Antti Suvanto Suomalaisten pankkien ulkomaantoiminnot ja kansainvälistyminen. Itämeren piirin finanssi-integraatio Historiaseminaari Turku 16.8.



Samankaltaiset tiedostot
SUOMEN PANKIN KESKUSTELUALOITTEITA

Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat. Suomen Pankin historiaseminaari Turku Mika Arola/Valtiokonttori

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen


Kuntatalous tilinpäätöslaskelmat

Euro kansainvälisenä valuuttana

Aktia Pankki Oyj Pörssitiedote klo Aktia Pankki Oyj:n uusi liiketoiminta-alueiden segmenttijako 2008

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki Julkinen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Toimitusjohtajan katsaus

1990 vp. - HE n:o 224 ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta

P A N K K I T A R K A S T U S V I R A S T 0. Toimintakertomus Helsinki 1987

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

Rahoitusmarkkinat yhdentyvät kansalaisen uudet mahdollisuudet

MÄÄRÄYS MAARISKIN ILMOITTAMISESTA 105.7

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

antti kuusterä Mitä pankkimainonta kertoo?

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori

Mihin SKOP kompastui? - SKOP- ja OKO-pankkien vertailua

Rahamarkkinat ja rahapolitiikka. Matti Viren

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 1

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

OHJE VALUUTTAKURSSIRISKEILLE ASETETTAVISTA RAJOISTA

Käytin aikanaan vuosittain avauspuheenvuoron

Valtion lainanotto 1800-luvulta nykypäivään. Mika Arola

Niku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla. Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018

Pohjoismaiden finanssikriisit luvulla

MYLLYN PARAS -KONSERNI

KOTI-raportoijatapaaminen

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

H1/2018 Pääomasijoittaminen Suomessa Venture Capital

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Grow, go global! Teollisuuden Survival Kit Kasvun ja kansainvälistymisen selviytymispaketti. Finnvera Oyj Anneli Soppi

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

C Bukarest, Haag, Kiova, Ljubljana, Luxemburg, Minsk, Murmansk, Praha, Sofia, Varsova, Zagreb Abu Dhabi, Alger, Ankara, Ateena, Bangkok,

Rahamarkkinat ja rahapolitiikka. Matti Viren

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen

Yksikään hyvä hanke ei saisi jäädä toteutumatta rahoituksen puutteen takia.

Eurojärjestelmän perusteista

Luentorunko 7: Raha, hintataso ja valuuttakurssit pitkällä aikav

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

J. V. Snellmanin ja Henrik Borgström nuoremman. Rahapoliittinen kädenvääntö

Liite 6. Ehdotus varojen ja velkojen jakamiseksi

BIS Consolidated banking statistics: esimerkkejä

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Tullausarvoa määritettäessä sovellettavat muuntokurssit 2001

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Periaatteet kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämiseksi (O-SII) ja lisäpääomavaatimusten asettamiseksi

FINANSSIALAN VUOSITILASTO 2013

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä

Akavan yrittäjäseminaari Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä

Pankkijärjestelmä tukee suuryrityksiä

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä elokuuta /2014 Ulkoasiainministeriön asetus

Suorien sijoitusten pääoma

Suomalaismatkailijoiden suosikkikohdemaat vuonna 2017 (kaupunkitilastot saatavilla)

SUOMEN PANKIN KESKUSTELUALOITTEITA

Tullausarvoa määritettäessä sovellettavat muuntokurssit 2000

Luento Itä-Suomen Yliopistossa Rahapolitiikka eri aikoina ja vaikutukset taloustilanteeseen. Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki

Euro & talous 2/2012 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2012

Paikalliskorotusten perusarvot toistaiseksi olevassa virkasuhteessa. Edustuston päällikkö (vaativuustasot 1-3)

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta /2011 Ulkoasiainministeriön asetus

Finanssialan vuositilasto 2009

Standardi RA4.4. Maariskin ilmoittaminen. Nimi ja nro 2

- tili- ja tilintarkastustoimisto - henkilöstö 15-1 HTM ja 6 KLT - asiakkaita n 300 kpl joista n. 80 kpl ulkomaalaisia

