Vastaanottaja Kemiönsaaren kunta Asiakirjatyyppi Osayleiskaavan selostus (kaavaehdotusvaihe) Päivämäärä helmikuu 2013 Työnumero 82138174-01 KEMIÖNSAAREN KUNTA GRÄSBÖLEN TUULIVOI- MAPUISTON OSAYLEIS- KAAVA
KEMIÖNSAAREN KUNTA GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Päivämäärä 25.2.2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Dennis Söderholm, Kaisa Torri, Niina Ahlfors, Matti Häkkilä Niina Ahlfors Matti Kautto Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavan selostus Viite 82138174-01 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi
GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Osayleiskaavan selostus, joka koskee 25. päivänä helmikuuta 2013 päivättyä osayleiskaavakarttaa. Osayleiskaavan on laatinut Ramboll Finland Oy, Niemenkatu 73, 15140 Lahti, puh 020 755 611 (vaihde). Vireilletulo Kaavoitus on käynnistetty teknisen lautakunnan päätöksellä 7.4.2011. Alueen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu kunnan nettisivulla ja kunnan ilmoitustaululla. Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä 21.6. 3.8.2012. Ehdotuksen nähtävilläolo Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla _._. _._.201_. Kunnanhallituksen hyväksyminen Kunnanhallitus on esittänyt kunnanvaltuustolle osayleiskaavan hyväksymistä _._.201_. Kunnanvaltuuston hyväksyminen Kunnanvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan _._.201_. Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Degerdalin, Gräsbölen, Villkärrin välisellä metsäalueella noin 5 km päässä Kemiön keskustasta luoteeseen. Tuulivoimapuiston kaava-alueen pinta-ala on noin 255 hehtaaria. ii
GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Kaava-alueen likimääräinen sijainti ja rajaus. Kaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen Gräsbölen alueelle. Tuulivoimapuisto muodostuu 5 tuulivoimalasta, maakaapeliverkosta ja rakentamiseen sekä huoltoon tarvittavista teistä. Tuotettu sähkö siirretään maakaapeleilla, tai tietyissä kohteissa ilmajohdolla, nykyiseen 110 kv-verkkoon rakentamalla kevyt sähköasema nykyiselle voimalinjalle kaava-alueen itäosassa. Yhden tuulivoimalan sähköteho on noin 2,3 4 MW. Tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti voi olla yhteensä 11,5 20 MW. Sähköä tuulivoimapuisto voi tuottaa 42 50 GWh vuodessa. iii
GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA SISÄLTÖ Perus- ja tunnistetiedot ii 1. Tiivistelmä 1 1.1 Kaavan tarkoitus 1 1.2 Kaavaprosessin vaiheet 1 1.2.1 Aloitusvaihe 1 1.2.2 Valmistelu- ja luonnosvaihe 1 1.2.3 Ehdotusvaihe 1 1.2.4 Kaavan hyväksyminen 1 1.3 Kaavan keskeinen sisältö 1 1.4 Kaavan toteuttaminen 2 2. Lähtökohdat 2 2.1 Alueen yleiskuvaus 2 2.2 Hankkeen kuvaus 2 2.2.1 Tuulivoimaloiden käytöstä poisto 3 2.3 Luonnonympäristö 3 2.3.1 Maisemarakenne, maisemakuva 3 2.3.2 Maa- ja kallioperä 4 2.3.3 Vesistöt ja vesitalous 5 2.3.4 Tuulisuus 6 2.3.5 Luonnonsuojelu 6 2.3.6 Kasvillisuus ja luontotyypit 7 2.3.7 Linnusto 8 2.3.8 Liito-oravat 9 2.3.9 Lepakot 9 2.3.10 Maa- ja metsätalous 9 2.4 Rakennettu ympäristö 9 2.4.1 Väestön rakenne ja kehitys 9 iv
GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 2.4.2 Yhdyskuntarakenne 9 2.4.3 Asuminen 9 2.4.4 Palvelut 10 2.4.5 Työpaikat ja elinkeinotoiminta 10 2.4.6 Virkistys 10 2.4.7 Liikenne 10 2.4.8 Rakennettu kulttuuriympäristö 10 2.4.9 Muinaismuistot 11 2.4.10 Tekninen huolto 11 2.4.11 Erityistoiminnat 11 2.4.12 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 12 2.4.13 Sosiaalinen ympäristö 12 2.4.14 Maanomistus 12 2.5 Suunnittelutilanne 12 2.5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 12 2.5.2 Seutukaava 13 2.5.3 Maakuntakaava 14 2.5.4 Yleiskaava 16 2.5.5 Asemakaava 16 2.5.6 Rakennusjärjestys 16 2.5.7 Tonttijako ja -rekisteri 16 2.5.8 Pohjakartta 16 2.5.9 Rakennuskiellot 16 2.5.10 Suojelupäätökset 16 2.5.11 Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat 16 2.5.12 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat 17 2.5.13 Muut lähialueiden tuulivoimahankkeet 17 2.5.14 Alueelle laadintavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset, mm inventoinnit 17 3. Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet 18 3.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve 18 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 18 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 18 3.4 Osayleiskaavan tavoitteet 18 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 18 3.4.2 Kunnan asettamat tavoitteet 19 v
GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 3.4.3 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet 19 3.4.4 Osallisten tavoitteet 19 4. Osayleiskaavan kuvaus 19 4.1 Kaavan rakenne 19 4.1.1 Mitoitus 19 4.1.2 Kaavamerkinnät 19 4.1.3 Koko kaava-aluetta koskevat määräykset 21 4.2 Kaavan vaikutukset 21 4.2.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 21 4.2.2 Vaikutukset vakituiseen ja loma-asumiseen 22 4.2.3 Vaikutukset palveluihin 23 4.2.4 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan 23 4.2.5 Vaikutukset virkistykseen 23 4.2.6 Vaikutukset liikenteen järjestämiseen ja liikenneturvallisuuteen 24 4.2.7 Vaikutukset kiinteisiin muinaisjäännöksiin 25 4.2.8 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 25 4.2.9 Vaikutukset tekniseen huoltoon 26 4.2.10 Vaikutukset maisemaan 26 4.2.11 Vaikutukset kulttuuriympäristöön sekä arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin 28 4.2.12 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin 28 4.2.13 Vaikutukset eläimistöön 29 4.2.14 Vaikutukset luonnonsuojeluun 32 4.2.15 Vaikutukset maa- ja kallioperään 32 4.2.16 Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen 33 4.2.17 Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun 34 4.2.18 Vaikutukset talouteen 35 4.2.19 Vaikutukset puolustusvoimien toimintaan 36 4.2.20 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen 36 4.2.21 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin 36 4.2.22 Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä 36 4.2.23 Vaikutukset metsästykseen ja riistanhoitoon 36 4.2.24 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin 36 4.2.25 Muut kaavan merkittävät vaikutukset 37 vi
GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 4.2.26 Yhteisvaikutukset muiden lähiseudun tuulivoimahankkeiden kanssa 43 4.3 Ympäristön häiriötekijät 44 4.4 Kaavamerkinnät ja määräykset 45 4.5 Nimistö 45 5. Osayleiskaavan toteutus 45 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 45 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus 45 SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 (Mikroliitti Oy) Liite 3 Gräsbölen tuulivoimapuisto. Luontoselvitys (Sito Oy, 25.5.2012) Liite 4 Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen Lintujen syysmuuton selvitys 2011 (Sito Oy, 29.5.2012) Liite 5 Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011 (Suomen luontotieto Oy, 20/2011, päivitetty 10/2012) Liite 6 Gräsbölen tuulipuiston maisemaselvitys (Sito Oy, toukokuu 2012). Liite 7 Kemiönsaaren Gräsbölen tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lepakkoselvitys 2011 (Suomen luontotieto Oy, 25/2012). Liite 8 Havainnekuvat Liite 9 Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys 2012 (Suomen luontotieto Oy, 18/2012) vii
GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Liite 10 Gräsbölen tuulivoimahanke. Meluselvitys (Varsinais-Suomen Energia Oy, 30.11.2012) Liite 11 Gräsbölen tuulivoimapuisto. Natura-arvio tuulivoimayleiskaavan vaikutuksista Stormossenin Natura 2000 -alueeseen (FI0200004) (Sito Oy, 23.11.2012) Liite 12 Lausunto arvokkaasta kallioalueesta (geologi Reijo Pitkäranta, biologi Lauri Erävuori Sito Oy:stä, 23.11.2012) Liite 13 Puolustusvoimien lausunto hankkeesta (AI24655 202/73/2012, 21.12.2012) Liite 14 Kemiönsaaren tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusarvio (Ramboll Finland Oy, 18.2.2013) Liite 15 Valmisteluvaiheen kuulemisen vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin Selostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista: Ympäristöhallinnon Oiva-palvelu Turunmaan maakuntakaava Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan aineisto viii
1. TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on alueen maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja alueelle sijoittuvien toimintojen yhteen sovittaminen. Kaavan suunnittelu on tarpeen, jotta alueelle voidaan toteuttaa vireillä olevan hankkeen mukainen tuulivoimapuisto. Tuulivoimapuistoa koskevien kaavamerkintöjen ja -määräysten osalta osayleiskaava on yksityiskohtainen ja toteuttamista suoraan ohjaava. Yleiskaavan käytöstä tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :ssä. 1.2 Kaavaprosessin vaiheet 1.2.1 Aloitusvaihe Osayleiskaavan laatiminen käynnistettiin Kemiönsaaren kunnan teknisen lautakunnan päätöksellä 22.3.2011. Aloitusvaiheessa koottiin suunnittelun käynnistämistä varten tarvittavat lähtötiedot ja laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja se asetettiin nähtäville 9.6. 11.7.2011. Tänä aikana jätettiin kaksi mielipidettä. OAS päivitetään tarpeen mukaan kaavaprosessin aikana. Tekninen lautakunta on hyväksynyt suunnittelualuetta koskevan kaavoitussopimuksen Varsinais- Suomen Energian kanssa ja hyväksynyt Ramboll Finland Oy:n kaavan laatijaksi 16.8.2011. Samassa yhteydessä osayleiskaavoitettava alue päätettiin laittaa rakennuskieltoon 31.12.2013 asti. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 30.3.2012. Neuvottelussa käsiteltiin mm. suunnittelun lähtökohtia, hankkeen aikataulua ja osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. 1.2.2 Valmistelu- ja luonnosvaihe Koottujen lähtötietojen, aloitusvaiheessa saadun palautteen ja viranomaisneuvottelun tulosten pohjalta laadittiin osayleiskaavaluonnos. Tarkoituksena on, että kaavaluonnos vastaisi mahdollisimman hyvin eri osallisryhmien ja viranomaisten kaavoitukselle asettamia tavoitteita. Kemiönsaaren kunnan tekninen lautakunta hyväksyy kaavaluonnoksen julkisesti nähtäville asetettavaksi vähintään 30 päivän ajaksi. Tänä aikana järjestetään yleisötilaisuus ja osallisilla on mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaislausunnot ja tarvittaessa järjestetään toinen viranomaisneuvottelu. Saatu palaute käsitellään kunnassa ja siihen laaditaan tarvittavat vastineet. Valmisteluvaiheen kuulemisen aineisto (kaavaluonnos) oli yleisesti nähtävillä 21.6. 3.8.2012 ja valmisteluvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 26.6.2012. Nähtävilläolon aikana jätettiin 22 mielipidettä ja 9 lausuntoa. 1.2.3 Ehdotusvaihe Suunnitelma tarkistetaan luonnosvaiheessa saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta osayleiskaavaehdotukseksi, joka asetetaan julkisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi. Nähtävilläoloaikana osallisilla on mahdollisuus jättää ehdotuksesta kirjallisia muistutuksia ja viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen saatu palaute käsitellään kunnassa ja siihen laaditaan tarvittavat vastineet. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu. Ehdotusvaiheessa saadun palautteen perusteella suunnitelmaan voidaan tarvittaessa tehdä vähäisiä muutoksia, jonka jälkeen se asetetaan Kemiönsaaren kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Jos kaavaan tehtävät muutokset ovat vaikutukseltaan merkittäviä, kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville. 1.2.4 Kaavan hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy Kemiönsaaren kunnanvaltuusto. Valtuuston hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Turun hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 1.3 Kaavan keskeinen sisältö Pääosa kaava-alueesta osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen (M). 1
Yhteensä 5 tuulivoimalaitoksen rakennuspaikat sekä ohjeellinen huoltotieverkosto, sähkölinjat ja muu tarvittava infrastruktuuri osoitetaan M-alueiden sisällä kohdemerkinnöin tai erillisinä alueen osina. Kaava-alueelle sijoittuva osa Stormossenin Natura 2000 alueesta ja valtiolle kuuluva kiinteistö osoitetaan luonnonsuojelualueeksi (SL). Lisäksi maa- ja metsätalousalueille sijoittuvat luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet osoitetaan "luo-1"-merkinnällä ja valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen rajaus merkitään "ge"-merkinnällä. Kaavassa on erityisesti määrätty sen käyttämisestä tuulivoimalan rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77 a ). Ilmailulaitoksen ja puolustusvoimien lausuntoa edellyttävien määräysten kautta voidaan rakennuslupavaiheessa varmistaa, että tuulivoimaloista ei aiheudu haittaa lentoliikenteelle tai puolustusvoimien toiminnalle. 1.4 Kaavan toteuttaminen Tuulivoimapuiston toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lain voiman. Tuulivoimalat tarvitsevat mm. rakennusluvan ja lentoesteluvan, joita hakee tuulivoimayhtiö. Myös sähkönsiirtoverkoston ja uusien huoltoteiden rakentaminen edellyttää asianmukaisia lupia. Tuulivoimapuiston rakentamisesta vastaa Lounaisvoima Oy. Hankkeen vaiheet voidaan yksinkertaistaa alla olevan luettelon muotoon: Lupaprosessi Hankkeen suunnitelmien laatiminen Urakoitsijoiden kilpailutus Alueelle tulevan tiestön rakentaminen/nykyisen tieyhteyden parantaminen Voimalaitosalueen tilavarausten tekeminen ja nostoalueiden rakentaminen Voimalaitosten perustusten rakentaminen Sähköaseman ja voimalinjojen rakentaminen Voimalaitosten pystytys Voimalaitosten koekäyttö Voimalaitosten käyttöönotto 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee Degerdalin, Gräsbölen ja Villkärrin välisellä metsäalueella noin 5 km päässä Kemiön keskustasta luoteeseen. Kaava-alue sijaitsee haja-asutusalueella ja alue ei ole yleis- tai asemakaavoitettu. Alueen pohjoispuolella on Natura-alue, joka sijaitsee osittain myös kaava-alueella. Alueen ympärillä on vakituista asutusta, lähimmillään noin sata metriä kaava-alueen rajasta. Tuulivoimalat sijoitetaan kuitenkin vähintään 500 metrin päähän asutuksesta. Tuulivoimapuiston kaava-alueen pinta-ala on noin 255 hehtaaria. 2.2 Hankkeen kuvaus Suunnittelualueella vireillä olevan hankkeen tavoitteena on toteuttaa alueelle 5 tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimapuisto. Tuulivoimapuisto koostuu varsinaisten voimaloiden lisäksi sähköasemasta sekä sähkönsiirto- ja huoltotieverkostoista. Yhtä tuulivoimalaa varten tarvittavan rakennuspaikan koko on noin 60 x 80 metriä. Voimalan perustus on kooltaan 10 x 10 tai 20 x 20 metriä perustustavasta riippuen. Tuulivoimalat perustetaan kallion päälle tai louhitaan kallioon, jolloin louhintasyvyys on noin 3 7 metriä. Voimaloiden napakorkeus on hankesuunnitelman mukaan noin 135,4 141 metriä, roottorien halkaisija 101 117 metriä ja voimaloiden välinen etäisyys toisistaan noin 400 500 metriä. Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan 20 kv maakaapeleilla. Sähköasema rakennetaan nykyisen 110 kv ilmajohdon viereen. Maakaapelit kaivetaan noin 0,7 metrin syvyyteen tai sijoitetaan kallion päälle suojaavan kerroksen alle ja sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan teiden yhteyteen. Kaapelikaivannon leveys on noin 0,4 metriä. Hankesuunnitelman mukaan rakennetaan 20 kv ilmajohto voimaloiden 1 ja 3 välillä, joko kokonaan tai osittain. Tuulivoimaloille johtavat tiet ovat leveydeltään 4 6 metriä. Jyrkissä mutkissa tiet rakennetaan mahdollisesti leveämmäksi. Tiet pohjustetaan murskeella ja päällystetään hiekalla ja soralla. Tie- 2
