Vanhustenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma vuodelle 2014

Vanhustenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma vuodelle 2014 VALVONTAOHJELMIA 1:2014

Dnro 3441/05.00.00.03/2014 Päiväys 28.5.2014 ISSN-L 2242-2587 ISSN 2242-2587 (Verkkojulkaisu) ISBN 978-952-5978-29-2 (pdf) Helsinki 2014 2

KUVAILULEHTI Julkaisun nimi Vanhustenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma vuodelle 2014 Julkaisija Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Julkaisun päivämäärä 28.5.2014 Dnro Dnro 3441/05.00.00.03/2014 Tiivistelmä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira, edistää ohjauksen ja valvonnan keinoin oikeusturvan toteutumista ja palvelujen laatua sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valviran toimivallasta on säädetty Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetussa laissa (669/2008). Valtakunnallisena ohjaus- ja valvontaviranomaisena Valvira on laatinut vanhustenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa. Valvontaohjelmassa on määritelty Valviran ja aluehallintovirastojen suunnitelmaperusteinen vanhuspalvelujen valvonta vuodelle 2014. Valvontaohjelmassa on kuvattu riskinarvioinnin ja valvonnan kohteiden valintaprosessi, valvonnan puuttumiskynnykset, valvontatoimenpiteet sekä valvontaohjelman täytäntöönpanon vaikuttavuuden seuranta ja arviointi. Valvontaohjelman tavoitteena on valvontaviranomaisten yhdenmukainen ja vaikuttava vanhuspalvelujen valvonta, jota toteutetaan suunnitelmaperusteisen valvonnan lisäksi ohjauksessa, reaktiivisessa valvonnassa sekä lupahallinnon suunnannäyttäjänä. Avainsanat (asiasanat): vanhustenhuolto, laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, valvontaviranomainen, valvonta, ohjaus, palvelutarpeen arviointi, hoito- ja palvelusuunnitelma, hallintopäätös, henkilöstömitoitus, tavoitteellinen suunnitelma kuntoutumisen edistämiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, ruokailun yötauko, ulkoilumahdollisuus, lääkehoito, ilmoitusvelvollisuus, ympärivuorokautinen asumispalvelu, kotihoito, ISSN-L 2242-2587 ISSN 2242-2587 (Verkkojulkaisu) ISBN 978-952-5978-29-2 (pdf) 3

Sisällys Esipuhe... 5 1 Vanhuspalvelulain toimeenpanon tukeminen, seuranta ja valvonta... 7 2 Valvontaviranomaisten työnjako ja tehtävät... 9 3 Riskinarviointi ja valvonnan kohteet... 10 4 Valvonnan toimeenpano 2014... 12 4.1 Kuntiin kohdistuva valvonta... 12 4.2 Ympärivuorokautista hoitoa antaviin toimintayksiköihin kohdistuva valvonta... 13 4.3 Kotihoidon toimintayksiköihin kohdistuva valvonta... 16 4.4 Seuranta ja arviointi... 17 5 Muita vanhustenhuollossa havaittuja puutteita... 18 6 Omavalvonta... 20 Keskeiset säädökset, suositukset ja ohjeet... 21 4

Esipuhe Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnassa on ensisijaisesti kysymys sen selvittämisestä, onko toiminnassa noudatettu lainsäädännön velvoitteita ja onko toiminta muutoin potilaille ja asiakkaille turvallista ja riittävän laadukasta ja että asiakas saa lainsäädännön takaaman palvelun. Valvonnan tarkoituksena on ehkäistä ennalta epäasianmukaisia toimintakäytäntöjä sekä puuttua säädösten vastaiseen ja laadun minimivaatimukset alittavaan toimintaan. Mitä aikaisemmassa vaiheessa epäkohtiin puututaan sen parempi. Tästä on hyvänä esimerkkinä omavalvonta, heti paikan päällä tapahtuva toiminta. Vanhuspalvelulaki (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn turvaamisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista) tuli voimaan 1.7.2013. Laajaalainen laki sisältää säännökset kunnan yleisistä velvollisuuksista, iäkkään henkilön palveluntarpeisiin vastaamisesta sekä palvelujen laadun varmistamisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- valvontavirasto Valvira painottaa riskien tunnistamista. Virasto ennakoi väestön terveyteen, hyvinvointiin sekä palvelujärjestelmään liittyviä riskejä ja kohdentaa valvontatyötä tämän perusteella. Valvira on valmistellut yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa vanhustenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman vuodelle 2014. Ohjelma kattaa vanhuspalvelulain koko sisältöalueen, ja se korostaa valvonnan toimeenpanoa. Vanhustenhuollon valvontaa kohdistetaan riskiperusteisesti valittuihin strategisiin painopisteisiin. Jatkossa myös vanhustenhuollon valvonnan toimeenpano sisältyy yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliseen valvontaohjelmaan, jonka valmistelun Valvira on aloittanut. Jotta valvonta on aidosti riskiperusteista, on tietoperustan oltava kunnossa. Vanhustenhuollon valvonnan tietoperustana on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa toteutetun vanhuspalvelulain seurantakyselyn tuloksia. Valvira ja THL toteuttavat seurantaan liittyvän uusintakyselyn syksyllä 2014, jonka tiedot kuvaavat vanhuspalvelulain voimaantulon jälkeistä tilannetta. Siitä saadaan arvokasta vertailutietoa valvonnan tarpeisiin sekä valvontaohjelman mukaisten valvontatoimenpiteiden seurantaa ja arviointia varten. Kotihoito on keskeinen vanhustenhuollon osa-alue ja sitä seurataan aktiivisesti. Nyt tehdyn selvityksen mukaan kotihoidon järjestämisessä ja toiminnassa on puutteita, joihin on jo tartuttu ja jotka vaativat edelleen valvontaviranomaisten toimenpiteitä. Vuoden 2015 alussa valmistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelman perusteella kotihoidon valvontatoimenpiteet käynnistetään ensimmäisten joukossa. Tänä vuonna kotihoidon puutteita korjataan ohjauksen keinoin. Valvontaviranomaiset kehittävät valvontamenetelmiään ja siirtävät valvonnan painopistettä yhä enemmän ennakoivaan valvontaan ja toiminnanharjoittajien omavalvontaan. Valvira laatii vanhustenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman lisäksi vanhuspalvelulain mukaisen määräyksen yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta. Omavalvontasuunnitelmalla 5

