Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille -hanke. Varsinais-Suomen hanke-osion Jatkohankesuunnitelma

Samankaltaiset tiedostot
POHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1. Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna)

HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS

LAPE-ohjausryhmä

Toimintakulut yhteensä

Ohjausryhmä Eeva-Liisa Saarman, hankepäällikkö

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen

LASTEN KASTE -HANKKEEN OULUN ETELÄISEN ALUEEN TOIMINNALLISEN OSAKOKONAISUUDEN TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA JA AIKATAULU

Henkilökohtainen budjetti hanke Varsinais-Suomessa. Pirjo Valtonen Päivitetty

PYYNTÖ KUNNILLE PÄÄTÄÄ VARSINAIS-SUOMEN SOTE-UUDISTUKSEN VALMISTELUN TALOUSARVIOSTA

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme. Varsinais-Suomi

PRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Vasson osatoteutussuunnitelma

TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA LÄNSI Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke PILOTIN TOIMENPITEET

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

6. Päihteet. 6.1Johdanto

RISKIRYHMIEN PALVELUKONSEPTIEN KEHITTÄMINEN PALVELURA- KENTEITA MUOTOILEMALLA

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Perhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

PÄIJÄT-HÄMEEN OSAHANKE, PÄIJÄT-SOS. 1. Osahankkeen taustaperustelut

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Turku. Keskusverkkoselvitys 1: Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KASTE-OHJELMAA TOTEUTTAVAN KEHITTÄMISHANKKEEN VALTIONAVUSTUSSELVITYS

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Varsinais-Suomessa

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

YHTEISTYÖSOPIMUS

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

HAKEMUS VALTIONAVUSTUKSEN SAAMISEKSI KASTE-OHJELMAA TOTEUTTAVAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEESEEN.

KOULUN HYVINVOINTI OPPIMISEN JA KASVUN MAHDOLLISTAJANA

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen

Hallitus Ketterästi asiakkaan kanssa hankkeeseen osallistuminen 923/ /2014 EKSTPHAL 208

SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

KESKI-SUOMEN SOTE HANKKEEN LOPPURAPORTTI - TULOKSET

AVAUS-hanke Ohjausryhmä

VIESTINTÄSUUNNITELMA Hyve johtamisen kartta Projektisuunnittelija Taija Rintamäki

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain

Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu Kainuun kehittämisosio. Ohjausryhmä

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

Tiekartta onnistuneeseen integraatioon. Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus

Kuntaneuvottelut syksy 2014

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)

Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluja käyttävät -hanke

TYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

IKÄIHMISTEN PERHEHOITOA VARSINAIS-SUOMESSA. Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö, Kirsi Ollonqvist 22.3.

Kaikki hankkeeseen osallistuvat kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä kunkin rahoitusosuus.

TIETOISKU VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

KASTE-katsaus Pohjois-Suomen alueellinen johtoryhmä Oulu

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( ) Levi

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Yhdistelmäyksikkö lasten vaativiin palvelutarpeisiin Länsi-Suomen OT-alue. Valtakunnallinen OT-päivä Jussi Ketonen

Varsinais-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kartoitus / Mielenterveystalo.fi portaali

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

SyTy-hanke: Lastensuojelun systeemisen toimintamallin levittäminen ja juurruttaminen Lastensuojelun kesäpäivät

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

HYVE JOHTAMISEN KARTTA. OULUNKAAREN osahankkeen toimintasuunnitelma

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017

ASIAKASOSALLISUUS JA KOKEMUSASIANTUNTIJATOIMINTA Tilannekatsaus. Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille - Turun kehittämisosio

Hyve- johtamisen kartta. Ohjausryhmän kokous

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

Kanta-Hämeen sote 2016

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Vaasa Kimmo Mäkelä

Turun väestökatsaus. Joulukuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä. Talousarvio 2010

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

KUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008

Transkriptio:

Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille -hanke Varsinais-Suomen hanke-osion Jatkohankesuunnitelma 2015 2017 5.9.2014 Timo Pettersson Projektikoordinaattori

Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 3 2 Hankkeen tarve ja tavoitteet... 3 3 Hankkeen toimenpiteet... 3 4 Hankkeen tuotokset... 4 5 Hankkeen tulokset ja vaikutukset... 5 6 Hankkeen organisointi... 5 7 Juurruttaminen, hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen... 6 8 Arviointi, seuranta ja raportointi... 6 9 Resurssit ja budjetti... 6 Liitteet: Talousarvio Kuntien omarahoitusosuudet