Investointeja Suomeen! Yritysten investointien merkitys Suomelle

Osavuosikatsaus

Finnvera, ratkaisuja pk yritysten toiminnan tueksi kasvussa, kansainvälistymisessä ja finanssikriisin pyörteissä

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

MITÄ RAHA ON? K. Kauko SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Talentum. Osavuosikatsaus Q1/

VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Finanssivalvonta/Suomen Pankki/Tilastokeskus)

Jatkuvien toimintojen voitto ennen veroja tammi kesäkuulta oli 121,4 miljoonaa euroa (162,0).

Edustuston päällikkö (vaativuustasot 4-7) Muu ulkoasiainneuvos, lähetystöneuvos Avustaja, hallinnollinen avustaja

SHS-tilastoinnista aiheutuvat muutokset TIHA-tiedonkeruuseen

Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa. Helsinki Kim Lindström

ASUNTOKORVAUKSENA MAKSETTAVIEN VUOKRIEN ENIMMÄISMÄÄRÄT (VUOKRAKATOT) ASEMAPAIKOITTAIN

Antti Suvanto Miksi markasta ei tullut kovaa valuuttaa? Rahapolitiikka Suomessa

Korkoriskin hallinta pankissa Riskienvalvontaa vai liiketoimintaa? ALMP ajankohtaispäivä

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä elokuuta /2012 Ulkoasiainministeriön asetus

MARTELA OSAV OSA UOSIKA

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

ULKOMAANEDUSTUKSEN ASEMAPAIKKOJEN KALLEUSKERTOIMET LUKIEN

Nokia Oyj, useita johtotason tehtäviä, johtokunnan jäsen

Valuuttamääräisen velan tai sen lyhennyksen yhteydessä syntyvä realisoitunut kurssiero kirjataan tilille 5110 Realisoituneet kurssierot veloista.

2017 Q4 ja koko vuoden tulos. 1. tammikuuta 31. joulukuuta 2017

Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmän suosiovertailututkimus Helsinki

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Aspon Q CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist. 26-Apr-07

Transkriptio:

Antti Suvanto Suomalaisten pankkien ulkomaantoiminnot ja kansainvälistyminen Itämeren piirin finanssi-integraatio Historiaseminaari Turku 16.8.2011

Suomalaisten liikepankkien taseen rakenne Saamiset Kotimaiset saamiset Kotimaan rahan määräiset Valuuttamääräiset Ulkomaiset saamiset Kotimaan rahan määräiset Valuuttamääräiset Yhteensä Velat Kotimaiset velat Kotimaan rahan määräiset Valuuttamääräiset Ulkomaiset velat Kotimaan rahan määräiset Valuuttamääräiset Yhteensä Lähde: Suvanto 1983

Suomalaisten liikepankkien taseen rakenne 1979 (% taseesta) Saamiset Velat Kotimaiset saamiset 90 Kotimaiset velat 83 Kotimaan rahan määräiset 80 Kotimaan rahan määräiset 79 Valuuttamääräiset 10 Valuuttamääräiset 4 Ulkomaiset saamiset 10 Ulkomaiset velat 17 Kotimaan rahan määräiset 0 Kotimaan rahan määräiset 1 Valuuttamääräiset 10 Valuuttamääräiset 16 Yhteensä 100 Yhteensä 100 Lähde: Suvanto 1983

Sisältö Pankkien ulkomaiset saamiset ja velat 1862-1915 Liikepankkitoiminnan alku ja suuruuden aika 1916-1939 Inflaatio ja pulavuodet 1940-1970 Kahlitun rahan aika 1971-1995 Kansainvälistymisen aika Suomalaisten pankit ulkomailla ja ulkomaiset pankit Suomessa Johtopäätöksiä

Liikepankkien ulkomaiset saamiset ja velat 1865-1995 % taseesta Ulkomaiset velat Ulkomaiset saamiset Nettosaaminen (+)/nettovelka (-)