rummut rakennetaan kosteikkojen ja pintavesiuomien kohdalle. Tiestössä hyödynnetään pitkälti alueen nykyiset metsäautotiet, joita parannetaan. Tuulivoimahankkeeseen liittyvät uudet rakenteet. 2.2.1 Tuulivoimaloiden käytöstä poisto Tuulivoimaloiden käyttöikä on noin 25 vuotta, minkä jälkeen turbiinit voidaan uusia. Voimaloiden käyttöiän päätyttyä voimala puretaan sen pystytysalueella. Myös sähköverkko puretaan, ellei sähköverkolle ilmene muuta käyttöä. Tiestö jätetään, ellei maanomistajan kanssa ole muuta sovittu. Voimalan perustuksen maanalaiset osat voidaan jättää paikalleen ja perustukset maisemoidaan. Tuulivoimayhtiö varmistaa poiston maksamalla maanvuokrasopimuksessa sovitun vakuuden. Vakuus maksetaan viimeistään rakentamisen alkaessa ja käytetään, mikäli tuulivoimayhtiö ei ole voimalan käytön päädyttyä täyttänyt ennallistamisvelvollisuuttaan. 2.3 Luonnonympäristö 2.3.1 Maisemarakenne, maisemakuva Maisemallisessa maakuntajaossa kaava-alue sijoittuu Lounaismaahan ja siinä tarkemmin Lounaisrannikon ja Saaristomeren seutuun. Maaperää ja topografiaa luonnehtivat laajat kallioalueet, jotka ovat jäsentyneet kallioperää halkovien suoralinjaisten murroslaaksojen mukaan. Ruhjelaaksojen muodostamat lahdet jatkuvat kapeina syvälle sisämaahan. Silo- ja avokallioita on täällä enemmän kuin missään muualla Suomessa. Maiseman pääelementti on kuitenkin meri, jonka rakenne vaihtelee avomerestä sisäsaaristoon vaiheittain mannerta lähestyessä. Silo- ja avokalliota on paljon. Myös savikot ovat seudulla tavallisia, ja koska ilmastokin on edullista ja sekä kallio- että maaperässä on paikoin kalkkia, ovat lehdot ja muut rehevät kasvillisuustyypit yleisiä karujen saaristomänniköiden ja paljaiden kallioalueiden ohella. Koko seutu kuuluu hemiboreaaliseen tammivyöhykkeeseen. Hankealue sijoittuu sisäsaaristoon, jossa maata on merta enemmän ja merenlahdet ovat kapeita ja suojaisia. Saaren sisäosat muistuttavat rannikon maisemarakennetta. Saarella on muutamia viljeltyjä pitkänomaisia murroslaaksoja, joita rajaavat kallioiset metsäselänteet ja -saarekkeet. Topografia on vaihtelevaa ja korkeimmat alueet saarella nousevat 69 m mpy. Laaksot ovat melko tasaisia ja pitkänomaisia verkostoja muodostavia savitasankoja, jotka ovat viljelykäytössä. Kalastus on perinteisesti ollut tärkein elinkeino. Sisäsaariston kalastajakylissä on myös pidetty pienialaisia monipuolisesti viljeltyjä peltoja ja puutarhoja sekä laitumia ja niittyjä. Mannerrannikolle tultaessa peltomaan määrä lisääntyy voimakkaasti, ja olosuhteet ovat edulliset hedelmänviljelyllekin. Suuri osa Suomen rautakautisesta asutuksesta on keskittynyt sisämaahan Lounaisrannikon alueelle. Aktiivisella maankäytöllä on muutenkin pitkät perinteet. Saariston 3
asutus on perinteisesti keskittynyt tiiviisti rakennettuihin, mahdollisimman suojaisissa painanteissa oleviin kyliin. Ranta-alueilla sijaitsee vene- ja verkkovajaryhmiä. Seutu on suomenruotsalaisen kulttuurin valta-aluetta. Lounaisrannikolle on lisäksi tunnusomaista sekä perinteinen että uudempi huvila-asutus. Kaava-alue sijoittuu kallioselänteelle Kemiönsaaren luoteisiin sisäosiin. Merenlahdelle etäisyyttä on noin 2,5 km. Kallioselänteen korkeimmat kohdat kohoavat noin 55 metriä merenpinnan yläpuolelle. Kallio on kumpuilevaa ja avokallioiden väliin jää kosteita painanteita. Kaava-alueen eteläpuolella on itä-länsisuuntainen kapea purolaakso, joka johtaa länteen kohti merta. Pienipiirteisen kallioselänteen ja kapean murroslaakson liittymäkohta muodostaa selkeän maisemallisen rajan. Kaava-alueen pohjoispuolella on laajempi avosuoalue. Pohjoisosan avosuo sijaitsee noin 20 metriä merenpinnan yläpuolella. Gräsbölen hankealueella maa-aines on pääosin kallioista ja paikoin runsaskivistä karkeaa hietaa, hiekkaa ja soraa. Sora ja hiekkakerrostumat ovat Kemiönsaaren keskiosissa III-Salpausselän kerrostumia ja etelässä Dragsfjärdissä II-Salpausselän läntisimpiä kerrostumia. Metsäkuviot vaihtelevat paljon ja selänteillä karut männiköt ovat tyypillisiä. Metsänpohjat ovat herkkiä kulutukselle. Reunavyöhykkeet ovat vaihtelevia ja ne luovat selkeät reunat peltoaukeille. 2.3.2 Maa- ja kallioperä Karttatarkastelun perusteella maaperä on enimmäkseen kiveä tai ohuen moreenin peittämää kalliota. Soilla esiintyy paikoittain myös paksua turvekerrosta. Alueelle on ominaista laajojen avokallioiden esiintyminen sekä ohutpeitteiset kalliomänniköt. Avokallioalueiden välit ovat vaihtelevasti metsämaata ja pienialaisia soistumia. Kaava-alue kokonaisuudessaan sijoittuu Daladanten Pellasklintenin valtakunnallisesti arvokkaalle kallioalueelle (KAO020084, arvoluokka 3: hyvin arvokas, asteikolla 1 7, jossa arvokkain saa arvon 1). Kallioalueen kokonaisarvoluokkaan vaikuttavat geologisten arvojen lisäksi biologiset, maisemalliset ja muut arvot (muuttuneisuus, lähiympäristö, historia ja moninaiskäyttö). Rajatun arvokkaan kallioalueen pinta-ala on kokonaisuudessaan 709 ha, kun taas kaava-alueen pinta-ala on 255 ha. Daladanten Pellasklintenin kallioalue koostuu useista sekä tasaisen laajoista, loivapiirteisistä, että kapean jyrkkäpiirteisistä kallioselänteistä ja niiden välisestä alavammasta kallioisesta suomaastosta. Kallioalueen geologinen arvo liittyy harvinaisen laajoihin yhtenäisiin avokalliopintoihin, silokallioihin ja jyrkänteisiin. Nämä ominaisuudet ovat paljolti myös maisema-arvoja lisääviä tekijöitä. Arvokkaaksi luokitellun kallioalueen kivilaji on kokonaisuudessaan punertavaa mikrokliinigraniittia, jossa on paikoin pieniä gneissisulkeumia. Kyseiset kivilajit ovat Suomessa yleisiä. Kalliossa ei tiettävästi ole havaittu erityisiä kallioperän kehitykseen, sen muotoutumiseen liittyviä pienipiirteisiä rakenteita tai muita erikoisia yksityiskohtia. Entisen Turun ja Porin läänin kallioinventoinnit on tehty vuosina 1991 1993. Inventoinnit on aloitettu sieltä, missä kalliokiviaineksen taloudelliset hyödyntämispaineet ovat olleet kaikkein suurimmat ja niiden suorittamista on pidetty kiireellisenä tehtävänä, koska kallioista saatavan kiviaineksen käyttö luonnonsoraa korvaavana materiaalina on lisääntymässä. Daladanten Pellasklintenin alueen todetaan olevan biologisesti merkittävä, suurelta osin luonnontilainen ja karun mereinen. Alueella ei esiinny vaateliasta kalliolajistoa. Nykyisin alueeseen sisältyvät avokallioalueet ja harvapuustoiset lakikallioalueet ovat edelleen luonnontilaisia, joskin kulumista esiintyy monin paikoin. Kohdat, jossa kallion päällä oleva maakerros on mahdollistanut paremman metsän kasvun, ovat käytännössä metsätalousmaata ja monin paikoin taimikkoa tai nuorta kasvatusmännikköä. Alueen luonnontilaisuus biologisessa mielessä rajoittuu vain keskeisimpiin ohutpeitteisiin kallioalueisiin sekä Stormossenin suoalueelle, joka on liitetty Natura 2000 - verkostoon. Tuulivoimahankkeen vaikutuksista arvokkaaseen kallioalueeseen on saatu lausunto, joka on kaavaselostuksen liitteenä (geologi Reijo Pitkäranta, biologi Lauri Erävuori Sito Oy:stä, 23.11.2012). 4
Valtakunnallisesti arvokas kallioalue. Alueen topografiakartta. 2.3.3 Vesistöt ja vesitalous Kaava-alue sijaitsee laaksojen ympäröimällä kallioalueella. Kaava-alueella on yksi pieni lampi, Bogsböle träsk. Alueella on muutama isompi suoalue, sekä soistuneita kalliopainanteita. Suurin osa kaava-alueen pintavesistä päätyy Mossabäcken-puron kautta mereen. Alueen luoteispuolen pintavedet valuvat Stormossen-suon ja Bogsböle träskin kautta Mossabäckeniin. Alueen keskiosan ja itäosan pintavedet valuvat itäistä reittiä Bogsböle träskin ohi Mossabäckeniin. Alueen eteläosan pintavedet valuvat etelään Storbäcken-ojaan. Kaava-alueella ei sijaitse luokiteltuja, arvokkaita pohjavesialueita. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet sijaitsevat yli 6 km päässä kaava-alueesta. 5
2.3.4 Tuulisuus Suomessa tuuliolosuhteiltaan parhaiten tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita ovat rannikkoalueet, merialueet ja tunturit. Paikkakohtaista ja entistä tarkempaa tietoa Suomen tuuliolosuhteista on saatavissa Motivan ja Ilmatieteen laitoksen alihankkijoineen toteuttaman Tuuliatlasprojektin valmistumisen myötä. Marraskuussa 2009 julkistettu Suomen Tuuliatlas (www.tuuliatlas.fi) on tietokonemallinnukseen perustuva tuulisuuskartoitus ja sen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman tarkka kuvaus paikkakohtaisista tuuliolosuhteista, kuten tuulen voimakkuudesta, suunnasta ja turbulenttisuudesta alkaen 50 metrin korkeudesta aina 400 metriin saakka vuosi- ja kuukausikeskiarvoina. Tuloksia on mahdollista tarkastella tässä vaiheessa tarkkuudeltaan 2,5 x 2,5 kilometrin karttaruuduissa, sekä rannikolla ja muutamilla sisämaan paikkakunnilla 250 x 250 metrin karttaruuduissa. Tuuliatlaksen mallinnusten perusteella tuulen aritmeettinen keskinopeus (m/s) 100 metrin korkeudessa Kemiönsaaren Gräsbölen alueella on vuositasolla tarkasteltuna 6,7 7,0 m/s luokkaa. Korkeuden kasvaessa tuulen nopeus kasvaa ja 200 metrin korkeudessa saavutetaan 8,4 8,5 m/s taso. Gräsbölen alueella saavutetut tuulennopeudet ovat tyypillisiä hieman kauempana avomerestä sijaitseville saaristoalueille. Korkeampia tuulennopeuksia saavutetaan ulompana saaristossa, Pohjan- ja Suomenlahden merialueilla, Ahvenanmaan saaristomerellä sekä joillakin tunturialueilla. 2.3.5 Luonnonsuojelu Kaava-alue kokonaisuudessaan sijoittuu Daladanten Pellasklintenin valtakunnallisesti arvokkaalle kallioalueelle (KAO020084, arvoluokka 3: hyvin arvokas). Daladanten Pellasklintenin kallioalue koostuu useista sekä tasaisen laajoista, loivapiirteisistä, että kapean jyrkkäpiirteisistä kallioselänteistä ja niiden välisestä alavammasta kallioisesta suomaastosta. Arvokas kallioalue on esitetty kartalla kappaleessa 2.3.2. Tuulivoimapuiston kaava-alueen pohjoispuolelle ja osittain myös kaava-alueelle sijoittuu Stormossenin (FI0200004) Natura-alue. Alue koostuu keidassuon ja kallioalueen muodostamasta suojelullisesti arvokkaasta kokonaisuudesta, joka on suojeltu luontodirektiivin perusteella. Stormossenin suoalue (SSO020036) kuuluu myös valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan. Stormossenin suo on suurimmaksi osaksi avointa ja melko luonnontilaista sekä maisemallisesti komeaa. Reunametsät ovat säilyneet osin hakkaamattomina. Suojelualueen eteläosaan kaavaalueelle sijoittuva suo on osittain avoin puustoinen räme. Osayleiskaavasta on tehty erillinen luonnonsuojelulain 65 mukainen Natura-arvio, joka on kaavaselostuksen liitteenä (Sito Oy 2012: Natura-arvio tuulivoimayleiskaavan vaikutuksista Stormossenin Natura 2000 -alueeseen (FI0200004)). Stormossenista suunnitellaan perustettavan luonnonsuojelualue Ympäristöministeriön asetuksella. Asetusta ei ollut annettu vielä vuoden 2013 alussa. 6
Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat luonnonsuojelualueet. 2.3.6 Kasvillisuus ja luontotyypit Selvitysalue sijaitsee Gräsbölen pohjoispuoleisella kallioselänteellä. Alueelle on ominaista laajojen avokallioiden esiintyminen sekä ohutpeitteiset kalliomänniköt. Avokallioalueiden välit ovat vaihtelevasti kuivahkon kankaan mäntyvaltaista metsämaata ja pienialaisia soistumia. Alue on rakentamatonta kokonaisuudessaan. Alueen metsät ovat metsätalouskäytössä ja ne ovat käsiteltyjä lukuun ottamatta lakikallioiden kalliomänniköitä. Tuulivoimapuiston alueella ei ole tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä eikä luontoselvityksessä myöskään tehty havaintoja uhanalaisista lajeista (Sito 2012: Gräsbölen tuulivoimapuisto, luontoselvitys). Kuvaukset tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen luontoarvoista on esitetty kaavaselostuksen liitteissä. Voimaloista huomionarvoisimpana voidaan mainita voimala nro 1, joka sijaitsee avokallioiden ja kalliomänniköiden luonnehtimassa ympäristössä lähellä Stormossenin Natura-alueen rajaa. Luontoselvityksessä ei suunniteltujen huoltoteiden varsilla todettu erityisiä luontoarvoja. Suunnitellut sähkönsiirtoreitit sijoittuvat teiden yhteyteen tai rakentamattomaan ympäristöön. Rakentamattomassa ympäristössä pääosa sähkönsiirtoreiteistä sijoittuu hakkuualueille tai nuoriin taimikoihin. 2.3.6.1 Arvokkaat luontokohteet kaava-alueella Kaava-alueella sijaitsevia valtakunnallisesti arvokkaita luontokohteita on käsitelty edellä kappaleessa 2.2.5 (luonnonsuojelu). Alueella tehdyssä luontoselvityksessä arvokkaiksi luontokohteiksi todettiin myös Slätmossenin pääosin luonnontilainen suoalue sekä sen vieressä sijaitseva luonnonmaisemaltaan edustava kallioalue. Slätmossenin oligotrofinen suoalue käsittää laiteiden isovarpurämeitä sekä keskisemmän osan lyhytkorsirämeitä ja minerotrofisia lyhytkorsinevoja. Mainitut rämetyypit ovat Etelä-Suomessa luokiteltu silmälläpidettäviksi ja minerotrofiset lyhytkorsinevat vaarantuneeksi luontotyypiksi. Slätmossenin koillisosaan laskee pieni uoma (noro/puro), joka on osittain luonnontilainen ja siten vesilain suojelema kohde. Myös uoma on sisällytetty oheisella kartalla esitettyyn Slätmossenin suoalueen rajaukseen. Huomionarvoisiin luontokohteisiin lukeutuvat myös kaava-alueen länsiosassa sijaitsevat pienialaiset suot; neva ja isovarpuräme. Neva on pääosin luonnontilainen, se on minerotrofista lyhytkorsinevaa jonka laiteilla esiintyy isovarpurämettä. Arvokkaiden luontokohteiden alueelle sijoittuu suunnitelluista tuulivoimapuiston rakenteista vain sähkönsiirtoyhteys voimalalta 1 voimalalle 3, joka ylittää paikallisesti arvokkaan pienialaisen suokohteen. Suoalue on tarkoitus ylittää ilmajohdolla tai rakentaa kaapeli alueen ympäri. Lisäksi 7