1 Tiivistelmä Varsinais-Suomen Aikuiskaste-osion lähtökohtana on havainto, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessit eivät vastaa kaikkein vaikeimmissa tilanteissa olevien ja paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden tarpeita. Kehittämistyö on kohdistunut mukana olevien kuntien aikuissosiaalityön päihdeja mielenterveysasiakkaiden palveluprosessin kehittämiseen ja erityisesti alkukartoituksen ja asiakassuunnitelman tekemiseen moniammatillisena tiimi- ja verkostotyönä. Lisäksi hankkeessa on kehitetty päivätoimintaa ja avattu mahdollisuuksia kokemusasiantuntijoiden ja asiakkaiden mukaan ottamiseen palvelujen kehittämiseen. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tuotettujen palvelumallien juurruttaminen konkreettiselle tasolle edellyttää rakenteellisia muutoksia ja monialaisen johtamisen toteuttamista. Muutosprosessin läpiviemiseksi tarvitaan johdon sitoutumista, yhteistä kouluttautumista ja työtapojen mallioppimista esim. työparitoiminnan avulla. Aikuiskaste-osion osalta jatkohankkeen tavoitteina ovat uusien työkäytäntöjen juurruttaminen pysyväksi osaksi hankekuntien perustyötä, asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden osallisuuden juurruttaminen osaksi sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakaspalveluja ja palveluiden suunnittelua sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluprosessien monialaisen johtamisen kehittäminen. 2 Hankkeen tarve ja tavoitteet Tarve Hankkeen lähtökohtana on havainto, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessit eivät vastaa kaikkein vaikeimmissa tilanteissa olevien ja paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden tarpeita. Palvelut toimivat liiaksi erillisinä, ja asiakkaat joutuvat hakemaan kuhunkin ongelmatilanteeseen tukea eri palveluista. Hanke tukee kunnissa, yhteistoiminta-alueilla ja kuntayhtymässä meneillään olevaa palvelurakenteiden uudistamista. Hanketyöllä pystytään valmistautumaan sote-uudistuksen tuomiin haasteisiin. Kyseessä on jatkohanke, jota edeltäneessä hankkeessa aloitettiin palveluprosessien kehittäminen. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tuotettujen palvelumallien juurruttaminen konkreettiselle tasolle edellyttää rakenteellisia muutoksia ja monialaisen johtamisen toteuttamista. Muutosprosessin läpiviemiseksi tarvitaan jatkohanke. Tavoitteet 1. Paljon palveluita käyttävien riskiryhmien asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalveluiden uusien käytäntöjen juurruttaminen, pysyväksi osaksi hankekuntien perustyötä. 2. Asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden osallisuuden juurruttaminen osaksi sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakaspalveluja ja palveluiden suunnittelua. 3. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluprosessien monialaisen johtamisen kehittäminen.. 3 Hankkeen toimenpiteet ja kohderyhmä Toimenpiteet Tavoite 1: - Hanketyöntekijät sitouttavat sosiaali- ja terveyspalveluiden johtoa moniammatillisiin toimintatapoihin, jotta organisaatioissa on valmius toteuttaa aidosti moniammatillista tiimityöskentelyä. Sitouttaminen tapahtuu tietoa lisäämällä, yhteistapaamisilla sekä yhteisen koulutusprosessin avulla.

