N A A N T A L I KESKUSTAN RAKENNEMALLI NAANTALIN KAUPUNGIN KESKUSTAN RAKENNEMALLIEN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN VAIHTOEHTORATKAISUT V Ä L I R A P O R T T I 12.02.2009 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUS/ KAUPUNKISUUNNITTELUJAOSTO Arkkitehdit m3 Oy Plaana Oy Näkymä Oy
2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1.1 Projektin sisältö ja tavoitteet 3 1.2 Suunnittelutyö 3 1.3 Aikataulu ja käsittelyvaiheet 3 1.4 Suunnittelualue 3 2 LÄHTÖTILANNE 2.1 Kaavoitustilanne 3 2.2 Maanomistus ja alueiden käyttö 4 2.3 Palvelut 4 2.4 Olevat selvitykset ja suunnitelmat 4 2.5 Rakennemallivaiheessa laaditut lisäselvitykset ja suunnitelmat 5 3 YMPÄRISTÖN KUVAUS 3.1 Luonnonympäristö 5 3.2 Rakennettu ympäristö 5 4 VAIHTOEHDOT 4.1 Kokonaisrakenne 6 4.2 Mitoitus 6 4.3 Maankäyttövaihtoehdot 7 4.4 Toteutuminen 4.5 Vaihtoehtojen vertailu - maankäyttö 8 4.6 Liikenneratkaisut 9 4.7 Viheralueverkko 9 Liitteet liite 1 Analyysikartta 10 liite 2 Maisemallinen tarkastelu 11 liite 3 Vaihtoehtoluonnos A 1:3000 12 liite 4 Vaihtoehtoluonnos B 1:3000 13 liite 5 VE A / Muutosalueet 14 liite 6 VE B / Muutosalueet 15 liite 7 VE A / Rakennukset 1:3000 16 liite 8 VE B / Rakennukset 1:3000 17 liite 9 VE A / Toiminnat 1:3000 18 liite 10 VE B / Toiminnat 1:3000 19 liite 11 Liikenneverkkoluonnos 1 20 liite 12 Liikenneverkkoluonnos 2 21 liite 13 Liikenneverkkoluonnos 3 22 liite 14 Liikenneselvitys 23 2
3 1 JOHDANTO Väliraporttiin on koottu Naantalin kaupungin keskusta-alueen rakennemallin laatimisen sekä siihen liittyvän suunnittelutyön lähtötiedot, tehdyt suunnitelmat, perusselvitykset sekä maankäyttövaihtoehtojen vertailu. 1.1 Projektin sisältö ja tavoitteet Suunnittelutehtävänä oli Naantalin kaupungin keskusta-alueen rakennemallin sekä liikenneverkon yleissuunnitelman laatiminen. Suunnittelutyön tavoitteena on laatia rakennemalli, jossa ratkaistaan keskusta-alueen maankäytön periaatteet. Rakennemallia täydentävät liikenteen ja katujen yleissuunnitelmat. Rakennemalli laaditaan Naantalin kaupunginhallituksen Kaupunkisuunnittelujaoksen tarjouspyynnön pohjalta. Naantalin kaupunginhallitus on kaavoituskatsauksen yhteydessä päättänyt käynnistää keskustan rakennemallityön. Keskustan kehittämistyöryhmä on valmistellut rakennemallityön käynnistämistä määrittelemällä suunnittelutyön tavoitteita, vaiheistusta, aikataulua ja lähtökohtia. Suunnitteluratkaisua on lähestytty vaihtoehtoisten maankäyttötarkastelujen avulla, joiden pohjalta lopullinen rakennemalli työstetään. Vaihtoehtovaiheessa tarkastellaan erilaisten ratkaisumallien avulla alueen tulevaa maankäyttöä asuminen, liike- ja toimistotilat, palvelut, viheralueet sekä toimintojen sijaintia, tarvittavia liikenneyhteyksiä ja maankäytön mitoitusta. Liikenneverkko auto- ja joukkoliikenteen, pysäköinnin sekä kevyen liikenteen osalta suunnitellaan riittävällä tarkkuudella maankäyttövaihtoehtojen vertailua varten. Vaihtoehtojen vertailun perusteella työryhmä antaa jatkotyöskentelyohjeet lopullista rakennemallia varten. 1.2 Suunnittelutyö ja ohjaus Naantalin keskustan rakennemallin suunnittelu tehdään konsulttityönä ja suunnittelusta vastaavat Arkkitehdit m3 Oy (projektin hallinta ja maankäytön suunnittelu) sekä alikonsultteina NÄKYMÄ Oy (ympäristösuunnittelu), Plaana Oy (ympäristösuunnittelu, liikennesuunnittelu sekä katu- ja tieverkko) ja Promehtor Oy (meluselvitys). Geotekniikan asiantuntijana toimii Pöyry Enviroment Oy. Työtä ohjaa Naantalin kaupunginjohtajan nimeämä työryhmä sekä kaupunginhallituksen kaupunkisuunnittelujaosto, jonka hyväksymä rakennemalli viedään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Naantalin kaupungin edustajat: Antero Jaskari tekninen johtaja (puheenjohtaja) Martti Sipponen yhteyspäällikkö Kirsti Junttila kaupunginarkkitehti Tero Lehtonen projektiarkkitehti Anne Sjöström museonjohtaja Esa Viertola kaupunginpuutarhuri Juha Kuokkanen rakennustarkastaja Kimmo Suonpää kaupungininsinööri Juha Oksanen suunnitteluinsinööri Ohjausryhmän esittelijöinä toimivat konsultit: Kari Nykänen Arkkitehdit m3 Oy (sihteeri) Jorma Hämäläinen Plaana Oy Matti Liski Näkymä Oy Työryhmän puheenjohtajana toimii Antero Jaskari. Työryhmä ohjaa maankäytön liikenteen ja ympäristön suunnittelua yhtäaikaisesti suunnittelutyön etenemisen mukaan. Työryhmä tekee suunnittelutyön aikana vaadittavat päätökset. Tarvittaessa työryhmään kutsutaan eri asioiden edellyttämiä muita asiantuntijoita. Työryhmän sihteerinä toimii Kari Nykänen. 1.3 Aikataulu ja käsittelyvaiheet Rakennemallin suunnittelutyö käynnistettiin lokakuussa 2008 (aloituskokous 17.10.2008) Käsittelyvaiheet ja tapahtumat 02/2009 mennessä - työryhmä on kokoontunut 4 kertaa - pienryhmäpalavereita on ollut 6 kertaa - viranomaisneuvottelu 19.12.2008 Rakennemallien vaihtoehtoluonnokset on tarkoitus olla valmiina helmikuun 2009 aikana. ja vaihtoehtojen pohjalta tuotetun lopullisen rakennemallin kevään 2009 aikana. 1.4 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Naantalin kaupungin keskustassa, ja on kooltaan n 50 ha. Suunnittelualue rajautuu Prikitankatuun, Tuulensuunkatuun, Torikatuun, Kylentiehen, Piispankatuun, Kreivinkatuun, Presidentinkatuun, raidealueeseen, Armonlaaksontiehen, Uolevi Raaden katuun, Kuparivuoreen ja Mannerheiminkatuun. Alue on keskustatoimintojen aluetta. Alueella sijaitsee tällä hetkellä asumista, liike- ja toimistorakennuksia, hallintorakennuksia, myymälöitä, tori, linja-autoasema, puistoalueita sekä keskustan liikennealueita. Suunnittelualueen halki kulkee itäosassa sataman suuntaan johtava raidelinja. 2 LÄHTÖTILANNE 2.1 Kaavoitustilanne Turun kaupunkiseudun maakuntakaava, Varsinais-Suomen liitto, Ympäristöministeriö vahvistama 23.8.2004 Maakuntakaavassa ydinkeskustan alue on varattu osittain keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue sisältää valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueet sekä niihin liittyvät liikennealueet ja puistot. Merkintä sisältää myös keskusta-asumisen. Osa suunnittelualueesta on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Se sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Kuparivuoren alue on merkitty virkistysalueeksi (V). Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät ulkoilu-, retkeily-, urheilu- ja muut virkistysalueet. Armonlaaksontien kaakkoispuolella on työpaikka-alue (TP). Se on valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävien julkisten tai yksityisten palvelujen sekä aluerakenteen tai liikenteellisen sijainnin kannalta keskeisten, tilaa vievien toimitilakeskittymien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen alue. Sisältää myös pienehköjä asuntoalueita. Osa keskusta-alueesta on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi. Tämä tarkoittaa valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaita maisema-alueita. Suunnittelumääräyksenä suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla maiseman arvoja turvaavia ja edistäviä. Rakentamisen tulee kohdistua aukeamien reunoille olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. Kaavaan on myös merkitty osaalueet, joiden suojeltavista rakennetun ympäristön kokonaisuuksista on erillisluettelo. Suunnittelualueen poikki kulkee Naantalin satamaan johtava rautatieyhteys. Naantalin yleiskaava 1981-2000, Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto, Arkkitehtitoimisto Arto Särkkä Oy, Sisäasiainministeriön vahvistama osittain 22.7.1983. Yleiskaavassa suunnittelualue on varattu keskustatoimintojen alueeksi (C1), kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK), pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY), tieliikenteen (LM) ja rautatieliikenteen alueeksi (LR), virkistysalueeksi (V) sekä teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Yleiskaavassa esitetään myöskin suunnittelualueen poikki kulkevat tie- ja rautatieyhteydet, sekä kevyenliikenteen pääverkon mukaiset yhteydet. Yleiskaava on vanhentunut, ja rakennemallityö tähtää yleiskaavan tarkentamiseen. 3
4 Asemakaava Suunnittelualue koostuu eri aikoina tehdyistä asemakaavoista. Asemakaavoissa on alueelle osoitettu asuin- ja liiketilojen korttelialueista (AK, AKR, AL, ALK), liikerakennusten korttelialueista (KL, KMK), julkisen hallinnon ja palvelujen korttelialueista (YH), viher- ja virkistysalueista (V, VP, VL, VU) sekä kaduista, liikennealueista (LT, LR, LRS) sekä linjaautoasemasta (LA) ja pysäköintialueista (LP, LPA). Naantalin Humaliston osayleiskaava, Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 16.12.2002. Armonlaaksontien kaakkois- ja itäpuolelle suunnitellun Humaliston asuin-, teollisuus- sekä liike- ja toimistorakennusten alue, joka kytkeytyy suunnittelualueeseen kahdella kadun ja kevyenliikenteenväylän välityksellä. 2.2 Maanomistus ja alueiden käyttö Kaupunki omistaa pääasiassa katualueet sekä puistojen ja hallinnon korttelialueet. Osa kaupungin omistamista maista on vuokrattu palvelu- ja asuintoiminnoille. Muutoin korttelit ovat yksityisomistuksessa. 2.3 Palvelut Palvelujen osalta suunnittelualueelta tai sen välittömästä läheisyydestä löytyvät lähes kaikki tarvittavat lähipalvelut sekä julkiset palvelut. 2.4 Olevat selvitykset ja suunnitelmat 1. Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys, Tuomas Santasalo Ky, Naantalin kaupunki, Naantali 2007 Selvityksen tavoitteena on kartoittaa Naantalin kaupallinen rakenne ja arvioida kaupallisten toimintojen kehityskuvia. Selvityksessä pyritään arvioimaan kaupan tilantarve vuoteen 2020 ja tutkimaan sen sijoittuminen Naantalissa. Kasvava väestö luo hyvät edellytykset kaupallisten palveluiden kehittämiselle Naantalin keskusta-alueelle. Ostovoiman kasvun pohjalta selvitys suosittelee keskusta-alueelle osoitettavan n 9 000 k- m2 kaupallista liike- ja myymälätilaa. Selvityksen avulla voidaan luoda rakennemalleille strategia liiketilojen sijaintien ja laajuuden suhteen. - erikoiskauppa 5000 k-m2 - päivittäistavarakauppa ja kioskit 1600 k-m2 - tilaa vaativa kauppa 5200 k-m2 - palvelut (ravintolat, kahvilat, alko, apteekit, muut palvelut) 4300 k-m2 - muotikauppa 2000 k-m2 Keskustan kehittämisen kannalta tärkeitä ovat - torialueen kunnostaminen, julkisten ulkotilojen kunnostaminen - kävelykeskustan kehittäminen, korttelipihojen hyödyntäminen liike- ja asiointialueina, yhteydet korttelin läpi - keskustan saavutettavuus ja hahmotettavuus, risteysalueiden selkeyttäminen, vanha kaupunki keskusta market-alue yhteys - Tullikatu kävelykaduksi, keskustan korttelin kehittäminen liike- ja asuinrakentamisen avulla Naantalin matkailustrategia 2007-2015, Naantalin Matkailu Oy, Naantali, 2007 Matkailustrategialuonnos hahmottaa Naantalin tulevaisuutta vuoteen 2015. Selvityksessä on annettu yhteenvetona tietoja Naantalin matkailun nykytilanteesta sekä kehityssuunnitelmista. Luonnoksessa Naantalin Matkailu Oy:n nimeämä strategiatyöryhmä on analysoinut nykytilannetta, ja pyrkinyt löytämään matkailun nykyisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia. Naantalin keskustan ominaisuuksina nähdään tulevaisuudessa - kestävä kehitys, ympäristöasiat sekä luonnonläheisyys - logistisesti toimiva kaupunkimiljöö > helposti saavutettava >sisäinen liikenne paikoitusalueiden ja matkailukohteiden välillä - vanha kaupunki autovapaaksi, julkiset liikenneyhteydet - 2 3 uutta merkittävää matkailukohdetta/-tuotetta > uusien matkailuyritysten toiminta- ja kasvuedellytykset - infopisteet ja opasteet torin/bussiaseman/parkkialueiden yhteyteen Keskusta-alueen konkreettisina kehittämishakkeina on pohdittu tori-alueen kehittämistä, torin linkittämistä ranta- ja market -alueisiin, liikenne- ja pysäköintiongelmien ratkaisemista sekä Kuparivuoren maanalaisen paikoitustilan kehittämistä. Kaavoitukselta toivottiin joustavuutta ja mahdollisuuksia toimintojen sijoittumiseen sekä laajenemiseen, liikenteellisiä ratkaisuja ja vanhan kaupungin säilyttämistä. Naantalin matkailun taloudelliset vaikutukset 2005, Haga-Perho sarja 1, Helsinki 2007 Selvityksessä on esitetty matkailun taloudellisia vaikutuksia Naantalissa vuonna 2005. Selvitys antaa arvioita matkailun työllisyysnäkymistä (työpaikkojen lisääntyminen) sekä toimintojen tilantarpeen kasvusta. Selvitys perustuu yrityksille laadittuun kyselyyn, jossa Naantalin kaupungin toimintaa arvioitiin matkailun elinkeinon huomioimisessa. Konkreettiset huomiot keskusta-alueella liittyvät liikenteeseen sekä pysäköinnin määrään ja järjestelyihin. Keskustaa ja toria tulee selvityksen mukaan kehittää. Yksittäisinä huomioina keskusta-alueesta olivat - yleisilmeen parantaminen, vanha kaupunki autovapaaksi - wc-tilojen puute, julkinen liikenne, liikenneturvallisuus, hidasteet keskustaan, valaistus ja viheristutukset Naantali DQN Asiakastyytyväisyystutkimus kesä 2006, Haaga tutkimus Naantalin matkailualueella 15.5.