Luku 14. Rapautuminen ja eroosio. Manner 2

Transkriptio

1 Luku 14 Rapautuminen ja eroosio Manner 2

2 Sisällys Rapautuminen Fysikaalinen rapautuminen Kemiallinen rapautuminen Organogeeninen rapautuminen Massaliikunnot Eroosio ilmiönä Virtaava vesi Meanderoiva joki Aallokko Tuuli Dyyni Tuuli Sienikallio Manner 2

3 Eksogeeniset tapahtumat Hiekkarannalla tulemme tuskin pohtineeksi, mistä hiekka on peräisin. Hiekka koostuu oikeastaan pienistä, hieman pyöristyneistä kivistä, jotka esimerkiksi mannerjäätikkö on murskannut irti kallioiden pinnasta. Sen jälkeen joet ovat kuljettaneet ja lajitelleet hiekkaa ja saaneet sen rakeet pyöristymään. Joen kuljetustyötä jatkavat rantaa huuhtovat aallot ja hiekanjyviä pyörittävä tuuli. Manner 2

4 Eksogeeniset tapahtumat Maapallon pintaa muokkaavat ulkoiset eli eksogeeniset tapahtumat saavat energiansa joko suoraan tai välillisesti Auringosta ja Maan painovoimasta. Rapautuminen ja eroosio ovat eksogeenisia tapahtumia. Rapautuminen on kivien ja kallioiden hajoamista. Eroosio: rapautumistuotteet lähtivät liikkeelle. Eroosiovoimat: virtaava vesi, liikkuva jää, tuuli, aallokko ja painovoima. -Kuluttavat, kuljettavat, kasaavat, tasoittavat maanpinnan muotoja Manner 2

5

6 Rapautuminen Rapautuminen tarkoittaa kiviaineksen hajoamista lämpötilan vaihtelun, veden, ilman tai eliöiden vaikutuksesta. Rapautumisen seurauksena muodostuu kivennäismaalajeja. Kova kallioperä rapautuu hitaammin kuin pehmeä. Manner 2

7 FI/Luonto/Geologiset_muodostu mat/kivikot

8 Fysikaalinen rapautuminen Fysikaalisessa eli mekaanisessa rapautumisessa kiviaines murenee erityisesti lämpötilan vaikutuksesta. Lämpörapautumista tapahtuu, kun kivi vuorotellen lämpenee ja kylmenee. Toistuvan laajenemisen ja supistumisen seurauksena kivi halkeaa. Lämpörapautumista esiintyy alueilla, joilla päivän ja yön lämpötilaerot ovat hyvin suuria. Manner 2

9 Fysikaalinen rapautuminen Kylmillä alueilla vesi voi aiheuttaa pakkasrapautumista. Kallion halkeamiin valunut vesi jäätyy ja laajenee, mikä suurentaa halkeamaa. Toistuvien jäätymisten ja sulamisten jälkeen kivi lopulta hajoaa. Suolakiderapautumista tapahtuu, kun kuumilla alueilla vesi haihtuu ja suolakiteet kasvavat kallioiden ja kivien raoissa. Manner 2

10

11 Kemiallinen rapautuminen Kemiallisessa rapautumisessa veteen liuenneet hapot liuottavat kiviaineksen mineraaleja. Kuumilla ja kosteilla alueilla kallioperä altistuu herkemmin kemialliselle rapautumiselle. Pehmeät kivilajit, kuten kalkkikivi, ovat alttiimpia kemialliselle rapautumiselle kuin esimerkiksi graniitti. Kalkkikivialueilla hapan vesi liuottaa kalkkikiven mineraaleja kallioperän pinnasta ja sisältä muodostaen onkaloita ja maanalaisia jokia. Hapot ovat peräisin maaperästä, jossa lahoamisprosesseissa muodostunutta hiilidioksidia ja lahonneista kasveista peräisin olevia humushappoja liukenee veteen. Alueille tyypillisiä muodostumia ovat tippukiviluolat, doliinit ja poljeet. Manner 2

12

13 Tehtävä 1 Käy lukemassa oheinen linkki ja kerro miten tippukiviluolat syntyvät. Manner 2

14

15 Organogeeninen rapautuminen Organogeeninen rapautuminen on eliöiden aiheuttamaa rapautumista. Rapautuminen voi ilmetä sekä fysikaalisena että kemiallisena rapautumisena. Kasvien juuret kasvavat kallion halkeamiin niin, että kallio halkeaa. Esimerkiksi kallioilla kasvavat jäkälät erittävät happoja, jotka ajan mittaan rapauttavat kalliota kemiallisesti. Manner 2

16 Eroosio ilmiönä Eroosiolla tarkoitetaan kallioperän ja maaperän kulumista veden, tuulen, aallokon tai jään kuljettaessa rapautumistuotteita paikasta toiseen. Maanpinnan muodoista on nähtävissä, mitkä eroosiovoimat ne ovat synnyttäneet. Manner 2