kaava-alue kokonaisuudessaan sijoittuu Daladanten Pellasklintenin valtakunnallisesti arvokkaalle kallioalueelle (kartta kappaleessa 2.2.2). Arvokkaat luontokohteet kaava-alueella (kartta luontoselvityksestä, Sito 2012). 2.3.7 Linnusto 2.3.7.1 Pesimälinnusto Alueella on tehty pesimälinnustoselvitys kesällä 2011 (Suomen luontotieto Oy 2011: Kemiön Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistohankkeiden ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011), joka on esitetty kaavaselostuksen liitteissä. Selvitystyö on tehty keskittyen erityisesti lintudirektiivin liitteen I pesimälajien ja kansallisessa uhanalaistarkastelussa (Rassi ym. 2010) mainittujen lintulajien selvittämiseen. Gräsbölen alueella havaittuja lintudirektiivin liitteen I lajeja ovat kurki, pikkulepinkäinen ja palokärki. Kaikki em. havainnot sijoittuivat varsinaisen kaava-alueen pohjoispuolelle. Gräsbölen alueella linnustoselvityksessä ei havaittu uhanalaista lintulajistoa. Alueen pesimälinnustoa voidaan luonnehtia tyypilliseksi mäntyvaltaisten metsien lajistoksi. Erityisen niukkalinnustoisiksi todettiin alueen hoidetut mäntytaimikot. 2.2.7.2 Muuttolinnusto Gräsbölen alueella on tehty kevätmuutonseuranta keväällä 2012, ja sen tulokset on esitetty liitteenä (Suomen Luontotieto Oy 2012: Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsblen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys 2012). Syysmuutonseuranta on toteutettu syksyllä 2011 ja tulokset kokonaisuudessaan on esitetty kaavaselostuksen liitteenä (Sito Oy 2012: Nordanå Lövbölen ja Gräsbölen Lintujen syysmuuton selvitys 2011). Gräsbölen muutonseuranta on yhdistetty Nordanå Lövbölen muutonseurantaan, mistä johtuen tuloksetkin on raportissa esitetty pääasiassa molempia alueita koskien. Kemiönsaaren tunnetut päämuuttoreitit kulkevat etelä-pohjoissuunnassa sijoittuen Kemiönsaaren länsi- ja itäreunaan. Gräsbölen selvitysalue sijoittuu päämuuttoreittien väliin. Kemiönsaari toimii syksyisin kevättä merkittävämpänä muuttoväylänä, sillä pohjoisesta saapuvat linnut kasaantuvat mantereen loppuessa Kemiönsaaren niemenkärkiin, josta ne jatkavat matkaansa joko lounaaseen tai joskus myös suoraan etelään. Kemiönsaari toimii syksyisin muuttoa ohjaavana suppilona, joka kerää lintuja alueelle. 8
Kevätmuutto eroaa selvästi luonteeltaan syysmuutosta. Valtaosa muutosta tapahtuu korkealla alueiden yli eikä lähialueen pelloilla levähdä vastaavia lintumassoja kuin syysmuuton yhteydessä. Kemiönsaari on tunnettu etenkin petolintujen muuttoväylänä. Kemiönsaaren alueella vilkkaimpina päivinä muuttavien petolintujen yhteismäärä lähentelee tuhatta yksilöä. Myös syksyn 2011 havainnoinnissa alueiden ympäristössä petolintuja näkyi runsaasti ja mm. mehiläishaukkoja laskettiin 188, hiirihaukkoja 232, varpushaukkoja 310, nuolihaukkoja 42 ja ruskosuohaukkoja 31. Muuton ohella merkittävänä tekijänä vaikuttaa myös petolintujen syksyinen kasaantuminen Kemiönsaarelle, jolloin ne liikkuvat saarella laajalla alueella. Yksi kertymäalueista sijoittuu Nordanå Lövbölen eteläpuolelle Björkbodan peltoalueille. Merkittävimpiin muuttajiin Kemiönsaarella kuuluvat mm. merihanhet ja merikotkat. Yhteensä Nordanå Lövbölen ja Gräsbölen selvitysalueilla havaittiin lennossa 983 merihanhiyksilöä (mukana useaan kertaan laskettuja lintuja). Suurin osa, yli 80 %, tuulipuistojen alueella havaituista merihanhista liikkui tuulivoimaloiden törmäysriskikorkeudella. Kemiönsaari on sekä merikotkan pesimäaluetta että myös muualta tulevien lintujen talvehtimisaluetta. Merikotkan runsautta ja liikkuvuutta selvitysalueella kuvaa se, että 15 päivän havainnoinnilla tehtiin yhteensä 178 havaintoa törmäysriskikorkeudella liikkuvista merikotkista linnustoselvitysten selvitysalueilla. Näistä valtaosa eli 123 lintua havaittiin Nordanå Lövbölen tuulivoimapuiston selvitysalueella. Kurkien osalta muutontarkkailupäivät eivät osuneet nopeaan päämuuttohetkeen, mistä johtuen kurkien läpimuutosta alueen poikki ei saatu kunnollista kuvaa. 2.3.8 Liito-oravat Liito-oravien esiintymistä alueelta on kartoitettu keväällä 2012 (Sito Oy 2012: Gräsbölen tuulivoimapuisto, luontoselvitys). Selvitysalueella ei tehty havaintoja liito-oravista. Selvitysalueella esiintyy hyvin vähän liito-oraville edes potentiaalisesti soveltuvia elinympäristöjä. 2.3.9 Lepakot Alueella on tehty lepakkoselvitys kesällä 2011 (Suomen luontotieto Oy 2012, Kemiönsaaren Gräsbölen tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset: Lepakkoselvitys 2011). Selvitys kokonaisuudessaan on esitetty kaavaselostuksen liitteenä. Gräsbölen alueella lepakkokanta on tavanomaista, tai jopa heikkoa. Alueella havaittiin yksittäisiä pohjanlepakoita ja vesisiippoja. Suunnittelualueella ei tehty havaintoja lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoista. Gräsbölen kaava-alueella tehtiin yhteensä kuusi havaintoja pohjanlepakoista ja kaksi vesisiipoista. Vesisiippahavainnot tehtiin lajille tyypillisen tapaan vesistön tuntumasta, eli suunnittelualueella sijaitsevan pienen lammen (Bogsböle träsk) läheisyydessä. 2.3.10 Maa- ja metsätalous Kaava-alue on metsätalouskäytössä. 2.4 Rakennettu ympäristö 2.4.1 Väestön rakenne ja kehitys Kemiönsaaren kunnassa oli 7 165 asukasta 31.1.2012. Kaava-alueella ei ole asukkaita. 2.4.2 Yhdyskuntarakenne Kaava-alue sijaitsee Gräsbölen Bogsbölen peltolaakson pohjoispuolella ja Kemiön kirkonkylästä noin 5 kilometriä länteen. Kaava-alue sijaitsee taajama-alueiden ulkopuolella, eikä alueelle sijoitu yhdyskuntarakenteelle tärkeitä toimintoja. 2.4.3 Asuminen Kaava-alueella ei ole vakituisia asuntoja eikä myöskään loma-asuntoja. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat kaava-alueen rajan tuntumassa. Lähimpien rakennusten etäisyys lähimpään suunniteltuun tuulivoimalaan on kuitenkin yli 500 m. Maastotietokannan mukaan 1 km säteellä kaava-alueesta sijaitsee 32 asuinrakennusta ja 13 lomarakennusta. 9
Kartta kaava-alueen ja sen lähiympäristön rakennuskannasta (lähde: Maastotietokanta). 2.4.4 Palvelut Kaava-alueella ei ole palveluja. 2.4.5 Työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaava-alueella harjoitetaan metsätaloutta. Alueella ei ole työpaikkoja. Kemiönsaaren kunnassa oli 2 570 työpaikkaa vuonna 2009. Niistä 8 % on maa- ja metsätaloudessa, 19 % on teollisuudessa, 7 % rakentamisessa, 28 % julkisessa hallinnossa ja 35 % muissa palveluammateissa. 76 % kunnan työvoimasta käy töissä Kemiönsaaren kunnassa ja työttömyysaste oli 6,3 % vuoden 2012 alussa. 2.4.6 Virkistys Kaava-aluetta käytetään ulkoiluun, sienestykseen, marjastukseen ja metsästykseen. Kaavaalueella ei ole virallisia virkistyskohteita tai -reittejä. 2.4.7 Liikenne Kaava-alue sijaitsee Länsiniementien (yt 12061) pohjoispuolella. Länsiniementie johtaa Kemiön keskustasta länteen ja kääntyy Gräsbölen jälkeen luoteeseen ja päättyy Helgebodaan. Länsiniementietä käyttää 250 autoa vuorokaudessa Gräsbölen kohdalla. Tien länsipäässä on vähemmän liikennettä kuin sen itäpäässä. Kaava-alueen läheisyydessä ei ole muita yleisiä teitä. Varsinaisella kaava-alueella ei ole nimettyjä teitä ja alueella on vain metsäautoteitä. 2.4.8 Rakennettu kulttuuriympäristö Ympäröivän alueen rakennuskanta sijoittuu suurimmalta osalta kaava-alueen eteläpuolelle peltolaaksoon Länsiniementien varrella. Idässä ja lännessä asutus sijaitsee hieman kauempana kaavaalueesta kuin etelässä ja on keskittynyt Degerdalintien varrelle lännessä ja Villkärriin idässä. Suoraan kaava-alueen pohjoispuolella ei ole asutusta kovin lähellä. Länsiniementien varrella sijaitsevat asuinrakennukset ja niihin liittyvät talousrakennukset sijaitsevat rinteessä Länsiniementietä ylempänä. Rakennuskanta on pääosin vanhaa ja sijoittuu arviolta 1920 1940 väliselle ajalle. Rakennukset ovat puurakenteisia, peiterimalaudoitettuja ja pääosin punamullalla maalattuja harjakattoisia taloja, joissa on lohkokiviperustukset. Kaava-alueella ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöltään arvokkaita kohteita. Lähin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) on Sagalundin kotiseutumuseo 4 km kaava-alueesta itään. 6 10 km kaava-alueesta sijaitsee viisi muuta RKY-kohtetta. 10
Voimassa olevaan maakuntakaavaan tai seutukaavaan ei ole merkitty merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä osayleiskaava-alueelle tai sen läheisyyteen. Varsinais-Suomen maakuntamuseo on laatinut rakennuskantaa koskevan kulttuuriympäristöinventoinnin, joka on valmistunut Kemiön osalta talvella 2011 2012. Hankealueen läheisyydessä sijaitsee useita seudullisesti ja paikallisesti arvokkaita rakennuksia ja rakennusryhmiä. Kohteet on esitetty maisemaselvityksen liitekartassa. Kartta lähiympäristön rakennetun kulttuuriympäristön kohteista. 2.4.9 Muinaismuistot Kiinteät muinaisjäännökset ovat tärkeä ja arvokas osa alueen vanhinta kulttuuriympäristöä. Muinaismuistolain mukaan kaikki muinaisjäännökset ovat automaattisesti suojeltuja ilman mitään eri päätöstä tai toimenpidettä. Esihistorialliset muinaisjäännökset jaetaan arvonsa perusteella kolmeen luokkaan: Luokka 1: Kohteet katsotaan valtakunnallisiksi muistomerkeiksi, jotka ovat niin arvokkaita, että niiden säilyminen on turvattava kaikissa olosuhteissa. Vaikka ne tutkittaisiinkin, ne pyritään entisöimään. Luokka 2: Kohteiden arvoa ei voida selvittää ilman tarkempia tutkimuksia. Tutkimustulosten perusteella ne siirretään joko I luokkaan tai III luokkaan. Luokka 3: Kohteet, joita riittävästi tutkittuina tai kokonaan hävinneinä ei ole enää tarpeen pitää rauhoitettuina. Kaava-alueella ei sijaitse muinaisjäännöksiä muinaisjäännösrekisterin mukaan. Lähin tunnettu muinaisjäännös sijaitsee noin 200 metriä kaava-alueesta itään. Vuonna 2012 tehdyssä muinaisjäännösinventoinnissa ei myöskään löydetty muinaisjäännöksiä. 2.4.10 Tekninen huolto Kaava-alueen itäosan läpi menee Fortumin 110 kv sähkölinja Kemiönsaari Parainen. Alue ei kuulu Kemiönsaaren Veden toiminta-alueeseen. Muuta teknistä huoltoa kaava-alueella ei ole. 2.4.11 Erityistoiminnat Kaava-alueella ei ole erityistoimintoja. 11
2.4.12 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaava-alue ja sen ympäristö ovat pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Hankealueella ja sen lähellä kulkevat tiet ovat vähäliikenteisiä. Alueella ei ole muita merkittäviä melulähteitä. Nykytilanteessa hankealueen ja sen ympäristön melutilanteeseen vaikuttavat lähinnä liikenne sekä ajoittain maa- ja metsätaloustyössä käytettävät työkoneet. 2.4.13 Sosiaalinen ympäristö Kaava-alue on pääosin metsää ja avokalliota. Alueella ei sijaitse rakennuksia. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat kaava-alueen tuntumassa sen eteläpuolella. Aluetta voidaan käyttää ulkoiluun. 2.4.14 Maanomistus Kaavoitettavan alueen maa-alueet omistavat yksityiset maanomistajat lukuun ottamatta Naturaaluetta, joka on osittain valtion omistuksessa. Tuulivoimayhtiö on tehnyt vuokrasopimuksia maaalueista niillä tiloilla, joille tuulivoimalaitokset ja sähköasema on tarkoitus rakentaa. Kartta alueen kiinteistöistä. 2.5 Suunnittelutilanne 2.5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka viidettä lukuun ottamatta koskevat kaava-aluetta: 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 12
6) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtioneuvoston päätöksen mukaan yleistavoitteet on tarkoitettu sovellettaviksi kaavojen osalta vain yleispiirteisessä kaavoituksessa. Erityistavoitteita sovelletaan kaikkeen kaavoitukseen, ellei tavoitetta ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavamuotoa. Kaava-aluetta koskevat mm. seuraavat edellä mainittuihin aihekokonaisuuksiin sisältyvät yleis- ja erityistavoitteet: Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. 2.5.2 Seutukaava Alueella on voimassa Varsinais-Suomen seutukaava, joka sai 1.1.2010 maakuntakaavan statuksen. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavat 13.12.2010. Kaavat ovat tällä hetkellä Ympäristöministeriössä vahvistettavana ja korvaa seutukaavan vahvistettuaan. Seutukaavassa alueella on kaksi merkintää: luonnonsuojelualue (SL) ja ohjeellinen itä länsisuuntainen virkistysreitti alueen eteläosan halki. Kaavan eteläpuolella kulkeva yhdystie on myös merkitty kaavaan. Muita merkintöjä ei ole seutukaavassa aivan kaava-alueen läheisyydessä. 13
Ote seutukaavasta 2.5.3 Maakuntakaava Vaiheittain vahvistetut seutukaavat ovat voimassa maakuntakaavana, kunnes uusi laadittavana oleva maakuntakaava saa lainvoiman. Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan 13.12.2010 ehdotukset Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavoiksi. Kaavat korvaavat alueille vahvistetut seutukaavat. Maakuntavaltuuston päätöksen jälkeen kaava on siirtynyt ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Seuraavat merkinnät maakuntakaavaehdotuksessa sijoittuvat kaava-alueen sisälle tai rajoittuvat siihen: Ohjeellinen ulkoilureitti Suunnittelumääräys: Tarkemmassa maankäytön suunnittelussa tulee osoittaa reitin lopullinen sijainti. Natura-alueet Valtioneuvoston Natura 2000-päätöksen mukaan rajatut alueet. Suojelumääräys: Suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla luonnonarvoja turvaavia ja edistäviä. Suojelualue Suojelumääräys: Suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla luonnonarvoja turvaavia ja edistäviä. Arvokas kallio-, moreeni- tai harjualue Suojelumääräys: Alueen erityispiirteitä haitallisesti muuttavat toimenpiteet ovat kiellettyjä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä alueella sijaitsevan, geologisesti arvokkaan harju-, moreeni- tai kalliomuodostuman suojeluun ja hoitoon. Maa- ja metsätalous- /retkeily- / virkistysalue Suunnittelumääräys: Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista käyttötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta loma-asutusta, matkailua ja virkistyskäyttöä palvelevia toimintoja, sekä maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja. 14
Ote maakuntakaavasta. Kaava-alueen rajaus on lisätty kartalle sinisellä katkoviivalla. Varsinais-Suomen liitolla on tekeillä koko maakunnan kattava tuulivoimavaihemaakuntakaava. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 10.1. 15.2.2013. Vaihemaakuntakaavaan merkityt tuulivoima-alueet perustuvat kaavatyössä tehtyyn tuulivoimaselvitykseen (Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010 2011). Kaavaehdotuksessa Gräsbölen alueelle on osoitettu energiahuollon kohdemerkinnällä tuulivoimatuotannon alue (Gräsböle, en 804). Kohdemerkinnällä osoitetaan 3 9 tuulivoimalan tuulivoimapuistot. Tuulivoimavaihemaakuntakaavan selostuksessa todetaan energiahuollon kohdemerkinnän ohjausvaikutuksesta, että Maakuntakaavaan merkittyjen en-kohdemerkintöjen alueilla tulee jatkosuunnittelussa soveltaa ensisijaisesti yleiskaavaa (MRL 77 a ). Suunnittelutarveratkaisua voidaan soveltaa enintään 6 voimalan hankkeissa. Suuret yli kymmenen yksikön kokonaisuudet ovat mahdollisia vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi sellaisille alueille, jotka ovat pinta-alaltaan laajoja, koostuvat useista lähekkäisistä alueista tai joilta on poistunut tuulivoimatuotantoa rajoittava toiminto. Näissä tulee YVA-lain mukaisesti soveltaa YVA-menettelyä 15
