Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija
Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset palvelut Sos tt. Työvoimaohjaaja Sairaanhoitaja Kuntoutuspsykologi KELA:n virkailija Aktivointisuunnitelma Työharjoittelu Työelämävalmennus Kurssit KUTY Työhönvalmentaja Tukihenkilö Asiakkaan Voimavarat Palveluiden tarve Rajoitteet PALVELUTARVEARVIO Asiakkaan taustatiedot Työ / koulutus Toimeentulo Velka-asiat Asuminen Perhesuhteet Päihteet 2
Etypin asiakastyön ammattiryhmät Työvoimaohjaaja (13) Sosiaalityöntekijä (4) Terveyden-/sairaanhoitaja (4) Sosiaaliohjaaja (4) Kuntoutuspsykologi (1) Kelan virkailija (1) Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 23.11.2011 3
Yhteistyö Etypin sisällä Lähetteen perusteella asiakkaan tiedot eri tietojärjestelmistä Tietojen/ papereiden perusteella moniammatillinen arvio asiakkaan tilanteesta Asiakaskertomukset/potilastiedot yhdistettyinä antavat tarkempaa ja monipuolisempaa tietoa asiakkaasta Jokaisella asiakkaalla vastuutyöntekijä jokaisesta ammattikunnasta Palvelutarvearvio tehdään yleensä esim. sosiaalityöntekijän ja työvoimaohjaajan kanssa Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 23.11.2011 4
Yhteistyö Etypin sisällä Aktivointisuunnitelma lainkin mukaan oltava moniammatillisesti laadittu Asiakkaan tilanteen nopea muuttuminen Työntekijöiden erilaiset tavat kirjata asioita järjestelmiin Saadaanko järjestelmistä juuri ne olennaiset tiedot asiakkaan tilanteesta?? (käytännön esim. asiakkaasta ja lähetteestä) Yleiset konsultaatiot koettu hyväksi tavaksi tarkastella asiakkaiden asioita moniammatillisesti 5
Yhteistyö Etypin sisällä Tiedonvaihto helpompaa saman katon alla Dialogi eri ammattikuntien välillä Helppo hoitaa asiakkaan asioita, kun työntekijät tuttuja toisilleen Moni-näkökulmaisuus on yksi onnistuneen palveluprosessin kulmakivi Verkostotyö talon ulkopuolelle tärkeää Huomioitava vuorovaikutus lähettävän tahon kanssa ( miksi asiakasta ei mahdollisesti otettu Etypin asiakkuuteen) Näkemykset asiakkaan kunnon tasosta voivat olla hyvin erilaiset lähettävän tahon ja Etypin näkökulmasta 6
Pajaympäristö kuntoutumisen tukena 7
Tavoitteellista pajatoimintaa Tavoitteiden oltava pilkottu tarpeeksi pieniin osiin Tavoitteiden oltava konkreettisia Tavoitteiden oltava ymmärrettäviä Tavoitteiden oltava realistisia Tavoitteiden oltava asiakkaasta lähtöisin olevia Tavoitteiden pohjalta pajajakson suunnitelman on perustuttava asiakkaan vahvuuksiin, ei heikkouksiin 8
Työpajan rooli asiakasprosessissa ARVIOINTI KUNTOUTTAVA TYÖOTE RYHMÄTOIMINTA YKSILÖKESKUSTELUT MIELEKÄS TEKEMINEN TYÖYHTEISÖ PÄIVÄRYTMI 9 6.10.201 1
Päivärytmi Työpajaympäristön tulee tukea asiakasta päivärytmin hallinnassa Työajat tulee olla asiakaskohtaisia ja joustavia Työajanseuranta pitää olla työnjohdon vastuulla Työaikojen noudattamatta jättämiseen tulee puuttua heti ei katsota läpi sormien Työaikojen tulee olla säännöllisiä ja ne on sovittava etukäteen Poissaolot selvitettävä mahdollisimman pian (Kela!!!) 10
