Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman TNS Gallup Oy:n lupaa. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto Tutkimusmenetelmä: informoitu puhelinhaastattelu DataLaarimaatilanimistön viljelijöille Kyselyajankohta: 8.10.-17.10.2009 DataLaari on suomalaisia yli 5 peltohehtaarin tiloja edustava maatilanimistö Vastaajanäyte on tulosten analysointivaiheessa oikaistu painokertoimilla siten, että se vastaa koko maan tilarakennetta peltoalan sekä alueen mukaan Tulokset ovat vertailukelpoisia edellisten vuosien tutkimuksiin Haastatteluja tehtiin yhteensä 550 kpl Tulokset raportoidaan koko maan tasolla sekä suuntaa-antavasti viideltä suuralueelta 2
Tutkimusaineiston rakenne Alkuperäinen osuus Painotettu osuus Suuralue 550 kpl % % Etelä-Suomi 84 15 16 Lounais-Suomi 121 22 25 Itä-Suomi 162 29 31 Pohjanmaa 90 16 16 Pohjois-Suomi 92 17 15 Yhteensä peltoa, ha Alle 20 ha 102 19 31 20-49 ha 218 40 41 50 - ha 230 42 28 Tuotantosuunta Maidontuotanto 170 31 23 Muu kotieläintuotanto 151 27 21 Viljanviljely 165 30 40 Muu kasvintuotanto 45 8 12 Muu tuotanto 18 3 4 3 Kylvöpinta-viljasatokysely 30.10.2009 Tutkimuksessa käytetty aluejako Työvoima- ja elinkeinokeskukset 1 Uudenmaan 2 Varsinais-Suomen 3 Satakunnan 4 Hämeen 5 Pirkanmaan 6 Kaakkois-Suomen 7 Etelä-Savon 8 Pohjois-Savon 9 Pohjois-Karjalan 10 Keski-Suomen 11 Etelä-Pohjanmaan 12 Pohjanmaan 13 Pohjois-Pohjanmaan 14 Kainuun 15 Lapin Pohjanmaa Pohjois-Suomi 12 11 10 15 13 8 14 9 Itä-Suomi Lounais-Suomi 3 2 5 1 4 6 7 Etelä-Suomi 4
Tutkimuksen tulokset Viljasadon määrä Viljojen kokonaissato kasvaa ennusteen mukaan viime vuoteen verrattuna noin 200 milj. kg, ollen nyt hieman reilu 4,4 mrd. kg Vehnäsato kasvaa 14 %, 898 milj. kiloon Ohrasato kasvaa 5 % 2 240 milj. kiloon, josta reilu 20 % mallasohraa Kaurasato kasvaa 1 % 1 226 milj. kiloon Ruissato pienenee edelleen jopa 28 % 44 milj. kiloon Rypsin ja rapsin hehtaarisatotasot ovat hyviä, ja lisääntyneen viljelyalan ansiosta näiden öljykasvien yhteenlaskettu kokonaissato nousee jopa 50 % yhteensä 134 milj. kiloon 6
Viljojen kokonaissatoennuste KASVI Viljelyala 2009, 1000 ha Sato, kg/ha Sato 2009 milj.kg Kaura 342 3 580 1 226 Vehnä 218 4 115 898 Ohra 601 3 730 496 Ruis 16 2 680 44 Vilja yhteensä 1 178 3 743 4 408 Rypsi ja rapsi 81 1 650 134 7 Rehuviljojen satoennuste OHRA Pinta-ala (1000 ha) kg/ha milj.kg 2009 milj.kg 2008 Muutos 08/09 (%) Etelä-Suomi 139 3890 540 527 2 Pohjanmaa 143 4010 575 569 1 Lounais- Suomi 176 3950 694 684 1 Itä-Suomi 71 3150 224 194 15 Pohjois- Suomi 72 2900 208 154 35 KOKO MAA 601 3730 2240 2129 5 KAURA Pinta-ala (1000 ha) kg/ha milj.kg 2009 milj.kg 2008 Muutos 08/09 (%) Etelä-Suomi 81 3770 306 320-4 Pohjanmaa 70 3820 268 276-3 Lounais- Suomi 105 3840 403 400 1 Itä-Suomi 56 3080 172 154 12 Pohjois- Suomi 30 2550 77 64 21 KOKO MAA 342 3580 1226 1213 1 8
