EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 25. helmikuuta 2002 (15.03) (OR. en) 6196/02 LIMITE PV/CONS 4 ECON 53 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI 1 Asia: Neuvstn 2407. istunt (talus- ja raha-asiat) Bryssel, 12. helmikuuta 2002 1 Neuvstn säädösten lpullista hyväksymistä kskevat pöytäkirjan sat, jihin yleisöllä n ikeus tutustua, vat tämän pöytäkirjan lisäyksessä 1. 6196/02 lr/ms/tan 1
SISÄLLYSLUETTELO 1. Esityslistan hyväksyminen...3 2. A-khtien luetteln hyväksyminen...3 3. Barcelnan Eurppa-neuvstn valmistelu...3 - Kmissin kertmus yhteisön tute- ja päämamarkkiniden timinnasta (Cardiffin raprtti) - Talusplitiikan laajat suuntaviivat 4. Vakaus- ja kasvuspimus (rajitettu kknpan)...4 - Tarkistettujen vakaus- ja lähentymishjelmien tarkastelu 5. Tilanneselvitys eurn siirtymisestä...10 6. Omien varjen järjestelmästä 29 päivänä syyskuuta 2000 tehtyä neuvstn päätöstä (EYVL L 253, 7.10.2000, s. 42) kskevien ratifiintimenettelyjen nykytilanne...10 7. Laajentumisen rahituspuitteet (rajitettu kknpan)...11 8. Muut asiat...11 Sivu LIITE I...12 LIITE II...15 LIITE III...17 LIITE IV...19 LIITE V...21 LIITE VI...23 LIITE VII...25 LIITE VIII...28 6196/02 lr/ms/tan 2
1. Esityslistan hyväksyminen asiak. 6046/02 OJ/CONS 5 ECON 49 Neuvst hyväksyi edellä mainitun esityslistan. 2. A-khtien luetteln hyväksyminen asiak. 6047/02 PTS A 4 Neuvst hyväksyi asiakirjassa 6047/02 PTS A 4 levat A-khdat. Luetteln 1 ja 20 khtia kskevat tiedt vat tämän pöytäkirjan liitteessä I. 3. Barcelnan Eurppa-neuvstn valmistelu - Kmissin kertmus yhteisön tute- ja päämamarkkiniden timinnasta (Cardiffin raprtti) asiak. 15192/01 UEM 86 MI 209 ECON 397 + ADD 1 + ADD 2 - Talusplitiikan laajat suuntaviivat = Periaatekeskustelu (muun muassa seuraavien asiakirjjen perusteella: kmissin yhteenvetraprtti, neuvstn muiden kknpanjen esitykset ja yhteenvetasiakirjaa (Key Issues Paper) kskeva puheenjhtajavaltin ilmitus) asiak. 5654/02 ECON 36 SOC 35 AG 2 MI 9 IND 4 RECH 18 EDUC 14 ENER 19 ENV 37 + ADD 1 REV 1 Neuvst kävi periaatekeskustelun vuden 2002 talusplitiikan laajjen suuntaviivjen valmistelemiseksi muun muassa kmissin yhteenvetraprtin, neuvstn muiden kknpanjen esitysten ja puheenjhtajavaltin yhteenvetasiakirjan phjalta kuultuaan ensin seuraavat suulliset esitykset: - kmissin jäsenen Pedr SOLBESin esitys Lissabnin strategiaa kskevasta kmissin tiednannsta (yhteenvetraprtti), 6196/02 lr/ms/tan 3
- kmissin jäsenen Frederik BOLKENSTEINin esitys tute- ja päämamarkkiniden timintaa kskevasta kmissin kertmuksesta, - taluspliittisen kmitean puheenjhtajan Jean-Philippe COTISin esitys kmiteassa valmisteilla levasta rakenneuudistuksia kskevasta vuden 2002 raprtista, - talus- ja rahituskmitean puheenjhtajan Jhnny ÅKERHOLMIN esitys kmiteassa valmisteilla levista talusplitiikan laajista suuntaviivista. Neuvstn puheenjhtaja ilmitti keskustelun jälkeen, että puheenjhtajavaltin ehdtusta yhteenvetasiakirjaksi, jka n laadittu yhteistyössä kmissin kanssa ja jssa tetaan humin neuvstn muiden kknpanjen esitykset, timitetaan käsiteltäväksi ja viimeisteltäväksi 5. maaliskuuta kntuvalle neuvstlle, jtta se vidaan timittaa neuvstn peruskantana Barcelnan Eurppa-neuvstlle. 4. Vakaus- ja kasvuspimus (rajitettu kknpan) - Tarkistettujen vakaus- ja lähentymishjelmien tarkastelu: = Saksa - 15471/01 UEM 91 5591/02 UEM 15 RESTREINT 5966/02 UEM 24 RESTREINT Neuvst tarkasteli Saksan timittamaa tarkastettua vakaushjelmaa vusille 2001-2005 ja anti hjelmasta liitteessä I levan lausunnn. Neuvst päätti julkistaa lausuntnsa. Lausunnssaan neuvst tteaa tyytyväisenä Saksan hallituksen päätöksen varmistaa, ettei julkisyhteisöjen alijäämän 3 prsentin viitearva suhteessa BKT:hen ylitetä. Neuvst pani merkille Saksan hallituksen aikmuksen seurata tarkkaan budjettikehitystä vunna 2002, mukaan lukien savaltitas (Länder) ja ssiaaliturvajärjestelmä, tteuttaa vuden 2002 budjettisuunnitelmat hulellisesti 6196/02 lr/ms/tan 4
välttääkseen julkistaluden alijäämän kasvun, vidakseen asianmukaisesti kattaa vajeet sekä välttääkseen sellaisia timenpiteitä, jtka tdennäköisesti jhtavat julkisyhteisöjen alijäämän kasvuun. Neuvst tteaa lpuksi Saksan hallituksen situmuksen saavuttaa lähes tasapaininen julkisen taluden rahitusasema vuteen 2004 mennessä. Tässä yhteydessä neuvst tarkasteli kmissin susitusta neuvstn susitukseksi, jssa Saksalle annetaan ennakkvaritus, jtta estettäisiin liiallisen julkisyhteisöjen alijäämän syntyminen. Neuvst katsi yksimielisesti, että ttaen humin edellä mainitut situmukset Saksa n tteuttanut tehkkaita timenpiteitä vastauksena kmissin susituksessa esitettyihin ngelmakhtiin. Tämän vuksi neuvst päätti yksimielisesti lla äänestämättä kyseisestä susituksesta ja päättää kmissin alittaman menettelyn. Neuvst hyväksyi seuraavan lausuman Saksan julkisen taluden tilanteesta. Lausuma sisältää perustelut neuvstn päätökselle lla timimatta kmissin susituksen mukaisesti. Lisäksi neuvst pari merkille neuvstn pöytäkirjaan merkittävän asiaa kskevan kmissin lausuman sekä päätti julkistaa mlemmat lausumat. Neuvstn lausuma Saksan julkisen taluden tilanteesta 1. Neuvst kats, että ennakkvaritusjärjestelmä n vakaus- ja kasvuspimuksen keskeinen sa. Kmissi, jka anti 30.1.2002 susituksen neuvstn susitukseksi ennakkvarituksen antamisesta Saksalle liiallisen alijäämän syntymisen estämiseksi, timi näin tehdessään vakaus- ja kasvuspimuksen määräysten mukaisesti. 2. Neuvst panee tyytyväisenä merkille Saksan hallituksen situmukset: Saksa vahvistaa pyrkivänsä varmistamaan, ettei 3 prsentin viitearva suhteessa BKT:hen ylitetä; tätä varten hallitus aik tarkkaan seurata budjettikehitystä vunna 2002 kaikilla hallinnn tasilla, mukaan lukien savaltitas (Länder) ja ssiaaliturvajärjestelmä; tteuttaa tämän vuden budjettisuunnitelmat hulellisesti välttäen tteuttamasta harkinnanvaraisia timenpiteitä, jtka saattaisivat hunntaa julkisen taluden rahitusasemaa, ja käyttäen budjetin jkaista timintamarginaalia alijäämän pienentämiseen; 6196/02 lr/ms/tan 5