Liikepankkien ulkomaiset saamiset ja velat 1862-1915 % taseesta Ulkomaiset saamiset Nettosaaminen (+)/nettovelka (-) Ulkomaiset velat Hopeakanta Kultakanta

Liikepankkien ulkomaiset saamiset ja velat 1915-1939 % taseesta Ulkomaiset velat Ulkomaiset saamiset Nettosaaminen (+)/nettovelka (-)

Liikepankkien ulkomaiset saamiset ja velat 1940-1970 % taseesta Ulkomaiset velat Ulkomaiset saamiset Nettosaaminen (+)/nettovelka (-)

Liikepankkien ulkomaiset saamiset ja velat 1970-1995 % taseesta Ulkomaiset velat Ulkomaiset saamiset Nettosaaminen (+)/nettovelka (-)

Valuuttaluotot ja -talletukset % taseesta Valuuttaluotot Valuuttatalletukset

Liikepankkien valuutta-asema % taseesta Liikepankkien nettosaaminen termiinivaluuttamarkkinoilta Ulkomaiset saamiset + valuuttaluotot Erotus Ulkomaiset velat + valuuttatalletukset

Suomalaisten liikepankkien taseen rakenne 1979 (% taseesta) Saamiset Velat Kotimaiset saamiset 90 Kotimaiset velat 83 Kotimaan rahan määräiset 80 Kotimaan rahan määräiset 79 Valuuttamääräiset 10 Valuuttamääräiset 4 Ulkomaiset saamiset 10 Ulkomaiset velat 17 Kotimaan rahan määräiset 0 Kotimaan rahan määräiset 1 Valuuttamääräiset 10 Valuuttamääräiset 16 Yhteensä 100 Yhteensä 100 Valuuttamääräiset yhteensä 20 Valuuttamääräiset yhteensä 20 Lähde: Suvanto 1983

Suomalaisten liikepankkien taseen rakenne 1989 (% taseesta) Saamiset Velat Kotimaiset saamiset 83 Kotimaiset velat 63 Kotimaan rahan määräiset 67 Kotimaan rahan määräiset 61 Valuuttamääräiset 16 Valuuttamääräiset 2 Ulkomaiset saamiset 17 Ulkomaiset velat 37 Kotimaan rahan määräiset 0 Kotimaan rahan määräiset 1 Valuuttamääräiset 17 Valuuttamääräiset 36 Yhteensä 100 Yhteensä 100 Memo: Valuuttamääräiset yhteensä 33 Valuuttamääräiset yhteensä 38 Nettosaaminen termiinivaluuttamarkkinoilta 3

Suomalaisten liikepankkien taseen kasvu 1979-1989 (% vuodessa) Saamiset Velat Kotimaiset saamiset 23% Kotimaiset velat 21% Kotimaan rahan määräiset 22% Kotimaan rahan määräiset 21% Valuuttamääräiset 30% Valuuttamääräiset 14% Ulkomaiset saamiset 31% Ulkomaiset velat 34% Kotimaan rahan määräiset Kotimaan rahan määräiset Valuuttamääräiset 31% Valuuttamääräiset 34% Yhteensä 24% Yhteensä 24%

Vaiheet Suomalaiset pankit ulkomailla Osakkuuspankit 1960- ja 1970-luvulla Tytärpankit 1980-luvulla Sivukonttorit 1990-luvulla Pankkilakityöryhmän mietintö 1976 Vaikuttimet Ulkomaankaupan avautuminen Suomalaisten asiakkaiden palveleminen ulkomailla Eurovaluuttamarkkinoiden laajeneminen Säännöstelyn kiertäminen Taseella mitaten koko huomattava (30% 1980-luvun lopulla) mutta kannattavuus heikko emopankin lukuihin verrattuna

