Antti Peronius geologi, kullankaivaja

Samankaltaiset tiedostot
1. Vuotomaa (massaliikunto)

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

Mak Geologian perusteet II

Jari Nenonen, GTK. ja mihin ne voivat johtaa

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

Luku 14. Rapautuminen ja eroosio. Manner 2

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN

Lapin irtokullan alkuperästä

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SUURI- KUUSIKKO 1, KAIV. REK. N:O 4283/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

V : Koko alueelta oli käytettävissa ilmakuvat stereopeittona. Aimo Kejonen TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS

Metallien valmistus. Kuva1: Louhittua kuparikiisua. Kuparikiisu sisältää jopa 35% kuparia. (Kuva:M.Savolainen).

Bentoniittipuskurin jääkauden jälkeinen eroosio

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

TALOT HEINÄSARANKAARI

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

KULTATUTKIMUKSET HÄMEENKYRÖN LAVAJÄRVEN ALUEELLA VUONNA 1996.

Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto, Kemiönsaari

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.

KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Olkiluodon pohjavesi- ja rakomallinnus. Rakoiluseminaari

Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus

Maa- ja kallioperämallit GTK:n näkökulmasta. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja , Ossi Ikävalko

M19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander

Lapin kullan eettisyys ja ekologisuus kiinnostaa maailmalla Yhä useampi korunostaja kysyy, mistä kulta on peräisin

TM VOIMA OY: n YLIVIESKAN HIRVINEVAN TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMISEN HAPPAMAN SULFAATTIMAAN ESIINTYMISEN ARVI- OINTISELOSTUS

Aleksi (385g), toiseksi suurin Suomesta löytynyt kultahippu. Mikromorfologia, petrofysikaaliset ominaisuudet ja kemiallinen koostumus

Lemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ

Patorakenteiden periaatekuvia

Pala. Kristina Sedlerova

Syväpohjavesiesiintymän raakavesi ja sen hyödyntäminen talousveden tuotannossa

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

Tässä osassa ei käytetä laskinta. Selitä päätelmäsi lyhyesti tai perustele ratkaisusi laskulausekkeella, kuviolla tms.

Maiseman perustekijät Maisemarakenne. Sirpa Törrönen

Tehtdvifr Pyhd-Luoston kansal I ispu istosta

Lemmenjoen alueen Karuojalta heinäkuussa 2000 löydetyn Karpaasi-kultahipun (74,9 g) tutkimukset

Avoin maastotieto: Laseraineisto geologisissa kartoituksissa ja tutkimuksissa. Niko Putkinen ja Jukka Pekka Palmu (GTK) sekä Heli Laaksonen (MML)

MINERALIA on nykyaikainen julkaisu, joka yhdistää paperilehtien ja nettijulkaisemisen

KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85

KULTAKLUBIN UUTISET 2/2009

ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

KOSTEUS. Visamäentie 35 B HML

ANJALANKOSK SAHKON JOHTAVUUS- JA LAMPOTILAVAIHTELUT

Suomen kallioperä. Karjalaiset muodostumat eli vanhan mantereen päälle kerrostuneet sedimentit ja vulkaniitit

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

kohdetunnus: Tiilikangas (no ) Tiilikankaantie (yleinen alue, puisto) Hollola

AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA POHJASVAARA 1 KAIV.REK. N:O 3965 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA

KUUSAMON LIUSKEALUEEN KULTAPITOISET ESIINTYMÄT JA ALUEEN KULTAPOTENTIAALI

Luontoreittien esteettömyyskartoitus

Suomussalmi, Housuvaara 1 ja Pahkalampi 1 Kultaesiintymien mineraalivarantoarvio

YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia Savitaipaleen Kuolimojärven alueella. Aiheen tutkimuksiin antoivat ky

Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl

Sotajoen Kultakimppavaltaukselta vuonna 2002 imuriruoppauksella löydetyn kultahipun (72,4 g) tutkimus näytettä tuhoamattomilla menetelmillä

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Kiviaineksen petrografinen määritys & Alkalikiviainesreaktiot. by 43 Betonin kiviainekset 2018 Jarkko Klami VTT Expert Services Oy

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Geologian pääsykoe Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus

SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

Pälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009

Liite 2 raporttiin. (raportit eriteltyinä) Suomussalmen Kiantajärven Saukkojärven tervahautakohteen tarkastus

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ

Geomatkailun uudet mahdollisuudet kansallispuistoissa

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit.