vahvistaa, että lähes tasapaininen julkinen talus saavutetaan vuteen 2004 mennessä aikaisempien situmusten mukaisesti; tämä saattaa taluden elpymisen käynnistyttyä edellyttää myös muita harkinnanvaraisia timia niiden lisäksi, jtka sisältyivät vuden 2001 tarkistettuun vakaushjelmaan; tekee alueellisten viranmaisten kanssa spimalla kaiken mahdllisen sen takaamiseksi, että edellä mainitut tavitteet saavutetaan; panee merkille, että velkasuhde n laskettu alenevaksi hjelmintikaudella. 3. Ottaen humin nämä Saksan hallituksen antamat situmukset neuvst kats, että se n tteuttanut tehkkaita timenpiteitä vastauksena kmissin susituksessa esitettyihin ngelmaktiin eikä susituksesta sen vuksi suriteta äänestystä ja menettely päätetään. 4. Neuvst n tehnyt tämän päätöksen yksimielisesti. Eurpan kmissin lausuma 1. Kmissi panee merkille neuvstn lausuman sekä päätöksen päättää ennakkvaritusmenettely. 2. Kmissi panee tyytyväisenä merkille Saksan ja Prtugalin situmukset, jtka vat vastaus kmissin ennakkvaritusta kskevassa susituksessa esitettyihin ngelmakhtiin. 3. Ennakkvaritusjärjestelmä n leellinen sa vakaus- ja kasvuspimuksen ennalta ehkäiseviä timia. Liiallisen julkisyhteisöjen alijäämän syntymisen estämiseksi kmissi käyttää ennakkvaritusjärjestelmää, js ja kun jäsenvaltiiden julkisen taluden tilanne pikkeaa merkittävästi keskipitkän aikavälin budjettitavitteesta tai siihen tähtäävästä speuttamisurasta. = Kreikka - 5588/02 UEM 12 5593/02 UEM 16 RESTREINT Neuvst tarkasteli Kreikan timittamaa tarkistettua vakaushjelmaa vusiksi 2001-2004 ja anti liitteessä II levan lausunnn, jnka neuvst päätti julkistaa. 6196/02 lr/ms/tan 6
= Espanja - 5589/02 UEM 13 5964/02 UEM 22 RESTREINT Neuvst tarkasteli Espanjan timittamaa tarkistettua vakaushjelmaa vusiksi 2001-2005 ja anti liitteessä III levan lausunnn, jnka neuvst päätti julkistaa. = Ranska - 15507/01 UEM 92 5590/02 UEM 14 RESTREINT Neuvst tarkasteli Ranskan timittamaa tarkistettua vakaushjelmaa vusiksi 2003-2005 ja anti liitteessä IV levan lausunnn, jnka neuvst päätti julkistaa. = Irlanti - 5134/02 UEM 3 5595/02 UEM 17 RESTREINT Neuvst tarkasteli Irlannin timittamaa tarkistettua vakaushjelmaa vusiksi 2002-2004 ja anti liitteessä V levan lausunnn, jnka neuvst päätti julkistaa. = Italia - 14934/01 UEM 84 5962/02 UEM 20 RESTREINT Neuvst tarkasteli Italian timittamaa tarkistettua vakaushjelmaa vusiksi 2001-2005 ja anti liitteessä VI levan lausunnn, jnka neuvst päätti julkistaa. = Prtugali - 5016/02 UEM 1 5963/02 UEM 21 RESTREINT 5972/02 UEM 25 RESTREINT Neuvst tarkasteli Prtugalin timittamaa tarkistettua vakaushjelmaa vusiksi 2002-2005 ja anti liitteessä VII levan lausunnn, jnka neuvst päätti julkistaa. 6196/02 lr/ms/tan 7
Lausunnssaan neuvst panee tyytyväisenä merkille muun muassa Prtugalin hallituksen situmuksen saavuttaa tasapaininen julkinen talus vuteen 2004 mennessä sekä sen aikmuksen palata tavitteeseen saavuttaa lähes tasapaininen tai ylijäämäinen rahitusasema vunna 2002. Neuvst pari lisäksi erityisesti merkille Prtugalin hallituksen aikmuksen seurata tarkkaan budjettikehitystä vunna 2002, välttää timenpiteitä, jtka jhtaisivat tdennäköisesti alijäämän kasvuun ja tasittaa lisätimin kaikki muut kuin dtettua hitaammasta taluskasvusta jhtuvat tuljen vajaukset. Tässä yhteydessä neuvst tarkasteli kmissin susitusta neuvstn susitukseksi, jssa Prtugalille annetaan ennakkvaritus, jtta estettäisiin liiallisen julkisyhteisöjen alijäämän syntyminen. Neuvst katsi yksimielisesti, että ttaen humin edellä mainitut situmukset Prtugali n tteuttanut tehkkaita timenpiteitä vastauksena kmissin susituksessa esitettyihin ngelmakhtiin. Tämän vuksi neuvst päätti yksimielisesti lla äänestämättä kyseisestä susituksesta ja päättää kmissin alittaman menettelyn. Neuvst hyväksyi seuraavan lausuman Prtugalin julkisen taluden tilanteesta. Lausuma sisältää perustelut neuvstn päätökselle lla timimatta kmissin susituksen mukaisesti. Lisäksi neuvst pari merkille neuvstn pöytäkirjaan merkittävän asiaa kskevan kmissin lausuman sekä päätti julkistaa mlemmat lausumat. Neuvstn lausuma Prtugalin julkisen taluden tilanteesta 1. Neuvst kats, että ennakkvaritusjärjestelmä n vakaus- ja kasvuspimuksen keskeinen sa. Kmissi, jka anti 30.1.2002 susituksen neuvstn susitukseksi ennakkvarituksen antamisesta Prtugalille liiallisen alijäämän syntymisen estämiseksi, timi näin tehdessään vakaus- ja kasvuspimuksen määräysten mukaisesti. 2. Neuvst panee tyytyväisenä merkille Prtugalin hallituksen situmukset; Prtugali vahvistaa pyrkivänsä varmistamaan, ettei 3 prsentin viitearva suhteessa BKT:hen ylitetä; tätä varten hallitus aik tarkkaan seurata budjettikehitystä vunna 2002 kaikilla hallinnn tasilla saavuttaakseen vakaushjelmassa asetetut julkisen taluden tavitteet; 6196/02 lr/ms/tan 8
tteuttaa tämän vuden budjettisuunnitelmat hulellisesti välttäen tteuttamasta harkinnanvaraisia timenpiteitä, jtka saattaisivat hunntaa julkisen taluden rahitusasemaa, ja käyttäen budjetin jkaista timintamarginaalia alijäämän pienentämiseen; js syntyy tulvajetta muun syyn kuin dtettua hitaamman taluskasvun vuksi, sitä lisi kmpensitava lisätimilla; vahvistaa, että tasapaininen julkinen talus saavutetaan vuteen 2004 mennessä aikaisempien situmusten mukaisesti; panee merkille, että velkasuhde n laskettu alenevaksi hjelmintikaudella. 3. Ottaen humin nämä Prtugalin hallituksen antamat situmukset neuvst kats, että se n tteuttanut tehkkaita timenpiteitä vastauksena kmissin susituksessa esitettyihin ngelmaktiin eikä susituksesta sen vuksi suriteta äänestystä ja menettely päätetään. 4. Neuvst n tehnyt tämän päätöksen yksimielisesti. Eurpan kmissin lausuma 1. Kmissi panee merkille neuvstn lausuman sekä päätöksen päättää ennakkvaritusmenettely. 2. Kmissi panee tyytyväisenä merkille Saksan ja Prtugalin situmukset, jtka vat vastaus kmissin ennakkvaritusta kskevassa susituksessa esitettyihin ngelmakhtiin. 3. Ennakkvaritusjärjestelmä n leellinen sa vakaus- ja kasvuspimuksen ennalta ehkäiseviä timia. Liiallisen julkisyhteisöjen alijäämän syntymisen estämiseksi kmissi käyttää ennakkvaritusjärjestelmää, js ja kun jäsenvaltiiden julkisen taluden tilanne pikkeaa merkittävästi keskipitkän aikavälin budjettitavitteesta tai siihen tähtäävästä speuttamisurasta. 6196/02 lr/ms/tan 9