Tavoite 2: - Hankkeen työntekijä (kuntien omasta organisaatiosta irrotettu) juurruttaa kuntaorganisaatioissa asiakkaan palvelutarpeitten mukaiset moniammatilliset työtavat toimimalla työparina kunnan työntekijän rinnalla. Työkäytäntöjen siirtyminen tapahtuu mallioppimisen ja yhteisen koulutusprosessin avulla. - Aikuissosiaalityön, päihde- ja mielenterveystyön ja perusterveydenhuollon työntekijöiden kouluttaminen asiakasosallisuuden hyödyntämiseen asiakas- ja suunnittelutyössä. Koulutuksessa avataan kokemusasiantuntijuuteen ja asiakasosallisuuteen liittyvät käsitteet, esitellään muista Kaste-hankkeista ja PPPR-hankkeen muista kehittämisosioista saatuja hyviä kokemuksia. Koulutus koostuu yhteisestä seminaariosuudesta tiedon lisäämiseksi sekä useasta samanaikaisesta paikallisesta työpajasta paikallisten sovellusten ja ideoiden kehittämiseksi. - Asiakkaita ja kokemusasiantuntijoita osallistavien toimintamallien paikallinen kehittäminen ja käyttöönotto Tavoite 3: - Prosessijohtamisen koulutukset kuntien esimiehille ja johtoryhmille - Moniammatillisen tiimityön sisältöjen ja eri ammattikuntien (sosiaali- ja terveys) työnkuvien avaaminen ja määrittäminen. Työn vastuiden selkeyttäminen. - Paikallista työtavoista, esimies- ja päätöksentekovastuista sopiminen työntekijä- ja lähiesimiestasolla Kohderyhmä Kehittämisosion keskeiset asiakasryhmät ovat päihde- ja mielenterveyspalveluja sekä aikuissosiaalityötä ja sosiaalista kuntoutusta tarvitsevat henkilöt. Erityistä huomiota kiinnitetään paitsi pitkäaikaistyöttömiin ja pitkäaikaisiin toimeentulotukiasiakkuuksiin, myös nuorten aikuisten palvelutarpeisiin ja palveluihin. Laajana tavoitteena on, että asiakkaat hyötyvät palveluista nykytilannetta paremmin, kun palvelut muotoillaan erilaisille asiakasryhmille parhaiten soveltuviksi. Palveluiden vaikuttavuutta kehitetään ja otetaan käyttöön asiakaslähtöisiä arviointikäytäntöjä ja -mittareita. Pitkällä aikavälillä asiakaslähtöisesti kehitetyt palveluprosessit ja monialainen yhteistyö hyödyttävät kaikkia näitä palveluja käyttäviä asiakkaita. Hankkeessa muodostettaviin kehittämistiimeihin rekrytoidaan asiakkaita kokemusasiantuntijoiksi käyttäen mm. järjestöjen kouluttamia kokemusasiantuntijoita (Mielenterveysseura, A-klinikkasäätiö) ja sovelletaan Palvelumuotoilun menetelmiä. Hankkeessa hyödynnetään muun muassa Casetyöpajatyyppistä työskentelyä. Koulutussuunnitelma 1. Aikuissosiaalityötä, päihde- ja mielenterveystyötä ja perusterveydenhuollon työntekijöiden kouluttaminen asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden osallisuuden mahdollistamiseksi 2. Prosessijohtamisen koulutukset kuntien esimiehille ja johtoryhmille 3. Hankkeen kuntakohtaisille hanketyöntekijöiden työnohjaus 4 Hankkeen tuotokset 1. Uusien aikuissosiaalityön, päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimintamallien mallinnus. (Esimerkiski peruspalveluiden päihde- ja mielenterveystiimin perustaminen.)