Ote tuulivoimavaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Kaava-alueen rajaus on lisätty kartalle sinisellä katkoviivalla. 2.5.4 Yleiskaava Kaava-alueella tai sen lähellä ei ole voimassa yleiskaavaa. 2.5.5 Asemakaava Kaava-alueella tai sen lähellä ei ole voimassa tai vireillä olevaa asemakaavaa. 2.5.6 Rakennusjärjestys Kemiönsaaren rakennusjärjestys on astunut voimaan 1.2.2009. 2.5.7 Tonttijako ja -rekisteri Kaava-alue kuuluu valtion kiinteistörekisteriin. 2.5.8 Pohjakartta Pohjakarttana käytetään Maanmittauslaitoksen rasteriperuskarttaa, joka tulostetaan mittakaavassa 1:10 000. 2.5.9 Rakennuskiellot Kemiönsaaren tekninen lautakunta on kokouksessaan 16.8.2011 170 asettanut Nordanå Lövbölen, Gräsbölen ja Misskärrin tuulivoimalle kaavoitettavat alueet rakennuskieltoon 31.12.2013 asti. 2.5.10 Suojelupäätökset Kaava-alue sijoittuu Daladanten Pellasklintenin valtakunnallisesti arvokkaalle kallioalueelle (KAO020084). Tuulivoimapuiston kaava-alueen pohjoispuolelle ja osittain myös kaava-alueelle sijoittuu Stormossenin (FI0200004) Natura-alue. Natura-alue on osittain valtion omistuksessa. Stormossenin suoalue (SSO020036) kuuluu myös valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan. 2.5.11 Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Tuulivoimalahankkeen toteuttamiseen liittyy mm. seuraavia ympäristönsuojelua koskevia säädöksiä, suunnitelmia ja ohjelmia: YK:n ilmastosopimus EU:n ilmasto- ja energiapaketti EU:n energiastrategia 16
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma 2030 Energiapoliittiset ohjelmat Ilmansuojeluohjelma 2010 Kaukokulkeutumissopimusta koskeva pöytäkirja 1999 ja asetus nro 40/2005 Natura 2000-verkosto Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2006 2016 Melun ohjearvot 2.5.12 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Osayleiskaavoitettavan alueen läheisyydessä ei ole muita kaavahankkeita. 2.5.13 Muut lähialueiden tuulivoimahankkeet Lähimmät nykyiset tuulivoimalat sijaitsevat Högsårassa. Saarella on kolme 2 MW:n tehoista tuulivoimalaa, jotka on otettu käyttöön vuonna 2007. Ne sijaitsevat 29 km päässä Gräsbölen kaavaalueesta. Kemiönsaaren kuntaan on Gräsbölen ohella suunnitteilla kuusi muuta tuulivoimapuistoa: Nordanå Lövböle. Varsinais-Suomen Energia suunnittelee noin 30 tuulivoimalaitoksen rakentamista alueelle. Misskärr. Taaleritehdas suunnittelee 9 tuulivoimalaitoksen rakentamista alueelle. Stusnäs. SABA Wind suunnittelee enintään 5 tuulivoimalaitoksen rakentamista alueelle. Kasnäs. SABA Wind suunnittelee 3 tuulivoimalaitoksen rakentamista alueelle. Olofsgård. Konstsamfundet suunnittelee 15 20 tuulivoimalaitoksen rakentamista alueelle. Påvalsby. Alueelle suunnitellaan osuuskuntamuotoista tuulivoimarakentamista ja noin 15 tuulivoimalaa. Kartta Kemiönsaaren tuulivoimahankkeista. 2.5.14 Alueelle laadintavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset, mm inventoinnit Kaavan laadinnan aikana on tehty seuraavat selvitykset ja mallinnukset: Luontoselvitys (sis. liito-oravaselvityksen) Lepakkoselvitys Linnustoselvitys (pesimälinnusto ja muuttolinnusto) 17
Muinaisjäännösinventointi Maisemaselvitys Meluselvitys Varjostusmallinnus Selvitys vaikutuksista Natura 2000 -alueeseen Kemiönsaaren tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusselvitys Selvitykset ovat kaavaselostuksen liitteenä. 3. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve Kaavan laatimiseen on ryhdytty Varsinais-Suomen Energia Oy:n aloitteesta. Varsinais-Suomen Energia Oy:n tavoitteena on rakentaa Gräsbölen alueelle tuulivoimapuisto, jossa on 5 tuulivoimalaitosta. Tavoitteena on laatia osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimalaitosten sekä niihin liittyvän sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien rakentamisen kaava-alueelle ja että rakennusluvat tuulivoimaloille voidaan myöntää osayleiskaavan perusteella (MRL 77a ). Kaava-alue jää tuulivoimaloille, huoltotiestölle ja infrastruktuurille osoitettuja rakennuspaikkoja lukuun ottamatta nykyiseen maa- ja metsätalous- ja virkistyskäyttöön. Voimalaitoksia on tarkoitus rakentaa 5, joiden kokonaiskapasiteetti on arviolta noin 11,5 20 MW. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Varsinais-Suomen Energia Oy pyysi hakemuksessaan 7.3.2011 Kemiönsaaren kuntaa, että se käynnistäisi tarvittavat menettelyt yleiskaavan laatimiseksi suunnitellun tuulivoimakokonaisuuden alueelle. Kemiönsaaren tekninen lautakunta on päättänyt alueen kaavoittamisesta kokouksessa 22.3.2011 56. Kemiönsaaren tekninen lautakunta on hyväksynyt Gräsbölen tuulipuiston osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman kokouksessa 24.5.2011 111. Kemiönsaaren tekninen lautakunta on kokouksessaan 16.8.2011 170 asettanut Nordanå Lövbölen, Gräsbölen ja Misskärrin tuulivoimalle kaavoitettavat alueet rakennuskieltoon 31.12.2013 asti. Kemiönsaaren tekninen lautakunta on hyväksynyt suunnittelusopimuksen Varsinais-Suomen Energia Oy:n kanssa koskien Gräsbölen tuulipuistoa kokouksessa 16.8.2011 172. Kemiönsaaren tekninen lautakunta on valinnut Ramboll Finland Oy:n Gräsbölen tuulipuiston osayleiskaavan kaavoituskonsultiksi kokouksessa 16.8.2011 173. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumisja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 1. 3.4 Osayleiskaavan tavoitteet Tavoitteena on laatia osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimalaitosten sekä niihin liittyvän sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien rakentamisen kaava-alueelle ja että rakennusluvat tuulivoimaloille voidaan myöntää osayleiskaavan perusteella (MRL 77a ). Kaava-alue jää tuulivoimaloille, huoltotiestölle ja infrastruktuurille osoitettuja rakennuspaikkoja lukuun ottamatta nykyiseen maa- ja metsätalous- ja virkistyskäyttöön. Voimalaitoksia on tarkoitus rakentaa 5, joiden kokonaiskapasiteetti on arviolta noin 11,5 20 MW. 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 3.4.1.1 EU:n ilmasto- ja energiapaketti Eurooppa-neuvosto on sopinut yhteisestä, kaikkia jäsenmaita koskevasta tavoitteesta vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. Tavoitteena on myös lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus keskimäärin 20 prosenttiin EU:n energian loppukulutuksesta. Tuulivoiman rakentamisella voidaan edesauttaa EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoitteiden toteutumista. 18
3.4.1.2 Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 Suomelle uuden ilmasto- ja energiastrategian, joka käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä varsin yksityiskohtaisesti vuoteen 2020 ja viitteenomaisesti aina vuoteen 2050 asti. Ilmasto- ja energiastrategian mukaan Suomeen tulee rakentaa vuoteen 2020 mennessä noin 2'000 MW edestä tuulivoimaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomeen tulee rakentaa noin 700 tuulivoimalaitosta lisää. 3.4.1.3 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko Valtioneuvoston energiapoliittisessa selonteossa Suomen energiatuotannon tulevista linjauksista on tavoitteena lisätä uusiutuvia energiamuotoja 20 % vuoteen 2020 mennessä. Suomessa tuulivoimatuotannon kapasiteetti on 288 MW (12/2012) ja tavoitetasoksi vuonna 2020 on asetettu 2'000 MW. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi vuositasolla voimakasta lisärakentamista (150 200 MW/vuosi). 3.4.1.4 Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma 2030 Maakunnan keskeisin suunnitteluasiakirja on pitkän aikavälin maakuntasuunnitelma, joka osoittaa maakunnan tavoitetilan ja sen saavuttamiseksi tarvittavan strategian. Suunnitelman strategiassa vuodelle 2030 mainitaan mm. että "Varsinais-Suomi on hiilineutraali maakunta ja tuottaa merkittävän osan energiantarpeestaan uusiutuvalla energialla". 3.4.1.5 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 Varsinais-Suomen maakuntaohjelman tavoitteena mainitaan mm. että uusiutuvan energian osuus käytetystä energiasta on kasvanut merkittävästi sekä energiatehokkuutta ja energiasäästöä on lisätty. Toimenpiteenä edistetään maakunnallisen energiastrategian toteuttamista ja siinä erityisesti uusiutuvan energian tuottamisen lisäämistä. 3.4.2 Kunnan asettamat tavoitteet Kemiönsaaren kunta on laatinut suuntaviivat tuulivoimalle kunnan alueella kunnanvaltuuston päätöksellä 21.3.2012 15. 3.4.3 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat suunnittelua. Ne on esitetty tarkemmin kohdassa 2.5.1. 3.4.4 Osallisten tavoitteet Lounaisvoima Oy:n tavoitteena on rakentaa Gräsbölen alueelle viisi yksikköteholtaan noin 2,3 4 MW suuruista tuulivoimalaitosta. 4. OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne 4.1.1 Mitoitus Kaava-alue on kooltaan noin 255 ha. Suurin osa alueesta (194 ha) on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. 61 ha on osoitettu luonnonsuojelualueeksi. Tuulivoimaloiden rakennusaloja on osoitettu yhteensä 5 kpl. 4.1.2 Kaavamerkinnät Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää myös ulkoiluun ja virkistykseen. Rakentamismääräys: Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkostoja sekä pystytys- ja kokoonpanoalueita. Luonnonsuojelualue 19
Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla perustetut tai perustettaviksi tarkoitetut luonnonsuojelualueet. Suojelumääräys: Alueella ei saa suorittaa toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelualueeksi. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. /1 Suo ja luonnontilainen purouoma, /2 Kallioalue, /3 Neva, /4 Isovarpuräme. Hoitosuositus: Alueen käytössä on huomioitava, ettei luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän elinympäristön arvoja heikennetä. Tuulivoimalan alue. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan alueita, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Rakentamismääräys: Tuulivoimaloiden tornin korkeus saa olla enintään 145 metriä ja kokonaiskorkeus ei saa ylittää 205 metriä edellyttäen, että tuulivoimalan kokonaiskorkeus merenpinnasta ei ylitä ilmailuviranomaisen asettamia korkeusrajoituksia. Tuulivoimaloiden kaikki rakenteet, myös siipien pyörimisalue, on sijoitettava kokonaan alueen sisäpuolelle. Tuulivoimaloiden kokoamis- ja pystytysalueet on huoltoalueita lukuun ottamatta maisemoitava rakentamisen jälkeen. Voimaloiden tulee olla säädettävissä niin, että meluhäiriö ja varjostushäiriö ei ole kohtuuton asuinrakennuksilla. Voimalat on voitava varustaa jäänmuodostusta ehkäisevällä järjestelmällä. Ennen kunkin tuulivoimalayksikön rakentamista on haettava ilmailulain (1194/2009) 165 mukainen lentoestelupa. Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä pitää hankkeella olla Puolustusvoimien hyväksyntä. Luku osoittaa kuinka monta tuulivoimalaa alueelle saa sijoittaa Ohjeellinen tuulivoimalan sijainti. Tuulivoimalan numero. Valtakunnallisesti arvokas kallioalue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokas kallioalue. Suojelumääräys: Alueen erityispiirteitä haitallisesti muuttavat toimenpiteet ovat kiellettyjä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä alueella sijaitsevan, geologisesti arvokkaan kalliomuodostuman suojeluun ja hoitoon. Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Natura 2000 -verkostoon kuuluvat alueet. Suojelumääräys: Alueella ei saa suorittaa toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojelun perusteena olevia arvoja. Ohjeellinen sähköasema 20
Sähkölinja Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan nykyiset sähkölinjat. Ohjeellinen maakaapeli tai ilmajohto. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan ohjeelliset maakaapeliyhteydet tai ilmajohdot. Suunnittelumääräys: Maakaapelit tulee sijoittaa ensisijaisesti teiden yhteyteen Ohjeellinen merkittävästi parannettava tieyhteys ja maakaapeli. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan ohjeellinen merkittävästi parannettava tieyhteys ja maakaapeli. Suunnittelumääräys: Parannettavien tieyhteyksien ja maakaapelien suunnittelussa tulee ottaa huomioon vaikutukset luonnonarvoihin. Ohjeellinen uusi tieyhteys ja maakaapeli. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan ohjeellinen uusi tieyhteys ja maakaapeli. Suunnittelumääräys: Uusien teiden ja maakaapelien suunnittelussa tulee ottaa huomioon vaikutukset luonnonarvoihin. 4.1.3 Koko kaava-aluetta koskevat määräykset Tätä osayleiskaavaa saa käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77a ). Alueen rakentamiseen liittyvät toimenpiteet tulee tehdä siten, että alueen luonnontilaan kohdistuva vaikutus on mahdollisimman vähäinen. Teiden, sähkölinjojen ja maakaapeleiden suunnittelussa ja rakentamisessa on säilytettävä luonnon ja kulttuuriympäristön arvot. Tuulivoimaloiden sähkönsiirtojohdot on toteutettava ensisijaisesti maakaapeleina. Tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamistiet sekä maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä on voimalat purettava rakennusvalvonnan määräämässä kohtuullisessa ajassa ja rakennuspaikka ympäristöineen on ennallistettava erillisen suunnitelman mukaisesti. 4.2 Kaavan vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa arvioidaan ennakkoon toteuttamisen merkittävät vaikutukset tehtäessä kaavaa koskevia ratkaisuja. Vaikutusten arvioinnissa kaavan vaikutuksia verrataan nykytilaan. Kaavan vaikutusten arvioinnista on säädetty maankäyttö ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa MRL 9 ja MRA 1. Vaikutusarvioinnin toteuttaminen pohjautuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelmien ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko silta alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia (MRL 9 ). Tuulivoimapuiston sijoittuminen alueelle tuo muutoksia nykytilanteeseen. 4.2.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaava-alue sijaitsee metsäisellä kallioalueella Gräsbölen Bogsbölen peltolaakson pohjoispuolella taajamarakenteen ulkopuolella. Tuulivoimaloiden lähellä rakentamista rajoittavat voimaloiden aiheuttama melu ja välkyntä. Länsiniementien varrella sijaitsee asuinrakennuksia. Tuulivoimalat estävät tämän asutuksen leviämistä pohjoiseen edellä mainittujen tuulivoimaloiden vaikutusten takia. Voimalaitokset, huoltotiet ja energiansiirtoon tarvittavat rakenteet vaativat aluevarauksia ja laajentavat siten teknisen huollon verkostoja. Kaava-alueen pääkäyttötarkoitukseksi osoitetaan maa- ja metsätalous. Kaava-alueella ei ole muita maankäytönsuunnitelmia, joissa sille olisi osoi- 21