= Yhdistynyt kuningaskunta - 5255/02 UEM 4 5965/02 UEM 23 RESTREINT Neuvst tarkasteli Yhdistyneen kuningaskunnan timittamaa tarkistettua lähentymishjelmaa vudesta 2000/01 vuteen 2006/07 ja anti liitteessä VIII levan lausunnn, jnka neuvst päätti julkistaa. 5. Tilanneselvitys eurn siirtymisestä Neuvst pani merkille kmissin jäsenen Pedr SOLBESin esittämät tureimmat tiedt eurn siirtymisen nnistumisesta, jiden mukaan: - lähes kaikki käteiskauppa tapahtuu nyt eurissa, - eurseteleiden ja -metallirahjen käyttööntsta ei le aiheutunut havaittavissa levia inflatrisia paineita, - eursetelien väärennöstapauksia n llut vain muutama ja väärennökset vat lleet erittäin hunja. Kmissi esittää lppuselvityksen asiasta Barcelnan Eurppa-neuvstlle. 6. Omien varjen järjestelmästä 29 päivänä syyskuuta 2000 tehtyä neuvstn päätöstä (EYVL L 253, 7.10.2000, s. 42) kskevien ratifiintimenettelyjen nykytilanne asiak. 6006/02 RESPR 5 ECON 48 N 57 Neuvst pani tyytyväisenä merkille, että kaikki jäsenvaltit vat ilmittaneet neuvstn pääsihteeristölle saattaneensa päätökseen Eurpan yhteisöjen mien varjen järjestelmästä 29 päivänä syyskuuta 2000 tehtyä neuvstn päätöstä 2000/597/EY kskevan ratifiintimenettelyn valtisääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Neuvst pani tyytyväisenä merkille, että päätös tulee näin llen vimaan 1.3.2002 ilman lisätimenpiteitä. 6196/02 lr/ms/tan 10
Lpuksi neuvst vahvisti 4.12.2001 saavuttamansa yhteisymmärryksen, että ert missa varissa, jtka jhtuvat siitä, että päätös tuli vimaan Berliinin Eurppa-neuvstn päätelmissä sen sveltamiseksi aittua määräaikaa 1.1.2002 myöhemmin, krjataan mahdllisimman pian päätöksen vimaantuln jälkeen talusarvimenettelyn mukaisesti. 7. Laajentumisen rahituspuitteet (rajitettu kknpan) asiak. 5745/02 ELARG 18 6044/02 ELARG 28 6045/02 ELARG 29 Kuultuaan kmissin jäsenten Michaele SCHREYERin ja Günter VERHEUGENin esityksen laajentumisneuvttelujen yhteisiä rahituspuitteita 2004-2006 kskevan kmissin tiednannn tärkeimmistä siista, neuvst keskusteli laajentumisen rahituksellisista ja talusarvinäkökhdista pysyvien edustajien kmitean selvityksen (asiak. 6044/02) phjalta. 8. Muut asiat Muita asiita ei käsitelty. 6196/02 lr/ms/tan 11
LIITE I Esityslistan 4 khta NEUVOSTON LAUSUNTO Saksan tarkistetusta vakaushjelmasta vusiksi 2001 2005 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jka ttaa humin Eurpan yhteisön perustamisspimuksen, ttaa humin julkisyhteisöjen rahitusaseman valvnnan sekä talusplitiikan valvnnan ja yhteensvittamisen tehstamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvstn asetuksen (EY) N: 1466/97 1 ja erityisesti sen 5 artiklan 3 khdan, ttaa humin kmissin susituksen, n kuullut talus- ja rahituskmiteaa, ANTAA SEURAAVAN LAUSUNNON: Neuvst tarkasteli 12 päivänä helmikuuta 2002 Saksan tarkistettua vakaushjelmaa, jka kattaa vudet 2001 2005. Neuvst tteaa, että uusi tarkistettu hjelma nudattaa pääpiirteissään vakausja lähentymishjelmien sisältöä ja muta kskevia tarkistettuja käytännesääntöjä 2, vaikka jnkin verran n vielä parannettavaa ja varsinkin pyöristyksen käytössä. Neuvst tteaa, että vuden 2001 arviitu alijäämä (2,6 prsenttia suhteessa BKT:hen) n selvästi suurempi kuin lkakuun 2000 tarkistuksessa ennustettiin (1½ prsenttia suhteessa BKT:hen). Neuvst tteaa, että tämä merkittävä nimellinen pikkeama vidaan selittää kasvun heikentymisellä, sillä vuden 2001 BKT:n kasvu n yli kaksi prsenttiyksikköä alhaisempi kuin lkakuun 2000 hjelman ennusteissa. Vaikka liittvaltin talusarvi n tteutunut suunnitelmien mukaan, neuvst panee merkille, että muilla hallinnn tasilla tteutunut alijäämä, ssiaaliturva mukaan lukien, n ennakitua suurempi. Tarkistetun hjelman makrtaluden perusskenaarissa dtetaan kknaistutannn vusikasvun levan 1¼ prsenttia vunna 2002. Vusina 2003 2005 vusittaisen keskimääräisen kknaistutannn kasvun dtetaan kiihtyvän nin 2½ prsenttiin. Julkisyhteisöjen rahitusaseman dtetaan vahvistuvan vuden 2001 2½ prsentin alijäämästä suhteessa BKT:hen tasapainiseksi vusina 2004 ja 2005. Neuvst tteaa, että talutensa vusikatsauksen 30.6.2002 1 2 EYVL L 209, 2.8.1997. Ecfin-neuvstn 10.7.2001 hyväksymä talus- ja rahituskmitean tarkistettu lausunt vakaus- ja lähentymishjelman sisällöstä ja mudsta. 6196/02 lr/ms/tan 12
esittämisen yhteydessä Saksan viranmaiset pitävät nyt hjelman vaihtehtskenaarita realistisena. Se nudattaa kmissin syksyllä vusiksi 2001 ja 2002 antamia ennusteita. Siinä arviidaan vusiksi 2003 2005 keskimäärin 2,25 prsentin kasvuvauhtia. Neuvst n yhtä mieltä tämän alemman kasvun skenaarin tdennäköisyydestä. Jpa tässä skenaarissa edellytyksenä lisi sutuisa ulkinen ja sisäinen ympäristö, erityisesti maailmantaluden kasvun dtettu npeutuminen, maltillisena jatkuva palkkaplitiikka ja nykyistä määrätietisemmat rakenneuudistukset varsinkin työmarkkinilla. Neuvst kats, että js kasvu jää dtettua hitaammaksi n lemassa riski, että julkisyhteisöjen alijäämä vunna 2002 kasvaa vielä lähemmäksi viitearva, jka n 3 prsenttia suhteessa BKT:hen, kuin vunna 2001. Neuvst tteaakin tyytyväisenä, että Saksan hallituksen tarkituksena n päättäväisesti varmistaa, ettei viitearva 3 prsenttia suhteessa BKT:hen ylitetä. Tätä varten hallitus aik tarkkaan seurata budjettikehitystä vunna 2002 kaikilla hallinnn tasilla, mukaan lukien savaltitas (Länder) ja ssiaaliturvajärjestelmä, sekä tteuttaa tämän vuden budjettisuunnitelmat hulellisesti välttääkseen alijäämän suurenemisen entisestään. Saksan hallitus n myös valmis etsimään parhaimmat keint jkaisen vajauksen kattamiseksi ja välttämään kaikkia timenpiteitä, jtka saattavat jhtaa julkishallinnn alijäämän kasvuun entisestään. Saksan hallitus n vahvistanut aikvansa tteuttaa kaikki asianmukaiset timenpiteet saavuttaakseen lähes tasapainisen julkisen taluden rahitusaseman vuteen 2004 mennessä aikaisempien situmusten mukaisesti nudattaakseen vakaus- ja kasvuspimuksen vaatimuksia kyseisestä vudesta lähtien. Tämä saattaa taluden elpymisen käynnistyttyä edellyttää myös muita harkinnanvaraisia timia niiden lisäksi, jtka sisältyivät vuden 2001 tarkistettuun vakaushjelmaan. Julkisyhteisöjen taluden terveyttä lisi tuettava Saksan kasvuptentiaalin tehstamiseen suunnatuin rakenneuudistuksin erityisesti työmarkkiniden, ssiaaliturvan ja etuusjärjestelmien alilla. Tämä n sitäkin tärkeämpää, kska Saksan talutta rasittaa edelleen Saksjen yhdistymisen rahitus ja kska se suuresta kstaan hulimatta n edelleen erittäin haavittuvainen ulkisille häiriöille. Neuvst kehttaa Saksan viranmaisia varmistamaan, että julkisen taluden talusarvit tteutetaan tarkasti kaikilla hallinnn tasilla. Kuten vuden 2001 talusarviiden tteutuminen n jälleen kerran sittanut, se tulee lemaan ratkaisevaa ennustettujen alijäämätavitteiden saavuttamiseksi. Vaikka neuvst nkin tyytyväinen äskettäin tteutettuun talusarviperiaatteita kskevan lain muutkseen, jnka mukaan hallinnn kaikkien tasjen n sallistuttava