liittyvät tehtävät katetaan budjettiluokasta Hankkeen hallinto ja toteutus (Project Management and Implementation). Hanketta suunniteltaessa tulisi arvioida myös yllä mainittuihin tehtäviin liittyvien työpäivien määrää, jotta kaikki tarvittavat resurssit tulevat näkyviksi projektin toteuttajille. Hankehakemuksessa näitä resursseja ei kuitenkaan kysytä. Milloin hankkeet voivat alkaa? Vastaus: Hankkeiden sopimuskausi alkaa 1.9. (sama vuonna, jolloin hakuaika päättyy). 4

HANKEKOKOUKSET (Transnational project meetings) Voiko hankkeeseen budjetoida kotimaan matkoja? Vastaus: Kyllä voi, jos kyseessä on kv-partnerikokous ja etäisyys kokouspaikalle on yli 100 km. Muut kansalliset matkat (esim. kansalliset levitystilaisuudet tai kokoukset) katetaan projektin hallinto ja toteutus -budjettiluokasta tai omarahoituksella. Budjettia laadittaessa on kuitenkin hyvä huomioida myös mahdolliset kotimaassa tehtävät matkat. Katetaanko partnerikokousten matkakuluista myös ylläpitokustannukset (majoitus ym.)? Vastaus: Kyllä. Partnerikokoukset -budjettiluokan (transnational project meetings) tukisummasta katetaan sekä matkat että elinkustannukset. Budjetoinnissa tulee huomioida, että myönnettävä tuki ei välttämättä kata kaikkia syntyviä kustannuksia ja osa kustannuksista jää katettavaksi omarahoituksella. Tästä syystä on myös tärkeää tehdä hankkeelle (partnerikohtaisesti) todellinen budjetti ja katsoa miten paljon syntyvistä kuluista jäisi omarahoituksen piikkiin. Mikä on projektikokouksen minimikesto? Vastaus: Projektikokouksille (transnational project meetings) ei ole minimikestoa, mutta opettajien/opiskelijoiden workshopeille/koulutustilaisuuksille (budjettiluokka transnational learning/teaching activities ) on määritelty vähimmäis- ja enimmäiskestot. Ks. Programme Guide (versio 2/2017 s. 125 127 ja 291 295). Miten budjetoidaan, jos samaan matkaan liittyy sekä projektikokous että opiskelijoiden workshop? Vastaus: Opiskelijoiden matkakulut budjetoidaan kategoriasta Transnation learning, teaching and training activities (LTT): blended mobility of learners. Jos opettajan matkan sisältö muistuttaa enemmän partnerikokousta, tulee opettajien matkakulut budjetoida hankekokouksiin tarkoitetusta kategoriasta (transnational project meetings). Jos opettajan rooli liittyy erityistarpeita omaavien opiskelijoiden ohjaamiseen tai vastaavaan, opettaja merkitään hakulomakkeella tukihenkilöksi (accompanying person) opiskelijoiden liikkuvuuksien yhteyteen. Jos opettajat osallistuvat vähintään 3 päivän pituisiin opettajille suunnattuihin työpajoihin/koulutuksiin, haetaan työpajoihin tarkoitetusta kategoriasta (LTT: joint staff training events). Sama opettaja tai muu henkilöstön edustaja ei voi osallistua samanaikaisesti sekä partnerikokoukseen että henkilöstökoulutustilaisuuteen, eikä saada tukea kahdesta eri budjettikategoriasta samaan aikaan järjestettäviin toimintoihin. Katso kuvaukset opettajien ja opiskelijoiden työpajoista ohjelmaoppaan sivuilta 291 295. Voiko workshoppien yhteydessä järjestää partnerikokouksen, jolloin yrittäjien ei tarvitsisi välttämättä käyttää koko viikkoa? Vastaus: Voi pitää samaan aikaan, mutta tarkkaan määriteltävä, kuka tulee partnerikokouksen tuella ja kuka työpajaosallistujan tuella. Mihin hakulomakkeessa kuvataan partnerikokousten määrä? Vastaus: Partnerikokousten määrä kuvataan sekä hankkeen aikataulussa (liite) että hakemuksen kohdassa G. Project management and implementation, kysymys Transnational project meetings: how often do you plan to meet, who will participate in those meetings, where will it take place and what will be the goal? 5