ohjataan toimintayksikön asiakastyön laatua ja asiakasturvallisuutta. Määräys tulee voimaan 1.1.2015. Helsingissä toukokuun 8. päivänä 2014 Marja-Liisa Partanen Ylijohtaja Valvira 6

1 Vanhuspalvelulain toimeenpanon tukeminen, seuranta ja valvonta Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012, jäljempänä vanhuspalvelulaki) tuli voimaan 1.7.2013. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on antanut 30.1.2013 toimeksiannon, jossa se on pyytänyt Valviraa kohdistamaan laillisuusvalvontaa monipuolisesti vanhuspalvelulain eri sisältöalueisiin ja iäkkäille tarkoitettuihin palveluihin sekä selvittämään, millainen on iäkkäiden asiakkaiden hoidon ja huolenpidon laatu ympärivuorokautista hoitoa tarjoavissa toimintayksiköissä ennen lain voimaantuloa ja vuoden 2014 loppuun mennessä. Hallitus arvioi ympärivuorokautista hoitoa tuottavien toimintayksiköiden hoitajakohtaista vähimmäistasoa vuoden 2014 aikana. Mikäli yksikin toimintayksikkö alittaa 0,5 mitoituksen vuoden loppuun mennessä, täsmennetään lakiin vuoden 2015 alussa vähintään tätä suositustasoa oleva hoitajien minimimitoitus. Valvira on tehnyt suunnitelman vanhuspalvelulain toimeenpanon tuesta, seurannasta ja arvioinnista ministeriön antaman toimeksiannon toteuttamiseksi. Valvira seuraa yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa vanhuspalvelulain tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia valtakunnallisten kyselyiden avulla. Ensimmäinen kysely toteutettiin ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa toukokuussa 2013 ja toinen kysely lain voimaantulon jälkeisestä tilanteesta tehdään syksyllä 2014. Tavoitteena on luoda pysyvä tiedonkeruujärjestelmä, joka palvelee sekä THL:n tutkimus- ja kehittämistyötä että Valviran ja aluehallintovirastojen (AVI) ohjauksen ja valvonnan tarpeita. Valvira on STM:n ja Valviran tulossopimuksen (v. 2012-2015) tulostavoitteiden mukaisesti laatinut vanhustenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman. Valvontaohjelma on laadittu yhteistyössä AVIen kanssa AVIen strategisten tulossopimusten mukaisesti. Valvontaohjelma toteuttaa STM:n hallinnonalan strategiaa sekä KASTE -ohjelmaa edistäen ihmisten yhdenvertaista kohtelua, osallisuutta sekä terveyttä ja toimintakykyä. Valvonnan kohteiden määrittelyssä on Valviran strategisen toimintasuunnitelman (2014-2018) mukaisesti käytetty riskinarviointiin perustuvia toimintatapoja ja priorisointia. Vanhustenhuollon valvontaohjelmassa on määritelty Valviran ja AVIen suunnitelmaperusteinen vanhuspalvelujen valvonta vuodelle 2014. Valvontaohjelman alussa on kuvattu riskinarvioinnin ja valvonnan kohteiden valintaprosessi, joka perustuu Valviran ja THL:n toteuttaman kyselyn tuloksiin. Toimeenpano-osassa on määritelty valvonnan puuttumiskynnykset, toimenpiteet, valvontaviranomaisten työnjako sekä valvontaohjelman täytäntöönpanon vaikuttavuuden seuranta ja arviointi. Suunnitelmaperusteisen valvonnan lisäksi valvontaohjelmassa on kuvattu vanhustenhuollon riskiilmiöitä, joihin valvontaviranomaiset ovat kiinnittäneet valvontatyössään huomiota. Valvontaohjelman tavoitteena on valvontaviranomaisten yhdenmukainen ja vaikuttava vanhuspalvelujen valvonta, jota toteutetaan suunnitelmaperusteisen valvonnan lisäksi ohjauksessa, reaktiivisessa valvonnassa sekä lupahallinnon suunnannäyttäjänä. 7