keskipitkän aikavälin talusarvitavitteiden saavuttamiseen, muutkseen sisältyvä mekanismi ei vielä riitä takaamaan, että kaikki hallinnn tast nudattavat keskinäisesti svittuja tavitteita. Tästä syystä neuvst suhtautuu myönteisesti liitthallituksen aikmukseen pyrkiä kaikin tavin alueellisten viranmaisten kanssa tehtävin spimuksin varmistamaan, että edellä mainitut talusarvitavitteet saavutetaan. Neuvst n tyytyväinen siihen, että Saksan viranmaiset jatkavat pyrkimyksiään supistaa velkaantuneisuus perustamisspimuksessa määrätyn viitearvn alapulelle. Väestön ikääntyminen aiheuttaa kuitenkin merkittäviä paineita julkisten menjen lisäämiseksi, jten velkasuhteen hidas aleneminen n edelleen hulestuttavaa julkisen taluden kestävyyden varmistamisen kannalta. Jtta velkaa vähentämällä vitaisiin vastata tuntuvalla tavalla väestön ikääntymisestä aiheutuvaan julkisten menjen lisäykseen, tasapaininen rahitusasema n saavutettava niin pian kuin mahdllista. Tehstettujen julkisen taluden vakauttamispyrkimysten lisäksi äskettäin tteutettu eläkejärjestelmäuudistus n ikeansuuntainen timenpide. Sitä n täydennettävä rakenneuudistuksilla, jilla nstetaan erityisesti naisten ja ikääntyvien työntekijöiden sallistumisastetta työmarkkinille. Tällaisia uudistuksia n tteutettava mahdllisimman npeasti, kska väestön ikääntyminen alkaa pian vaikuttaa julkiseen taluteen. 6196/02 lr/ms/tan 13
Tarkistettu vakaushjelma 2001 ei sisällä tarkistettujen käytännesääntöjen mukaisia laskelmia julkisen taluden pitkän ajan kestävyydelle. Ohjelmassa annetaan äskettäin tteutetun eläkeuudistuksen yksityiskhdat. Nämä uudistukset vat askel ikeaan suuntaan, mutta jatkssa tarvittaneen lisäuudistuksia. Työllisyyden parantaminen etenkin naisten ja vanhempien työntekijöiden keskuudessa n avainasemassa jkaisessa sellaisessa kattavassa strategiassa, jnka avulla väestön ikääntymiseen varaudutaan. Saksan edessä leva keskeinen haaste n budjettitasapainn saavuttaminen ja sen jälkeen sen ylläpitäminen hyvin pitkään. 6196/02 lr/ms/tan 14
LIITE II Esityslistan 4 khta NEUVOSTON LAUSUNTO Kreikan tarkistetusta vakaushjelmasta vusiksi 2001 2004 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jka ttaa humin Eurpan yhteisön perustamisspimuksen, ttaa humin julkisyhteisöjen rahitusaseman valvnnan sekä talusplitiikan valvnnan ja yhteensvittamisen tehstamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvstn asetuksen (EY) N: 1466/97 1 ja erityisesti sen 5 artiklan 3 khdan, ttaa humin kmissin susituksen, n kuullut talus- ja rahituskmiteaa, ANTAA SEURAAVAN LAUSUNNON: Neuvst käsitteli 12 päivänä helmikuuta 2002 Kreikan vakaushjelman vuden 2001 tarkistusta, jka kattaa vudet 2001 2004. Kknaistutant kasvi 4,1 prsenttia vunna 2001. Kasvu pysyi vimakkaana, vaikka se ulkisen ympäristön heikkenemisen vuksi likin vuden 2000 vakaushjelmassa ennakitua heikmpaa. Vuden 2000 energian hintjen nusun myötä kiihtynyt inflaati alki hidastua kesän 2001 jälkeen, mutta tämä myönteinen kehitys saattaa heikentyä tulevina kuukausina. Julkisen taluden ylijäämäksi arviidaan tarkistetussa hjelmassa 0,1 prsenttia suhteessa BKT:hen vunna 2001 (tähän sisältyvät budjetimattmat UMTS-timiluvista saadut tult, jtka vat 0,4 prsenttia suhteessa BKT:hen), kun vuden 2000 vakaushjelmassa ylijäämäksi ennustettiin 0,5 prsenttia suhteessa BKT:hen. Tarkistetussa hjelmassa kknaistutannn ennustetaan kasvavan keskimäärin nin 4 prsentin vutuista vauhtia vusina 2002 2004, kun vuden 2000 vakaushjelmassa kknaistutannn vusikasvuksi ennustettiin 5,4 prsenttia. Neuvst kats, että ennustettu kknaistutannn kasvu, jta tuetaan tuntuvin yksityisin ja julkisin investinnein, n saavutettavissa. Neuvst tteaa, että ennusteiden mukaan julkisen taluden rahitusasema pysyy ylijäämäisenä kk ennustekauden ajan sekä nimellisesti että suhdannekrjattuna, jten se n vakaus- ja kasvuspimuksen vaatimusten mukainen eli lähellä tasapaina tai ylijäämäinen. Neuvst tteaa, että tällä hetkellä julkisen taluden velkasuhteen dtetaan pienentyvän vusina 2001 2004 99,6 prsentista 90,0 prsenttiin suhteessa BKT:hen, vaikka vuden 2000 vakaushjelmassa sen ennustettiin pienenevän 84,0 prsenttiin suhteessa BKT:hen. Neuvst tteaa 1 EYVL L 209, 2.8.1997. 6196/02 lr/ms/tan 15
myös, että julkisen taluden rahitusaseman paraneminen vusina 2002 2004 perustuu ensisijaisesti krkmenjen tasaiseen alenemiseen. Muiden menjen vähenemistä ei sen sijaan le dtettavissa. Lisäksi julkisen taluden perusylijäämän suhde BKT:hen pienenee hiljalleen kk kauden ajan, vaikka se pysyy suurena vuteen 2004 asti. Neuvst kannustaa vimakkaasti Kreikan viranmaisia asettamaan viipymättä selkeät sitvat rajat menille pisluettuina krkment, kuten vuden 2000 vakaushjelmaa 1 kskevassa lausunnssa susiteltiin. Neuvst pitää asianmukaisena sitä, että suuret perusylijäämät säilytetään yli 6 prsentin taslla BKT:stä ja sitä, että julkisen taluden speuttamista jatketaan tarvittaessa ttaen humin velkjen suuren määrän. Hintakehitystä n tarkkailtava lyhyellä aikavälillä erityisesti tulevien työehtspimusneuvttelujen salta. Kun lisäksi tetaan humin julkisen taluden edelleenkin hyvin suuri velkaantuneisuus ja väestön ikääntymisestä aiheutuva julkisten menjen kasvu, neuvst kehttaa Kreikan viranmaisia hyödyntämään nykyistä sutuisaa makrtaludellista tilannetta velkansa vähentämiseksi mahdllisimman npeasti. Neuvst tteaa, että hjelman mukainen julkisen velan supistaminen n paljn hitaampaa kuin mihin dtettu BKT:n kasvu ja perusylijäämä antaisivat aihetta. Neuvst kehttaa Kreikan viranmaisia timittamaan yksityiskhtaisempia tietja rahitustimista, kun hjelmia tulevaisuudessa saatetaan ajan tasalle, jtta velkakehityksestä saataisiin parempi käsitys. Neuvst tteaa, että rakenneuudistusten lujittaminen n yksi tarkistettuun hjelmaan sisältyvistä talusplitiikan avaintavitteista. Neuvst kats, että vaikka tällä alalla n viime vusina edistytty merkittävästi, rakennemuutsten tteuttamista hyödyke-, palvelu- ja työmarkkinilla n jatkettava markkiniden tehkkuuden ja taluden kilpailukyvyn parantamiseksi. Neuvst kannustaa viranmaisia tteuttamaan tarvittavat uudistukset npeasti. Neuvst suhtautuu myönteisesti viranmaisten aikmukseen uudistaa julkisen sektrin menjen budjetintia ja hallintaa. Neuvst ilmaisee tyytyväisyytensä siitä, että tarkistettuun hjelmaan sisältyy tietja julkisen taluden kestävyydestä pitkällä aikavälillä. Neuvst kats, että väestön ikääntyminen saattaa tulevaisuudessa uhata merkittävästi julkisen taluden tasapaina ja että julkista eläkejärjestelmää n tarpeen uudistaa. Neuvst panee merkille, että tällä sa-alueella ei edistytty vunna 2001 ja että tarkistettuun hjelmaan ei sisälly erityistä suunnitelmaa tai aikataulua eläkeuudistuksen tteuttamiseksi. Neuvst susittelee viranmaisia tteuttamaan eläkejärjestelmän uudistukset viipymättä." 1 EYVL C 77, 9.3.2001. 6196/02 lr/ms/tan 16