tettu uutta rakentamista, eikä loma- tai pysyvää asutusta. Suunnitellun maankäytön liikenteen järjestäminen ei edellytä muutoksia alueelliseen päätieverkkoon. Tuulivoimalat on suunniteltu rakennettavaksi niin keskitetysti kuin se on teknis-taloudellisesti mahdollista toteuttaa. Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei vähennä merkittävällä tavalla alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Voimalaitosyksiköt ja tarvittavat rakenteet sijoitetaan riittävän etäälle luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeistä alueista ja muinaisjäännöskohteita/alueista. Kaavalla ei ole merkittävää muutosta väestön, asumisen tai vapaa-ajan alueiden osalta aluerakenteeseen. Kaavassa osoitetun maankäytön toteuttaminen, kuten tuulivoimaloiden alueen rakentaminen ei edellytä yhdyskuntarakenteen hajauttamista, eikä uusien asuin-, virkistys- tai palvelualueiden toteuttamista voimassa olevista maankäytön suunnitelmista poikkeavalla tavalla. Kaavan toteuttamisesta ei siten aiheudu merkittäviä yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia. Kaava vahvistaa metsä- ja peltoalueiden osalta toteutuneen tilanteen. Kaava edistää valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita (VAT) mahdollistamalla toteutuessaan uusiutuvan energiamuodon, tuulienergian, hyödyntämisen sähköntuotannossa. Kaava-alue ei sijaitse maakuntakaavan mukaisella tuulivoimaloille soveltuvaksi osoitetulla alueella, mutta maakuntakaavassa ei ole myöskään käsitelty tuulivoimaa. Kaava-alueelle ei ole nykyisessä maakuntakaavassa osoitettu muuta maankäyttöä tai aluevarauksia, jotka estäisivät tuulivoimahankkeen toteuttamisen. Tuulivoimavaihemaakuntakaava on kuitenkin kuulutettu vireille syyskuussa 2011 ja sen ehdotus oli nähtävillä tammi helmikuussa 2013. Ehdotuksessa alueelle on osoitettu pistemerkinnällä tuulivoima-alue. Vuoden 2013 aikana on tarkoitus hyväksyä vaihemaakuntakaava. Valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa (VAT) todetaan, että voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnyttävä olemassa olevia johtokäytäviä. Erityistavoitteissa todetaan lisäksi, että valtakunnalliset energiahuollon kannalta merkittävät voimajohdon linjaukset on otettava huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa. Tuulivoimapuiston sähkönsiirron reitti Kemiönsaari Parainen 110 kv on osoitettu maakuntakaavassa. Nykyisen johtokäytävän hyödyntäminen toteuttaa valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita ja on maakuntakaavan mukainen. Tuulivoimapuiston sähköliittymä tehdään rakentamalla kevyt sähköasema nykyiselle 110 kv voimalinjalle. Sähköliittymä sijoittuu kokonaisuudessaan kunnan alueelle, eikä sillä siten ole ylikunnallisia vaikutuksia. Valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa esitettyjen yleis- ja erityistavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavia tämän kaavan vaikutuksia on arvioitu omina kohtinaan. Näitä ovat mm. vaikutukset maisemaan, elinkeinoihin, elinoloihin ja viihtyvyyteen, kasvillisuuteen, eläimistöön, kulttuuri- ja luonnonperintöön, linnustoon, liikenteeseen sekä kaavan melu- ja varjostusvaikutukset. 4.2.2 Vaikutukset vakituiseen ja loma-asumiseen Ihmisiin kohdistuvista haitallisista vaikutuksista tuulivoimaloiden välkkyminen, varjostus ja melu rajoittavat kaava-alueen maankäyttöä vakituiseen tai loma-asumiseen, joten kaava-alueelle ei voida jatkossa osoittaa tuulivoimaloiden toiminnasta häiriintyvää maankäyttöä. Alueen nykyinen maankäyttö voi jatkua ennallaan. Haitalliset vaikutukset kohdistuvat pääsääntöisesti kaavaalueelle ja sen lähiympäristöön lukuun ottamatta maisemallista muutosta. Lähimmät yksittäiset asuinrakennukset sijoittuvat noin 600 metrin etäisyydelle lähimmästä ohjeellisesta tuulivoimalan paikasta kaava-alueen eteläpuolella. Lännessä asutus sijaitsee yli yhden kilometrin etäisyydellä, sekä pohjoisessa ja idässä 1,5 km etäisyydellä ohjeellisista tuulivoimaloiden paikoista. Alueella, jolla tuulivoimaloiden melutaso ylittää valtioneuvoston asettamat lomaasumisen tai asumiseen käytettävien alueiden yö- tai päiväajan melutason ohjearvot ei ole vakituista tai loma-asutusta. Sen sijaan tuulivoimalat voivat heikentää asumisviihtyvyyttä niillä, jotka asuvat näkemäalueella ja joita tuulivoimalan varjostus, ääni tai läheisyys voi häiritä. Osayleiskaavassa on määräys, että tuulivoimaloiden melu- ja välkehäiriötä tulee pystyä säätämään tarvittaessa. 22
Tuulivoimaloiden etäisyydet lähimpään asutukseen mitattuna kaavaan merkitystä tuulivoimalan sijainnista. 4.2.3 Vaikutukset palveluihin Tuulivoimalahankkeella ei ole vaikutusta palveluihin eikä niiden kysyntään käytön aikana. 4.2.4 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan Teknologiateollisuus ry:n mukaan tuulivoima-alan työpaikat syntyvät jatkossakin pääasiassa teknologiateollisuuden pariin. EWEA (European Wind Energy Association) on laskenut, että Euroopassa tuulivoimapuiston rakentaminen työllistää keskimäärin 15 ihmistä rakennettua megawattia kohti. Tämä jakaantuu vielä siten, että voimaloiden ja niiden komponenttien valmistus työllistää noin 12,5 ihmistä ja rakentaminen työllistää 1,2 ihmistä megawattia kohti. EWEA on laskenut, että eurooppalainen tuulivoimapuisto synnyttää keskimäärin 0,33 käyttöön ja huoltoon liittyvää työpaikkaa asennettua megawattia kohti. Lisäksi muuhun toimintaan syntyy vielä 0,07 työpaikkaa/mw. Yhteensä tuulivoimapuisto työllistää käytön aikana noin 0,4 ihmistä asennettua megawattia kohti. Työllistävä vaikutus voi olla sekä paikallinen että koskea laajempaa aluetta. 4.2.5 Vaikutukset virkistykseen Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset kuljetukset, perustusten ja tieyhteyksien maarakennustyöt ja työkoneet voivat häiritä alueen virkistyskäyttäjiä, kuten myös toiminnan aikainen melu, varjostus ja maiseman muutos. Tuulivoimapuiston rakentamisen ja toiminnan aikaisia melu-, maisema- ja varjostusvaikutuksia on tarkasteltu omana kohtanaan. Rakentamisen aikaiset liikkumisrajoitukset koskevat vain rakennettavien alueiden lähiympäristöä ja ovat tilapäiset. Alueella voidaan ulkoilla, sienestää ja marjastaa rakentamisvaiheen jälkeen. Alueella ei ole merkittyjä virkistyskohteita tai -reittejä. Rakentamisen aikana ihmistoiminnan lisääntyminen alueella voi vaikuttaa eläinten esiintymiseen voimakkaimman rakentamisen alueilla sekä vaikuttaa varsinaisten rakennustöiden aikana myös väliaikaisesti alueen käyttöön metsästyksessä. Kaava-aluetta käytetään maatalouden ja metsänhoidon lisäksi lähinnä ulkoiluun, luonnon tarkkailuun sekä metsästykseen, marjastukseen ja sienestykseen. Toimivat tuulivoimalat eivät näitä toimia estä, mutta voimaloiden ääni, varjostus tai näkyminen voidaan kokea virkistyskäyttöä häiritsevinä tekijöinä. Talviaikana voimalan lähistöllä liikkumiselle aiheuttaa pienen riskin se, että tietyllä säällä voimalasta voi irrota lunta tai jäätä. Kaavamääräyksissä on määräys, että voimalat on voitava varustaa jäänmuodostusta ehkäisevällä järjestelmällä. Joidenkin ulkoilua, retkeilyä ja luonnosta nauttimista tuulivoimalan näkeminen voi häiritä laajemmallakin alueella. Osa taas saattaa retkeillä katsomaan tuulivoimaloita. 23
4.2.6 Vaikutukset liikenteen järjestämiseen ja liikenneturvallisuuteen Maa- ja metsätaloudesta, alueen virkistyskäytöstä ja tuulivoimapuiston toiminnasta aiheutuva liikenteen määrä alueella on vähäinen. Sen sijaan tuulivoimapuiston rakentamisen aikaisilla vaikutuksilla liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen on suurempi vaikutus. 4.2.6.1 Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmillaan tuulivoimalaitosten rakentamisen aikana. Rakentamisen aikana liikenteessä on suuri määrä raskasta ja muuta liikennettä hidastavia erikoiskuljetuksia. Tuulivoimalaitoksen osat ovat 20 60 metriä pitkiä. Painavimmat osat voivat painaa jopa 100 tonnia, ja kuljetuskaluston kanssa jopa 200 tonnia. Kuljetukset vaativat tiestöltä kantavuutta ja loivia kaarresäteitä. Erikoispitkät ja raskaat kuljetukset vaativat erikoiskuljetusluvan ELY-keskuksen liikenne ja infra -vastuualueelta. Erikoiskuljetusten ajaksi on teiden varsilta tarvittaessa poistettava tilapäisesti liikennemerkkejä, katuvalaisimia ja muita laitteita, jotka sijoituksena puolesta eivät mahdollista kuljetuksen perille pääsyä. Vaativimpien kuljetusten aikana voidaan tilapäisesti tie sulkea muulta liikenteeltä tai muutoin rajoittaa liikennettä kuljetuksen ajaksi. Edellä mainitut tilanteet ovat kuitenkin tilapäisiä ja hetkellisiä eikä niillä ole kovin suurta vaikutusta itse liikenneturvallisuuteen, lähinnä liikenteen sujuvuus saattaa kärsiä. Rakennustöiden aikana liikennemäärät kasvavat merkittävästi alueen tiestöllä. Esimerkiksi yhden teräsbetoniperustuksen rakentamisessa tarvittava betonimäärä merkitsee yli sata käyntikertaa tavalliselta betonisäiliöautolta. Teräsbetonitorniin tarvittava betonimäärä on vähintään noin 600 m 3 ja tavallisen betonisäiliöauton kuormakoko on 5 6 m 3. Perustusten rakentamiseen liittyvän liikenteen lisäksi myös huoltoteiden rakentamiseen ja olemassa olevien teiden kantavuuden parantamiseen liittyvä liikenne kasvattaa merkittävästi alueen nykyistä liikennettä. Tuulivoimalaitoksia palvelemaan tarvitaan rakennus- ja huoltoteitä. Tiet ovat sorapintaisia ja 4 6 metriä leveitä. Teiden rakennustarve on tässä tapauksessa kohtalainen, koska tuulivoimalaitosten tarvittavat tiet pyritään mahdollisimman pitkälle tehdä nykyisiä metsäautoteitä vahvistamalla. Uusia liittymiä ei tule yleisille teille, vaan tuulivoimapuisto käyttää nykyisiä metsäautoteiden ja yksityisteiden liittymiä. Länsiniementiellä on melko vähän liikennettä. Tie saatetaan joutua katkaisemaan hetkittäin isojen kuljetusten takia. Tuulivoimaloiden rakentaminen ei aiheuta merkittävää vaikutusta liikenteen järjestämiseen. Raskaan liikenteen kasvu rakentamisaikana saattaa aiheuttaa vaikutuksia liikenneturvallisuuteen. Raskaan kuljetusten kääntymiset yleisiltä teiltä risteäville huoltoteille lisäävät riskiä liikenneonnettomuuksien, kuten peräänajojen syntyyn. Tuulivoimapuiston vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen ovat rakentamisen aikaisia vaikutuksia. Kuljetukset hankealueelle voidaan hoitaa usealla eri tavalla. Turbiinit voidaan mahdollisesti kuljettaa alueelle Hangosta. Maanteitse vaihtoehtona on hoitaa kuljetukset Hangosta Perniöön ja sieltä Kemiöön idästä Strömman kanavan yli. Pidempi vaihtoehto on ajaa kuljetukset Perniöstä vielä Sauvon kautta ja ajaa Kemiöön pohjoisesta. On myös mahdollista hoitaa kuljetukset Hangosta meriteitse Kemiöön. Silloin vaihtoehtona on käyttää Skinnarvikin lastauspaikkaa tai Mjösundin satamaa, josta kuljetukset hoituisi teitä pitkin hankealueelle. 24
Tuulivoimakomponenttien mahdolliset reitit hankealueelle. 4.2.6.2 Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Tuulivoima-alueen toiminnan aikaiset liikennevaikutukset ovat vähäisiä. Tuulivoima-alueen toiminnan aikaiset huoltokäynnit tehdään pääasiassa pakettiautolla, ja huoltokäyntejä odotetaan olevan noin kolme vuodessa jokaista tuulivoimalaitosta kohti. Sähkönsiirron käytön aikaiset vaikutukset liikenteeseen jäävät vähäisiksi. Liikennettä aiheuttaa lähinnä sähköverkon, sähköasemien ja kaapeleiden huoltotyöt. Tuulivoimaloiden vaikutus lentoturvallisuuteen ja ilmaliikenteen sujuvuuteen selviää lentoestelupamenettelyn kautta. Ilmailulain (1194/2009) 165 mukaan yli 30 metriä korkeiden rakennelmien, rakennusten ja merkkien rakentamiseen tulee olla Liikenneturvallisuusviraston (TraFi) myöntämä lentoestelupa. Lupaa hakee alueen haltija. Hakemukseen tulee liittää ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto. Jollei lentoturvallisuus vaarannu ja ilmaliikenteen sujuvuus häiriinny, Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa luvan esteen asettamiseen. Lentoesteluvassa on esteen enimmäiskorkeus maanpinnasta esteen kohdalla. Este on merkittävä ja valaistava lentoestevaloin luvan ehtojen mukaisesti. Gräsbölen tuulivoimahanke on saanut myöntävän lausunnon Finavialta 5.2.2013. 4.2.7 Vaikutukset kiinteisiin muinaisjäännöksiin Muinaisjäännösinventoinnin ja muinaisjäännösrekisterin perusteella kaava-alueella ei ole muinaisjäännöksiä. Tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittava noin 60 x 80 metrin kokoinen alue muuttuu täysin kasvillisuuden poistuessa ja aluetta tasattaessa. Sama tilanne koskee rakentamisessa ja huoltotöissä tarvittavia uusia teitä. 4.2.8 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alueella ei sijaitse arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita tai alueita. Vakituiseen ja loma-asumiseen kohdistuvat kaavan vaikutukset on arvioitu kohdassa 4.2.2. ja vaikutukset kulttuuriympäristöön sekä arvokkaisiin kohteisiin ja alueisiin kohdassa 4.2.11. Maa- ja metsätalousalueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen. Tuulivoimaloiden perustamisessa ja rakentamisessa käytettävä laitteisto ja kuljetuskalusto ovat kooltaan erittäin suuria. Rakentamisen aikana syntyvät vaikutukset ovat pääasiassa paikallisia ja pienialaisia. Rakentamisen visuaaliset vaikutukset ulottuvat rakentamisen alkuvaiheessa pääasiassa lähimaisemaan. Tuulivoimalarakenteiden noustessa korkeammalle kohti lopullista korkeuttaan visuaaliset vaikutukset ulottuvat myös kaukomaisemaan. Rakentamisessa käytettävä laitteisto ja keskeneräiset tuulivoimalat voivat synnyttää väliaikaisesti sekavan maisemakuvan. Ra- 25
kentamiseen vaadittava tila on nykytekniikalla noin 60 x 80 m tuulivoimalaa kohden. Tämän alan lisäksi myös rakentamisessa tarvittavat uudet tiet muuttavat lähimaisemaa. Koko tuulivoimapuiston rakentaminen pyritään toteuttamaan yhden vuoden aikana. Osayleiskaavassa merkitään se alue, jolle tuulivoimalan perustukset tulee ja voi sijoittaa pistekatkoviivalla (merkinnällä tv). Tuulivoimalan kaikki osat tulee pysyä tämän alueen sisäpuolella. Perustuksen paikka on esitetty punaisella keskimerkinnällä ohjeellisena. 4.2.9 Vaikutukset tekniseen huoltoon Kaavan mukainen maankäyttö edellyttää tuulivoimapuiston osalta muutoksia tekniseen huoltoon. Muiden maakäyttömuotojen osalta, kuten maa- ja metsätalouden harjoittamisen osalta nykyiset verkostot ja yhteydet ovat riittävät. Tuulivoimapuistoon rakennetaan sähköasema Kemiönsaari Parainen 110 kv -voimalinjan viereen, jolle sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta tapahtuu 20 kv maakaapelein tai tietyissä kohdissa pienimuotoisella ilmajohdolla. Maakaapelit rakennetaan pääsääntöisesti huoltoteiden yhteyteen. Sähköasemalta sähkönsiirto valtakunnan sähköverkkoon tapahtuu liittämällä sähköasema 110 kv -voimalinjaan. Tuulivoimaloilla tehdään huolto-ohjelman mukaisia huoltokäyntejä voimalaa kohti 2 5 kertaa vuodessa ja ennakoimattomia huoltokäyntejä saman verran. Tuulivoimaloiden, niihin liittyvien maakaapelien, sähköaseman ja voimalinjan rakentaminen edellyttävät huoltotieyhteyksien parantamista, mitä varten on laadittu huoltotiesuunnitelma. 4.2.10 Vaikutukset maisemaan Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloista, huoltoteistä sekä niitä yhdistävistä maakaapeleista tai ilmajohdoista, joka kytketään sähköasemaan. Tuulivoimaloiden vaikutusten voimakkuuteen vaikuttavat niiden lopullinen koko ja malli. Tuulivoimaloiden tornit voidaan rakentaa sekä teräsrakenteisena putkimallina että ristikkorakenteisena terästornina. Visuaalisten vaikutusten laajuuteen vaikuttaa merkittävästi toteutettavien tuulivoimaloiden koko, malli ja sijoittuminen maisemassa. Kaava-alueelle suunnitellut tuulivoimalayksiköt koostuvat 135 141 metriä korkeasta tornista ja kolmilapaisesta roottorista, jonka halkaisija on noin 101 117 metriä. Tuulivoimalan tornin enimmäiskorkeus kaava-alueella on 145 metriä ja kokonaiskorkeus 205 metriä. Kaukomaisemaa tarkasteltaessa pienemmillä voimaloilla hallitsevia maisemakuvaa muuttavia elementtejä ovat tuulivoimaloiden eri nopeudella pyörivät roottorien lavat metsän rajassa. Suuremmilla tuulivoimaloilla voimaloiden pystysuuntainen runko-osa korostuu tämän lisäksi matalampia voimaloita enemmän kauempaa katsottaessa laajan avoimen näkymän takana. Voimalaitoksilla tullaan edellyttämään lentoestevalaistusta. Finavian Gräsbölen hankkeesta annetun lausunnon mukaan konehuoneen päällä tulee käyttää päivällä B-tyypin suuritehoinen (100'000 cd) vilkkuva valkoinen valo ja yöllä B-tyypin suuritehoinen (2'000 cd) vilkkuva valkoinen valo. Päivämerkintöjä, eli lapojen varustaminen kolmella punaisella raidalla, ei edellytetä. Lapojen, konehuoneen ja tornin ylimmän 2/3 tulee olla valkoinen. Tuulivoimaloiden valaisimet on suunnattu ylöspäin, joten ne valaisevat enemmän taivasta kuin ympäröivää maisemaa. Valaistus voi näkyä laajalle kirkkaana yönä. Lopullinen tieto vaadittavaista lentoestevaloista saadaan rakennusvaiheessa kun jokaiselle voimalalle haetaan oma lentoestelupa. Saariston maisemakuva on hyvin vaihteleva ja siihen vaikuttavat mm. saaristovyöhyke, saarten koko ja kasvillisuus, vuodenaika ja luonnontilaisuus. Saariston maisemakuva on yleisesti ottaen herkkä ja sen sietokyky muutoksille ja maisemahäiriöille on heikko. Manner- ja sisäsaaristossa sietokyky on kuitenkin tavallisesti parempi kuin väli- ja ulkosaaristossa. Maisemakuvassa tapahtuvat muutokset saattavat vaikuttaa hyvinkin laajalle alueelle ja vaihtelevasta maastosta johtuen tuulivoimaloiden näkyminen eri maastokohdissa vaihtelee paljon. Tuulivoimalat aiheuttavat näkyvän elementin maisemakuvassa. Visuaalisten vaikutusten voimakkuus ja havaittavuus riippuvat paljon tarkastelupisteestä ja ajankohdasta. Tuulivoimaloiden suuresta koosta johtuen visuaaliset muutokset maisemassa voivat ulottua laajallekin alueelle. Vaikutusalueen laajuus riippuu alueen topografiasta ja peitteisyydestä (kasvillisuudesta). Tuulivoimalat sijoittuvat lähimmillään 600 metrin päähän tärkeästä maisemallisesta reunavyöhykkeestä. Etäisyys on riittävä eikä siten uhkaa reunavyöhykkeen eheyttä. Tuulivoimaloiden rakentamisella on paikallisia vaikutuksia kallioperään perustuksista johtuen. Lisäksi sähkönsiirtoverkon rakentaminen vaikuttaa paikallisesti kallioperään ja maaperään, kun kaapelit pääosin sijoitetaan maaperään. Voimalat sijoittuvat arvokkaalle kallioalueelle. Rakenteet 26