Vanhustenhuollon valvontaohjelma koskee vuotta 2014. STM:n ja Valviran välinen tulossopimus edellyttää, että vuonna 2014 aloitetaan uudenlaisen, koko sosiaali- ja terveydenhuollon kattavan valvontaohjelman valmistelu. Valvontaohjelma valmistuu vuoden 2015 alussa ja siihen sisällytetään vanhustenhuollon valvontaa koskeva osuus. Vuoden 2014 aikana valmistellaan myös valtakunnallisia ennalta ilmoittamattomia valvontakäyntejä koskevat toimintamallit. Valvontaviranomaiset toteuttavat vuonna 2015 pistokoemaiset valvontakäynnit samanaikaisesti ja yhdenmukaisesti koko maassa. Vuoden 2014 aikana kehitetään myös valvontaviranomaisten strategista valvontatyötä, joka keskittyy erityisesti omavalvonnan toimivuuden valvontaan. 8

2 Valvontaviranomaisten työnjako ja tehtävät Valvira ja aluehallintovirastot Aluehallintovirastot ohjaavat ja valvovat vanhuspalveluja alueellaan ja toteuttavat toimivaltaisina viranomaisina alueilla tehtävää valvontaa. Valvira ohjaa aluehallintovirastojen toimintaa niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi. Valvira myös käsittelee periaatteellisesti tärkeät ja laajakantoiset, usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata koskevat asiat tai asiat, joita AVI on esteellinen käsittelemään. Kunnat Kunnat valvovat sekä omaa että alueellaan toimivien yksityisten palvelujen tuottajien toimintaa. Valvontaa toteutetaan ensisijaisesti antamalla palveluntuottajalle palvelujen tuottamisessa tarpeellista ohjausta ja neuvontaa. Kunnan on seurattava palvelujen toimivuutta ja kehitystä yhteistyössä palveluntuottajan kanssa. Kunnan on huolehdittava ostamiensa palvelujen laadusta ja asianmukaisuudesta niiden sijaintipaikasta riippumatta ja varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toimijalta. Kunnan on ilmoitettava valvonnassa tietoonsa tulleista puutteellisuuksista ja epäkohdista sekä tekemistään tarkastuksista ja niitä koskevista johtopäätöksistä aluehallintovirastolle. Valvira suosittelee, että kunnat käyttävät valvontaohjelmaa sekä itse tuottamiensa että alueellaan tuotettavien yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnassa. 9

3 Riskinarviointi ja valvonnan kohteet Vanhustenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman tavoitteena on riskinarviointiin perustuva, yhdenmukainen ja vaikuttava vanhuspalvelujen ja vanhuspalvelulain toteutumisen ja noudattamisen valvonta. Valvontaohjelman suunnitelmaperusteisen valvonnan tietoperustana on käytetty Valviran ja THL:n toukokuussa 2013 toteuttamaa kyselyä, jossa kartoitettiin tilanne ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa. Kysymysten laadinnassa hyödynnettiin valvontaviranomaisten ammatilliseen kokemukseen perustuvaa tietoa vanhustenhuollon riskikohteista, joita nousee esiin mm. lupahallinnossa, vanhustenhuollon kanteluissa, epäkohtailmoituksissa ja muussa valvontatyössä. Vanhustenhuollon riskikohteita kartoitettiin myös laajoilla sidosryhmien kuulemistilaisuuksilla, jotka pidettiin 30.10.2013 ja 5.11.2013. Riskinarvioinnissa on pyritty löytämään ne kunnat, yksityiset palveluntuottajat, toimintayksiköt sekä palveluprossin ja hoitoketjun osat, joissa on tällä hetkellä ikääntyneen henkilön oikeusaseman, asiakas- ja potilasturvallisuuden sekä osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen kannalta suurimmat uhkat. Kyselyt lähetettiin kunnille, tehostetun ympärivuorokautisen palveluasumisen toimintayksiköille, vanhainkotien ja terveyskeskusten pitkäaikaisosastoille sekä kotihoidon toimintayksiköille. Kuntien ja toimintayksiköiden vastaukset ovat nähtävillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla (www.thl.fi/vanhuspalvelulainseuranta). Sen lisäksi, että kyselyvastaukset ovat julkisia, myös kaikki valvontatiedot julkaistaan. Valvonnan läpinäkyvyys vahvistaa sekä asiakkaiden että palveluntuottajien oikeusturvaa. Ensimmäiset vanhuspalvelulain voimaantulon jälkeistä aikaa kuvaavat tiedot saadaan syksyllä 2014 ja sen jälkeen tavoitteen mukaan vuosittain. Tästä johtuen, valvonnan kohteet ja yksityiskohtainen toimeenpano suunnitellaan vuosittain ajantasaisesta tiedosta tehtävän riskinarvioinnin perusteella. Syksyn 2014 kyselytulosten avulla seurataan jo tehtyjen valvontatoimenpiteiden toteutumista ja vaikuttavuutta sekä kohdistetaan valvontaa lisäksi niihin asioihin, jotka nousevat syksyn kyselyssä esiin. Valvontaa kohdistetaan ja toteutetaan jaksottaisesti vanhuspalvelulain asteittain voimaantulevien säännösten sekä valvontaviranomaisten käytettävissä olevien voimavarojen mukaisesti. Vuoden 2014 suunnitelmaperusteisen valvonnan kohteet on valittu vanhuspalvelulain keskeisten tavoitteiden perusteella. Kyselytulokset osoittivat, että erityisesti palvelujen saatavuuteen, suunnitteluun, järjestämisen edellytyksiin sekä palvelujen laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvissä asioissa oli puutteita. Valvonnan kohteiden määrittelyssä on käytetty seuraavia indikaattoreita: 10 Palvelujen saatavuus ja suunnittelu - kotiin annettavien palvelujen saatavuus kaikkina vuorokauden aikoina - palvelutarpeen arviointi - päätös sosiaalipalvelujen myöntämisestä - ajantasainen hoito- ja palvelusuunnitelma - tavoitteellinen suunnitelma kuntoutumisen edistämiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi

Palvelujen laatu ja asiakasturvallisuus - ruokailun yötauon pituus - ulkoilumahdollisuuden toteutuminen - lääkehoidon tarkistus - ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen kotiuttamisessa laitoshoidosta Palvelujen järjestämisen edellytykset - suunniteltu ja toteutunut henkilöstömitoitus Valvontaviranomaiset korostavat omavalvonnan merkitystä myös suunnitelmaperusteisessa valvonnassa. Kaikissa valvonnan puuttumiskynnyksen ylittävissä tapauksissa tarkistetaan aina myös toimintayksikön omavalvonnan toimivuus. 11

4 Valvonnan toimeenpano 2014 4.1 Kuntiin kohdistuva valvonta Suunnitelmaperusteisen valvonnan lisäksi Valvira on antanut verkkosivuillaan informaatio-ohjausta kunnille, kuntayhtymille ja yhteistoiminta-alueille vanhuspalvelulain velvoitteisiin varautumisesta. Ohje julkaistiin vuoden 2013 lopulla. (http://www.valvira.fi/files/ohjeet/varautuminen_vanhuspalvelulain_toimeen panoon.pdf). Valvonnan puuttumiskynnykset ja toimenpiteet: Päätös ympärivuorokautisesta asumispalvelusta tai sosiaalihuoltolain mukaisesta laitoshoidosta Valvonnan puuttumiskynnys: kirjallista hallintopäätöstä ei tehdä tai tehdään ainoastaan asiakasmaksupäätös tai asiakkaat asetetaan jonoon ilman kielteistä päätöstä. Valvontatoimenpiteet: Valvira on pyytänyt puuttumiskynnyksen ylittäneiltä kunnilta selvitykset, joiden perusteella tehdään valvontaratkaisut. Valvira tarkistaa toiminnan asianmukaisuuden syksyn 2014 kyselyn yhteydessä ja koordinoi tulosten perusteella mahdollisesti aloitettavan, aluehallintoviraston toteuttaman valvonnan. Niille, jotka vastasivat tekevänsä pelkästään asiakasmaksupäätöksen, Valvira lähetti lisäksi ohjauskirjeen, jossa toiminta ohjataan saattamaan lainmukaiseksi. Palvelutarpeen arviointi määräajassa Valvonnan puuttumiskynnys: Sosiaalipalvelujen tarpeen arviointi ei toteudu kiireellisissä tapauksissa samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Muissa kuin kiireellisissä tapauksissa palvelutarpeen arviointiin pääsy toteutuu 7 arkipäivässä joskus, harvoin tai ei koskaan, 7-14 arkipäivässä aina tai useimmiten, yli 14 päivässä aina tai useimmiten. Silloin, kun kaikkiin kysymyksen kohtiin on vastattu aina. Valvontatoimenpiteet: AVIt ratkaisevat määräaikoja koskevat valvontatapaukset tapauskohtaisen arvion perusteella ja toteuttavat valvonnan elokuun 2014 loppuun mennessä. AVIt voivat harkintansa mukaan antaa hallinnollista ohjausta, kuten huomautuksen tai kiinnittää huomiota toiminnan asianmukaisuuteen tai antaa määräyksen puutteiden korjaamiseksi. Määräystä voidaan tarvittaessa tehostaa uhkasakolla. 12

Taulukko 1. Kuntiin kohdistuva valvonta Lain/asetuksen kohta Suomen perustuslaki 21 L sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 6, SHL 24 Hallintolaki 44-45 Valvottava asia 1. Oikeus saada päätös ympärivuorokautisesta asumispalvelusta tai SHL:n mukaisesta laitoshoidosta Vaadittava taso Puuttumiskynnys Työnjako: Valvira / AVI Sosiaalihuollon Kunnat, jotka eivät tee Valvira järjestämisen on myönteistä eivätkä kielteistä perustuttava viranomaisen hallintopäätöstä tekemään hallintopäätökseen Kunnat, jotka vastausten tai yksityistä sosiaalihuoltoa perusteella tekevät vain järjes- asiakasmaksupäätöksen tettäessä sosiaalihuollon toteuttajan Kunnat, jotka asettavat ja asiakkaan väliseen jonoon ilman päätöstä kirjalliseen sopimukseen Asiakasta koskeva myönteinen tai kielteinen palvelupäätös on tehtävä Suomen perustuslaki 19, 22 Sosiaalihuoltolaki 40a 2. Oikeus sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin kiireellisessä ja muissa kuin kiireellisissä tapauksissa Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä Muissa kuin kiireellisissä tapauksissa kunta on velvollinen järjestämään 75 vuotta täyttäneille pääsyn tarpeen arviointiin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta kunnan sosiaalipalveluista vastaavaan viranomaiseen Kunnat, joissa palvelujen tarpeen arviointi ei toteudu kiireellisissä tapauksissa samana tai viimeistään seuraavana päivänä (kyselyssä vastanneet koskaan, harvoin tai joskus) Kunnat, joissa palvelujen tarpeen arviointiin pääsy muissa kuin kiireellisissä tapauksissa tehdään: - 7-14 arkipäivässä (aina tai useimmiten) - 7 arkipäivässä (joskus, harvoin tai ei koskaan) - yli 14 päivässä (aina tai useimmiten) - kunnat, jotka ovat vastanneet aina kaikkiin kysymystä koskeviin kohtiin Aluehallintovirastot 4.2 Ympärivuorokautista hoitoa antaviin toimintayksiköihin kohdistuva valvonta STM on toimeksiannossaan pyytänyt Valviraa selvittämään iäkkäiden asiakkaiden hoidon ja huolenpidon laatua ympärivuorokautista hoitoa tarjoavissa toimintayksiköissä ja kiinnittämään huomiota henkilöstömitoituksen lisäksi myös muihin hoidon laatua kuvaaviin tekijöihin. Valvira on koonnut kyselystä monipuolisesti hoidon laatua kuvaavia indikaattoreita ja määritellyt kunkin indikaattorin osalta puuttumiskynnykset. Valvonta kohdistetaan niihin 14 toimintayksikköön, joissa puuttumiskynnys 13