17 Eroosio Eroosion aiheuttajia eli eroosiovoimia ovat painovoima, virtaava vesi, liikkuva jää, tuuli ja aallot > siirtävät maa-ainesta paikasta toiseen Massaliikunnot: maa- ja kivimassojen liikettä rinnettä alaspäin Painovoima + maanpinnan kaltevuus aiheuttaa Vuotomaailmiö: vettynyt maan pintakerros valuu hitaasti muutamia cm/vuosi Käyristyneet puut, kallistuneet aidat ja pylväät Manner 2

18 _tuotantoa/

19

20 MASSALIIKUNNOT Nopeat massaliikunnot: jyrkät rinteet, tärähdys, maan vettyminen tai rapautuminen käynnistää Kivivyöryt: rinteen juurelle kartionmuotoisia vyörysorakeiloja Maanvierimä: runsaat sateet, roudan sulaminen, etenkin savimailla ja joenpenkoilla. Mutavyöryt: rankkasateet, nopeasti virtaavia Lumivyöry: kitka ei pysty enää pitämään lumimassoja, nopea Manner 2

21 Massaliikunnot Vuotomaailmiö on maan hidasta valumista rinteiltä laaksoon toistuvien sulamisten ja jäätymisten tai kuivumisen ja vettymisen tuloksena. Manner 2

22

23 Minkä eroosiovoiman tulos? d_canyonin_kansallispuisto Manner 2

24 Virtaava vesi Vesi valuu sateen jälkeen rinteitä alas kuluttaen samalla itselleen jokiuomaa. Mitä nopeammin vesi virtaa, sitä suurempia kappaleita se pystyy kuljettamaan. Ainesta voi kulkeutua joen mukana veteen liettyneenä ja liuenneena tai pohjalla pyörien ja liukuen. Joen yläjuoksulla virtaava vesi kuluttaa lähinnä pohjaa, minkä seurauksena kehittyy V-laakso. Manner 2

25

26

27 Mikä ilmiö ja miten muodostunut? Manner 2

28 Tasankoalueiden virtaava vesi Virtaus hidasta, joki mutkittelee ja vesi kuluttaa joen ulkolaitaa kun taas ainesta kasautuu sisälaitaan. Joen ulkokaarteisiin syntyy törmiä ja sisäkaarteeseen särkkiä > joenmutka eli meanderi: prosessia kutsutaan meanderoinniksi. Voimakkaasti mutkittelevassa joessa, jokiuoman ulkolaita kuluu, kunnes puhkeaa uusi reitti seuraavaan mutkaan > makkarajärvi eli juolua. Joen laskiessa esim. mereen, virtausnopeus laskee > aines kasautuu > suisto eli delta. Virtausnopeus laskee myös joen tulviessa jokiuoman reunojen yli. Tulvatasangolle kerrostuu hienoa ainesta > hedelmällinen tulvatasanko Manner 2

29

30

31

32 Mikä eroosiovoima saanut aikaan?

33 Aallokko Aallokko syntyy, kun tuuli saa aikaan vesimolekyylien pystyliikkeen. Matalassa vedessä aallot murtuvat ja niiden energia purkautuu. Aallokko kuluttaa eniten niemiä, sillä aallot murtuvat niemien kohdalla. Lahden pohjukkaan etenevän aallon voimakkuus vähenee, ja siksi niihin kerääntyy usein hiekkaa hiekkarannoiksi. Aaltojen iskiessä rantaan hiekka ja sora kuluttavat rantaan loven ja syntyy rantatörmä. Haffi syntyy, kun tuuli ja aallot kuljettavat hiekkaa rannan suuntaisesti muodostaen pitkän särkän, kynnäksen, jonka taakse muodostuu kapea lahti. Manner 2

34

35

36 Mikä eroosiovoima aiheuttanut ns. sienikallion?

37 Tuuli Yli 5 m/s puhaltava tuuli kuljettaa hiekkaa paikasta toiseen ja kasaa dyynejä. Sisämaan dyynit ovat joko muinaisten rantojen dyynejä, jotka ovat nykyään kasvillisuuden peitossa tai kuivilla alueilla tuulen kasaamia hiekkakasoja. Kuivilla alueilla tuulieroosio kuluttaa kallioperästä pehmeämmät kivilajit. Koska tuulen vaikutus ei yleensä yllä kovinkaan korkealle, vuoret kuluvat tyvistään ja syntyy sienikallioita. Tuulen tyyntyessä pienet hiekkakiteet putoavat maahan ja liikkuvat maanpintaa pitkin muodostaen tuulen suuntaisia pitkittäis-, poikittais- ja barkaani- eli sirppidyynejä. Manner 2

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48