Vehnän satoennuste KEVÄTVEHNÄ Pinta-ala (1000 ha) kg/ha milj.kg 2009 milj.kg 2008 Muutos 08/09 (%) Etelä-Suomi 86 4240 365 305 20 Lounais-Suomi 84 4140 346 280 24 Itä-Suomi 7 3600 25 24 5 Pohjanmaa 22 4120 91 82 11 Pohjois-Suomi 3 2700 8 9-10 KOKO MAA 202 4140 836 700 19 SYYSVEHNÄ Pinta-ala (1000 ha) kg/ha milj.kg 2009 milj.kg 2008 Muutos 08/09 (%) Etelä-Suomi 5 3880 19 20-6 Lounais-Suomi 11 3820 40 63-36 Itä-Suomi 0 2100 0 0-37 Pohjanmaa 1 3990 3 3-8 Pohjois-Suomi - - - - KOKO MAA 16 3800 62 87-28 VEHNÄ YHT. Pinta-ala (1000 ha) kg/ha milj.kg 2009 milj.kg 2008 Muutos 08/09 (%) Etelä-Suomi 91 4150 377 325 16 Lounais-Suomi 94 4160 392 343 14 Itä-Suomi 7 3550 25 25 3 Pohjanmaa 23 4180 96 85 12 Pohjois-Suomi 3 2710 8 9-9 KOKO MAA 218 4115 898 788 14 9 Rukiin ja rypsin satoennusteet RUIS Pinta-ala (1000 ha) kg/ha milj.kg 2009 milj.kg 2008 Muutos 08/09 (%) Etelä-Suomi 6 2790 16 19-14 Lounais-Suomi 6 2860 16 28-42 Itä-Suomi 2 1910 3 4-14 Pohjanmaa 2 2760 7 9-28 Pohjois-Suomi 1 1500 1 1 9 KOKO MAA 16 2680 44 61-28 RYPSI JA RAPSI Pinta-ala (1000 ha) kg/ha milj.kg 2009 milj.kg 2008 Muutos 08/09 (%) Etelä-Suomi 28 1750 49 37 35 Lounais-Suomi 31 1690 53 34 54 Itä-Suomi 4 1300 5 3 60 Pohjanmaa 16 1580 25 14 84 Pohjois-Suomi 2 900 1 1 34 KOKO MAA 81 1650 134 89 50 10
Viljan kauppaantulo Viljelijöiltä tiedusteltiin heidän arviotaan kauppa- ja teollisuusliikkeille sekä teollisuudelle myytävistä viljamääristä sekä aiotusta myyntiajankohdasta Viljojen myyntiä koskeviin kysymyksiin saatujen vastausten määrät on erikseen merkitty taulukoihin kunkin viljelykasvin kohdalle Näillä havaintomäärillä kauppaantuloennusteen tuloksia voidaan pitää lähinnä suuntaa antavina Vastaajilta tuli myös tutkimuksen aikana jonkin verran negatiivista palautetta kauppaantulokysymyksiin liittyen ja osa ei näihin kysymyksiin halunnut vastata lainkaan Kaikista vastaajista vain 42 % ilmoitti jo myyneensä tai aikovansa myydä viljaa tai öljykasveja tämän vuoden sadosta. Viljanviljelyn päätuotantosuunnakseen ilmoittaneista tämän vuoden satoa aikoi myydä 74 % vastanneista Kyselyn tulosten antamien kauppaantulolukujen jälkeen mukaan on liitetty myös taulukko, josta näkyy edellisten vuosien TIKEn kauppaantulotilastojen ja satoennusteen avulla laskettu ennuste kauppaantulosta 11 Viljan kauppaantulo, kyselyn mukaan Viljelijöiden kyselyssä ilmoittamien myyntiaikomusten perusteella satokaudella 2009-2010 KASVI Sato 2009 milj.kg Kauppa- ja välitysliikkeille milj.kg Suoraan teollisuuteen milj.kg Kauppaantulo yhteensä milj.kg Kaura (N=139) Vehnä (N=70) Mallasohra (N=30) Muu ohra (N=122) Ruis (N=8) 1 226 336 51 331 898 419 108 527 496 214 145 359 1 744 383 143 526 44 15 20 35 Vilja yhteensä 4 408 1 171 439 1 611 12