ovat kuitenkin pistemäisiä. Jos ympäristö suojataan rakentamisen aikana, voidaan arvokkaan kallioalueen vauriot minimoida ja ehjää kallioaluetta jää edelleen jäljelle. Aivan tuulivoimalan lähiympäristössä rakennustöiden vaatiman tilan vuoksi tuulivoimalaa ympäröivä maisema muuttuu täysin noin 60x80 metrin kokoiselta alueelta kasvillisuuden hävittyä. Lisäksi kaava-alueelle rakennettavat tiet muuttavat maisemaa paikallisesti. Merkittävintä lähimaiseman muuttuvissa vaikutuksissa on, että suurikokoisimmat tuulivoimalat myös näyttävät suuremmilta tai näyttävät sijaitsevan tarkastelijaa lähempänä, mikä korostuu erityisesti asutuksen yhteydessä ja kulttuurimaisemassa lähimpien voimaloiden osalta. Yli viiden kilometrin päässä voimalat alkavat näyttää samankokoisilta, mikä rauhoittaa maisemakuvaa. Tätä lähempänä suurista voimaloista lähimmät korostuvat enemmän yksittäisinä ryhmästä sekä tuntuvat paikoitellen olevan liian lähellä tarkastelijaa avoimen kulttuurimaiseman tai paikoitellen asutuksen yhteydessä. Laajemmat, kaukomaisemaan kohdistuvat vaikutukset ovat lähimaisemaan kohdistuvia vaikutuksia vielä merkittävämmät. Tuulivoimalat näkyvät useaan suuntaan kaava-aluetta ympäröiville peltoalueille ja saarille. Havainnekuvia voimaloista on esitetty kaavaselostuksen liitteissä. Tuulivoimaloiden teoreettinen näkyvyysalue, arvioitu roottorin lapojen kärkeen asti (205 m korkeus). Mallinnuksessa on huomioitu maaston muoto ja yleistetty puuston peitteisyys. Mallinnus ei huomioi vaikutuksen vähentämisen etäisyyden kasvaessa. 27
4.2.11 Vaikutukset kulttuuriympäristöön sekä arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin Kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä, mutta hankealue sijaitsee Lounais-Suomen kulttuurihistoriallisesti rikkaalla alueella, jossa on useita arvokkaaksi luokiteltuja maisema- ja kulttuuriympäristöalueita. Hankkeen tarkasteluvyöhykkeellä sijaitsee neljä Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (1995) valtakunnallisesti arvokkaaksi osoitettua maisema-aluetta: Saaristomeren kulttuurimaisemat, Airisto Seili, Paimion jokilaakso sekä Uskelan- ja Halikonjoen laaksot. Näistä Paimion jokilaakso sijaitsee hankealuetta lähinnä, noin 20 km etäisyydellä. Osa hankkeen tarkasteluvyöhykkeellä sijaitsevista Varsinais-Suomen maakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista on esitelty valtakunnallisesti merkittävien maisema-alueiden yhteydessä. Näitä ovat: Högsåran kulttuurimaisema-alue, Tunnhamn Aspskärin kulttuurimaisema-alue sekä Airiston Seilin maisema-alue. Maakunnallisesti osoitetut rajaukset poikkeavat jonkin verran valtakunnallisista rajauksista. Lisäksi Varsinais-Suomen maakunnallisesti merkittäviin maisemaalueisiin lukeutuu Sauvon kulttuurimaisema-alue, joka edustaa lounaisrannikon kulttuurimaisemaa. Varsinais-Suomen maakuntamuseo on laatinut rakennuskantaa koskevan kulttuuriympäristöinventoinnin, joka on valmistunut Kemiön osalta talvella 2011 2012. Hankealueen läheisyydessä sijaitsee useita seudullisesti ja paikallisesti arvokkaita rakennuksia ja rakennusryhmiä. Kohteet on esitetty maisemaselvityksessä. Hankealueen tarkastelualueella on myös useita inventoituja perinnemaisemia, jotka on luokiteltu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaiksi. Kohteet on esitetty maisemaselvityksessä. Hankealueella on tehty muinaisjäännösinventointi toukokuussa 2012, eikä muinaisjäännöksiä alueella havaittu. Vanhoista kartoista voidaan todeta, että kaava-alueella ei ole ollut asutusta, eikä teitä historiallisella ajalla. Tuulivoimaloiden vaikutukset alueen luonteeseen ovat monitahoisia. Kaava-alueen ympäristön metsät ovat pääasiassa metsätalouden ja laaksot maatalouden käytössä. Kaavassa osoitetuilla maankäyttömuodoilla, maa- ja metsätalousalueella tai luonnonsuojelualueella ei ole merkittäviä vaikutuksia kulttuuriympäristöön, arvokkaisiin alueisiin ja arvokkaisiin kohteisiin. Tuulivoimalat sen sijaan tulevat toteutuessaan muuttamaan alueen kulttuuriympäristön luonnetta. Uusien energiantuotantoon liittyvien elementtien, kuten tuulivoimaloiden voisi siinä mielessä olettaa sopivan maisemaan ainakin toimintansa puolesta. Ongelmana on tuulivoimaloiden suuri koko ja kulttuuriympäristön luonne. Maisemassa on nykyisin näkyvissä lähinnä vain pienipiirteistä, perinteisempää vanhaa rakennuskantaa ja kulttuuriympäristöä. Perinteisessä, pienimittakaavaisessa viljelymaisemassa kookkaat tuulivoimalat eivät uuden teknologian edustajina istu maisemaan kovin hyvin. Maiseman hierarkisia kohtia eli maamerkkejä tuulivoimaloiden voidaan sanoa litistävän. Hierarkisia kohtia ovat mm. Kemiön kirkko ja Dragsfjärdin kirkko. Tämä vaikutus on voimakkaimmillaan alussa, mutta ajan mittaan katsojan silmän tottuessa tuulivoimaloihin tämän kaltainen vaikutus lievenee. 4.2.12 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin Tuulivoimapuiston rakentamisen myötä osa kaava-alueen luonnonympäristöstä muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Rakennettavilla alueilla puuston hakkuu, maaston tasaaminen ja muut rakentamiseen liittyvät toimet aiheuttavat luonnonympäristön häviämistä. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana alueella liikkuminen voi aiheuttaa pysyviä tai väliaikaisia muutoksia myös varsinaisia rakentamisalueita laajemmilla alueilla. Tällaisia muutoksia ovat muun muassa työkoneiden liikkumisesta aiheutuvat kasvillisuuden ja maaston kulumisvauriot sekä puuston kaataminen ahtailla alueilla voimaloiden komponenttien kuljettamisen ja kokoamisen yhteydessä. Huoltoteiden ja tuulivoimaloiden perustusten rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia muutoksia kaava-alueen vesitaloudessa. Rakentamisen aiheuttama maakerrosten tiivistyminen ja muutokset veden pintavalunnassa voivat vaikuttaa myös rakentamisalueiden välittömässä läheisyydessä sijaitseviin luontotyyppeihin. Vesitalouden muutoksille erityisen herkät kohteet, kuten pienvedet ja suoalueet, voidaan tielinjojen tarkemmassa suunnittelussa huomioida niihin kohdistuvien haitallisten muutosten ehkäisemiseksi. Tuulivoimapuiston suunnitellut rakenteet (tuulivoimalat, huoltotiet ja sähkönsiirtoyhteydet) sijoittuvat pääasiassa metsätalouskäytössä oleville alueille, jotka ovat luontoarvoiltaan tavanomaisia. Vain sähkönsiirtoyhteys voimalalta 1 voimalalle 3 sijoittuu paikallisesti arvokkaalle pienialaiselle 28
suokohteelle, joka on huomioitu hankkeen suunnittelussa vaihtamalla alueelle suunniteltu maakaapeli tältä osin ilmajohdoksi. 4.2.13 Vaikutukset eläimistöön Rakentamisalueisiin kohdistuvien suorien kasvillisuusvaikutusten lisäksi tuulivoimapuiston rakentaminen aiheuttaa muun rakentamisen tavoin myös elinympäristöjen pirstoutumista. Pirstoutuminen tarkoittaa yhtenäisen luonnonympäristön muutosta toisistaan erillisiksi saarekkeiksi ja sillä on siten negatiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. 4.2.13.1 Vaikutukset linnustoon Pesimälinnusto: rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentaminen lisää rakentamisaikanaan ihmistoimintaa ja siitä aiheutuvia häiriötekijöitä (mm. melu) hankealueella, millä voi olla vaikutusta alueella pesiviin lintulajeihin. Rakentamisesta aiheutuvat häiriötekijät kohdistuvat pääasiassa tuulivoimaloiden ja niiden oheisrakenteiden rakentamisalueille, minkä takia niistä aiheutuvien vaikutusten voidaan arvioida jäävän pääasiassa rakentamisalueiden läheisyyteen. Poikkeuksen tähän tekevät lähinnä rakentamisen mahdollisesti edellyttämät junttaus- ja louhintatyöt, joista aiheutuva melu voi ulottua laajemmallekin alueelle. Pesimälinnusto: tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset vaikutukset Yleisesti tuulivoimaloiden vaikutukset lintuihin ja linnustoon voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan, joiden vaikutusmekanismit ovat erilaiset. Nämä vaikutusluokat ovat: 1. Tuulivoimapuiston rakentamisen aiheuttamien elinympäristömuutosten vaikutukset alueen linnustoon 2. Tuulivoimapuiston aiheuttamat häiriö- ja estevaikutukset lintujen pesimä- ja ruokailualueilla, niiden välisillä yhdyskäytävillä sekä muuttoreiteillä 3. Tuulivoimapuiston aiheuttama törmäyskuolleisuus ja sen vaikutukset alueen linnustoon ja lintupopulaatioihin Tuulivoimapuiston sijoitusalueen luonne määrittelee osaltaan sen, mitkä tekijät nousevat hankkeen linnustovaikutusten kannalta merkittävimpään asemaan. Maa-alueilla tuulivoimalat sekä niiden oheistoiminnot sijoittuvat usein suoraan lintulajien pesimäympäristöjen läheisyyteen, minkä takia linnustovaikutusten voidaan näiden hankkeiden osalta ennakoida aiheutuvan pääasiassa elinympäristöjen muuttumisesta sekä lisääntyvistä häiriötekijöistä lintujen pesimäalueilla. Törmäysriskit Törmäyksistä johtuvaa lintukuolleisuutta aiheuttavat sekä lintujen yhteentörmäykset varsinaisten tuulivoimaloiden että myös törmäykset tuulivoimapuistoon liittyvien muiden rakenteiden, kuten sähkönsiirrossa käytettävien voimajohtojen, kanssa. Voimakkaimmin tuulivoimapuiston aiheuttaman törmäysriskin suuruuteen vaikuttavat yleisesti alueella vallitsevat sääolosuhteet, yleinen topografia ja maastonmuodot, tuulivoimapuiston koko, rakennettavien tuulivoimaloiden rakenne ja pyörimisnopeus sekä alueen lintumäärät ja niiden lentoaktiivisuus. Ympäristöolosuhteiden lisäksi eri lintulajien alttius yhteentörmäyksille tuulivoimaloiden kanssa vaihtelee huomattavasti myös lajin fyysisten ominaisuuksien ja lentokäyttäytymisen mukaan. Suurimmat törmäysriskit kohdistuvat erityisesti isokokoisiin ja hidasliikkeisiin lintulajeihin, mm. petolinnut, kuikat ja haikarat, joiden mahdollisuudet nopeisiin väistöliikkeisiin ovat rajatummat. Häiriö- ja estevaikutukset Törmäyskuolleisuuden ohella linnustovaikutuksia voi tuulivoimarakentamisesta aiheutua myös lintujen yleisen häiriintymisen ja estevaikutusten kautta, jotka voivat osaltaan muuttaa lintujen vakiintuneita käyttäytymismalleja hankealueella ja sen lähiympäristössä. Häiriöllä (häiriintymisellä) tarkoitetaan tässä yhteydessä lintujen yleistä siirtymistä kauemmas rakennettavien tuulivoimaloiden läheisyydestä, mikä voi rajoittaa linnuille soveltuvien ruokailu- tai lisääntymisalueiden määrää sekä vaikeuttaa niiden ravinnonsaantia ja pesäpaikkojen löytämistä. Vaikutukset pesimälinnustoon Gräsbölen alueella Tavallisimpien metsälajien (mm. varpuslinnut) on tutkimuksissa havaittu sietävän varsin hyvin perinteisistä rakentamistöistä aiheutuvaa häirintää, mikäli rakentamistoiminta ei kohdistu suoraan niiden pesimäympäristöön, vaan niiden pesäpaikan ympärille jää vielä lisääntymiseen soveltuvia alueita. Gräsbölen alueen pesimälinnustoa voidaan luonnehtia tyypilliseksi mäntyvaltaisten 29