2. Asiakasosallisuuden uudet toimintamallit 3. Moniammatillisen johtamisen toimintamalli 5 Hankkeen tulokset ja vaikutukset Tavoiteltavat tulokset 1. Uudet aikuissosiaalityön päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimintamallit 2. Asiakasosallisuuden toimintamallit ja niiden käyttöönotto 3. Moniammatillisen johtamisen yhteistyösopimukset Tavoiteltavat vaikutukset Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut ovat asiakaslähtöisiä ja ne toteutuvat moniammatillisessa, hyvin toimivassa yhteistyössä, palveluketjut toimivat suunnitelmallisesti. Asiakkaan siirtyminen palvelusta toiseen on hallittua, palvelu ja hoito kokonaisvaltaista. Käytössä on uusia asiakaslähtöisiä palvelukonsepteja. Palveluissa huomioidaan asiakkaan ja perheen kokonaisvaltainen elämäntilanne entistä paremmin. Tarkoituksenmukaiset palveluketjut, palveluohjaus ja yhteistyö ovat asiakaslähtöisiä, vaikuttavia ja taloudellisia. Parempi työn organisointi edistää työhyvinvointia ja henkilöstön sitoutumista. Riskiryhmien osallisuuden edistämiseen ja selviytymiseen tarvittavaa sosiaalista kuntoutusta ja muita palveluja on saatavilla ja toimintakäytännöt ovat asiakaslähtöisiä, eri toimijoiden yhteistyössä toteutuvia. Kehittämistyön tulos vastaa asiakkaiden tarpeita ja asiakkaat hyötyvät palveluista aiempaa paremmin. Aikuissosiaalityötä ja sosiaalista kuntoutusta toteutetaan suunnitelmallisesti ja vaikuttavasti, erilaisia interventiomenetelmiä asiakaskohtaisesti hyödyntäen. Hanke edesauttaa alueellista palvelurakenteiden uudistamistyötä. Johtamiskäytännöt tukevat monialaisuutta ja moniammatillista yhteistyötä pitkäjänteisesti. 6 Hankkeen organisointi Hankkeella on valmis ja toimiva hankeorganisaatio. Hankkeen hallinnoijana toimii Turun kaupunki ja hanke sijoittuu Turun hyvinvointitoimialan kehittämisyksikköön, jossa on riittävä osaaminen hankkeen talouden toteuttamiseen, seurantaan ja raportointiin. Kunkin kehittämisosion toiminnan järjestämisestä vastaa kyseisen organisaation nimeämä yhteyshenkilö. Aikuiskaste-osiota koordinoi Raision kaupunki. Hanke-osioon osallistuu Masku, Mynämäki, Nousiainen, Koski, Marttila, Kustavi, Pyhäranta, Taivassalo, Vehmaa, Laitila, Uusikaupunki, Paimio, Sauvo, Somero, Naantali, Raisio, Rusko ja Pöytyä. Turun kaupunki nimeää hankkeen ohjausryhmän ja sen puheenjohtajan. Ohjausryhmä kootaan hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden edustajista sekä muista alueellisista toimijoista, kokemusasiantuntijoista ja muista asiantuntijoista. Hankkeen hallintohenkilöstö koostuu projekti/hankejohtajasta, projektisihteeristä ja 1-2 projektisuunnittelijasta. Projektijohtaja johtaa ja koordinoi hankkeen toimintaa ja vastaa tavoitteiden toteutumisesta

osana kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanoa. Lisäksi projektijohtaja osallistuu päihde- ja mielenterveystyön alueelliseen ja valtakunnalliseen kehittämistyöhön. Projektisihteeri vastaa hankkeen talouden seurannasta, laatii maksatushakemukset yhteistyössä projektijohtajan ja alueellisten vastuuhenkilöiden kanssa sekä huolehtii hankkeen kuvaamisesta Innokylään. Projektisuunnittelijat vastaavat hankkeen arvioinnista, kustannusvaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnista, hankekokkonaisuuden yhteisistä koulutusprosesseista ja monialaisen johtamisen kehittämisestä. Hankkeen kehittämisosioon palkataan 3,5 hanketyöntekijää josta 1 toimii projektikoordinaattorina. Hanketyöntekijät vastaavat pilotoinnista, mallintamisesta ja juurruttamisesta. Osa hankkeen työpanoksesta koostuu kuntien omien työntekijöiden panoksesta hankkeeseen. Lisäksi hankkeen rekrytoinneissa pyritään löytämään henkilökunta organisaatioiden sisältä, jotta projektimaisessa työssä opitut asiat jäävät rahoituksen jälkeen elämään organisaatioihin. Kuntiin/alueisiin nimetään kehittämistiimit. Hanke käyttää tarvittaessa koulutuksiin ja vaikuttavuuden arviointiin ulkopuolista osaamista ja konsultaatioasiantuntemusta. Hanke verkostoituu eri yhteistyötahojen kanssa ja tekee yhteistyötä muiden Suomessa toteutettavien vastaavien hankkeiden kanssa. Jatkohanke käynnistyy meneillään olevan hankkeen päättyessä syksyllä 2015 (1.9.2015). 7 Juurruttaminen, hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen Koska kyseessä on juurruttamishanke, kaikki hankkeen toimenpiteet tähtäävät tulosten levittämiseen ja juurtumiseen osaksi organisaatioiden perustoimintaa. Keskeisiä tekijöitä juurtumisessa ovat työparitoiminta, muutosagenttien toiminta, kehittämistiimien toiminta, koulutusten toteuttaminen ja tiedotustoiminta. Hankkeen aikana tiedotetaan etenemisestä ja tuloksista suoraan kohderyhmille mm. tiedotteiden, sähköpostin ja erilaisten tapaamisten ja tilaisuuksien kautta. Hankkeesta informoidaan Turun kaupungin internet-sivujen alta löytyvien hankkeen sivujen kautta sekä kunkin hankeorganisaation omien nettisivujen kautta Lisäksi hankkeen etenemistä ja tuloksia kuvataan kaikille avoimen hyvinvointi- ja terveysalan innovaatioyhteisö Innokylän avulla. 8 Arviointi, seuranta ja raportointi Arviointia ja seurantaa toteutetaan kehittämistiimien itsearviointina ja laajempana asiakasarviointina. Laajempi arviointi toteutetaan yhdessä Länsi-Suomen isomman hankekokonaisuuden yhteydessä. laitoksen kanssa. 9 Resurssit ja budjetti Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset vuosille 2015 2017 ovat noin 451 532, josta valtionavustuksen osuus on 75 %. Omarahoitusosuudesta osa voidaan kompensoida työsuorituksella. Henkilöstöresurssit: - yksi hankekoordinaattori - kuntakohtaiset resurssit uusien käytäntöjen juurruttamiseksi (2,5 henkilö) Liitteet: Talousarvio Kuntien omarahoitusosuudet