LIITE III Esityslistan 4 khta NEUVOSTON LAUSUNTO Espanjan tarkistetusta vakaushjelmasta vusiksi 2001 2005 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jka ttaa humin Eurpan yhteisön perustamisspimuksen, ttaa humin julkisyhteisöjen rahitusaseman valvnnan sekä talusplitiikan valvnnan ja yhteensvittamisen tehstamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvstn asetuksen (EY) N: 1466/97 1 ja erityisesti sen 5 artiklan 3 khdan, ttaa humin kmissin susituksen, n kuullut talus- ja rahituskmiteaa, ANTAA SEURAAVAN LAUSUNNON: Neuvst tarkasteli 12 päivänä helmikuuta 2002 Espanjan tarkistettua vakaushjelmaa, jka kattaa vudet 2001 2005. Tarkistetun hjelman tiedt nudattavat yleisesti ttaen vakaus- ja lähentymishjelmien sisältöä ja muta kskevia tarkistettuja käytännesääntöjä 2. Pitkän aikavälin suunnitelmia kskevat täydellisemmät tiedt lisivat lleet tivttavia. Neuvst tteaa tyytyväisenä, että taluskasvun heikentymisestä hulimatta edellisen hjelman täytäntöönpan n edennyt yleisesti ttaen aikataulussa. Kun julkisen taluden rahitusasema li 0,3 prsenttia alijäämäinen suhteessa BKT:hen vunna 2000, vunna 2001 dtetaan saavutettavan julkisen taluden tasapaininen rahitusasema ja velkaantuneisuuden vähentyneen jpa tavitetta enemmän. Vuden 2001 julkisen taluden tavitteiden saavuttamista edesautti dtettua suurempi menjen hillintä ja dtettua suurempi nimellinen BKT. Ohjelman makrtalutta kskevassa keskiskenaarissa tetaan humin kansainvälisen ympäristön synkentyminen ja ennakidaan BKT:n kasvun hidastuvan 2,4 prsenttiin vunna 2002, mutta palautuvan 3 prsenttiin, jka n lähellä ptentiaalista kasvua, vudesta 2003. Vaikka ennusteet vat varsin ptimistisia lyhyellä aikavälillä, keskipitkän aikavälin näkymät vat mahdllisia aiemman kehityksen valssa ja siihen nähden, että Espanjan taluskehitys kur edelleen umpeen era suhteessa muihin EU:n jäsenmaihin. Ottaen humin työmarkkinasapulten äskettäin saavuttama yhteisymmärrys, jnka mukaan tavitteena n maltillinen palkkakehitys, inflaatiennuste näyttää myös mahdlliselta saavuttaa, mutta työehtspimuksiin sisältyvä indeksisidnnaisuus kannattaisi lakkauttaa kuten neuvstn viimevutisessa lausunnssa susiteltiin. 1 2 EYVL L 209, 2.8.1997 Ecfin-neuvstn 10.7.2001 hyväksymä talus- ja rahituskmitean tarkistettu lausunt vakaus- ja lähentymishjelmien sisällöstä ja mudsta. 6196/02 lr/ms/tan 17
Julkisen taluden rahitusaseman vahvistaminen vusina 2002 2005 perustuu juksevien menjen (muiden kuin krkmenjen) hillintään ja krkmenjen vähenemiseen ja samalla julkisten investintien lisäämiseen ja vähäiseen verjen kevennykseen. Vaikka taluden kasvuvauhti nkin tällä hetkellä hidastunut, rahitusasema säilyy tarkistetussa hjelmassa tasapainisena vunna 2002 (ja 2003). Sen jälkeen tavitteena n hieman ylijäämäinen rahitusasema, jka vunna 2004 lisi 0,1 prsenttia suhteessa BKT:hen ja vunna 2005 0,2 prsenttia suhteessa BKT:hen. Velkaantuneisuuden supistuminen jatkuu hjelmassa ja velka lisi 50 prsenttia suhteessa BKT:hen vuteen 2005 mennessä. Keskipitkän aikavälin julkisen taluden ennusteet vaikuttavat yleisesti ttaen vakailta ja niiden arvit tuljen kasvusta ja krkmenjen supistumisesta varvaisilta, ja ne jättävät jnkin verran liikkumavaraa siltä varalta, että tteutunut kehitys lisi ennusteita heikmpaa. Ohjelmassa ei kuitenkaan esitetä yksityiskhtaisesti, miten juksevien menjen rajittaminen tteutetaan. Ohjelman tavitteet samin kuin niiden suhdannevaihtelusta puhdistettu arviinti täyttävät vakausja kasvuspimuksen tavitteen, jnka mukaan julkisyhteisöjen taluden rahitusaseman tulee lla 'lähes tasapainssa tai ylijäämäinen' kk jaksn ajan. Neuvst kats sen vuksi, että tarkistettu vakaushjelma n vakaus- ja kasvuspimuksen määräysten mukainen ja sen tavitteet täyttävät entistä selvemmin spimuksen tavitteet. Finanssiplitiikan viritys, määriteltynä suhdannekrjattujen rahitusasemien muutksena, vaikuttaa hieman kiristyvältä, mikä n yleisesti ttaen vuden 2001 talusplitiikan laajjen suuntaviivjen susitusten mukaista. Neuvst panee tyytyväisenä merkille, että Espanjan julkisen taluden institutinaaliset järjestelyt vat kehittyneet merkittävästi, mm. äskettäin n annettu tasapainista talusarvita kskeva laki ja vunna 2002 tehdään uudistuksia, jilla siirretään alueellisille viranmaisille merkittäviä vertus- ja menvaltuuksia. Vaikka neuvst ei pulla mitään tiettyä mallia keskus- ja aluehallinnn väliselle sisäiselle krdinaatille, n tervetullutta, että kaikki julkisen taluden alasektrit vat mukana budjettikurin ylläpitämisessä, ja n tärkeää, että lemassa leva krdinaati timii tehkkaasti uuden järjestelyn puitteissa. Vunna 2001 tteutetut rakenneuudistukset kuuluvat pääasiassa kesäkuussa 2000 hyväksyttyyn uudistuspakettiin, jlla pyritään jatkamaan sääntelyn purkamista markkinilla ja vahvistamaan kilpailuviranmaista. Neuvst panee merkille, että tarkistetussa hjelmassa ei le yksityiskhtaisempia tietja timenpiteistä, jilla vahvistettaisiin julkisen taluden pitkän aikavälin kestävyyttä. Tämä n erityisen hulestuttavaa, kska Espanjan väestörakenteeseen sisältyy riskejä ja väestön ikääntyminen heikentää julkista talutta. Vakavan epätasapainn riski pitkällä aikavälillä n mahdllinen, ellei tteuteta tarvittavia timenpiteitä. Väestön ikääntymisen vaikutusta julkiseen taluteen ei le tettu riittävästi humin tarkistetun hjelman eläkemen- ja ssiaaliturvamaksuennusteissa, jtka ulttuvat ainastaan vuteen 2015. Eläkejärjestelmän uudistusta aitaan jatkaa, mutta sille ei le hjelmassa esitetty aikataulua. Neuvst kats, että huhtikuussa 2001 hyväksytyt eläkejärjestelmää kskevat timet eivät lleet sellaisia merkittäviä myönteisiä uudistuksia, jihin se kehtti Espanjaa ryhtymään edellisessä hjelmasta antamassaan lausunnssa. Tärkein viimeaikainen väestön ikääntymisen varalta tehty timenpide n vunna 2000 perustettu ssiaaliturvarahast, jnka varallisuus lisi tavitteen mukaan vähintään 1 prsentti suhteessa BKT:hen vuteen 2004 mennessä. Neuvst n tyytyväinen, että muille rakenneplitiikille n annettu tärkeä rli erityisesti hyödyke- ja palvelumarkkinilla pyrittäessä varmistamaan ei-inflatrinen, työllisyyttä tukeva taluskasvu. Nämä timenpiteet vat talusplitiikan laajjen suuntaviivjen mukaisia. Tähän mennessä tteutettuja timenpiteitä n kuitenkin seurattava tarkkaan ja tarpeen vaatiessa niitä n vahvistettava. 6196/02 lr/ms/tan 18