-31.8. toteutettu asiakastyytyväisyysmittaus. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten matkailuasiakkaiden kokemukset kehittyvät. - saapuminen Naantaliin: henkilöautolla 77%, reittibussilla 6%, laivalla 5%, tilausbussilla 1% - yöpyminen Naantalissa: hotellimajoitus 72% - harrastus: Muumimaailma 36%, kylpylä 49% - matkaseura: lapsiperheet 56%, pariskunta 30%, ryhmä 1% - viipymä: 1-2 vrk 72% Arviot Naantalista, joiden pohjalta ydinkeskustaa tulee kehittää - alueen turvallisuustekijät, alueen imago, parkkitilat, alueen tiestö, kevyen liikenteen väylät, julkinen liikenne, yleiset wc-tilat, opastus ja matkailuneuvonta, esteettömyys Naantali DQN Asiakastyytyväisyystutkimus kesä 2007, Haaga tutkimus Naantalin matkailualueella 15.5.-31.8. toteutettu asiakastyytyväisyysmittaus. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten matkailuasiakkaiden kokemukset kehittyvät. - saapuminen Naantaliin: henkilöautolla 67%, reittibussilla 5%, laivalla 8%, tilausbussilla 2% - yöpyminen Naantalissa: hotellimajoitus 47% - harrastus: Muumimaailma 39%, kylpylä 30% - matkaseura: lapsiperheet 61%, pariskunta 25%, ryhmä 1% - viipymä: 1-2 vrk 64% Arviot Naantalista, joiden pohjalta ydinkeskustaa tulee kehittää - alueen turvallisuustekijät, alueen imago, parkkitilat, alueen tiestö, kevyen liikenteen väylät, julkinen liikenne, yleiset wc-tilat, opastus ja matkailuneuvonta, esteettömyys, julkisen liikenteen reitit keskustaan (kaupunkijuna), ajoväylien viimeistely, etuajo-oikeudet risteyksissä, pyöräilijät keskustassa Asiakastyytyväisyysmittauksen tavoitteena on saada kokonaiskuva siitä, kuinka kesän matkailijat kokevat Naantalin matkailualueen ja sen eri palvelutuotteet. Kesätutkimuksen 2007 tyypillinen tutkimukseen vastannut oli kerran vuodessa tai harvemmin Naantalissa vieraileva henkilö, joka ei ole käynyt Naantalissa talviaikaan. Hän majoittuu hotellissa, harrastaa Muumimaailmassa käymistä, rentoutumista tai kylpylää. Matkailija on saapunut alueelle henkilöautolla perheineen. Vapaa-ajanmatkan kesto on 1-2 vrk. Iältään suurin matkailijaryhmä on 30-44-vuotiaat. Naantalin matkailualue sai pääasiassa hyviä ja erittäin hyviä arvosanoja palvelun eri osaalueista. Kolme parasta matkailuun liittyvää ominaisuutta Naantalissa kesällä 2007 olivat: 1. Tunnelma (4,52) 2. Muumimaailma (4,51) 3. Imago (4,45) Noin 49 % matkailijoista yllättyi positiivisesti odotusarvoon nähden. Vastaajista 98 % aikoo suositella Naantalia ystävilleen. Vastaajat saivat tietoa Naantalista yleisimmin internetistä (49 %), ystäviltä ja tutuilta (44 %) sekä esitteistä (31 %) 4
5 Esteettömyyskartoitus, Petri Vainio, Pro Gradu työ, Turun ammattikorkeakoulu 2006 Opinnäytetyönä tehty kyselyyn perustuva esteettömyyskartoitus Naantalin keskustan alueelta ja sen pohjalta laadittu toimenpideohjelma. Työn ensisijaisena tavoitteena on ollut helpottaa kaupunkilaisten ja turistien jalankulkua keskusta-alueella. Tärkeimmiksi kohderyhmiksi on valittu vanhukset ja lapsiperheet sekä myös ihmiset jotka joutuvat käyttämään apuvälinettä päivittäisessä liikkumisessaan. Tällaisia ovat esimerkiksi pyörätuoli, rollaattori, erilaiset kävelykepit ja myös lastenvaunut. Työn kartoitusvaiheessa on kiinnitetty erityisesti huomiota suojateihin, kadunylityspaikkoihin, jalkakäytävien epätasaisuuksiin ja tasoeroihin. Nettikyselyn kooste 2007, Naantalin kaupunki Nettikyselynä toteutettu asukaspalaute, johon vastasi 100 henkilöä. Kyselyssä tiedusteltiin keskusta-alueen positiivisia tekijöitä, negatiivisia tekijöitä sekä ideoita asioiden/kohtien parantamiseksi - positiivisia asioita: palvelujen tarjonta ja välimatkat, tori, kauneus, viihtyisyys, viheralueet ja istutukset - negatiivisia asioita: liikenteen järjestelyt, pysäköinnin järjestelyt, palvelut, linjaautoaseman alue, market-alueen etäisyys keskustasta, hajanaisuus, yleisilme - kehitysideoita: liikenne- ja pysäköintijärjestelyt, torin, viheralueiden, rakennuskannan ja palvelutarjonnan kehittäminen Mielikuvakartta, Ympäristövirasto, Naantalin kaupunki, 2007 Mielikuvakartassa on symbolisesti esitetty liikekeskustan ja vanhankaupungin ydinalueiden, pääalueiden ja vaikutusalueiden sijainnit sekä liikenteen reitit, pysäköinnin pääperiaatteet ja virkistysreitit rannassa. Merkittävimmät eri toiminnot on osoitettu sijainteina suhteessa fyysiseen kaupunkirakenteeseen. Selvitys julkisen palvelun tiloista keskusta-alueella, Naantalin kaupunki, Oscu Uurasmaa, 18.11.2008 Selvityksessä on esitetty olevien tilojen ja palvelujen esittämiseen keskustan rakennemallityön alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Selvitykseen on koottu myös julkisia palveluja, jotka eivät näy kaupallisten palveluiden selvityksessä (Santasalo 20.11.2007). keskustapalvelujen saavutettavuutta heikentää pysäköintiongelmat ja liikenteen paikoittaiset toimivuusongelmat kevyenliikenteen reitit eivät ole sujuvia keskustaan sopivat julkisten toimintoja voisivat olla kulttuuritalo, kirjasto tai sen laajennus sekä vanhainkodin laajennus Muita selvityksiä 1. Mahdollisia uudisrakentamiskohteita 18.03.2008 > ydinkeskustan alueella olevien kortteleiden käynnissä olevat ja mahdolliset uudisrakentamiskohteet 2. Naantalin kaupallinen kilpailukyky, Entrecon, 2002. Erilaisten palvelujen sijoittuminen Turun ympäristössä. 3. Parkkipaikkaselvitykset, sijaintikartta > keskusta-alueen kartoitus, jossa esitetty kortteleita sekä kohteita, joihin ollaan selvittämässä uusia paikoitusjärjestelyjä tai joihin voidaan sijoittaa pysäköintilaitoksia. 