metsien lajistoksi, eikä selvityksessä tehty havaintoja lajeista joiden tiedetään erityisesti välttelevän aktiivisen ihmistoiminnan alueita (esim. kehrääjät, metsot, suuret päiväpetolinnut). Hankealueen metsät ovat laajalti aktiivisessa metsätalouskäytössä, ja suunnitellut tuulivoimalat on sijoitettu pääosin käsitellyille, linnuston kannalta jokseenkin vähäarvoisille alueille. Gräsbölen alueella tehdyt havainnot lintudirektiivin liitteen I lajeista (kurki, pikkulepinkäinen ja palokärki) sijoittuivat varsinaisen tuulivoimapuistoalueen pohjoispuolelle. Alueen pesimälinnustoselvityksessä ei tehty havaintoja uhanalaisesta lintulajistosta. Vaikutukset muuttolinnustoon Tuulivoimapuisto muodostaa törmäysriskin myös muuttolinnustolle. Törmäysriskin ohella tuulivoimapuistot voivat synnyttää muuttolinnustolle myös nk. estevaikutuksia, joissa voimalat tai voimala-alueet estävät lintuja käyttämästä niille vakiintuneita muutto- tai ruokailulentoreittejä. Tällöin linnut voivat joutua kiertämään niiden reitille tulevan esteen, millä voi erityisesti suurien tuulivoimapuistojen ja lintujen säännöllisten lentoreittien kohdalla olla merkitystä lintujen vuorokausittaisen energiantarpeen ja tätä kautta edelleen yleisen elinkyvyn kannalta. Muuttolintujen osalta yksittäisestä tuulivoimapuistoalueesta ja sen väistämisestä aiheutuvan matkanlisäyksen merkitys lintujen muutonaikaiseen energiankulutukseen on kokonaisuudessaan arvioitu varsin pieneksi, joskin myös tämän vaikutuksen suuruus voi korostua lintujen muuttoreitille osuvien tuulivoimapuistoalueiden määrän kasvaessa. Gräsbölen tuulipuisto on kooltaan melko pieni, ja tuulivoimalat on suunniteltu sijoitettavan lintujen pääasiallisen muuttosuunnan (lounas-koillinen) suuntaisesti. Estevaikutuksia ei voida pitää merkittävinä. Kevätmuutto Lounais-Suomen merenlahdet ovat merkittäviä muuttoa sisämaahan ohjaavia väyliä. Myös hankealueen lähistöllä on merkittäviä muuttoväyliä (esim. Faunatica 2012). Paimionlahti on alueen tärkeimpiä muuttoa ohjaavia väyliä, ja monien lintulajien muuttoreitti kulkee Kemiönsaaren länsireunaa seuraten. Toisaalta Kemiönsaaren pohjoispuolella sijaitseva Halikonlahti kerää runsaasti muuttajia, joiden reitti kulkee alueelle yleensä Kemiönsaaren itäreunaa. Siten tärkeimmät muuttoreitit kulkevat hankealueen ulkopuolella. Etenkin vesilinnut, hanhet ja joutsenet seuraavat vesistöjä niin pitkään kuin mahdollista, mutta myös esimerkiksi kyyhkyjen ja monien varpuslintujen muutto kerääntyy johtolinjoille. Petojen muuttoreitit kiertävät yleensä vesistöjä viimeiseen asti, mutta lentotapansa vuoksi ne kaartelevat usein nousevissa ilmavirtauksissa, joita muodostuu esim. avointen kallionlakien ja joskus peltoaukeiden ylle. Kevätmuutonseurannan havaintojen perusteella hankealueen kautta ei muuta merkittäviä määriä lintuja, vaan edellä esitetyn mukaisesti linnut seurailevat pääosin Kemiönsaaren rantaviivaa. poikkeuksen tästä muodostavat joutsenet, joita kerääntyy Björkbodan pelloille etenkin lumisina keväinä, jolloin lounaissaariston pellot vapautuvat lumesta ensimmäisinä, ja osittain kurki, jonka yksilömäärät jäivät kuitenkin seurannassa melko pieniksi. Seurannassa kurkien havaittiin muuttavan suurelta osin törmäysriskikorkeuden yläpuolella, mikä selittyy sillä, että mereltä tulevat parvet pysähtyvät ennen sisämaahan jatkamistaan kaartelemaan korkeutta ottaen heti mantereen saavutettuaan. Siten useimmat kurkiparvet muuttavat hankealueen kohdalla hyvin korkealla. Kurkien pääväylä Kemiönsaarella kulkee yleensä saaren länsireunaa seuraten, ja siten hankealueen ohitse, jolloin myöskään estevaikutus ei ole kurjen osalta merkittävä. Edellä esitetyn perusteella hankkeen kurkeen kohdistuvat vaikutukset voidaan arvioida vähäisiksi. Petolintuja muuttaa Kemiönsaaren kautta keväisin kohtalaisen suuria määriä, joskin muuttavien petolintujen määrä on keväällä selvästi syysmuuttoa vähäisempi. Lisäksi seudulla kiertelee ympäri vuoden merikotkia. Merikotkaa käsitellään omassa kappaleessaan myöhemmin syysmuuton yhteydessä. Muista petolinnuista kevätmuutonseurannan aikana havaittiin eniten varpushaukkoja, hiirihaukkoja ja mehiläishaukkoja. Petolintujen pääreitti kulkee seurannan havaintojen mukaan hankealueen länsipuolitse ja vain osittain sen kautta lintujen suunnatessa kohti Paimionlahden pohjukkaa. Suurin osa muuttavista petolinnuista muutti törmäysriskikorkeuden yläpuolella, mikä selittynee lintujen taipumuksella ottaa kurjen tapaan korkeutta heti meren ylityksen jälkeen. Muuttajien suhteellisen vähäisen määrän huomioon ottaen törmäysriskit voidaan arvioida vähäisiksi, ja hankkeen vaikutukset petolintuihin siten vähäisiksi. Syysmuutto Syysmuuttoselvityksessä todettiin merkittävän osan selvityksessä havaituista läpimuuttavista linnuista kulkevan suunniteltujen tuulivoimapuistoalueiden poikki. Lintujen muuttokorkeus vaihteli sääolosuhteiden mukaan ja esim. pilvisellä ja heikkotuulisella säällä muuttokorkeus oli mm. useilla petolinnuilla törmäysriskialueella. Petolintujen osalta törmäysriskiä nostaa osaltaan myös peto- 30
lintujen syksyinen kasaantuminen alueelle, jolloin ne liikkuvat laajalla alueella Kemiönsaarella, ja niiden taipumus kaarrella nousevissa ilmavirtauksissa, joita muodostuu korkeiden kukkuloiden ja avokallioiden yläpuolelle, eli juuri tuulivoiman kannalta suotuisimmille maastonkohdille. Suunnitellut tuulivoimalat muodostavat törmäysriskin alueella kaarteleville petolinnuille. Törmäysriskin suuruuden arviointi edellyttäisi seurantaa petolintujen suunniteltujen tuulivoimaloiden toimintaalueella viettämästä ajasta sekä lentokäyttäytymisestä. Petolinnuston ohella muutonseurannassa törmäysriskille alttiiksi nousivat esiin etenkin merihanhet, joille Björkbodan pellot muodostavat joinakin vuosina hyvin merkittävän pesinnänjälkeisen kertymäalueen. Gräsbölen läheisyydessä merihanhet eivät yleensä ruokaile, mutta ne saattavat lentää alueen kautta siirtyessään esimerkiksi Sauvon Tapilanlahdelta Björkbodaan. Hanhien törmäysriskiä voidaan mallintaa seuraavasti ns. Bandin törmäysriskimallia hyväksikäyttäen: Hanhet viihtyvät alueella yleensä noin elokuun puolivälin ja syyskuun puolivälin välisen ajan, eli noin 30 päivää. Elo syyskuun aikana selvityksessä havaittiin yhdeksänä havaintopäivänä kaikkiaan 983 merihanhea, joista 80 % lensi törmäysriskikorkeudella. Keskimäärin merihanhia siis lensi törmäysriskikorkeudella 87 yksilöä/päivä. Hanhien on tutkimuksissa todettu välttelevän tuulivoimapuistoja, joten on tarkoituksenmukaista olettaa, että 99 % linnuista välttäisi alueen kautta lentämisen ja siten törmäyksen. Ns. worst-case scenario on, että kaikki hanhet lentäisivät törmäysriskikorkeudella tuulivoimala-alueen läpi päivittäin. Tällöin saadaan merihanhien kuolleisuudeksi kuukauden ajalle 2,59 lintua. Tämä on luonnollisesti selvä yliarvio, sillä hanhien päivittäinen lentoreitti ja lentokorkeus vaihtelevat, ja koska alueen tärkein ruokailureitti kulkee tärkeimmän lepäilyalueen, Sjölaxin ja Björkbodan peltojen välillä, on todennäköistä, että useimpina päivinä hanhet eivät lainkaan lennä Gräsbölen tuulivoima-alueen kautta. Mikäli arvioidaan voimakkainta mahdollista vaikutusta, voidaan kuitenkin arvion pohjana käyttää em. 2,59 hanhikuolemaa, joka on noin promille Kemiönsaarella syksyisin levähtävien merihanhien määrästä. Tälläkään, selkeällä yliarviolla, ei ole merkittävää vaikutusta merihanhipopulaatioon. Kun lisäksi huomioidaan, että Suomen merihanhikanta on selvässä kasvussa kanta on Lintuatlaksen mukaan kaksinkertaistunut 80-luvulta 2000 luvulle voidaan hankkeen vaikutukset merihanhikannalle arvioida hyvin vähäisiksi. Merikotka Nykyisen tietämyksen mukaan merikotkaa pidetään yhtenä tuulivoimaloiden törmäysvaikutusten kannalta alttiimmista lajeista johtuen sen suuresta koosta sekä lentotavasta (hidas kaartelu nousevien ilmavirtauksien kannattamana). Merikotkien törmäysriskien ja törmäysvaikutusten kannalta keskeinen tekijä on erityisesti merikotkien tuulivoimaloiden pyyhkäisyalueella viettämä aika, johon vaikuttavat lintujen lentoaktiivisuus suunnitellulla tuulivoimala-alueella sekä toisaalta lintujen taipumus vältellä tuulivoimatuotannossa olevia alueita. Merikotkia liikkuu selvitysalueella koko vuoden ja muuttavien lintujen osuus koko havaintomäärästä on vähäinen verrattuna alueella liikkuviin pesimättömiin lintuihin. Talvisaikaan, etenkin kovina jäätalvina, kotkat eivät kuitenkaan liiku alueella yhtä aktiivisesti kuin muina vuodenaikoina. Suunnitellut tuulivoimalat muodostavat törmäysriskin alueella liikkuville merikotkille sekä alueen läpi muuttaville merikotkille. Riskin suuruuden arviointi on kuitenkin vaikeaa, sillä merikotkien käyttäytyminen ei toistu samanlaisena päivästä toiseen, vaan ne voivat kierrellä hyvin laajalla alueella, ja hyvän ravintolähteen (esim. haaska) löytyessä viettää hyvin pienellä alueella päiväkausia. Oman lisänsä vaikutusarviointiin tuovat alueella talvehtivat merikotkat, jotka kuuluvat todennäköisesti pohjoisen Venäjän pesimäkantaan. Suunniteltu tuulivoima-alue sijoittuu metsätalousvaltaiselle alueelle, ja aivan alueen vieressä sijaitseva Palomäki, jota käytettiin myös muutonseurantapaikkana, joka saattaa nousevien ilmavirtausten ansiosta olla merikotkan kaartelupaikka. Lähialueella on kuitenkin runsaasti avoimia kallioalueita, joten hankealueen merkitystä ei voida pitää erityisen tärkeänä. Lisäksi, suunnitellun tuulipuiston suhteellisen vähäinen koko huomioon ottaen, ei vaikutuksia kuitenkaan voida pitää kuin korkeintaan kohtalaisina. Gräsbölen tuulivoimapuiston alue ei itsessään ole merikotkien keskeistä ravinnonhankintaaluetta, mutta tuulipuistoalueen yllä, ja myös muualla Kemiönsaaren alueella, havaitaan merikotkien lentoja parhaimmillaan useita kertoja päivässä. Tyypillisesti merikotka liitelee alueen yllä, usein ravintoa etsien. Jos lähtökohtana käytetään syysmuuton yhteydessä 15 päivänä tehtyä 178 havaintoa merikotkasta (keskimäärin noin 12 havaintoa päivässä), saadaan vuosittaiseksi lentomääräksi tuulivoimapuiston yllä 4 380 lentoa olettaen, että lentoaktiivisuus olisi vuoden jokaisena päivänä samanlainen (12 kertaa merikotkan ylilentoa). Nordanå Lövbölen YVA:n yhteydessä tehtyjen selvitysten perusteella merikotkan esiintyminen tuulivoimapuiston yllä on selvästi vähäisempää muuttoajan ulkopuolella, ja vaihtelee paljolti vuodenaikojen mukaan. On huomattava, että osa havainnoista koskenee samaa yksilöä. Jos väistökertoimena käytettäisiin 95 %, saatai- 31
siin törmäysarvioksi 1,3 kuolettavaa törmäystä vuodessa. Kyseessä on ilmeinen yliarvio, koska lentomäärä on laskettu muutonaikaisten havaintojen perusteella huomioimatta muuttoajan ulkopuolella harvempaa esiintymistiheyttä alueella. Jos noin 50 % merikotkista olisi vanhoja ja lisääntymiskykyisiä yksilöitä, törmäisi niitä laskennallisesti vajaa yksilö vuodessa tuulivoimaloihin. Meri-Porista on viitteitä siitä, että paikallisesti enemmänkin kuin 95 % merikotkista väistäisi tuulivoimapuistoa tai yksittäistä voimalaa. 4.2.13.2 Vaikutukset lepakoihin Tuulivoimaloiden mahdolliset vaikutukset lepakoihin liittyvät törmäyskuolleisuuteen sekä elinympäristömuutoksiin. Nykytietojen mukaan keskeinen vaikutusmekanismi on aikuisten lisääntynyt törmäyskuolleisuus, elinympäristömuutokset ja häirinnän vaikutukset sen sijaan jäävät yleisesti varsin pieniksi. Suorien törmäysten ohella tuulivoimaloiden aiheuttamaa lepakkokuolleisuutta voi linnuista poiketen lisätä lepakoiden suurempi alttius pyörivien lapojen aiheuttamille ilmanpaineen muutoksille, erityisesti nopealle ilmanpaineen laskulle, jotka voivat joissain tilanteissa aiheuttaa suoraan lepakon kuoleman niiden keuhkoihin muodostuvista ilmakuplista aiheutuvien verisuonivaurioiden sekä sisäisen verenvuodon kautta (nk. barotrauma). Voimalat saattavat houkutella puoleensa hyönteisiä, mikä puolestaan houkuttelee lepakoita saalistamaan. Tämä voi osaltaan lisätä lepakoiden törmäysriskiä. Gräsbölen alueella paikallisia lepakoita ei esiinny poikkeuksellisen paljon, eikä kaava-alueella selvityksen perusteella esiinny lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Tuulivoimaloiden rakentamisen ei näin ollen pitäisi merkittävästi vaikuttaa paikallisiin lepakoihin. Vaikutusten vähäisyyteen vaikuttaa ratkaisevasti myös suunniteltujen rakentamisalueiden luontotyyppien heikko soveltuvuus lepakoille. Lepakot voivat altistua törmäyksille tuulivoimaloiden kanssa ravinnonhankintansa sekä siirtymälentojen lisäksi myös muuton aikana. Lepakot muuttavat lintujen tapaan maantieteellisiä linjoja, kuten rantaviivoja, jokivarsia sekä erilaisia mäensyrjiä tai harjanteita, seuraillen. Suunnittelualueella ei ole tehty lepakoiden muutonseurantaa, joten tältä osin lepakoihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin liittyy epävarmuustekijöitä. Lepakoiden muuttoreittejä tunnetaan toistaiseksi yleisellä tasolla varsin puutteellisesti, lepakoiden suosimat muuttoreitit ja johtolinjat ovat kuitenkin mahdollisesti samoja kuin linnuilla. 4.2.13.3 Vaikutukset liito-oraviin Hankealueella ei esiinny liito-oravia eikä hankkeella siten ole liito-oraviin kohdistuvia vaikutuksia. 4.2.14 Vaikutukset luonnonsuojeluun Kaava-alue sijoittuu Stormossenin Natura-alueen välittömään läheisyyteen ja osittain Naturaalueelle. Tuulivoimapuiston rakenteita ei sijoitu Natura-alueelle, mutta voimala nro 1 sijoittuu Natura-alueen rajan tuntumaan. Stormossenin suoalue sisältyy myös soidensuojeluohjelmaan. Tuulivoimapuiston vaikutuksista Stormossenin Natura 2000-alueeseen on laadittu Natura-arviointi. Natura-arvioinnissa todetaan, että "tarkastellulla Gräsbölen tuulivoimapuistohankkeella ja sen toteuttamiseksi laadittavana olevalla tuulivoimayleiskaavalla ei ole merkittäviä Stormossenin Natura-alueen suojeluperusteita heikentäviä vaikutuksia. Arvion perusteella hankkeesta ei aiheudu haitallisia suoria tai epäsuoriakaan vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin". Naturaarviointi kokonaisuudessaan löytyy kaavaselostuksen liitteenä Koska valtion omistamille kiinteistöille suunnitellaan perustettavan Stormossenin luonnonsuojelualue, valtion omistamat Natura-alueelle sijoittuvat maat on osoitettu kaavamerkinnällä SL (luonnonsuojelualue) osayleiskaavassa. Kaava-alue kokonaisuudessaan sisältyy valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen (Daladanten Pellasklinten) rajaukseen. Vaikutukset arvokkaaseen kallioalueeseen on arvioitu seuraavassa kappaleessa. Edellä mainittujen lisäksi tuulivoimapuiston läheisyydessä ei sijaitse muita luonnonsuojelualueita, joihin hankkeesta voisi kohdistua vaikutuksia. 4.2.15 Vaikutukset maa- ja kallioperään Maaperään kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmillaan rakennusvaiheessa, jolloin tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentamisalueilla tasataan maastoa ja parannetaan maaperän kantavuutta. Maaperään kohdistuvat vaikutukset ovat paikallisia ja koko alueen pinta-ala huomioon ottaen varsin pienialaisia. Koko kaava-alue sijoittuu Daladanten Pellasklintenin valtakunnallisesti arvokkaalle kallioalueelle. 32