LIITE IV Esityslistan 4 khta NEUVOSTON LAUSUNTO Ranskan tarkistetusta vakaushjelmasta vusiksi 2003 2005 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jka ttaa humin Eurpan yhteisön perustamisspimuksen, ttaa humin julkisyhteisöjen rahitusaseman valvnnan sekä talusplitiikan valvnnan ja yhteensvittamisen tehstamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvstn asetuksen (EY) N: 1466/97 1 ja erityisesti sen 5 artiklan 3 khdan, ttaa humin kmissin susituksen, n kuullut talus- ja rahituskmiteaa, ANTAA SEURAAVAN LAUSUNNON: Neuvst tarkasteli 12 päivänä helmikuuta 2002 Ranskan tarkistettua vakaushjelmaa, jka kattaa vudet 2002 2005. Vunna 2001 tarkistetussa vakaushjelmassa kknaistutannn dtetaan kasvavan 2,3 prsenttia vunna 2001 ja 2,5 prsenttia vunna 2002. Vusien 2003 2005 ennusteet perustuvat kahteen makrtaluden skenaarin: varvaisen vaihtehdn skenaarin, jssa kasvu jää keskimäärin 2,5 prsenttiin vudessa, jta pidetään nykyisenä ptentiaalisen kasvun tasna, ja sutuisan vaihtehdn skenaarin, jssa BKT:n määrän kasvu kiihtyy 3 prsenttiin. Julkisen taluden alijäämän arviidaan säilyvän vusina 2001 ja 2002 muuttumattmana eli 1,4 prsentissa suhteessa BKT:hen, jka n vunna 2000 saavutettu tas. Varvaisen vaihtehdn skenaarin mukaan julkisyhteisöjen alijäämä supistuu 1,3 prsenttiin vunna 2003 ja 0,5 prsenttiin vunna 2004; rahitusaseman dtetaan levan tasapainssa vunna 2005. Julkisen taluden speuttaminen n npeampaa, js sutuisan vaihtehdn skenaari tteutuu. Sillin rahitusaseman dtetaan levan tasapainssa vunna 2004 ja kääntyvän 0,3 prsenttia ylijäämäiseksi suhteessa BKT:hen vunna 2005. Julkisyhteisöjen velan, jnka arviidaan lleen 57,1 prsenttia suhteessa BKT:hen vunna 2001, dtetaan alenevan vähitellen 52,9 prsenttiin suhteessa BKT:hen vunna 2005 varvaisen vaihtehdn skenaarissa ja 51,8 prsenttiin suhteessa BKT:hen sutuisan vaihtehdn skenaarissa. Neuvst kats, että makrtaluden ennusteisiin liittyy kasvun hidastumisen riskejä lyhyellä aikavälillä; tureimmissa ennusteissa BKT:n määrän kasvun dtetaan lleen enintään 2 prsenttia vunna 2001 ja 1,5 prsenttia vunna 2002; neuvst tteaakin, että julkisyhteisöjen alijäämä vunna 2002, jka n ennusteiden alkuvusi, n tdennäköisesti alun perin dtettua suurempi. Neuvst pitää seuraavien vusien salta tdennäköisempänä varvaisen vaihtehdn skenaarita, jssa BKT:n määrä kasvaa keskimäärin 2,5 prsenttia vusina 2003 2005. 1 EYVL L 209, 2.8.1997. 6196/02 lr/ms/tan 19
Neuvst tteaa, että varvaisessa skenaarissa julkisyhteisöjen alijäämän ennustetaan alenevan merkittävästi vasta vudesta 2004; vudelle 2003 ennakitu aleneminen n marginaalinen ja sen vuden alijäämä pysyy jkseenkin samalla taslla kuin vunna 2000. Alijäämä pysyy lähes muuttumattmana myös suhdannevaihtelusta puhdistettuna vusina 2000 2003. Parin ensimmäisen vuden ennakitua suuremmasta alijäämästä hulimatta tasapaininen rahitusasema saavutetaan vunna 2005. Tämä n kuitenkin vutta myöhemmin kuin viime vuden lausunnssa susiteltiin. Neuvst kehttaakin Ranskan viranmaisia käyttämään kaikki tilaisuudet tasapainisen rahitusaseman saavuttamiseksi vunna 2004. Vunna 2001 tarkistetun vakaushjelman julkisyhteisöjen taluden tavitteet täyttävät vakaus- ja kasvuspimuksen vaatimukset eli rahitusasema n lähellä tasapaina tai ylijäämäinen vunna 2004 ja 2005, vaikka suhdannekrjattu tasapain n dtettavissa vasta jälkimmäisenä vunna. Perustana leva rahitusasema tarjaa kuitenkin varmuusmarginaalin, jnka ansista 3 prsentin kynnysarvn ylittyminen suhteessa BKT:hen vältetään vudesta 2001 eteenpäin hulimatta makrtaludellisiin ennusteisiin sisältyvästä laskevan kehityksen vaarasta. Ranskan julkisen taluden strategia perustuu ennalta määrättyihin mnivutisiin mennrmeihin; neuvst pitää tällaista strategiaa tärkeänä, kska selkeän sitvan mennrmin avulla turvataan julkisen taluden läpinäkyvä speuttaminen. Neuvst tteaa kuitenkin, että kska makrtaluden kehitys n llut virallisten dtusten mukaista, lisi mennrmin nudattamisella sellaisena kuin vuden 1998 vakaushjelmassa vusiksi 2000 2002 esitettiin varmistettu yleisesti ttaen julkisyhteisöjen alijäämän suunniteltu supistuminen tällä ajanjakslla veruudistuksen tteuttamisesta hulimatta. Erityisesti neuvst tteaa, että menjen suunnitellaan kasvavan hieman npeammin vunna 2002 kuin vuden 2001 talusplitiikan laajissa suuntaviivissa susiteltiin. Neuvst pitää kuitenkin tervetulleena, että vusien 2003 2005 mnivutinen mennrmi n nyt alennettu 4 prsenttiin. Neuvst kehttaa Ranskan viranmaisia nudattamaan nrmia täysimääräisesti. Neuvst pitää tervetulleena sitä, että verrasituksen mahdllisen keventämisen ehdksi vuden 2003 jälkeen aitaan asettaa BKT:n reaalikasvu ja lähes tasapainisen tai ylijäämäisen rahitusaseman saavuttaminen. Julkisen taluden rahitusaseman tasapainn saavuttaminen n tarpeen julkisen taluden saattamiseksi kestävämmälle phjalle, jtta Ranskan julkinen talus kestäisi väestön ikääntymisestä aiheutuvan rasitteen. Neuvst tteaa, että vuden 2001 tarkistetussa hjelmassa esitetyn strategian tähän haasteeseen valmistautumiseksi lisi ltava kunnianhimisempi. Neuvst pitää tarpeellisena, että Ranska etenee mahdllisimman pian pidemmälle eläkejärjestelmän uudistamisessa. 6196/02 lr/ms/tan 20