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

Pohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Mihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola

KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi

Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä)

Transkriptio:

Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi

Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen pyörre - ylhäältä, lännestä, idästä, pohjoisesta tai etelästä tai jostakin väli-ilmansuunnasta - aikaa ei hahmoteta lainkaan

Primäärijuoniteoriat - geologit - lyhytmatkaista tai pitkämatkaista - Ivalojokea pitkin etelästä tai lounaasta - Norjasta jäätikkökuljetuksena eli lännestä - Kittilästä jäätikkökuljetuksena eli etelästä - toisin päin virtaavan Ivalojoen mukana eli pohjoisesta tai koillisesta - pienistä taustapitoisuuksista rapautumisen yhteydessä rikastuen eli ylhäältä

Placer-kultaesiintymän syntyyn tarvitaan: (Placer = paikka jossa on kultahippuja ja hiekkaa) 1. Alkuperäinen kultapitoinen juoni tai vyöhyke kalliossa 2. Riittävän pitkä rapautumisaika 3. Sopivat korkeuserot 4. Virtaavaa vettä 5. Paljon aikaa ilman häiriöitä

TERMIT JA PARADIGMAT primäärijuoni - endogeeniset Residuaali - rapautuminen eluviaali - rinneprosessit deluviaali - rinneprosessit proluviaali - rinneprosessit glasiaali - jäätikkökuljetus glasifluviaali virtaava vesi alluviaali virtaava vesi

Luokittelu ei ole yksinkertaista Pitkä ja monimutkainen geologinen historia Sekoitukset yleisiä Usein eri tyyppisiä (ja eri ikäisiä) päällekkäin tai vierekkäin Välittäjäplacerit

Placer-kultaesiintymän syntyyn tarvitaan: 1 kultasuoni kalliossa Kallioperän murrosvyöhykkeissä tai muissa sopivissa rakenteissa on liikkunut kultapitoisia fluideja Kulta on rikastunut fluideista kapeisiin juoniin, sekä hierto-, murros- ja muuttumisvyöhykkeisiin (pari cm-muutama metri)(vyöhyke, kerros, juoni, tasku, linssi tms. tai näiden yhdistelmä) Rapautumisessa kultamineralisoituneiden vyöhykkeiden sulfidimineraalit ovat hapettuneet ja kulta on konsentroitunut entistä pienempään tilavuuteen isäntäkivessä (supergeeninen rikastuminen)

Placer-kultaesiintymän syntyyn tarvitaan: 2. pitkä rapautumisaika Lämpimissä ja kosteissa olosuhteissa kemiallinen rapautuminen muuttaa mineraaleja toisiksi Tässä prosessissa myös kultahiput voivat kasvaa, kun pienet kultakolloidit liittyvät kookkaampiin hippuihin Satojen miljoonien vuosien eroosion aikana alun perin syvälle syntyneet kultajuonet paljastuvat maan pinnalle näin syntyy eluviaalinen placer

Placer-kultaesiintymän syntyyn tarvitaan: 3. sopivat korkeuserot Tasaisessa maastossa kultapitoinen rapautuma jää paikalleen Tarvitaan korkeuseroja ja paljon aikaa, että kulta ylipäänsä lähtee liikkeelle kulkeutumismatkat ovat yleensä lyhyitä Hyvin hitaassa kulkeutumisessa muut mineraalit hajoavat, mutta kulta säilyy muuttumattomana näin syntyvät de- ja proluviaaliset placerit