ylittyi vähintään neljän alla esitetyn indikaattorin osalta ja joista yksi on toteutunutta henkilöstömitoitusta koskeva indikaattori. Riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö on keskeinen laadukkaan hoidon ja hoivan edellytys, mikä mahdollistaa myös muiden laatutekijöiden toteutumisen. Valvonnan puuttumiskynnykset ja toimenpiteet: Ajantasainen palvelu- ja hoitosuunnitelma Valvonnan puuttumiskynnys: ajantasaista palvelu- ja hoitosuunnitelmaa ei ole kenellekään tai se on vain joillakin asukkailla. Puuttumiskynnyksenä on myös kysymykseen vastaamatta jättäminen. Tavoitteellinen suunnitelma kuntoutumisen edistämiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi Valvonnan puuttumiskynnys: kenellekään asukkaalle ei ole tehty hoito- ja palvelusuunnitelmaan sisältyvää, tavoitteellista suunnitelmaa kuntoutumisen edistämiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Lääkehoidon tarkistus Valvonnan puuttumiskynnys: asiakaskohtaista lääkehoidon puolivuosittaista tarkistusta ei tehdä kenellekään asukkaalle. Ruokailun yötauko Valvonnan puuttumiskynnys: ruokailun yötauko on pidempi kuin suositeltu 11 tuntia. Ulkoilumahdollisuus Valvonnan puuttumiskynnys: päivittäinen ulkoilu ei ole mahdollista kenellekään tai vain joillekin (alle 1/3:lle asukkaista) niissä yksiköissä, joissa vuoteeseen hoidettavia on joitakin tai ei yhtäkään. Suunniteltu ja toteutunut henkilöstömitoitus Valvonnan puuttumiskynnys: suunniteltu henkilöstömitoitus (vakanssien määrä jaettuna seurantaviikon asiakasmäärällä) oli alle 0,5 ja/tai toteutunut henkilöstömitoitus (seurantaviikolla tehdyt työtunnit/38,25h jaettuna seurantaviikon asiakasmäärällä) oli alle 0,5. Valvontatoimenpiteet: Valvonnasta vastaavat AVIt, jotka toteuttavat valvonnan tapauskohtaisen arvioinnin perusteella syyskuun 2014 loppuun mennessä. Kaikissa valvontatapauksissa tarkistetaan aina myös toimintayksikön omavalvonnan toimivuus. Toimintayksiköiden on annettava pyydettäessä selvitys toiminnan lainmukaisuudesta ja laadusta sekä sen seurannasta ja valvonnasta. Valvira lähettää lisäksi ohjauskirjeet toimintayksiköille, joissa ajantasaisen hoito- ja palvelusuunnitelman puuttumiskynnys toteutuu. Valvira ohjaa toimintayksiköitä saattamaan toiminnan lainmukaiseksi. Toiminnan asianmukaisuuden toteutumista valvotaan uudelleen syksyn 2014 kyselyn yhteydessä. Valvira antaa lisäksi informaatio-ohjausta verkkosivuillaan ikääntyneiden ravitsemuksesta, ruokailun yötauosta ja punnituksesta sekä henkilöstömitoituksesta ja sen riittävyydestä. Valvira myös julkistaa verkkosivuillaan ne toimintayksiköt, joiden toteutunut henkilöstömitoitus alittaa 0,5 suosituksen. 14