LIITE V Esityslistan 4 khta NEUVOSTON LAUSUNTO Irlannin tarkistetusta vakaushjelmasta vusiksi 2002 2004 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jka ttaa humin Eurpan yhteisön perustamisspimuksen, ttaa humin julkisyhteisöjen rahitusaseman valvnnan sekä talusplitiikan valvnnan ja yhteensvittamisen tehstamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvstn asetuksen (EY) N: 1466/97 1 ja erityisesti sen 5 artiklan 3 khdan, ttaa humin kmissin susituksen, n kuullut talus- ja rahituskmiteaa, ANTAA SEURAAVAN LAUSUNNON: Neuvst tarkasteli 12 päivänä helmikuuta 2002 Irlannin vunna 2001 tarkistettua vakaushjelmaa, jka kattaa vudet 2002 2004. Tarkistettu hjelma n pääsin vakaus- ja lähentymishjelmien sisällöstä ja mudsta annettujen käytännesääntöjen 2 mukainen, vaikka jtkin tiedt eivät lekaan EU:n nrmien mukaisia. Neuvst tteaa, että hjelman makrtaludellisessa skenaarissa ennustetaan BKT:n määrän kasvun hidastumista vuden 2000 ennätysnpeasta 11,5 prsentista hieman alle 7 prsenttiin vunna 2001 ja edelleen alle 4 prsenttiin vunna 2002 sekä taluden elpymistä vusina 2003 ja 2004 keskipitkän aikavälin kestävään kasvuvauhtiinsa, nin 5-6 prsenttiin. Julkisyhteisöjen ylijäämän dtetaan vunna 2001 levan lähes 1,5 prsenttia suhteessa BKT:hen eli yli 2,5 prsenttiyksikköä pienempi kuin talusarvissa, ja tämä pannaan suurelta sin taluskasvun hidastumisen syyksi. Neuvst pahittelee sitä, että tämä tavitteista jääminen n ilmeisesti jhtanut julkisen taluden rahitusaseman ennustetun uran laskemiseen alemmaksi uudessa hjelmassa vudesta 2002 lähtien. Neuvst tteaa, että tarkistetussa hjelmassa julkisen taluden kehitys ei vastaa aiempaa käytäntöä, jhn kuuluivat suuret ylijäämät ja velkasuhteen jatkuva supistuminen. Tarkistetussa hjelmassa asetetaan tavitteeksi 0,7 prsentin ylijäämä suhteessa BKT:hen vunna 2002 (0,2 prsenttia suhteessa BKT:hen, js jätetään humitta keskuspankilta tapahtuva siirt talusarvin, jka tdennäköisesti ei kelpaa hyvityseräksi), ja sitten pieni alijäämä, jka lisi 0,5 prsenttia suhteessa BKT:hen vunna 2003 ja 0,6 prsenttia vunna 2004. Velkasuhteen dtetaan vakiintuvan hyvin alhaiseen 34 prsentin tasn. Neuvst tteaa 1 2 EYVL L 209, 2.8.1997. Ecfin-neuvstn 10.7.2002 hyväksymä talus- ja rahituskmitean tarkistettu lausunt vakaus- ja lähentymishjelmien sisällöstä ja mudsta. 6196/02 lr/ms/tan 21
hulestuneena, että rahitusaseman kääntyminen hieman alijäämäiseksi tapahtuu vusina 2003-2004, jllin taluden ennustetaan elpyvän keskipitkän aikavälin kestävään kasvuvauhtiin. Neuvst myöntää kuitenkin, että nämä alijäämät merkitsevät humattavia ehdllisia "teknisiä varauksia" määrittelemättömien tulevaisuudessa tteutettavien talusarvitimenpiteiden varalle ja entistä suurempia vartimenpiteitä "dttamattmien tapahtumien varalta". Neuvst panee merkille, että vakaushjelmassa esitettyjen ennusteiden mukaan kknaistulsuhde laskee kauden aikana (vaikka verrasitus pysyy suunnilleen ennallaan), kun taas mensuhde kasvaa tasaisesti (vartimet humin ttaen). Neuvst varittaa, että juksevien ja päämamenjen viimeaikaista kasvuvauhtia, jlla pyritään täyttämään infrastruktuuritarpeita ja pistamaan julkisten palvelujen puutteita, ei vida pitää yllä tteuttamatta tarvittavia timia myös tulpulella. Neuvst piti aiemmissa vakaushjelmissa esitettyjä julkisen taluden ennusteita täysin vakaus- ja kasvuspimuksen vaatimusten mukaisina, mutta varittaa nyt, että uuden hjelman ennusteet, mukaan lukien niiden arviinti suhdannekrjattuna, merkitsevät ehkä pikkeamista spimuksen "lähellä tasapaina" -tavitteesta vudesta 2003 alkaen. Js vusien 2003 2004 tavitteisiin sisältyviä varauksia ei käytetä, "lähellä tasapaina" -tavite täyttyisi suunnilleen kk hjelmakauden ajan. Sen vuksi neuvst kehttaa Irlannin viranmaisia varmistamaan, että spimusta nudatetaan kk hjelmakauden ajan. Neuvst tteaa, että varmuusmarginaalin avulla vältetään alijäämän 3 prsentin viitearvn ylittäminen suhteessa BKT:hen kk hjelmakauden aikana. Neuvst muistuttaa krstaneensa Irlannin taluden ja julkisen taluden kehityksestä 6 päivänä julukuuta 2001 esittämissään päätelmissä, jtka seurasivat 12 päivänä helmikuuta 2001 annettua susitusta 1, tarvetta jatkuvaan valppauteen finanssiplitiikan virityksessä erityisesti ylikuumenemisesta saadun kkemuksen vuksi. Neuvst krsti päätelmissä erityisesti neutraalin talusarvin tekemistä vudeksi 2002. Tarkistetun hjelman tavitteiden perusteella vuden 2002 rakenteellisen rahitusaseman muuts viittaa laajasti ttaen neutraaliin finanssiplitiikan viritykseen, mikä n marraskuun päätelmien mukaista. Neuvst tteaa, että julkisyhteisöjen rahitusasematavitteeseen vunna 2002 liittyy eräitä riskejä. Neuvst kehttaa Irlannin viranmaisia varmistamaan, että vuden 2002 finanssiplitiikan viritys n yleisesti ttaen neutraali. Neuvst pitää tervetulleena kahdella tärkeällä alalla, veruudistuksessa ja infrastruktuuriinvestinneissa, tapahtunutta edistystä tarjntarajitteiden lieventämiseksi tarkistetussa hjelmassa kuvatulla tavalla. Neuvst pahittelee kuitenkin, että uudessa tarkistuksessa ei esitetä suunnitelmaa keskipitkän aikavälin säännöstön laatimisesta julkisia menja hjaamaan tai menjen hillintää valvmaan. Neuvst susittaa Irlannin viranmaisille näiden kysymysten ratkaisemista kiireellisesti, kuten vunna 2001 hyväksytyissä talusplitiikan laajissa suuntaviivissa pyydettiin. Neuvst kats Irlannin pystyvän selviytymään hyvin väestön ikääntymisestä julkiselle taludelle aiheutuvista seuraamuksista. Julkisen taluden pitkän aikavälin kestävyyttä ei kuitenkaan le syytä pitää selviönä, sillä eläkkeisiin ja terveydenhitn suuntautuvien julkisten menjen dtetaan kasvavan lähivusikymmeninä tuntuvasti. Js hjelmassa ennustettu rakenteellinen alijäämä tteutuu, se merkitsee pysähdystä julkisen taluden pitkän aikavälin kestävyyden viimeaikaisissa edistysaskelissa. Neuvst tteaa kuitenkin tyytyväisenä, että väestön ikääntymiseen varaudutaan laajaphjaisella strategialla, ja erityisesti, että kansalliseen eläkerahastn siirretään edelleen vusittain varja 1 prsentti suhteessa bruttkansantutteeseen. 1 EYVL L 69, 10.3.2001 6196/02 lr/ms/tan 22
LIITE VI Esityslistan 4 khta NEUVOSTON LAUSUNTO Italian tarkistetusta vakaushjelmasta vusiksi 2001 2005 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jka ttaa humin Eurpan yhteisön perustamisspimuksen, ttaa humin julkisyhteisöjen rahitusaseman valvnnan sekä talusplitiikan valvnnan ja yhteensvittamisen tehstamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvstn asetuksen (EY) N: 1466/97 1 ja erityisesti sen 5 artiklan 3 khdan, ttaa humin kmissin susituksen, n kuullut talus- ja rahituskmiteaa, ANTAA SEURAAVAN LAUSUNNON: Neuvst tarkasteli 12 päivänä helmikuuta 2002 Italian tarkistettua vakaushjelmaa, jka kattaa vudet 2001 2005. Tarkistettu hjelma nudattaa pääpiirteissään vakaus- ja lähentymishjelmien sisältöä ja muta kskevia tarkistettuja käytännesääntöjä 2, mutta tuljen ja menjen aggreginnissa ei aivan täysin nudateta EKT 95 -sääntöjä. Neuvst n tyytyväinen, että Italia n situtunut edelleen säilyttämään perusylijäämät suurina kk hjelmakauden ajan, mutta samalla keventää hieman verrasitusta. Neuvst panee tyytyväisenä merkille, että hjelmassa vahvistetaan edellisen hjelman julkisen taluden