Viljan kauppaantulo, laskennallinen ennuste Laskettuna satoennusteen ja TIKEn vanhan kauppaantulotilaston aiempien vuosien (2000-2008) toteutuneiden kauppaantulomäärien perusteella KASVI Sato 2009 milj.kg Kauppaantulo yhteensä milj.kg Kaura 1 226 513 Vehnä 898 677 Mallasohra 496 207 Muu ohra 1 744 773 Ruis 44 33 Vilja yhteensä 4 408 2 203 13 Kauppaantulon jakautuminen eri ajanjaksoille myyntiaikomusten mukaan Kauppa- ja välitysliikkeille myytävä vilja Suoraan teollisuuteen myytävä vilja Loppuvuosi 2009 Tammihelmikuu 2010 Maaliskuu 2010 Loppuvuosi 2009 Tammihelmikuu 2010 Maaliskuu 2010- Kaura (N=86) 47 % 22 % 31 % 20 % 19 % 61 % Vehnä (N=63) 38 % 28 % 34 % 49 % 28 % 23 % Mallasohra (N=26) Muu ohra (N=70) 33 % 61 % 6 % 22 % 15 % 63 % 47 % 18 % 35 % 52 % 26 % 22 % 14
Sadon laatu Viljelijöiltä kysyttiin kuinka suuri osa kunkin kasvin sadosta on heidän arvionsa mukaan vähintään peruslaatuista ja kuinka moni on lähettänyt sadostaan ennakkonäytteen tutkittavaksi Tulosten mukaan kaikkien kasvien osalta sato on ollut hyvälaatuinen ja voidaan sanoa viljasadon olevan kokonaisuutena parempilaatuinen kuin viime vuonna Ennakkonäytteitä sadosta on yleisimmin lähetetty mallasohran (69 % viljelleistä vastaajista) ja kevätvehnän (54 % viljelleistä vastaajista) osalta 15 16
17 Viljelyalojen kehitys Viljelijöiltä tiedusteltiin heidän arviotaan eri viljelykasvien viljelyalojen muutoksesta heidän tilallaan ensi kasvukautena Rehukauran, rehuohran ja mallasohran viljelyalat olisivat tämän hetken aikomusten mukaan vähenemässä ja rypsin ja rapsin sekä kesannon tai luonnonhoitopellon alat kasvamassa Rehuohran ja rehukauran viljelyaloja vähentäviä on eniten Etelä- ja Lounais-Suomen alueilla, ja samoilla alueilla luonnonhoitopeltojen ja kesantojen alaa kasvattavien osuus on suurin Rypsin ja rapsin viljelyaloja kasvattavia löytyy eniten sikataloutta harjoittavien, viljanviljelijöiden sekä peltoalaltaan suurempien tilojen joukosta 18
19 20
21 22
23 24
25 26
27 28
29 30
Tuotantopanosten käytön muutosaikomukset Tuotantopanosten käytön muutosaikomukset ovat pääosin samansuuntaisia kuin viime vuoden syksyn kyselyn tuloksissa, joitakin eroja kuitenkin löytyy. Ostolannoitteen käyttöä ei nyt aiota vähentää yhtä innokkaasti kuin vuosi sitten Vastaavasti karjanlannan ja kalkin käyttöä lisäävien osuus on edellisvuotta hieman pienempi 31 32
Viljelysopimukset Sopimusviljely on yleisintä öljykasvien sekä mallasohran ja vehnän viljelyssä Kiinteähintaisia sopimuksia oli kyselyn mukaan suhteellisesti eniten öljykasvien ja kauran viljelyssä Viljaa myyvistä viljelijöistä 16 % on jatkossa kiinnostunut tekemään kiinteähintaisia sopimuksia Kiinnostus kiinteähintaisiin sopimuksiin on hieman edellisvuotta suurempaa, suhteellisesti eniten kiinnostuneita on Etelä-Suomen ja Lounais-Suomen alueilla sekä viljanviljelijöiden ja peltoalaltaan suurempien tilojen joukossa 33 34
35 36