Taulukko 2. Ympärivuorokautisiin toimintayksiköihin kohdistuva valvonta Lain/asetuksen kohta ja suositukset L sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 7 Vanhuspalvelulaki 16 STM:n laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (2013:11) Valvottava asia 1. Ajantasainen palvelu- ja hoitosuunnitelma Vaadittava taso Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutustai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai ellei suunnitelman laatiminen ole muutoin ilmeisen tarpeetonta Puuttumiskynnys (vähintään neljä indikaattoria täyttyy) Ajantasainen hoitosuunnitelma on: - ei kenelläkään - joillakin - ei ole vastattu Työnjako: Valvira/AVI Aluehallintovirastot Valviran ohjauskirjeet Vanhuspalvelulaki 13, 14 Sosiaalihuoltoasetus 11 L potilaan asemasta ja oikeuksista 4a Terveydenhuoltolaki 8 2. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan sisältyy tavoitteellinen suunnitelma kuntoutumisen edistämiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi 3. Lääkehoidon tarkistus Hoitosuunnitelma on laadittu ja se on ajantasainen. Hoitosuunnitelmaan sisältyy tavoitteellinen suunnitelma kuntoutumisen edistämiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi Asiakaskohtainen lääkehoito tarkistetaan vähintään puolivuosittain. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan sisältyy tavoitteellinen suunnitelma kuntoutumisen edistämiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi: - ei kenelläkään Säännöllinen, puolivuosittain tapahtuva asiakkaiden lääkehoidon tarkistus tehdään: Aluehallintovirastot Aluehallintovirastot SosTMA potilasasiakirjoista - ei tehdä kenellekään STM:n Turvallinen lääkehoito-opas Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus (13.1.2010), joka on vanhuspalvelulain esitöiden (HE 160/2012 vp) mukaan huomioitava iäkkäiden henkilöiden ruokailun toteuttamisessa. 4. Ruokailun yötauko Illan viimeisen ja aamun ensimmäisen aterian välinen tauko on 11 tuntia tai vähemmän Ruokailun yötauko on - yli 11 tuntia Aluehallintovirastot Valviran informaatio-ohjaus verkkosivuilla 15

Lain/asetuksen kohta ja suositukset Vanhuspalvelulaki 14 Valvottava asia 5. Ulkoilumahdollisuus Vaadittava taso Jokaiselle asiakkaalle tarjotaan mahdollisuus päivittäiseen ulkoiluun Puuttumiskynnys (vähintään neljä kriteeriä täyttyy) Päivittäinen ulkoilumahdollisuus: - ei kenellekään tai - joillekin (alle 1/3 osalle) Työnjako: Valvira / AVI Aluehallintovirastot kun vuoteeseen hoidettavia asiakkaita: - ei ole yhtäkään tai - joitakin (alle 1/3 osa) Vanhuspalvelulaki 20 L sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista Valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 6. Henkilöstömitoitus Henkilöstön suunniteltu ja toteutunut mitoitus ympärivuorokautista hoitoa antavissa toimintayksiköissä on vähintään 0,5 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Suunniteltu henkilöstömitoitus (vakanssien määrä jaettuna seurantaviikon asiakasmäärällä): - alle 0,5 Toteutunut henkilöstömitoitus (seurantaviikolla tehdyt työtunnit/38,25h jaettuna seurantaviikon asiakasmäärällä): - alle 0,5 Aluehallintovirastot Valviran informaatio-ohjaus verkkosivuilla 4.3 Kotihoidon toimintayksiköihin kohdistuva valvonta Kotihoitoa koskevat kyselytulokset (n = 639) osoittivat puutteita kotihoidon järjestämisessä kaikkina vuorokauden aikoina. Yöaikaista kotihoitoa ja palveluja ei järjestetä 35 %:ssa julkisen ja 60 %:ssa yksityisen sektorin toimintayksiköitä. Palvelutarpeen monipuolisessa arvioinnissa sekä kotiin annettavien palvelujen myöntämistä koskevassa päätöksenteossa oli myös puutteita. Kyselyn mukaan, vajaa viidennes ei tee hallintopäätöstä kotihoidon ja kotiin annettavien palvelujen myöntämisestä ja 40 % vastanneista kunnista tekee pelkästään asiakasmaksupäätöksen. Kotihoitoa koskevien kyselytulosten analysointi on valmistunut vasta maaliskuussa 2014, minkä vuoksi valvonta toteutetaan valvontaviranomaisten antamalla ohjauksella. Valvontaviranomaiset toteuttavat valvontaa jaksottaisesti ja kotihoidon ja kotiin annettavien palvelujen suunnitelmaperusteista valvontaa korostetaan tulevina vuosina. Valvira lähettää kunnille ohjauskirjeen, jossa kuntia ohjataan varautumaan palvelurakenteen muutoksiin ja laitoshoidon purkuun kiinnittämällä ensisijaisesti huomiota kotiin annettavien palvelujen saatavuuteen. Erityisesti kotihoidon yöaikaisten palvelujen järjestämisessä on vielä merkittäviä puutteita. Kuntien on lisäksi varmistettava, että kotihoidon palveluprosessit to- 16

teutetaan lainmukaisesti, ja kotihoito perustuu kirjalliseen hallintopäätökseen. On tärkeää myös kiinnittää huomiota vanhuspalvelulaissa säädettyyn ilmoitusvelvollisuuteen, kun iäkäs henkilö kotiutetaan terveydenhuollon laitoshoidosta sekä vastuutyöntekijän merkitykseen. Kuntia ohjataan palvelurakenteiden uudistamisen yhteydessä kiinnittämään huomiota omavalvontaan ja sitä koskeviin velvoitteisiin, jotka tulevat voimaan 1.1.2015. 4.4 Seuranta ja arviointi Valvira koordinoi valvontaohjelman toimeenpanoa ja varmistaa sen toteutumisen. Valvira ohjaa aluehallintovirastojen tekemää valvontaa. Valviran ja AVIen valvontatoimenpiteiden seurantaa varten on perustettu Valviran ja aluehallinnon extranettiin valvontataulukko, johon kirjataan toteutettu kuntaja toimintayksikkökohtainen valvonta. Valvira arvioi valvontatoimenpiteiden riittävyyttä ja vaikuttavuutta. Syksyn 2014 kyselyn tuloksista voidaan arvioida, onko ohjauksella ja valvonnalla ollut haluttua vaikutusta. Valvira julkaisee verkkosivuillaan ne ympärivuorokautista hoitoa antavat toimintayksiköt, joiden toteutunut henkilöstömitoitus alittaa 0,5 suosituksen. Uusintakyselyn yhteydessä voidaan arvioida, onko valvontatietojen julkaiseminen ja valvonnan läpinäkyvyys vaikuttanut henkilöstömitoitukseen ja onko Valviran antama informaatio-ohjaus ollut vaikuttavaa. 17