4. Naantalin Kuparivuori 11.08.1997 > Kuparivuoren alueen maan päällisten ja alaisten toimintojen ja tilajärjestelyjen tutkielma. Arkkitehtitoiminta Kai Wartiainen. 5. Naantalin kaupallinen kilpailukyky, Entrecon, 2002. Erilaisten kauppapalvelujen sijoittuminen alueellisesti Turun ympäristöön 6. Kuparivuoren käyttösuunnitelma, Naantalin kaupunki, 1997. Geologinen kartoitus Kuparivuoren alueesta. 7. Naantalin Järveläntie Koy, tontinkäyttöluonnos 2004. Luonnos liikerakennuksen sijoittumisesta Järveläntien liittymän pohjoispuolelle. 8. Palautekartta, Asukaspalautteen mukaan laadittu symbolein varustettu keskustaalueen kartta hyvien, huonojen ja kehitettävien kohtein sijainneista 9. Muualta tulleita ideoita 24.01.2007, Naantalin kaupunki. Yksittäisten henkilöitten kehitysehdotuksia, sekä kooste em. selvityksistä. 10. Lausunto asemakaavan valmisteluun liittyvään kauppapaikkaselvitykseen. Catella Property Consultants, Helsinki, 2004. Naantalin asemanseudun ja nykyisen ratapihan alueen asemakaavaehdotuksen (2.11.2004) sisältämän kauppapaikan vaikutukset 2.5 Rakennemallivaiheessa laaditut lisäselvitykset ja suunnitelmat A. Analyysikartta, Naantalin keskusta ( liite 1) Naantalin kaupungin keskusta-alueen kaupunkikuvallinen ja tilallinen tarkastelu nykytilanteesta, sen kehittämis- ja täydennysmahdollisuuksista sekä ongelmakohdista. Analyysissä on haettu tärkeitä näkymiä, merkittäviä julkisia tiloja sekä täydennysrakentamisen paikkoja. Naantalin kaupunki, Arkkitehdit m3 Oy, Oulu, 2008 B. Maisemallinen tarkastelu ( liite 2) Maisemallisessa tarkastelussa suunnittelualueelta on haettu olevia ja täydennettäviä viheryhteyksiä, sekä kartoitettu maisemakuvallisesti merkittäviä viheralueita, näkymiä ja ongelmakohtia. Maisematarkastelu laadittiin marraskuussa 2008. Naantalin kaupunki, Näkymä Oy, Helsinki, 2008 C. Naantalin kuntaliitoksen vaikutus keskustan rakenteeseen - työraportti Naantalin kaupunkiin liittyy vuoden 2009 alkaessa kolme kuntaa: Merimasku, Rymättylä ja Velkua. Kuntaliitoksen myötä Naantalin väkiluku kasva n. 4000 asukkaalla - kuntaliitoksen jälkeen Naantalin väkiluku on yli 18 000 asukasta. Selvityksen tarkoituksena on pohtia, miten kuntaliitos vaikuttaa Naantalin ydinkeskustan rakenteeseen. Vaikutuksia on arvioitu keskustarakenteen tilanvarauksina. Naantalin kaupunki, Arkkitehdit m3 Oy, Oulu, 2008 D. Tietokonemallinnus suunnittelualueesta Naantalin keskustasta on laadittu tietokonemallinnus nykytilanteesta. Lopullisen rakennemallin mukaisesta ratkaisusta laaditaan toinen tietokonemallinnus. 3 YMPÄRISTÖN KUVAUS 3.1. Luonnonympäristö ja viherympäristö Alueen ainoan varsinaisen luonnonympäristön muodostavat melko luonnontilaiset kallioselänteet, joita luonnehtivat täysikasvuisiksi kehittyneet mäntykankaat. Suunnittelualueelle näistä sijoittuvat Palomäki, Ratakallionpuisto ja osa Kuparivuorta. Palomäki ja Ratakallionpuisto ovat tällä hetkellä visuaalisia viheralueita, kun taas Kuparivuorella on runsaasti liikuntatoimintaa mm. urheilukenttä. 1800-luvulla Kuparivuori toimi kylpylävieraiden retkikohteena. Kesävieraat nousivat rakkauden polkua pitkin Kuparivuoren laelle Alppilan luonnonpuiston mäntymetsään, jossa sijaitsi näköalapaikka Alppilan paviljonki. Sieltä avautuivat huikeat näkymät Airiston selälle. Suunnittelualueella on kolme pientä rakennettua puistoa, jotka ovat Asemanpuisto, Kreivinpuisto ja Tullipuisto. Tullipuisto lienee näistä vanhin ja se liittyy suoraan Naantalin vanhaan linja-autoasemaan. Olemassa olevat puistot suunnittelualueella ovat kaupunkikuvallisia viheralueita ja toiminnoiltaan keskittyvät ainoastaan oleskeluun. Merkittävää viherympäristöä Naantalissa luovat katualueiden puukujanteet, joista suunnittelualueella tärkeimmät ovat torin päästä lähtevä historiallinen Puistotie ja tärkeänä viheryhteytenä toimiva Aurinkotie. 3.2. Rakennettu ympäristö Naantalin ydinkeskusta muodostuu pääosin ruutukaavarakenteesta sekä avoimemmasta yksittäisiin rakennuksiin perustuvasta korttelirakenteesta. Rakentamisen kerrosluvut asuin-liikekortteleissa vaihtelevat 2 6 ja myymälärakennukset ovat 1-kerroksisia keskustan keskimääräisenä kerroslukuna voidaan pitää 3 kerrosta. Osa julkisista rakennuksista kaupungintalo, terveyskeskus, seurakuntakeskus ja Kuparivuoren koulu sijoittuvat yksittäisinä rakennuskokonaisuuksina omille tonteilleen. Rakennukset noudattavat pääosin massoittelultaan ja sijoittelultaan korttelirakenteen periaatteita, eivätkä riko korttelirakenteen tilavaikutelmaa. Vanhan kaupungin korttelirakenne on säilynyt rakenteeltaan sekä rakeisuudeltaan perinteisenä ruutukaavakorttelialueena. Ydinkeskusta liittyy vanhaan osaan sekä kaupunkirakenteen että tilan kannalta luontevasti. Keskustan kaupunkitilallisina elementteinä toimivat myös voimakkaasti nousevat Palomäki, Ratakallionpuisto ja Kuparivuori. Ruutukaavan mukainen umpikorttelirakenne korostaa tilahierarkiaa julkisen, puolijulkisen ja yksityisen tilan erottumisen suhteen. Julkisten katu- ja puistoalueitten lisäksi suunnittelualueelle sijoittuvat tori, asematori sekä linja-autoaseman aukio. Tori toimii fyysisen kaupunkirakenteen keskipisteenä ja sijoittuu vanhan kaupungin läheisyyteen sekä puistoakselin päähän. Sen sijainti on oikea, ja sen asemaa tukee kaupungintalon sijoittuminen sen reunalle. Market alueen laajentuminen ja päivittäistavarakauppojen painottuminen ruutukaava alueen itäosaan ovat siirtämässä keskusta-alueen kaupallista painopistettä torilta markettien suuntaan. Asematori toimii tällä hetkellä pysäköintialueena, eikä sen rooli kaupunkirakenteessa ole täysin selvä. Linjaautoaseman ympäristö on jäänyt, laajan risteysalueen, pienen puiston, parkkipaikkojen 5