Kuinka vakavaa on jos partnerikokouksen kokouspaikka vaihtuu suunnitellusta, mutta kulut pysyvät suurin piirtein samana? Vastaus: Paikan vaihdos on ok. On kuitenkin tärkeää suunnitella, kuinka monta, kuinka usein ja missä kokouksia järjestetään, vaikka yksityiskohtiin tulisikin muutoksia hankkeen aikana. Jos kokouspaikka vaihtuu hankkeen aikana, kannattaa huomioida distance bandin mahdollinen vaikutus matkakuluihin. Voiko projektikokouksia järjestää maassa, johon ollaan levittämässä tuotetta, mutta joka ei ole hankkeen partnerimaa? Vastaus: Ohjelmamaiden ulkopuolisessa maassa ei voi pitää projektikokouksia. Ensisijaisesti partnerikokoukset tulisi järjestää hankkeessa mukana olevien partnereiden sijaintimaissa, mutta perustellusti voi pitää myös muussa ohjelmamaassa kuin hankkeen partnereiden maissa. Esim. jonkin konferenssin yhteydessä järjestäminen voisi olla perusteltua tällaisessa maassa. TUOTTEIDEN TEKEMINEN (Intellectual outputs) Voiko hankkeen hallinnointikuluja kattaa tuotteiden tekemiseen varatusta kategoriasta? Vastaus: Tuotteiden tekemiseen varattua budjettia ei ole tarkoitettu hallinnointikuluihin. Hallintokulujen kattamiseen on oma budjettikategoria hankkeen hallinto ja toteutus (project management and implementation). Pitääkö hankkeessa tuotetut materiaalit/tuotteet kääntää partnerien kansallisille kielille? Vastaus: Käännöstarve riippuu hankkeen tavoitelluista tuloksista ja kohderyhmistä, joille tuotetta tehdään. Käännättämisen yhteydessä on hyvä miettiä myös tuotteiden lokalisointia paikallisiin tarpeisiin, oloihin ja kulttuuriin soveltuvaksi. TULOSTEN LEVITYSTILAISUUDET (Multiplier events) Jos järjestetään levitysseminaareja (multiplier events), mihin myönnettävää tukea voi käyttää? Vastaus: Tukea voi käyttää esimerkiksi tilavuokriin, tarjoiluihin, puhujien palkkioihin/matkakuluihin yms. Saako tukea siihen, että osallistuu muiden järjestämiin tilaisuuksiin esittelemään tuloksia? Vastaus: Muiden järjestämiin tilaisuuksiin osallistumiseen ei saa erillistä tukea - levitykseen liittyvät kustannukset katetaan budjettiluokasta hankkeen hallinto ja toteutus (project management and implementation). Pitääkö levitystilaisuuden olla täysin oma - voiko useampi hanke yhdistää voimansa? Vastaus: Tilaisuuksia voi järjestää yhdessä muiden hankkeiden kanssa tämä on erittäin suositeltavaa. Onko levitystilaisuuksien/-seminaarien (multiplier events) määrää rajoitettu? Vastaus: Ei ole rajoitettu, mutta euromääräisenä rajana seminaarien järjestämiselle per hanke on 30 000 euroa. 6

Voiko levitystilaisuus/-seminaari olla maksullinen? Vastaus: Kyllä, osallistujilta voidaan pyytää osallistumismaksu. Tuleeko jo hakuvaiheessa olla esim. päätös-/levitysseminaarin (multiplier event) päivämäärä tiedossa? Vastaus: Tarkkaa päivämäärää ei hakulomakkeessa tarvitse ilmoittaa, mutta on tärkeää aikatauluttaa ja kirjata hakemukseen suurin piirtein, milloin ja missä tilaisuus järjestetään. Hakemus liitteineen toimii myös hankkeen toimintasuunnitelmana, jonka pohjalta hanketta lähdetään toteuttamaan. WORKSHOPIT/KOULUTUSTILAISUUDET OPETTAJILLE JA OPISKELIJOILLE (Transnational Learning, Teaching and Training Activities = LTT) Voiko KA2 -hankkeessa liikkua myös opiskelijat? Vastaus: Kyllä voi. Kumppanuushankkeiden liikkuvuuden tulee tukea hankkeen kehittämistoimintaan ja kytkeytyä selvästi hankkeen tavoitteiden toteutumiseen. Kumppanuushankkeiden liikkuvuus ei kuitenkaan ole tarkoitettu esimerkiksi työssäoppimisen toteuttamiseen tätä tulisi toteuttaa liikkuvuustoiminnon (KA1) alla. Ks. jaksojen tarkempi sisältö ohjelmaoppaasta (s. 291 295: Blended mobility of learners). Onko opettajien ja tai opiskelijoiden työpajoille minimi- tai maksimikestoa? Vastaus: Kyllä, opettajien ja muun henkilöstön työpajojen kesto on vähintään 3 päivää ohjelmaa ja enintään 2 kk (short-term joint staff training events). Opiskelijoiden työpajan kesto on vähintään 5 päivää ohjelmaa ja enintään 2 kk (blended mobility of learners). Ks. Programme Guide s. 127 Eligible activities, short-term joint staff training