5 Muita vanhustenhuollossa havaittuja puutteita Vuoden 2014 suunnitelmaperusteisen valvonnan lisäksi valvontaohjelmaan on nostettu vanhustenhuollossa havaittuja puutteita. Valvonnassa, kuten vanhustenhuoltoon liittyvissä kanteluissa, on havaittu ilmiöitä, joissa ikääntyneiden oikeusasemaan ja asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuu usein erityisiä riskejä tai puutteita. Valvontaviranomaiset kiinnittävät alla oleviin seikkoihin huomiota reaktiivisessa valvonnassa ja toimijoiden ohjauksessa. Odotusaikojen seuranta ja riskiryhmät Vuoden 2014 alusta kunnalla on ollut velvollisuus julkaista tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut. Toukokuussa 2013 tehdyn kyselyn mukaan suurella osalla kunnista ei ollut valmiuksia odotusaikojen seuraamiseen ja julkaisemiseen. Tiedot on julkaistava sellaisia menetelmiä käyttäen, että iäkkäillä henkilöillä on tosiasiallinen mahdollisuus saada kyseiset tiedot. Kunnan verkkosivut eivät ole vielä kaikkien ikääntyneiden saavutettavissa, joten julkaisemisessa on käytettävä myös muita kanavia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä riskiryhmiin, joita ovat mm. ikääntyneet omaishoitajat, yksinäiset sekä muistisairaat. Hyvinvointia edistäviä palveluja kohdennetaan kyselytulosten mukaan vähiten päihdeongelmista kärsiville ikääntyneille, mielenterveysasiakkaille, vähävaraisille, päivystyspoliklinikan suurkäyttäjille sekä äskettäin leskeytyneille. Myös pitkäaikaissairauksien seuranta ja hoito, kotiuttamistilanteet ja tiedonkulku ovat seikkoja, joihin sisältyy erityisiä asiakkaiden ja potilaiden turvallisuutta ja hyvinvointia vaarantavia riskitekijöitä. Itsemääräämisoikeus ja elämän laatu Vanhustenhuollon asiakkaiden oikeusturvan riskitekijät liittyvät usein asiakkaiden perus- ja ihmisoikeuksien, osallisuuden, itsemääräämisoikeuden ja hyvän elämänlaadun toteutumiseen. Erityisesti asiakkaiden itsemääräämisoikeuden rajoitukset, ravitsemuksen ja hygienian puutteet sekä ulkoiluja viriketoimintamahdollisuuksien vähäisyys nousevat konkreettisiksi riskitekijöiksi. Ikääntyminen ei rajoita henkilön itsemääräämisoikeutta, henkilökohtaista vapautta tai ihmisarvoa. Hoito- ja hoivatyössä saattaa syntyä toimintakulttuureja ja menettelytapoja, joilla rajoitetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeutta ilman, että niitä mielletään rajoittamistoimenpiteiksi. Näitä ovat esimerkiksi toiminnassa noudatettavat tiukat aikataulut, tuen ja avun puute (esim. ei auteta wc-käynneissä vaan laitetaan vaippa), rollaattorin tai soittokellon poisvieminen tai ikääntyneen henkilön pitäminen alipukeutuneena liikkumisen estämiseksi. 18 Näillä epäsuorilla rajoittamisen menetelmillä ei aktiivisesti rajoiteta itsemääräämisoikeutta, mutta niillä estetään passiivisesti sen toteutumista. Vanhustenhuollossa tulee kuitenkin joskus tilanteita, jolloin asiakkaaseen tai poti-