6 sekä yksittäisten vanhojen puurakennusten vuoksi rajautumatta. Aseman sijainti on kaupunkirakenteen suhteen keskeisellä paikalla. Kaupunkitilallista ja -kuvallista hajanaisuutta keskustan alueelle tuovat varsinkin Aurinkotien ja Tuulensuunkadun laajat liikennealueet, epämääräisesti rajautunut risteysalue Aurinkotien liittymässä, linja-autoaseman alue sekä em. katujen tilallisen rajauksen puute. Hajanaisuutta lisää Presidentinkadun varren koordinaatiston muutos, joka kohdistuu vinosti ruutukaavan katuverkkoon. Pistemäisesti rakennetut asuinkerrostalot sekä 1-kerroksiset liike- ja hallintorakennukset ovat tilanrajaukseltaan vaatimattomia Tuulensuunkadun suhteen. Saapumisnäkymänä Armonlaaksontien suunnasta on avoimena, osittain tilapäisenä pysäköintialueena toimiva laaja raidealue, jolle ei ole osoitettu rakentamista tai muutakaan toimintoa. Muut saapumisnäkymät ovat tilallisesti jäntevämpiä ja niitä pystytään kehittämään helposti kaupunkirakennetta täydentämällä. Suunnittelualueen itä- ja koillisnurkan kaupunkikuvallista ja toiminnallista kehittelyä haittaa raideyhteyksien säilyttämisen tarve sekä mahdollinen eritasoliittymän varaus Järveläntielle. Katutilojen jatkokehittely on tilanvarausten, varustuksen ja mitoituksen osalta tärkeää liikenneverkon toimivuuden, turvallisuuden sekä katutilan kehittämisen kannalta. Vanhan (olevan) katuverkon linjausten säilyttäminen voi olla näkymien säilymisen ja historiallisen kerrostuman suhteen tärkeää, vaikka siitä olisi hieman haittaakin liikenteen sujuvuudelle tai turvallisuudelle. 4 MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT 4.1 Kokonaisrakenne Rakennemallitarkastelussa on etsitty suunnittelualueelle optimaalista kaupunkirakennetta, joka noudattaa yleiskaavan ja asemakaavojen tavoitteita sekä kaupunkirakenteen analyysissä ja maisematarkastelussa esitettyjä suosituksia rakentamisen sijoittumisesta. Maankäytön suunnittelussa on tutkittu alueen kaupunkirakennetta, sen sovittamista olevaan rakennuskantaan sekä liittymistä ympäröivään rakentamiseen. Liikenteellisesti on tutkittu keskusta-alueen liikennejärjestelyjä sekä liittymistä ympäröivään katuverkkoon. Kokonaisrakennetta on lähestytty kahdella vaihtoehtoisella maankäyttöluonnoksella vaihtoehdoilla A ja B, sekä liikenteellisesti kolmella vaihtoehtoisella verkkotason tarkastelulla 1, 2 ja 3. Vaihtoehtojen avulla on haettu alueelle tehokkuudeltaan, mitoitukseltaan, kaupunkikuvaltaan sekä liittymäjärjestelyiltään hieman toisistaan poikkeavia ratkaisumalleja. Ratkaisumalleilla on haettu samalla kustannustehokkaita ratkaisuja liikenne- ja kunnallisteknisille ratkaisuille. Vaihtoehtotarkastelua suunnittelualueella ovat rajoittaneet oleva rakennuskanta ja katuverkko; voimakkaat maastonmuodot; raidealueiden tilanvaraukset, maisemallisesti merkittävät ja tärkeät puistoalueet; hajanainen rakennuskanta; lukuisat tonttien haltijat; alueen sisääntuloväylien sijainnit; Armonlaaksontien läheisyys sekä olevien teiden ja yhteyksien tarpeet. Keskusta-alueen suunnittelussa tulevat vastaan pohdinnat tiealueiden ympäristöhäiriöiden, maisemallisten tekijöiden, ympäristön toimintojen sijoittumisen, rakentamisen määrän ja olemassa olevan rakennuskannan tarpeiden suhteen. Toisaalta näiden avulla voidaan luoda sekä painotuksia että arvotuksia alueen imagon, kaupunkikuvan ja maiseman suhteen. Molemmissa tarkasteluissa suunnittelualueelle syntyy perinteistä asuin-, liike- ja työpaikka-aluetta, jossa asumista on toimintona volyymiltään eniten. Kaupunkirakenne sijoittuu yksittäisinä korttelirakenteina pääasiallisesti yksityisten tontinhaltijoiden maaalueille. Kaupunkirakenteen selkärangan muodostaa ruutukaavamainen katuverkko, ja rakenteen fyysinen painopiste sijoittuu olevan torin ja market -alueen väliin vaihtoehdosta riippuen. Suunnittelualueen pohjoisosassa säilyy terveys- ja seurakuntakeskuksen toiminnot pysäköintijärjestelyineen. Aurinkotien linjausta on syytä tarkastella vaihtoehdoissa, sen nykyisen kaupunkikuvallisen väljyyden sekä liikennealueen epämääräisyyden suhteen. Aurinkotien itäpuolella olevaa asuinkorttelirakennetta voidaan täydentää joko täydennystai uudisrakentamisella. Rakentamisen sijoittumisella otetaan kantaa Aurinkotien, Tuulensuunkadun sekä Kreivitien katutilojen rajauksiin. Päivittäistavarakaupan yksikkö sekä tilaa vievän kaupan ja/tai toisen päivittäistavarakaupan yksikkö paikoitusalueineen sijoittuvat raidealueiden väliin Järveläntien liittymärampin läheisyyteen. Samaan yhteyteen sijoitetaan muumiparkin alueet. Muumiparkin vaatimaa liikenne- ja paikoitusaluetta hyödynnetään vuoroittaispysäköinnin avulla joko työpaikkarakentamisella (toimistot ja ympäristöhäiriötä tuottamaton teollisuus) tai virkistys- ja liikuntapaikkaalueilla. Molemmissa vaihtoehdoissa ympäristörakentamisen keinoilla on syytä parantaa alueen takapihamaista ilmettä. Aiemmat tarkastelut alueen käyttämisestä esim. suurten kaupallisten yksikköjen sijoittamiseen ovat osoittautuneet liikenteellisten järjestelyjen vuoksi hankaliksi. Torin ympäristöä kehitetään kävelypainotteisena alueena, jossa kevyen liikenteen liikkuminen pyritään tekemään mahdollisimman helpoksi ja turvalliseksi, mutta mahdollistetaan samalla asiakas- ja huoltoliikenne. Ydinkeskustan kortteleiden täydennys- ja uudisrakentamisella osoitetaan asumista pääasiallisesti 2. kerroksesta ylöspäin. Katutason tilat varataan liiketiloiksi tai yhteiskäyttöisiksi asumisen aputiloiksi. Maantasoon voidaan osoittaa asumista, mikäli asunto aukeaa piha- tai puistoalueelle siten, että asumisen vaatimukset riittävästä yksityisyydestä täyttyvät. Molemmissa vaihtoehdoissa katutason liiketilojen määrää on lisätty Tullikadun idän puoleisissa kortteleissa ja vähennetty länsipuolella. Tällä liiketilojen määrän muuttamisella ja tilojen laadun parantamisella pyritään liiketoiminnan painopistettä ohjamaan Tullikadun läheisyydestä kohti päivittäistavarakauppoja. Tullikadun liiketilat säilyvät, mutta uudet tai vanhat liiketoiminnat hakeutuvat tai ohjautuvat pääasiallisesti kohti market -aluetta. Liiketilojen painopiste pysyy kuitenkin ydinkeskustan kortteleissa, ja niihin sijoittuu pääasiassa erikoistavaraliikkeitä. Korttelin 3/55 täydennysrakentaminen ryhdistää ydinkeskustan kaupunkikuvaa sekä Tuulensuunkadun katutilaa varsinkin Aurinkotien päätteenä. Tuulensuunkadun pohjoispuolelle ei ole osoitettu liiketiloja asuinkorttelien katutasoon. Torialueen kehittäminen kaupallisena alueena lisää torin painoarvoa kaupunkikuvassa. Torialuetta voidaan kehittää myös julkisten palvelujen ja hallinnon lisä- tai täydennysrakentamisen avulla. Keskusta-alueen tilallista rakennetta ja kaupunkikuvaa selkeyttävät korttelin kulmien rakentaminen sekä rakennusten sijoittaminen kadun varteen. Korttelikohtaiselle rakentamisen jatkokehittelylle piha-alueen toimivuuden, esteettömän liikuntaympäristön ja maanalaisen paikoituksen suhteen olisi järkevää laatia kokonaisvaltainen korttelisuunnitelma takertumatta liikaa tontin ja korttelin rajoihin. Kuparivuoren kulma sekä Uolevi Raaden kadun ja Kuparivuorenkadun varret on rakennettu kaupunkimaisesti, mahdollistaen kuitenkin suora kulkuyhteys vuorelle. Rakentamisen sijoittelu, sovittaminen ja näkymien avaaminen edellyttävät korkeatasoista rakennussuunnittelua sekä kalliopysäköintiä, koska varsinaiset pihatilat jäävät vaatimattomiksi. Kulmauksen rakentaminen tehostaa urbaania kaupunkikuvaa ja asuminen toimintona täydentää sekä tukee ydinaluetta. 