LIITE 1 MENOT JA RAHOITUS Vuosi 2015 Vuosi 2016 Vuosi 2017 Yhteensä Henkilöstömenot, joista 45880 183516 137637 367032 Projektiin palkattava henkilöstö 45880 183516 137637 367032 Työpanoksen siirto kunnalta 0 Palvelujen ostot yhteensä, josta 7250 38750 29000 75000 Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 2000 20000 18000 40000 Painatukset ja ilmoitukset 500 1000 500 2000 Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 750 2750 1500 5000 Matkustus- ja kuljetuspalvelut 3000 10000 7000 20000 Koulutus- ja kulttuuripalvelut 1000 5000 2000 8000 Muut palvelujen ostot 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 500 1500 1000 3000 Vuokrat 1000 3000 2500 6500 Investointimenot yhteensä, josta 0 0 0 0 Aineettomat hyödykkeet 0 Koneet ja kalusto 0 Muut investointimenot 0 Muut menot 0 Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset 54630 226766 170137 451532 - Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset - Tulorahoitus 0 - Muu kuin julkinen rahoitus 0 Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset 54630 226766 170137 451533 Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus 112883 13658 56692 42534 Muu julkinen rahoitus 0 Haettava valtionavustus 40973 170075 127603 338650 0

LIITE 2 Kuntaosuudet omavastuuosuudesta jatkohankkeessa 2015-2017 Toiminta 112 883,00 Hallinto 21 637 2015: 3 kk 2016: 12kk 2017: 9kk Yhteensä 134 520,00 16 815,00 67 260,00 50 445,00 134 520,00 Kunnat Asukkaita % osuus Masku 9585 6,91% 1 162,30 4 649,21 3 486,91 9 298,42 Mynämäki 8044 5,80% 975,44 3 901,75 2 926,31 7 803,49 Nousiainen 4814 3,47% 583,76 2 335,03 1 751,27 4 670,07 Koski 2441 1,76% 296,00 1 184,01 888,01 2 368,02 Lieto 0 0,00% 0,00 0,00 0,00 0,00 Marttila 1998 1,44% 242,28 969,13 726,85 1 938,26 Tarvasjoki 0 0,00% 0,00 0,00 0,00 0,00 Kustavi 886 0,64% 107,44 429,75 322,32 859,51 Pyhäranta 2206 1,59% 267,51 1 070,02 802,52 2 140,04 Taivassalo 1690 1,22% 204,93 819,74 614,80 1 639,47 Vehmaa 2353 1,70% 285,33 1 141,32 855,99 2 282,65 Laitila 8408 6,06% 1 019,58 4 078,30 3 058,73 8 156,61 Uusikaupunki 15685 11,31% 1 902,00 7 608,02 5 706,01 15 216,03 0 0,00 Paimio 10471 7,55% 1 269,74 5 078,96 3 809,22 10 157,93 Sauvo 3043 2,19% 369,00 1 476,01 1 107,01 2 952,02 Somero 9268 6,68% 1 123,86 4 495,45 3 371,59 8 990,89 Naantali 18871 13,61% 2 288,35 9 153,39 6 865,04 18 306,77 Raisio 24559 17,71% 2 978,09 11 912,35 8 934,26 23 824,71 Rusko 5870 4,23% 711,81 2 847,25 2 135,43 5 694,49 Pöytyä 8474 6,11% 1 027,58 4 110,32 3 082,74 8 220,63 Yhteensä 138666 100,00% 16 815,00 67 260,00 50 445,00 134 520,00