Suomalaispankkien etabloituminen ulkomaille Perustettu Emo Paikkakunta Osuus Lopetettu 1964 KOP Zürich 5% 1984 SYP Geneve 12% 1982 1967 KOP Pariisi 10% 1986 1969 SYP Lontoo 20% 1990 1971 KOP Lontoo 25% 1984 HOP Pariisi 1% 1991 1973 OKO Lontoo 2,5% 1987 SKOP Luxemburg 44% 1987 1976 SYP Luxemburg 100% 1977 KOP Luxemburg 85% HOP Luxemburg 10% 1983 1979 KOP New York 25% 1985 1980 ÅAB Luxemburg 1% SYP Singapore 100% OKO Zürich 1% 1987 Perustettu Emo Paikkakunta Osuus Lopetettu 1981 SYP New York 100% HOP Lontoo 16% 1986 PSP Lontoo 100% 1990 1983 KOP Nassau 100% SKOP Lontoo 100% 1984 KOP Singapore 100% 1985 HOP Nassau 100% 1986 SYP Pariisi 100% KOP Tukholma 100% 1988 PSP Tukholma 20% 1991 SKOP Cayman 100% OKO Tukholma 100% OKO Cayman 100% 1989 SKOP Luxemburg 100% KOP Moskova 15% 1990 STS Luxemburg 29%

Ulkomaiset pankit Suomessa 1982 1985 1990 1993 Citibank Citibank Citibank Citibank Chase Manhattan Chase Manhattan PK-Banken Nordbanken Indosuez Indosuez Indosuez Indosuez Samuel Montagu Midland Montagu Handelsbanken Handelsbaken Tytärpankki Sivukonttori

Lopuksi Suomessa pankkitoiminta oli alun pitäen kotimaista. Monissa muissa syrjäisissä maissa ulkomaiset pankit dominoivat. Ulkomaisten toimintojen laajuus on seurannut ulkomaankaupan vaihteluita Etabloituminen ulkomaille oli väistämätöntä, mutta siitä maksettiin myös kalliita oppirahoja Pankkikriisi muutti toimintaympäristön dramaattisesti. Nyt kaksi kolmasosaa pankkitoiminnasta ulkomaisten pankkien käsissä Kansainvälistyminen on mixed blessing

Kirjallisuutta Aaku, E. (1956). Suomen liikepankit 1862-1955. Julkaisematon. Johansson, P. ja H. Solttila (1988). Suomen rahoitusmarkkinoiden kansainvälistyminen. Suomen Pankin keskustelualoitteita 28/88 Karmila, E. (1989). Pankkitoiminnan kansainvälistyminen. Teoksessa Liikepankit ja yhteiskunta, Suomen Pankkiyhdistys, Helsinki, 43-54 Komiteanmietintö (1976). Pankkilakitoimikunnan mietintö Osa 1. Komiteanmietintö 1976:66 Korpisaari, P. (1920). Suomen pankit, Kansantaloudellinen yhdistys, Helsinki Kuisma, M. (2004). Kahlittu raha, kansallinen kapitalismi. Kansallis-Osake-Pankki 1940-1995. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki Malkamäki, M. (1990). Rahoitusmarkkinoiden kansainvälistyminen. Suomen Pankki A:74, Helsinki McKinnon, R.I. (1979). Money in International Exchange. The Convertible Currency System, Oxford University Press, New York Savela, J. (1994). Ulkomaiset pankit Suomessa. Teoksessa Pauli. R. (toim.), Pankkitoiminnan rakennemuutos Suomessa. Suomen Pankki A:89, Helsinki, 57-74. Suvanto, A. (1983). Valuuttakauppa ja ulkomaisen rahoituksen välitys suomalaisten pankkien toiminnassa, ETLA B36, Helsinki Turkkila, A. (1994). Suomalaisten pankkien kansainvälistyminen. Teoksessa Pauli. R. (toim.), Pankkitoiminnan rakennemuutos Suomessa. Suomen Pankki A:89, Helsinki, 9-56. Vihola, T. (2000), Rahan ohjaaja. Yhdyspankki ja Merita 1950-2000. Merita Pankki Oy, Helsinki Åhman, G. (1943). Strukturförändringar i affärsbankernas rörelse, Ekonomiska Samfundets Tidskrift, Ny Serie-Häfte 58, 54-102