4.2 Mitoitus Asuminen Rakennemallityössä ei asumisen määrälle suunnittelualueella annettu erityisiä tavoitteita. Keskustan toiminnallisen rakenteen ja sosiaalisen sisällön suhteen asukasmäärän lisääminen keskustassa on järkevää. Asumisen lisääminen pitää keskusta-alueen vilkkaana sekä mahdollistaa kattavamman asiakaspohjan kaupallisille, yksityisille ja julkisille palveluille. Keskustarakentaminen on myös kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Keskusta-alueelle osoitettava yhtiömuotoinen, pääasiallisesti kerrostaloasumiseen painottuva, rakentaminen houkuttelee asukkaita mm palvelujen saavutettavuudella kävellen. Ydinkeskustan alueelta on lyhyet yhteydet kauppoihin, palveluihin, terveyskeskukseen sekä viheralueille. Huomattavin keskustan asumista lisäävä tekijä on nykyisen ja tulevan vanhusväestön muuttaminen keskustaan kaupallisten, yksityisten ja julkisten palvelujen läheisyyteen. Varsinkin palveluasuminen, ja sen yhteyteen mahdollisesti osoitetut palvelutilat, soveltuvat hyvin keskustamaiseen asuinrakentamiseen. Keskustaan sijoittuvat palveluasumisyksiköt mahdollistavat myös pienemmän autopaikkamitoituksen kyseisissä kortteleissa. Yhtiömuotoisessa asumisessa keskusta-alueelle soveltuvat kerrostalo-, pienkerrostalosekä rivitaloasuminen. Asuntokoko voi vaihdella pienistä asunnoista perheasuntoihin. Asuminen voi sijoittua lähes kaikkiin ydinkeskustan kortteleihin vilkkaasti liikennöityjen katujen varsilla mielellään rakennusten 2-kerroksesta ylöspäin. Vanhusväestön lisääntyminen keskusta-alueelle edellyttää toimivan liikuntaesteettömän lähiympäristön luomista. Vaihtoehdossa A asumista lisätty on n. 490 uutta asuntoa (n 35 500 k-m2). Vaihtoehdossa B asumista lisätty on n. 860 uutta asuntoa (n 62 500 k-m2). Laskennallisen oletuksena on ollut, että asunnon keskimääräinen pinta-ala on n 65 hum2 ja asunnossa asuu 2 henkilöä. Osa uudisrakentamisesta on korvannut jo olevaa asuinpintaalaa. Väestö Naantalin kaupunkiin liittyy vuoden 2009 alkaessa kolme kuntaa: Merimasku, Rymättylä ja Velkua. Kuntaliitoksen myötä Naantalin väkiluku kasva n. 4000 asukkaalla - kuntaliitoksen jälkeen Naantalin väkiluku on yli 18 000 asukasta. Väestön ennustetaan kasvavan alueella reilun prosentin vuodessa vuoteen 2025 saakka. Vuonna 2025 Naantalin alueella ennustetaan olevan lähes 22 000 asukasta eli n 4000 enemmän kuin kuntaliitoksen jälkeen. Kuntaliitos ei sinällään lisää suoranaisesti keskustan asukkaiden määrää, mutta vanhusväestön siirtyminen palvelujen läheisyyteen sekä luonnollinen kasvu lisäävät keskustan asukasmäärää tasaisesti. Vaihtoehdossa A asukasmäärä on uusien asuntojen suhteen n. 980 asukasta. Vaihtoehdossa B asukasmäärä on asuntojen suhteen n. 1720 asukasta. Osa uudisrakentamisesta on korvannut jo olevaa asuinpinta-alaa, joten kaikki em. asukkaista eivät ole alueelle muuttavia. Kaupalliset palvelut Kasvava väestö luo hyvät edellytykset kaupallisten palveluiden kehittämiselle Naantalin keskustassa. Naantalin kaupallisten palveluiden selvityksen (Santasalo, 2007) mukaan keskusta-alueelle tulee osoittaa lisää tilanvarauksia liiketiloille vuoteen 2020. Ostovoiman 6
7 kasvun pohjalta selvitys suosittelee keskusta-alueelle osoitettavan n 9 000 k-m2 uutta kaupallista liike- ja myymälätilaa. Tilantarpeen määrä voi olla suurempikin, mikäli ostovoiman siirtymiä kaupungista ulos saadaan pienennettyä. Keskusta-alueen tilantarve voisi jakautua esim. - erikoiskauppa n. 2000 5000 k-m2 - päivittäistavarakauppa ja kioskit n. 200 k-m2 - tilaa vaativa kauppa n. 2300 k-m2 - palvelut (ravintolat, kahvilat, alko, apteekit, muut palvelut) n. 2500 k-m2 - muotikauppa n. 2000 k-m2 Osa kaupallisesta toiminnasta sijoittuu kortteleiden ns. kivijalkaliikkeisiin, osa maatasokerroksen syvempirunkoisiin osiin ja osa erillisiin kauppa- ja liikerakennuksiin. Pienille liiketiloille sopii ydinkeskustan alueelle myös 1 2-kerroksinen kauppakeskus, johon sijoittuisi pääasiassa erikoistavaramyymälöitä sekä pieniä yksityisiä palveluita. Armonlaaksontien ja rata-alueen yhteydestä on syytä osoittaa tilanvarauksia myös tilaa vievälle kaupalle (n 4000 k-m2). Myös päivittäistavarakauppojen laajentumiseen ja/tai siirtymiseen on syytä varautua samalla alueella. Yksityiset ja julkiset palvelut Yksityisten palvelujen lisääntyminen on yhteydessä kasvavaan asukasmäärään sekä kaupallisten palvelujen lisääntymiseen keskusta-alueella. Matkailun kasvu lisää myös vähitellen yksityisten palvelujen määrää, mutta sijoittunee osittain myös vanhan kaupungin ja sataman alueelle ydinkeskustan ohella. Yksityiset palvelut hakeutunevat keskustassa pääasiallisesti korttelien maantasokerroksiin tai suurempien liiketilojen yhteyteen. Yksityisten palvelujen tilantarpeet vaihtelevat 30-200 m2:iin, joka käsittää palveluja kampaamosta ravintolaan. Suurempia yksittäisten palvelujen tilanvarauksia voisivat olla erilaiset majoitustilat 500-3000 m2:iin. Julkisten palvelujen sijoitus ja mitoitus riippuvat Naantalin kaupungin strategioista, tilantarpeista sekä taloudesta. Julkisista palveluista keskustaan sopisivat mm suurempi kirjasto (tai kirjaston laajennus), erilaiset kulttuuriin liittyvät näyttely- ja esitystilat, pienet salit sekä virastorakennukset. Erityisesti matkailuun liittyvä palvelu- ja