rahitusasemaa kskevat tavitteet vusille 2002 ja 2003. Erityisen tyytyväinen neuvst n siitä, että jälkimmäisenä vunna julkisen taluden rahitusasema n tasapainssa. Vaikka kasvu li vähäisempää kuin dtettiin ja jäsenvaltiiden ja yhteisön talusplitiikan laajjen suuntaviivjen mukaisesti vudeksi 2001 ennustettu alijäämä li vain vähän alkuperäisiä tavitteita suurempi. Neuvst tunnustaa markkinihin liittyvät vaikeudet yksityistämistavitteiden saavuttamisessa, mutta pahittelee sitä, että julkisyhteisöjen velan alentaminen alle 100 prsenttiin suhteessa BKT:hen n nyt lykätty vudella, mikä n vastin Italian vudesta 1998 lähtien tekemiä situmuksia. Ohjelman makrtaluden skenaarissa letetaan reaalibruttkansantutteen kasvun kiihtyvän j vuden 2001 lpulla ja vahvistuvan edelleen vudesta 2003, jllin taluden kasvuvauhdin dtetaan vakiintuvan nin 3 prsentin taslle. Tätä tuetaan rakenneuudistuksilla. Lyhyellä aikavälillä makrtaluden skenaari perustuu kuitenkin ulkmaisia talustimia kskeviin letuksiin, jissa ei le riittävästi tettu humin maailmantaluden näkymien heikentymistä 1 2 EYVL L 209, 2.8.1997. Ecfin-neuvstn 10.7.2001 hyväksymä talus- ja rahituskmitean tarkistettu lausunt vakaus- ja lähentymishjelmien sisällöstä ja mudsta. 6196/02 lr/ms/tan 23
vunna 2001. Näin llen neuvst tteaa, että makrtaluden skenaarin khdistuvat riskit keskittyvät lähinnä kasvun hidastumiseen. Vusien 2002 ja 2003 julkisen taluden tavitteet vat hyvin riippuvaisia kertalunteisista timenpiteistä, varsinkin julkisen reaalimaisuuden myynneistä, kun taas timenpiteitä, jtka vähentävät kk hjelmakaudella muiden menjen kuin krkmenjen suhdetta BKT:hen esitetään niukasti. Neuvst humauttaa, että kertalunteisten timenpiteiden runsasta käyttöä suhdannelaskuissa lisi täydennettävä juksevia menja rajittamalla, mitä n tarpeen selventää. Neuvst tteaa, että julkisen taluden keskipitkän aikavälin rahitusaseman ennustetaan levan lähes tasapainssa tai ylijäämäinen vudesta 2003, mikä vastaa vakaus- ja kasvuspimuksen vaatimuksia. Neuvst panee merkille varmuusmarginaalin lemassaln, jlla vältetään julkisen taluden alijäämän 3 prsentin raja-arvn ylittyminen kk hjelmakauden aikana. Neuvst pitää lennaisen tärkeänä, että julkisen taluden tasapaininen rahitusasema saavutetaan keskipitkällä aikavälillä suunnitelmien mukaan ja että vaadittujen suurten perusylijäämien (5 prsenttia suhteessa BKT:hen) tteutuminen varmistetaan timilla, jilla vähennetään juksevia menja pysyvästi. Tällaisten timien hulellinen suunnittelu ja ikein ajitettu tteuttaminen n tärkeää myös suunnitellun veruudistuksen aiheuttamien haasteiden vuksi, jka keventänee vertusta edelleen merkittävästi. Neuvst kehttaa Italiaa antamaan säädökset, jilla juksevia menja vidaan seurata ja valva tehkkaammin. Neuvst susittelee myös, että Italia valmistautuu pitämään julkisen taluden vakauttamisen käynnissä vuden 2003 jälkeen, js hjelman letuksena leva krkea trendikasvu ei tteudu. Neuvst panee merkille, että Italian julkisen taluden mahdllisuudet selvitä väestön ikääntymisestä aiheutuvasta epätasapainsta riippuvat ratkaisevasti siitä, nnistutaank julkisen taluden perusylijäämä pitämään suurena pitkällä aikavälillä ja työhön sallistumisastetta khttamaan riittävästi. Tähänastiset eläkejärjestelmän uudistukset vat auttaneet sisällyttämään kasvun eläkemenihin. Näin llen neuvst kehttaa - kuten edellisistä hjelmista annetussa lausunnssa ja vuden 2001 talusplitiikan laajissa suuntaviivissa - Italiaa npeuttamaan eläkeuudistuksen tteuttamista menjen hallitsemiseksi ja edistämään yksityisten lisäeläkkeiden käyttöä, kuten hjelmassa mainitaan. Lisäksi neuvst pitää keskeisen tärkeänä työmarkkinauudistuksia ja velkaantuneisuuden vähentämisen npeuttamista, jtta vidaan nstaa sallistumisasteita ja hulehtia etukäteen julkisiin resursseihin khdistuvista erilaisista vaateista. 6196/02 lr/ms/tan 24
LIITE VII Esityslistan 4 khta NEUVOSTON LAUSUNTO Prtugalin tarkistetusta vakaushjelmasta vusiksi 2002 2005 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jka ttaa humin Eurpan yhteisön perustamisspimuksen, ttaa humin julkisyhteisöjen rahitusaseman valvnnan sekä talusplitiikan valvnnan ja yhteensvittamisen tehstamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvstn asetuksen (EY) N: 1466/97 1 ja erityisesti sen 5 artiklan 3 khdan, ttaa humin kmissin susituksen, n kuullut talus- ja rahituskmiteaa, ANTAA SEURAAVAN LAUSUNNON: Neuvst tarkasteli 12 päivänä helmikuuta 2002 Prtugalin tarkistettua vakaushjelmaa, jka käsittää vudet 2002 2005. Tarkistetussa vakaushjelmassa ennustetaan julkisen taluden rahitusaseman kääntyvän vuden 2001 2,2 prsentin alijäämästä suhteessa BKT:hen tasapainiseksi vunna 2004 ja hieman ylijäämäiseksi vunna 2005. Julkisen bruttvelan ennustetaan laskevan vuden 2001 55,9 prsentista suhteessa BKT:hen 51,9 prsenttiin suhteessa BKT:hen vunna 2005. Neuvst tteaa, että uusi tarkistettu hjelma vastaa yleisesti ttaen vakausja lähentymishjelmien sisältöä ja muta kskevia tarkistettuja käytännesääntöjä 2. Neuvst tteaa, että vuden 2001 arviitu alijäämä (2,2 prsenttia suhteessa BKT:hen) n selkeästi suurempi kuin tammikuussa 2001 tarkistetussa hjelmassa ennustettiin (1,1 prsenttia suhteessa BKT:hen). Neuvst tteaa, että tämä merkittävä nimellinen er jhtuu sittain taluskasvun hidastumisesta, sillä kknaistutannn kasvu li vunna 2001 1¼ prsenttiyksikköä alle tammikuussa 2001 tarkistetussa hjelmassa ennustetun kasvun. Neuvst panee kuitenkin merkille, että hidas kasvu vi lla ainastaan sittain tavitteesta jäämisen syynä. Alijäämän kehitykseen vaikuttivat myös muut kuin taluskasvun hidastumiseen liittyvät tekijät, muun muassa vunna 2001 tteutetun välittömän vertuksen uudistuksen vuksi dtettua pienemmiksi jääneet vertult sekä vernkannn että -hallinnn tehstamisen dtettua hunmpi tutt ja menjen (krkment pisluettuina) epäsutuisa kehitys. Neuvst tteaa, että Prtugalin hallitus n ryhtynyt kesäkuussa 2001 hyväksymäänsä krjaavaan talusarvin sisältyneisiin timenpiteisiin, jiden tavitteena n katkaista menjen kasvu. Menjen leikkaus (0,6 prsenttia suhteessa BKT:hen) ei kuitenkaan llut riittävää tasittamaan vertuljen vajausta edellisessä tarkistetussa hjelmassa asetettuun alijäämätavitteeseen pääsemiseksi. 1 2 EYVL l 209, 2.8.1997. Ecfin-neuvstn 10.7.2001 hyväksymä talus- ja rahituskmitean tarkistettu lausunt vakaus- ja lähentymishjelmien sisällöstä ja mudsta. 6196/02 lr/ms/tan 25