events / blended mobility of learners sekä Annex I s. 291 295. Sisältyykö matkapäivät työpajojen minimikestoon? Vastaus: Eivät. Sisällöllistä ohjelmaa tulee olla vähintään 5 kokonaista työpäivää opiskelijoiden ja 3 kokonaista työpäivää henkilöstön koulutustilaisuuksissa. Tukea voi kuitenkin hakea myös matkustuspäiville. Pitääkö ohjelmaa olla koko päivän vai riittääkö puoli päivää? Vastaus: Kannattaa suunnitella laadukasta toimintaa työpajan kaikille päiville, joille tukea haetaan. Tuntimäärä ei ole ratkaiseva tuen myöntöperuste. Onko KA2-hankkeissa liikkuvuuksien tai tuen määrälle jotain rajoituksia? Vastaus: Kyllä. Hyvien käytäntöjen vaihtoa tukevissa hankkeissa (Exchange of Practices) liikkuvuuksia Learning, Teaching and Training Activities toiminnosta voi hakea enintään 100 henkilölle (ml. tukihenkilöt). Lisäksi toki tilaisuuksien määrän ja osallistujamäärien tulee olla realistisesti mitoitettu hankkeen tavoitteisiin nähden molemmissa hanketyypeissä (Exchange of Practices ja Development of Innovation). Onko mahdollista testata kehitettyjä tuotteita tai käytänteitä opiskelija- ja opettajaliikkuvuuksina, jos määrät ovat kohtuullisia? Vastaus: Kyllä, liikkuvuustoimintoa voidaan hyödyntää tulosten tai käytäntöjen testaukseen, kunhan toiminta tällöin sopii hankkeen kokonaiskonseptiin ja kehittämistavoitteisiin. 7

Jos opiskelijoita lähetetään yksittäisille liikkuvuusjaksoille pilotointimielessä, pitääkö vastaanottavien yrittäjien olla partnereita vai riittääkö, että jaksot ovat partnerikoulujen järjestämiä? Vastaus: Riittää, että jakso on partnerikoulun järjestämä, jolloin partnerikoulu vastaa paikallisista järjestelyistä. Opiskelijan liikkuvuusjakso ei kuitenkaan voi olla tavallinen työssäoppimisjakso, vaan opiskelijan liikkuvuusjakson tulee liittyä hankkeen tavoitteisiin ja tukea niiden saavuttamista. Voidaanko partneriryhmän ulkopuolisten työelämänedustajien osallistumiskulut kattaa Learning, Teaching and Training Activities budjetista? Vastaus: Ei, vain hankkeen virallisesti mukana olevan partneriorganisaation jäsenten osallistumiskuluihin voi budjetoida tästä toiminnosta. Tarvittaessa partneriryhmän ulkopuolisten työelämäedustajien (ml. silent partners) osallistumiseen voi käyttää esim. hallintotukea tai perustellusti työelämänedustajien osallistumiseen ulkopuolisena asiantuntijana voidaan hakea tukea poikkeuksellisista kuluista. On hyvä miettiä jo suunnitteluvaiheessa, millainen työelämän edustajien osallistuminen hankkeeseen on tarpeen esim. voitaisiinko workshopeissa hyödyntää järjestämismaan paikallista työelämä asiantuntemusta. Ohjelmaoppaassa sanotaan, että opiskelijoiden LTT-toiminnot tai henkilöstön pitkäkestoiset LTT-toiminnot eivät ole tukikelpoisia, jos lähettävä tai vastaanottava maa on kumppanimaa (Partner Country). Mitä tämä tarkoittaa? Vastaus: Termi kumppanimaa (Partner Country) tarkoittaa ohjelmaoppaassa Erasmus+ -ohjelman ulkopuolisia maita, joiden kohdalla mm. liikkuvuustoimintojen järjestämisessä on rajoitteita (esim. opiskelijoiden työpajoja ei voi järjestää Erasmus+ ohjelman ulkopuolissa maissa, eikä niihin voi osallistua kumppanimaasta olevan oppilaitoksen opiskelijat, vaikka kumppanimaan organisaatio osallistuisikin hankkeeseen). Ks. Programme Guide s. 124: Who can take part in a Strategic Partnership? POIKKEUKSELLISET KUSTANNUKSET (Exceptional costs) Mitä kuluja voi ostaa alihankintana? Vastaus: Alihankintakuluja voivat olla esimerkiksi tuotteiden kääntäminen partnerikielille, painatuskuluja, asiantuntijapalvelujen hankkimista yms. Pitääkö alihankinta kilpailuttaa ja jos niin millä eurorajalla? Vastaus: Ohjelmasäännöt eivät vaadi kilpailutusta. Voiko hakemuksessa hakea rahoitusta esim. pelialustan lisenssikustannuksiin? Vastaus: Kyllä voi, jos perusteltavissa ja alusta on välttämätön hankkeen tavoitteiden näkökulmasta 8