informaatiotoiminta soveltuvat ydinkeskustaan hyvin. Asumisen huomattava lisääntyminen voi johtaa päivähoitotarpeen kasvuun. Keskustaalueella tämä tarkoittaa olevien päivähoitopaikkojen laajentamista tai uusia korttelikohtaisia pienempiä päiväkoteja. Vaihtoehdoissa keskustan päivähoitotoiminta on siirretty Kreivitien varteen. Keskustan tyhjenevää/poistuvaa rakennuskantaa voidaan hyödyntää osoittamalla nuorison ja vapaa-ajan toimintoja väliaikaisesti kyseisiin kiinteistöihin. Mahdollisesti tiloihin liittyviä piha- tai ulkoalueita voisi myös osoittaa toiminnoille. Tilat soveltuisivat myös muuhun tilapäiskäyttöön, mm työpajoiksi, taidetiloiksi (ateljee), projektitiloiksi jne. Usean toiminnon yhdistäminen esim. nuoriso- ja kulttuurikeskukseksi toisi toiminnalle jatkuvuutta ja resursseja. Pysyvän nuoriso- ja vapaa-ajan tilan löytyminen keskustan alueelta on kuitenkin tavoiteltavaa. Työpaikat Julkisen tai yksityisen sektorin työpaikat voivat sijoittua keskustan ydinkortteleiden maantasokerroksiin tai mahdollisesti myös ylempiin kerroksiin kortteleissa 3/41 ja 3/55. Raide-alueen koillisosaan voidaan osoittaa toimistorakentamista ja/tai ympäristöhäiriötä tuottamatonta pienteollisuutta. Kaupallisten ja yksityisten palvelujen tilanvaraukset Vaihtoehdossa A 7000 k-m2 + 4000 k-m2 tilaa vievää kauppaa Vaihtoehdossa B 11900 k-m2 + 5200 k-m2 tilaa vievää tai päivittäistavarakauppaa Julkisten palvelujen tilanvaraukset Vaihtoehdossa A 2000 k-m2 Vaihtoehdossa B 5400 k-m2 Työpaikkojen tilanvaraukset (toimistot ja pienteollisuus) Vaihtoehdossa A 1400 k-m2 Vaihtoehdossa B 7400 k-m2 4.3 Maankäyttövaihtoehdot Alueelle laadittiin vaihtoehtoisia maankäyttöluonnoksia, joissa tutkittiin pääasiallisesti liittymien sijaintia, liikenteellistä perusratkaisua, toimintojen sijoittumista ja laajuutta, mitoitusvaihtoehtoja, rannan käsittelyä sekä rakentamisen rajautumista. Maankäyttöluonnoksissa keskityttiin alueen kokonaisrakenteen muodostamiseen, asumisen sekä kaupallisten ja lähipalvelujen sijoittamiseen, maisemallisesti ja arkkitehtonisesti tärkeiden kohteiden säilyttämiseen sekä alueen liittymistä ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja pääliikenneverkkoon. Ruutukaavarakenteen sekä olevien tie- ja katulinjausten vuoksi vaihtoehtojen erilaisuus jäi suhteellisen vähäiseksi keskittyen lähinnä yksittäisten asuinkortteleiden massoitteluun sekä liikenneverkon vähäisiin variaatioihin. Ruutukaavarakennetta pidettiin luontevana kaupunkisuunnittelun lähtökohtana. Maankäytön tarkastelu keskitettiin kahteen vaihtoehtoon A ja B, joihin kumpaankin pyrittiin kokoamaan toisistaan hieman poikkeavia ratkaisumalleja. 4.4 Toteutuminen Suunnittelu Suunnittelutilanteen kannalta nopeimpia korttelikohtaisia rakennushankkeita päästään toteuttamaan jo asemakaavan pohjalta ja hitaimpia osayleiskaava- ja asemakaavatyön perusteella seuraavan 5 vuoden aikana. Kunnallisteknisten ratkaisujen suhteen katujen yleis- ja detaljisuunnittelu päästään aloittamaan nopeasti, mikäli katujen linjaukset ja liittymäalueet eivät vaadi erillistä kaavamuutosta. Katualueiden siirrot vaativat asemakaavamuutoksen. Verkolliset periaateratkaisut edellyttävät yleiskaavatasoista tarkastelua ja edellyttävät vähintäänkin osayleiskaavatyötä, jonka pohjalta asemakaava voidaan laatia. Rakentaminen Ydinkeskustan toteutumisen aikataulu riippuu paljon tarkasteltavasta ajanjaksosta. Vaihtoehtoisilla maankäytön tarkasteluilla A ja B ei ole talonrakentamisessa eroa toteutumisen aikataulun suhteen, koska se tulee tapahtumaan korttelikohtaisesti kunkin maanomistajan tavoitteiden ja aikataulun mukaan. Suuremman ja tehokkaamman vaihtoehdon B mukainen lopullinen tilanne tulee kuitenkin toteutumaan A:ta hitaammin. Julkisten rakennushankkeiden (julkiset rakennukset, yleiset pysäköintilaitokset jne.) sekä katujen ja kunnallistekniikan toteutuminen riippuu kaupungin aikataulusta, taloudellisesta tilanteesta sekä ympäröivien korttelien rakentumisesta. Toimintojen volyymin kasvaessa (mm. matkailu) tiettyjä katuympäristöjen järjestelyjä täytyy toteuttaa toimivuuden ja turvallisuuden suhteen ehkä nopeastikin. Vaihtoehtomallit on laadittu lopputilanteeksi ydinkeskustan osalta n 10...30 vuoden päähän (v 2040). Mikäli tulevaisuudessa Naantalin taloudellinen ja väestöllinen kehitys nopeutuu merkittävästi voivat vaihtoehdot esitettyine tilanvarauksineen ja toimintoineen osoittautua alimitoitetuiksi. - 7
8 4.4 Vaihtoehtojen vertailu maankäyttö Vertailtavat ominaisuudet VE A VE B 1. Kaupunkirakenne - liittyminen ympäröivään katuverkkoon Aurinkotielle kiertoliittymä Tuulensuunkadulle Aurinkotien liittymää siirretty Tullikadun suuntaan > kortteli 3/55 toimii Aurinkotien päätteenä > kortteli 3/55 toimii Aurinkotien päätteenä kevyen liikenteen yhteys Humaliston suuntaan Myllykiventien jatkeena katuyhteys Humaliston suuntaan Tuulensuunkadun kiertoliittymästä > ajoneuvoliikenne Uolevi Raaden ja Järveläntien kautta > Humaliston autoliikenne ohjautuu myös Tuulensuunkadulle Aurinkotien sisääntulo väylämäinen > tilallinen väljyys Aurinkotien sisääntulo katumainen > väljyys keskuspuiston avulla Ratakatu poistettu ajoneuvoliikenteeltä > kevyen liikenteen reitti keskustan suuntaan katuverkoltaan olevien katulinjausten mukainen Tullikadun ja Käsityöläiskadun liittymät suoristettu - alueen kokonaisrakenne kortteleiden tehokkuutta nostettu pääasiassa täydennysrakentamisella kortteleiden tehokkuutta nostettu täydennys- ja uudisrakentamisella > osa korttelien olevista rakennuksista on korvattu rakennusten keskimääräinen kerrosluku 3 keskustan kortteleissa rakennusten keskimääräinen kerrosluku 4 keskustan kortteleissa kaupalliset palvelut keskittyvät alueen koillis- ja itänurkkaan kaupalliset palvelut keskittyvät alueen koillisnurkkaan rakenteellinen painopiste tasaisesti keskustakortteleissa rakenteellinen painopiste 3/41 ja 3/55 kortteleissa - kaupunkikuva olevaa kaupunkikuvaa ja -tilaa täydentävä rakenne kaupunkikuvaa ja -tilaa jatkava ja kehittävä rakenne > tehokkaampaa ja korkeampaa rakentamista ruutukaavarakennetta täydentävä rakenne ruutukaavarakennetta täydentävä rakenne > pienempiä rakennusyksiköitä > suurempi rakeisuus > suurempia rakennusyksiköitä > pienempi rakeisuus kävelypainotteinen keskusta-alue kävelypainotteinen keskusta-alue Kuparivuoren kulma rajattu muurimaisella rakennusmassalla Kuparivuoren kulma rajattu kampamaisella rakennusmassalla 2. Toiminnot - asuminen keskusta-asumista vähemmän keskusta-asumista enemmän asuminen jakautunut tasaisesti koko keskusta-alueelle asuminen jakautunut tasaisesti koko keskusta-alueelle - päivittäistavarakauppa sijainti molemmin puolin Järveläntietä sijainti Järveläntien pohjoispuolella / tilaa vievä kauppa näkyvyys Järveläntielle hyvä ja Armonlaaksontielle huono näkyvyys Järveläntielle ja Armonlaaksontielle hyvä asiakasliikenteen saavutettavuus kohtalainen asiakasliikenteen saavutettavuus kohtalainen kevyenliikenteen saavutettavuus hyvä kevyenliikenteen saavutettavuus hyvä huoltoliikenteen järjestelyille enemmän tilaa > hajautettu huoltoliikenteen järjestelyille vähemmän tilaa > keskitetty Vaihtoehto A Vaihtoehto B - linja-auto- ja taksiasemat linja-autot ja taksit omassa korttelissaan linja-autot kadun varressa ja taksit omassa korttelissaan - työpaikka- ja liikerakentaminen liikerakentamista keskustan katutasossa vähemmän liikerakentamista keskustan katutasossa enemmän toimistorakentamista hieman keskustan kortteleissa toimistorakentamista hieman keskustan kortteleissa raidealueelle sijoitettu työpaikkarakentamista (tstot ja pienteollisuus) korttelien sisäinen kävely-yhteys 3/41 ja 3/55 kortteleissa > kauppagalleria - julkiset palvelut julkisille palveluille ei erityisiä tilanvarauksia torin yhteydessä tilanvaraus julkiselle rakentamiselle / hallinnolle > saavutettavuus ja yhteydet samanlaiset > saavutettavuus ja yhteydet samanlaiset - viheralueet viherakseli ydinkeskustan kortteleissa keskustan viheralue Tuulensuuntien pohjoispuolella keskustan toimintojen suhteen saavutettavuus ja yhteydet paremmat keskustan toimintojen suhteen saavutettavuus ja yhteydet huonommat palloilukenttiä raidealueella - yleinen paikoitus Yleisiä paikoitusalueita keskustan läheisyydessä vähemmän Yleisiä paikoitusalueita keskustan läheisyydessä enemmän > paikoitus maantasossa ja katujen varsilla > paikoitus rakenteellisena laitoksissa ja maan alla Muumiparkki market- ja virkistysalueen yhteydessä Muumiparkki market- ja työpaikka-alueen yhteydessä 8
9 4.5 Liikenneratkaisut Liikenneverkollisesti vaihtoehdoilla ei ole oleellista eroa. Nykyistä liikenneverkkoa on molemmissa vaihtoehdoissa täydennetty Armonlaaksontien suuntaisella rinnakkaistiellä. Satamaradan varteen sijoittuu uusi sisääntuloyhteys. Yhteys tarjoaa vaihtoehtoisen kulkuyhteyden Armonlaaksontieltä kauppakeskukseen. Järveläntien osalta on lähtökohtana ollut rautatien ja kadun risteäminen eritasossa, jolloin uusien maankäyttöliittymien sijoittaminen ao. alueelle on mahdotonta. Keskustan katuverkon merkittävin yhteys on Käsityöläisenkatu, jonka merkitys korostuu Tullikadun liikenteellisten ratkaisujen pohjalta. Tullikadun liikenteelliseksi ratkaisuksi kaikissa vaihtoehdoissa esitetään kävelypainotteista katua, joka on kompromissi puhtaan kävelykadun ja normaalin kadun välillä. Kävelykadun toteuttaminen Tullikadulla aiheuttaisi liikenteen ruuhkautumista Käsityöläiskadulla sekä liikenteen siirtymistä muulle katuverkolle. Kävelypainotteinen katu ei rajoita ajoneuvoliikenteen kulkua, joskin liikkuminen tapahtuu aina kevyen liikenteen ehdoilla. Tärkeimmät liittymät ovat joko kierto- tai liikennevalo-ohjattuja liittymiä, joiden kapasiteetti riittää myös huippu liikenteen aikana. Rakennettuja puistoja keskustaan on esitetty kummassakin vaihtoehdossa. Vaihtoehto A:ssa keskustaan on kehitetty pieni puistoakseli Tullipuiston ja Asematorin pihlajaistutuksen väliin korttelin 52 vanhan puutalon kummankin puolen. Se luo vihreää väljyyttä muuten tiiviiseen keskustaan. Vaihtoehdossa B kokonaan uusi yhtenäisempi ja isompi puistoalue on esitetty Tuulensuunkadun ja Aurinkotien kulmaukseen. Tämän puistoalueen keskiosa voi tarvittaessa olla myös toiminnallinen. Uudet asuinkorttelit asettuvat onnistuneesti rajamaan tätä uutta keskustapuistoa. Korttelien piha-alueista on pyritty luomaan mahdollisimman puistomaisia ja viihtyisiä sijoittamalla niille mahdollisimman paljon nurmikkoa ja istutuksia. Yhteispiha-alueille voidaan sijoittaa pihatoimintoja: leikki- ja pelialueita, oleskelua ja huoltoa. Keskusta on molemmissa vaihtoehdoissa hyvin kevyen liikenteen saavutettavissa. Aurinkotien, radan, Järveläntien ja Uolevi Raaden kadun suunnasta on toimivat yhteydet keskusta-alueelle. Keskustan kävelypainotteinen katuverkko luo turvallisen ja miellyttävän liikkumisympäristön ja luo luonnollisen yhteyden Järveläntien ja Uolevi Raaden kadun välille. Joukkoliikenteen päätepysäkki sijoittuu molemmissa vaihtoehdoissa keskusta-alueelle. Vaihtoehdossa A linja-autolaiturit ja taksiasema sijoittuvat Henrikinkadulle kun taas vaihtoehdossa B linja-autopysäkit sijoittuvat Tuulensuunkadun keskustan puoleiselle reunalle. Vaihtoehdossa A yleisiä paikoitusalueita keskustan läheisyydessä on vähemmän. Paikoitus on esitetty maantasoon ja katujen varsille. Vaihtoehdossa B yleisiä paikoitusalueita on keskustan läheisyydessä enemmän ja ne ovat pääosin rakenteellisia. Molemmissa vaihtoehdoissa muumiparkki säilyy market alueen läheisyydessä. 4.6 Viheralueverkko Suunnittelualueen maisemallisen rungon muodostavat melko luonnontilaiset männikköiset kallioselänteet, jotka kiertävät keskusta-aluetta ja toimivat keskustan maisematilan kokoavina taustaelementteinä. Kaavarungon viheralueverkostossa ne muodostavat laajimman viheraluetyypin. Näistä Ratakallionpuiston funktio säilyy suojaviheraluetyyppisenä. Kuparivuorelle ja Palomäelle kaavarungossa on, passiivisen taustaelementin sijaan, esitetty uudet kulkuyhteydet. Kallioselänteitä yhdistämään pyritään lisäksi luomaan viheryhteydet kaupungin poikki. Koska toimitaan täysin tiiviissä kaupunkirakenteessa tällaisina yhteyksinä toimivat kävelykadut sekä puurivein rajatut jalkakäytävät. Sekä tavallisille kaduille, että kävelykaduille on varattu tilaa puuistutuksille. 9