Muu kivi hajoaa tomuksi kulta pysyy Kevyempi kivi kulkeutuu kauemmas kulta pysyy Juonen rapautuessa tapahtuu rikastumista, yleensä kultahiput kasvavat Rinneprosessitkin rikastuttavat kultaa, hiput kuitenkin muovautuvat, kuluvat ja pienenevät Vaatimattomasta primäärijuonesta voi kasvaa merkittävä placer

Placer-kultaesiintymän syntyyn tarvitaan: 4. virtaavaa vettä Virtaava vesi on hyvin tehokas kullan rikastaja kuitenkin liian kova virtaus jauhaa kultahiput pölyksi Joki kuljettaa kullan tiettyihin sedimentaation kannalta sopiviin paikkoihin näin syntyy alluviaalinen placer, tai jäätikköjoen työn tuloksena glasifluviaalinen placer

Tai jokin muu prosessi käy Rinneprosessitkin rikastavat Tuuli tai aallot Kaikki prosessit kuljettavat kultaa. Osa prosesseista rikastaa. Osa prosesseista hajottaa placerin.

Placer-kultaesiintymän syntyyn tarvitaan: 5. paljon aikaa ilman häiriöitä Jotta placer syntyy ja kasvaa tiettyjen geologisten prosessien täytyy tapahtua sopivassa järjestyksessä, ilman häiriöitä Meillä jääkaudet ovat olleet häiriöitä Jäätiköt tuhosivat vanhat placerit, mutta toisaalta niiden sulamisvedet rikastivat uusia placereita näin syntyivät fluvioglasiaaliset placerit, joita suurin osa Lapin placereista on.

Placerin (paystreak) ominaisuudet Eli muoto, kullan vaihtelu, alku, loppu Ovat: Lähtöpaikan Kuljetusprosessien Topografian Muodostama synteesi

Kiinnostavaa on Placerin symmetria jokilaaksossa, tai symmetrian puuttuminen

Kiinnostavaa on Placerin symmetria jokilaaksossa, tai symmetrian puuttuminen

Kiinnostavaa on Mistä esiintymä alkaa minne/miksi se loppuu

Kiinnostavaa on Mistä esiintymä alkaa minne/miksi se loppuu

Kiinnostavaa on Kultapitoisuuden vaihtelut kulta-alueen/placerin/paystreakin sisällä

Kiinnostavaa on Kultapitoisuuden vaihtelut kulta-alueen/placerin/paystreakin sisällä

Minkälainen rakenne selittäisi lähtöpaikan - Kallioperän rakenteet

Minkälainen rakenne selittäisi lähtöpaikan - Maaperä

Millainen juoni, juoniverkosto selittäisi placerin

Millainen juoni, juoniverkosto selittäisi placerin

Millainen juoni, juoniverkosto selittäisi placerin

Kiinnostavaa on Mistä esiintymä alkaa minne/miksi se loppuu

Placer-kultaesiintymän syntyyn tarvitaan: (Placer = paikka jossa on kultahippuja ja hiekkaa) 1. 2. 3. 4. 5. Alkuperäinen kultapitoinen juoni tai vyöhyke kalliossa Riittävän pitkä rapautumisaika Sopivat korkeuserot Virtaavaa vettä Paljon aikaa ilman häiriöitä Nämä ehdot ovat toteutuneet ja mielenkiintoisen, Etelä-Suomesta poikkeavan geologisen historian tuloksena meille Lappiin on syntynyt erilaisia ja eri ikäisiä placereita. Vanhimmat voivat olla osittain deformoituneita tertiäärisiä placereita Nuorimmat ovat holoseenin aikana syntyneitä edelleen aktiivisia ja jatkuvasti muotoutumassa olevia placereita. Antti Peronius, geologi

Kiitos paljon mielenkiinnosta