Mielekäs tekeminen Pajan tulee tarjota haastavuudeltaan eri asteisia työtehtäviä (asiakkaan edistyminen pajalla) Pajatyössä tulee ottaa huomioon fyysinen kuormittavuus Pajatyön on hyvä olla osa jotain suurempaa kokonaisuutta, jotta asiakas kokee työn merkitykselliseksi (asiakkailla kokemus pajalla turhasta näpertelystä ) Pajalla tulee olla tarpeeksi työtehtäviä kaikille (asiakkaiden turhautuminen ilman tekemistä) Pajatyössä tulee olla ohjausta ja neuvontaa, jotta asiakas pääsee kiinni käytännön tekemiseen Kielitaito täytyy ottaa huomioon pajatyössä enenevässä määrin Tärkeää konkreettinen tekeminen 11
Työyhteisön merkitys Pajalla tulee olla yhteiset pelisäännöt työntekijöiden kesken Pajalla tutustuminen työyhteisöön on yhtä tärkeää kuin konkreettisen työn tekeminenkin Asiakaskunta haasteellista Työyhteisö voi olla eteenpäin tukeva tai taannuttava Mentor-malli voimaannuttava ja vertaistukea tarjoava 12
Yksilökeskustelut Pajoilla työnjohtajan rooli on muuttunut ei enää pelkkää työkoneiden käyttöä Päivittäiset kuulumiset Käytännön asiat Ongelmatilanteisiin puuttuminen pikaisesti ja käytännön tasolla Pajoilla ei saa tukea pysähtyneisyyttä Voimavaranäkökulma (käytännön esimerkki) 13
Yksilökeskustelut Asiakkaalle luotava turvallinen ja kannustava paikka kuntoutumiselle Jatkuva arviointi käytännön pajatoiminnassa (asiakas esimerkki). Arvioinnin ei tarvitse olla aina kirjallista. Havainnointi ja sen pohjalta tehty asiakastyö tärkeässä roolissa Palveluohjauksellisuus Kuntouttava työote 14
Ryhmätoiminnot Kaikille yhteisesti Asiakasosallisuus toiminnan suunnittelussa Turvallinen ympäristö vuorovaikutukselle Tukee myös maahanmuuttajia Yksi osa-alue työelämävalmiuksien arvioinnissa Aluksi pitää olla käytännönläheistä toimintaa Infoja, yhdessä tekemistä (esim. liikunta) ja paikkoihin sekä palveluihin tutustumista Me-henki 15
Työelämävalmiuksien arviointi Tarvitaan vuorovaikutusta lähettävän ja ohjaavan tahon kanssa Ei riitä kirjallinen raportti asiakkaan paja-ajasta Hyväksi koettu arviointikeskustelut paja-ohjaajan, asiakkaan ja Etypin sosiaaliohjaajan kanssa Arviointia jaettava pieniin osiin Etypin ja pajojen yhteinen arviointi pitää sisällään konkreettisia asioita Työaikojen noudattaminen Annettujen ohjeiden seuraaminen 16
Työelämävalmiuksien arviointi Uusien asioiden omaksuminen Motivaatio työskentelyyn Yhteistyökyky Omatoimisuus Monitaitoisuus Työskentelytahti Työn laatu Asiakkaan vahvuudet Asiakkaan rajoitteet 17
Työelämävalmiuksien arviointi Tärkeää asiakkaan itsearviointi Asiakas arvioi työkykyään ja elämäntilannettaan Tavoitteiden toteutumisen arviointi Keskustelu ja vuorovaikutus tärkeää Arvioinnissa mukana oltava työnjohdon arvio asiakkaan työkyvystä Arvioinnin oltava rehellistä ja tapahduttava asiakkaan kuullen 18
Pajatoiminnan haasteita Asiakkaan eteenpäin meno luo haasteita Kuty-työelämävalmennus-palkkatukityö Pajaohjauksen palveluohjauksellisuus vaatii paljon työntekijöiltä Työnjohto ja palveluohjaus erikseen? Asiakkaiden polut ovat pitkiä, kenellä kiire? Kuntouttavan työtoiminnan mittarit Miten mitataan kuntouttavan työtoiminnan laatua? Kuntouttavan työtoiminnan siirtymien haasteet (Karjaisen tutkimus) Kuka on vastuussa asiakkaan etenemisestä palveluissa? 19
Kiitos mielenkiinnostanne! Projektisuunnittelija Espoon kaupunki / aikuissosiaalityö hilla-maaria.sipila@espoo.fi