laaseen joudutaan turvallisuussyistä tai hoidon toteuttamiseksi kohdistamaan rajoitustoimenpiteitä. Toimintayksikön on käytettävä lievintä mahdollista keinoa henkilön perusoikeuksiin puuttumisessa ja pohdittava keinoja rajoitustoimenpiteiden käytön minimoimiseksi. Rajoittamistoimenpiteet on kirjattava yksikön omavalvontasuunnitelmaan ja niiden noudattamista on seurattava. Erityisenä riskinä nähdään ikääntyneiden altistuminen kaltoin kohtelulle, jolla tarkoitetaan sellaista tahallista käyttäytymistä, jossa fyysistä tai psyykkistä voimaa käyttäen ikääntyneelle aiheutetaan kärsimystä. Tämä voi näyttäytyä esimerkiksi kovakouraisena käsittelynä, negatiivisena kielenkäyttönä taikka hygienian, ravinnon ja nesteiden saamisen tai lääkkeistä huolehtimisen laiminlyöntinä. Kaltoin kohtelun ehkäiseminen on keskeinen omavalvonnan osa-alue. Asuintilat Sosiaalihuollon asiakkailla on oikeus yhtä hyvään asumisen tasoon kuin muullakin väestöllä. Vuonna 2012 suomalaisten asumisväljyys henkilöä kohti oli keskimäärin 39,6 m 2 (http://www.tilastokeskus.fi/til/asas/2012/ asas_2012_2013-05-22_tau_002_fi.html). Palveluasuminen muodostuu aina asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/2995) mukaisesta asunnosta sekä asiakkaan tarpeen mukaisista palveluista. Asukashuoneiden, käytävien, yhteistilojen sekä piha-alueiden on oltava esteettömiä, turvallisia ja kodinomaisia. Niiden on mahdollistettava asiakkaan yksityisyys, mutta luotava samalla edellytykset toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kuntoutukseen. Jokaisella asukkaalla on oltava oma huone ja kylpyhuone, ellei asukas nimenomaan halua asua puolison tai muun yhteistä asumista toivovan asukkaan kanssa. Omalla huoneella varmistetaan asiakkaan yksityisyys ja mahdollisuus hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun (KHO 2002:75, KHO 2013:73). Samalla mahdollistetaan viime vaiheen inhimillinen ja asianmukainen saattohoito. Asuintilojen soveltuvuutta arvioitaessa kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaiden kannalta toimiviin asuintiloihin ja toiminnan kokonaisuuteen. Asunto on ikäihmisen koti ja sen on oltava aina riittävän suuri asukkaan omille tavaroille, apuvälineille ja avustavan henkilökunnan turvalliselle työskentelylle. 19

6 Omavalvonta Valvira antaa yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskevan määräyksen, joka tulee voimaan 1.1.2015. Määräys koskee yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa tarkoitettuja palveluja sekä vanhuspalvelulain 2 :ssä tarkoitettuja kunnan tai yhteistoiminta-alueen ikääntyneille tuottamia sosiaalihuollon palveluja. Määräystä ei sovelleta ikääntyville suunnattuihin julkisiin eikä yksityisiin terveydenhuollon palveluihin, joiden omavalvonnasta sekä laadunhallinta- ja potilasturvallisuussuunnittelusta on säädetty erikseen. Asiakkaan saaman palvelun laatu ja toimivat palveluprosessit varmistetaan ensisijaisesti omavalvonnan avulla. Näissä on usein kyse kohteluun, toimintakulttuureihin tai johtamiseen liittyvistä ongelmista, jotka voidaan parhaiten ja nopeimmin ratkaista toimintayksikössä. Tavoitteena on, että palveluntuottaja valvoo oman yksikkönsä toimintaa ja viranomaisvalvonta painottuu varmistamaan, että omavalvonta toimii. Jos valvontaviranomainen joutuu puuttumaan tämän valvontaohjelman 4 luvun mukaisin valvontatoimenpitein toimintayksikön toimintaan, merkitsee se yleensä myös sitä, että toimintayksikössä ei ole toteutettu omavalvontaa asianmukaisella tavalla. 20

Keskeiset säädökset, suositukset ja ohjeet Suomen perustuslaki (731/1999) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Sosiaalihuoltolaki (710/1982) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Hallintolaki (434/2003) Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Laki yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990) Laki sosiaalihuollon asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994). Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) Sosiaalihuoltoasetus (607/1983) Laki Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (669/2008) Valtioneuvoston asetus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (676/2008) Laki aluehallintovirastoista (896/2009) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastoista (906/2009) STM:n laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=6511564&name=dlfe- 26915.pdf STM:n ja Suomen Kuntaliiton laatima muistio vanhuspalvelulain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi (Kuntainfo 5/2013) http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=7724561&name=dlfe- 26865.pdf Paunio, Riitta-Leena: Ihmisoikeudet dementiahoidossa, 17.5.2005. http://www.oikeusasiamies.fi/dman/document.phx?documentid=aa1530513440048 1&cmd=download. Valviran ohje 8/2013: Kuntien varautuminen vanhuspalvelulain toimeenpanoon. http://www.valvira.fi/files/ohjeet/varautuminen_vanhuspalvelulain_toimeenpanoon. pdf Valviran ohje 7/2013: Lääkehoidon toteuttaminen sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa toimintayksiköissä. http://www.valvira.fi/files/ohjeet/laakehoidon_toteuttaminen_sosiaalihuollossa.pdf Valviran ohje 2/2013: Sosiaalihuollon asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen. http://www.valvira.fi/files/ohjeet/sosiaalihuollon_asiakk_itsemaaraamisoik_vahvista minen.pdf Valviran ohje 8/2011: Vanhusten ravitsemus ympärivuorokautisessa hoidossa. http://www.valvira.fi/files/tiedostot/v/a/valvira_ohje_8_2011.pdf Valviran ohje 3/2011: Vanhusten ravitsemus ja ruokailurytmi. http://www.valvira.fi/files/tiedostot/v/a/valvira_ohje_3_2011.pdf Valviran ohje: Liikkumista rajoittavien turvavälineiden käyttö. http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydenhuolto/elaman_loppuvaiheen_hoi to/liikkumista_rajoittavien_turvavalineiden_kaytto. 21

PL 210 00531 Helsinki Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki Koskenranta 3, 96100 Rovaniemi Puhelin 0295 209 111 Faksi 0295 209 700 Sähköposti: kirjaamo(at)valvira.fi 22