Arvokkaasta kallioalueesta saadun lausunnon mukaan (geologi Reijo Pitkäranta, biologi Lauri Erävuori Sito Oy:stä, kaavaselostuksen liitteenä) "Gräsbölen pohjoispuolelle suunniteltujen tuulimyllyjen kohdilla kalliossa ei ole erityisiä, muusta arvotetusta kallioalueesta poikkeavia geologisia arvoja. Näiden alueiden arvoa kohottavat nimenomaan maisemalliset tekijät, eivät geologiset yksityiskohdat tai biologiset arvot. Biologiset tekijät painottuvat Stormossenin suoalueelle sekä Daladantenin erityisen laajalle ja edustavalle kallioalueelle. Tuulivoimapuiston alueella ei ole erityisiä biologisia tekijöitä. Tuulimyllyjen rakentaminen ei heikennä kallioalueen geologisia arvoja. Tuulimyllyt ovat pistemäisiä, pienialaisia rakenteita, kun sen sijaan kallioalueen geologiset arvot liittyvät jopa kymmenien hehtaarien laajuisiin pintoihin. Tuulimyllyjen osuus kallioalueen koko pintaalasta on siis häviävän pieni eikä tuulivoimapuiston rakenteiden alueella esiinny poikkeuksellisia kallioperän kehitykseen ja kyseisen kallioalueen muotoutumiseen liittyviä pienipiirteisiä rakenteita tai muita erikoisia yksityiskohtia". Tuulivoimaloiden rakentamisella on paikallisia vaikutuksia maa- ja kallioperään perustuksista johtuen. Lisäksi sähkönsiirtoverkon rakentaminen vaikuttaa paikallisesti kallioperään ja maaperään, kun kaapelit sijoitetaan maan alle vaikkakin paikoin joudutaan mahdollisesti sijoittamaan myös ilmajohtoja. Gräsbölen tuulivoimalat sijoittuvat arvokkaalle kallioalueelle. Rakenteet ovat kuitenkin pistemäisiä. Pystytyspaikoilla joudutaan poistamaan jonkin verran puustoa sekä muokkaamaan maata perustusten alueelta. Etenkin aluskasvillisuus saattaa vahingoittua tätäkin laajemmalta alueelta työkoneiden liikkumisesta. Työmaajärjestelyt tulee suunnitella niin, että säilytettäville kasvillisuus- ja ympäristöalueille tai niiden välittömään läheisyyteen ei tarvitse mennä koneilla. Jos ympäristö suojataan tuulivoimaloiden ja teiden rakentamisen aikana, voidaan arvokkaan kallioalueen vauriot minimoida ja ehjää kallioaluetta ja puustoa pystytään säilyttämään mahdollisimman paljon. Maaperä on enimmäkseen kiveä tai ohuen moreenin peittämää kalliota, joten tuulivoimalaitokset voidaan perustaa teräsbetoniperustuksille ja kallioankkuriperustuksille, mikäli kallio ei ole kovin rikkonaista. Jokaiselle tuulivoimalalle rakennetaan tieyhteys. Tiet ovat sorapintaisia ja noin 4 6 m leveitä. Tielinjoilta kuoritaan pintamaat, tielinja tasataan ja rakennusaineena käytetään alueen moreenin lisäksi mursketta tai vastaavia materiaaleja. Paikoin joudutaan louhimaan kalliota riittävän tasauksen saavuttamiseksi. Heikosti kantavilla turvemailla tehdään massanvaihtoja, jotta tiestä saadaan riittävän kantava. Tiestö suunnitellaan käyttäen runkona alueen nykyistä metsätieverkkoa. Kuljetettavat tuulivoimalaitosten osat ovat raskaita, joten perusparannustöitä joudutaan tekemään myös olemassa olevilla teillä. Teiden vaikutukset maa- ja kallioperään ovat kohtalaiset, koska suurin osa teistä pystytään toteuttamaan käyttäen nykyisiä tiepohjia. Osa tiepohjista on kuitenkin niin heikkoja, että ne joudutaan käytännössä rakentamaan alusta asti. Tiestön ja perustusten rakentamisen jälkeen toiminta ei aiheuta muutoksia maa- ja kallioperään. Tuulivoimaloissa käytetään öljyjä. Niiden tarve ja määrä vaihtelee voimaloiden teknisistä ratkaisuista riippuen. Turbiineissa on vaihteistoöljyä sekä hydrauliikka- ja jarruöljyä (noin 300 400 litraa kumpaakin). On myös olemassa vaihteettomia turbiineja, joissa ei ole tarvetta vaihteistoöljylle. Öljyt vaihdetaan tarvittaessa, normaalisti 4 6 vuoden välein. Lisäksi käytetään voiteluaineita, jotka vaihdetaan noin puolen vuoden välein. Jotkut tuulivoimalat käyttävät jäähdytyksessä muutamaa kymmentä litraa glykolia. Määrät ovat niin pieniä että toiminta ei aiheuta maaperän pilaantumisriskiä, koska vahinkotilanteessa öljy kerääntyy keräysastioihin tai tuulivoimalan tornin tiiviille pohjalle. Öljyinä voidaan käyttää ympäristöystävällisiä öljyjä, joista ei aiheudu ympäristöhaittaa poikkeustilanteissakaan. Sähkönsiirtoa varten tehdään pieniä maarakennustöitä, jotta kaapelit saadaan maahan. Käytön aikaiset vaikutukset maa- ja kallioperään ovat vähäiset. 4.2.16 Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen 4.2.16.1 Vaikutukset pohjaveteen Tuulivoimapuiston rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta pohjaveteen. Alueella tehtävät maarakennustyöt voivat aiheuttaa vähäisiä muutoksia veden virtausreitteihin tai vedenpinnan tasoon maaperässä rakennettavan kohteen kohdalla. Esimerkiksi tien reunaoja voi kuivattaa hieman jotakin aluetta. Tiestön ja perustusten rakentamisen jälkeen toiminta ei aiheuta muutoksia pohjaveteen. Tuulivoimaloissa käytetään öljyjä. Niiden tarve ja määrä vaihtelee voimaloiden teknisistä ratkaisuista riippuen. Turbiineissa on vaihteistoöljyä sekä hydrauliikka- ja jarruöljyä (noin 300 400 litraa kumpaakin). On myös olemassa vaihteettomia turbiineja, joissa ei ole tarvetta vaihteistoöljylle. Öljyt vaihdetaan tarvittaessa, normaalisti 4 6 vuoden välein. Lisäksi käytetään voiteluaineita, 33
jotka vaihdetaan noin puolen vuoden välein. Jotkut tuulivoimalat käyttävät jäähdytyksessä muutamaa kymmentä litraa glykolia. Määrät ovat niin pieniä että toiminta ei aiheuta pohjaveden pilaantumisriskiä, koska vahinkotilanteessa öljy kerääntyy keräysastioihin tai tuulivoimalan tornin tiiviille pohjalle. Öljyinä voidaan käyttää ympäristöystävällisiä öljyjä, joista ei aiheudu ympäristöhaittaa poikkeustilanteissakaan. Kaava-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sen läheisyydessä. 4.2.16.2 Vaikutukset pintavesiin Kaava-alueen tiestö tulee valtaosaltaan perustumaan jo olemassa oleviin teihin. Tuulivoimaloiden luokse rakennetaan pistotiet jo rakennetuilta teiltä. Uudet tiet ylittävät alueen ojia 1:llä tai 2:lla perustuspaikalla. Riittävän kokoisilla rummuilla pystytään osaltaan turvaamaan veden kulku kaava-alueella nykytilan kaltaisella tavalla. Rakentamisaikana rakennuspaikan maa-aluetta muokataan noin 0,5 hehtaarin laajuiselta alueelta. Käytännössä maanmuokkaus vastaa esim. omakotitalon rakentamisessa tarvittavia pohjatöitä. Tuulivoimaloiden perustusten eikä teiden rakentamisella arvioida olevan erityistä vaikutusta maastossa esiintyviin valumiin tai ojien virtaamiin. Kuitenkin rakentamisen aikana ojissa voi esiintyä kiintoainepitoisuuden ja veden sameuden kasvua. Vaikutukset arvioidaan kuitenkin vähäisiksi ja kestoltaan lyhytaikaisiksi. Alueen soilta ja pelloilta tuleva kuormitus on monin veroin suurempaa. Kaava-alueelle rakennettavat sähkökaapelit ovat maakaapeleita, jotka pyritään sijoittamaan teiden yhteyteen. Näin ollen kaapeleiden asennukseen ei juurikaan tarvita erillistä kaivutyötä. Rakentamisesta alueen pintavesiin aiheutuvat vedenlaadun muutokset arvioidaan kaiken kaikkiaan vähäisiksi ja ohimeneviksi. Toimenpiteillä on vähäinen tai ei lainkaan vaikutusta pintavesien vedenlaatuun. Vaikutuksen katsotaan olevan hyvin lyhytaikainen, joka saattaa näkyä veden samenemisena. Alueen ojilla ei arvioida olevan erityistä kalataloudellista merkitystä ja mahdollisilla rakentamisen aikaisilla laatumuutoksilla ei vaaranneta kalaston toimeentuloa ojissa tai niiden purkukohdissa. Tuulivoimaloiden perustukset ja voimaloiden toiminta eivät aiheuta haitallisia vaikutuksia alueen pintavesiin. Voimaloiden huoltoihin liittyvistä käynneistä ei arvioida aiheutuvan päästöjä ojavesiin. Tuulivoimaloiden perustukset ja tuulivoimaloiden toiminta eivät aiheuta pintavesiin päästöjä, jotka voisivat uhata ojien tai merenlahtien kalastoa. Siten toiminnasta ei aiheudu kalataloudellisia vaikutuksia lainkaan. Käytönaikaisia, sähkönsiirrosta aiheutuvia vaikutuksia pintavesiin ei arvioida juurikaan muodostuvan. Ainoat vaikutukset voivat liittyä huoltotilanteisiin, jolloin voi olla tarvetta kaivutöihin (esim. rikkoutuneen maakaapelin vaihto). Tästä aiheutuvan haitan arvioidaan kuitenkin olevan erittäin vähäinen ja tilapäinen. Sähkönsiirrosta ei aiheudu muutosta ojien hydrologiaan tai päästöjä, jotka haittaisivat kalaston toimeentuloa. Siten myöskään sähkönsiirrosta ei aiheudu kalataloudellisia haittoja. 4.2.17 Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun Tuulivoimapuistolla on merkittäviä positiivisia vaikutuksia ilmastoon. Tuulivoimapuiston avulla pystytään vähentämään Suomen energiatuotannon aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Vaikutuksen suuruuden määrittelee ensisijaisesti hankkeen toteuttamisen laajuus. Eri energiantuotantomuotojen hiilijalanjälkeä vertailleessa tutkimuksessa (POST 2006) tuulivoiman hiilijalanjälki arvioitiin pienimpien joukkoon. Tuulivoimapuiston aiheuttamat päästöt aiheutuvat osien valmistamisesta ja voimalaitosten rakentamisen aikaisista päästöistä. Tuulivoiman osalta rakentamisen aikaisten päästöjen on arvioitu synnyttävän jopa 98 % koko elinkaaren kasvihuonekaasupäästöistä. Sähkönsiirto tuulivoimaloista sähköasemalle tapahtuu maakaapeleilla tai ilmajohdolla. Sähkönsiirron koko elinkaaren aikaiset päästöt ilmaan aiheutuvat lähes yksinomaan rakennusvaiheessa käytettävien ajoneuvojen ja koneiden pakokaasupäästöistä. Rakentamisen aikaiset päästöt eivät poikkea normaalista rakentamisen ilmapäästöistä, eikä niillä arvioida olevan haitallisia vaikutuksia alueen ilmanlaatuun. Käytönaikaisia vaikutuksia ilmanlaatuun tai ilmastoon sähkönsiirrolla ei normaalitilanteessa juuri ole. Kaapelin vikaantuessa hetkellisiä päästöjä ilmaan voi aiheutua korjaustöissä käytettyjen ajoneuvojen ja koneiden pakokaasupäästöistä. 34
4.2.18 Vaikutukset talouteen 4.2.18.1 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan Kaava mahdollistaa maa- ja metsätalouden harjoittamisen sekä tuulivoimapuiston rakentamisen alueelle. Rakentamisen aikana työllisyysvaikutuksia muodostuu maanrakennustöistä, kuljetuksista, asennustyöstä ja palveluista. Käytön aikana työllistävät huoltoon ja käyttöön sekä niihin liittyvät palvelut. Teknologiateollisuus ry näkee, että tuulivoima-alan työpaikat syntynevät jatkossakin pääosin teknologiateollisuuteen. Sen arvion mukaan 100 MW tuulivoimapuiston on arvioitu työllistävän rakentamisen ja 20 vuoden käytön aikana Suomessa jopa yli 1'000 henkilötyövuotta. Tämä jakautuu: projektikehitykseen ja asiantuntijapalveluihin infrastruktuurin rakentamiseen ja asentamiseen käyttö- ja kunnossapitoon 20 vuoden ajalla sekä voimaloiden valmistukseen, materiaaleihin, komponentteihin ja järjestelmiin. Tuulivoimapuistoilla on merkittävä työllistävä vaikutus paikallisesti etenkin maansiirtotöissä ja vastaavissa tehtävissä. 4.2.18.2 Vaikutukset maa- ja metsätalouteen Kaava mahdollistaa maa- ja metsätalouden harjoittamisen jatkumisen alueella. Uudet tai parannetut tiet ja voimaloiden tasatut kentät voivat helpottaa metsätalouden harjoittamista. 4.2.18.3 Vaikutukset kunnallistalouteen Tuulivoimalaitoksista maksetaan kiinteistöveroa. Kiinteistöveroa maksetaan turbiinin tornin ja nasellin arvon perusteella. Koneistoista ei kiinteistöveroa makseta. Kiinteistövero on useita tuhansia euroja vuodessa voimalaa kohden. Siten koko hankkeen toteuttaminen tuo Kemiönsaaren kunnalle useiden kymmenien tuhansien eurojen kiinteistöverotulot vuodessa. Rakentamisen ja käytön aikana muodostuu tuloveroja hankkeen rakentajien tai projektille palveluja tuottavien työntekijöiden tuloista. 4.2.18.4 Vaikutukset yksityistaloudellisiin kustannuksiin Tuulivoimalat sijoittuvat yksityismaille ja taloudelliset vaikutukset, kuten vuokratulot, kohdistuvat lähinnä tuulivoimapuiston maanomistajiin. 4.2.18.5 Vaikutukset energiatalouteen Tuulivoimapuiston 5 tuulivoimayksikön vuotuiseksi sähköntuotoksi (ml. netto, hävikit ym.) on laskettu 3 MW tuulivoimayksiköillä noin 42 50 GWh/a. Yksi tuulivoimalaitos tuottaa sähköä noin 1'800 kotitalouden tarpeisiin. Tuulivoimahanke parantaisi ja tasapainottaisi sähkönsaantia. Kemiönsaaren tuulivoimapuistoilla on merkittäviä yhdysvaikutuksia uusiutuvan energian tuotannon lisäämisen kannalta. Tuulivoima on osa kestävää energiajärjestelmää ja se korvaa sähkömarkkinoilla muita energiantuotantomuotoja. Tuulisuus vaihtelee ajallisesti paljon ja tuulivoimalle ovat ominaista tuotannonvaihtelut tunti-, kuukausi- ja vuositasolla. Kuitenkin myös sähkön kulutus vaihtelee huomattavasti ja vaihtelevan kulutuksen kattamiseksi tarvitaan erityyppisiä sähköntuotantotekniikoita. Tuulivoimatuotannon vaihtelu tuuliolosuhteiden mukaan ei muodostu tekniseksi eikä taloudelliseksi ongelmaksi ennen kuin vasta erittäin suurilla tuotantomäärillä. Valtioneuvoston energia- ja ilmastostrategiassa vuodelle 2020 asetettu tuulivoimatavoite (2'000 MW) on määrällisesti samaa suuruusluokkaa kuin sähkönkulutuksen normaali vuorokausivaihtelu. Useiden eri maiden kokemusten ja mallilaskelmien perusteella tuulivoiman vaatima säätötarve on 1 5 % asennetusta tuulivoimakapasiteetista, kun tuulivoimalla tuotetaan 5 10 % sähköstä. Tuulivoiman lisäys vaikuttaa sähköjärjestelmässämme eniten lyhytaikaiseen säätöön. Suurin osa säädöstä toteutetaan vesivoimaloissa, joissa se on edullisinta tehdä. Suomen sähkömarkkinat ovat osa yhteispohjoismaisia sähkömarkkinoita, joilla on vesivoimaosuuden vuoksi hyvät mahdollisuudet siihen joustavuuteen mitä tuulivoiman lisääminen järjestelmään tuo. 35
4.2.19 Vaikutukset puolustusvoimien toimintaan Puolustusvoimat laatii tuulivoimaloiden tutkavaikutuksista VTT:n kanssa tutkimusta. Puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskyvyn osalta tuulivoimaloiden tiedetään yleisesti aiheuttavan haittaa erityisesti ilmavalvonnalle, jonka tutkajärjestelmille tuulivoimalat edustavat suuria kohteita. Tuulivoimaloiden aiheuttamat häiriöt tutkajärjestelmiin ilmenevät varjostamisena ja ei-toivottuina heijastuksina, jolloin tuulivoimala voi varjostaa varsinaisia tutkamaaleja ja näkyä itsekin tutkassa. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutusta Puolustusvoimien alueiden käytettävyydelle. Kaava-alue ei sijaitse varuskunta-alueella tai sen läheisyydessä, eikä sotilaskäytössä olevan lentokentän tai varalaskupaikkojen läheisyydessä, eikä harjoitus- tai ampuma-alueen yhteydessä. Lähin puolustusvoimien alue on merivoimien Kemiön varikko-osasto Skinnarvikissa noin 6 km päässä Gräsbölestä. Puolustusvoimat ovat osayleiskaavan osallisina ja puolustusvoimilta on pyydetty kaavasta lausunto ja tuulivoimahankkeen tutkavaikutukset on arvioitu. Kaavan yleisissä määräyksissä määrätään, että hankkeella on oltava Puolustusvoimien hyväksyntä, ennen voimaloiden maanpäällisten rakenteiden rakentamista. Puolustusvoimat toteaa lausunnossaan (AI24655 202/73/2012, 21.12.2012, kaavaselostuksen liitteenä), että "suunnitelman mukaisilla tuulivoimaloilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn, joukkojen ja järjestelmien koulutukseen ja käyttöön eikä sotilasilmailuun. Puolustusvoimat ei vastusta suunnitelman mukaisten tuulivoimaloiden rakentamista Kemiönsaaren Gräsbölen alueelle." 4.2.20 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen Tuulivoimalla tapahtuva sähköntuotanto ei aiheuta ihmisen terveydelle haitallisia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään. Tuulivoima korvaa muita sähköenergian tuotantotapoja, joista aiheutuu tuotantomuodoista riippuen erilaisia päästöjä. Tuulivoimaan ei liity suuria onnettomuusriskejä, joilla voi olla laajoja vaikutuksia ihmisille ja yhteiskunnalle. Onnettomuusriskit liittyvät lähinnä voimaloiden lähiympäristöön. Koska voimalat sijoitetaan useiden satojen metrien etäisyydelle asutuksesta, ei terveysriskejä muodostu. Tuulivoimalat synnyttävät ääntä. Meluvaikutuksia on käsitelty omana kohtanaan. Tuulivoimaloiden aiheuttamaa varjostusta on käsitelty omana kohtanaan. 4.2.21 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin Tuulivoimaloiden merkittävimmistä vaikutuksista niiden melu- ja varjostusvaikutuksia on arvioitu omina kohtinaan. 4.2.22 Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Noin vuoden kestävä tuulivoimapuiston rakentamisvaihe haittaa jonkin verran lähistön asumisviihtyvyyttä, alueen liikennettä sekä kaava-alueen virkistyskäyttöä. 4.2.23 Vaikutukset metsästykseen ja riistanhoitoon Tuulivoima-alueen rakentamisen edellyttämät maatarpeet kattavat vain pienen osan kaavaalueen kokonaispinta-alasta, minkä takia tuulivoima-alueen toteuttaminen ei merkittävästi muuta alueen soveltuvuutta metsästykseen ja riistanhoitoon. Tuulivoimapuiston toteuttaminen voi kuitenkin rakentamisaikana väliaikaisesti vaikuttaa riistan esiintymiseen ja liikkumiseen kaava-alueella. Sähkönsiirron vaikutuksista merkittävimmät aiheutuvat maakaapelien rakentamisesta, jolloin ihmistoiminnan lisääntyminen alueella voi vaikuttaa riistan esiintymiseen voimakkaimmin rakentamisalueiden läheisyydessä sekä vaikuttaa varsinaisten rakennustöiden aikana myös väliaikaisesti alueen käyttöön metsästyksessä. Vaikutukset voidaan kuitenkin arvioida väliaikaisiksi niiden palautuessa varsin nopeasti rakentamistoimien päättymisen jälkeen. Käyttöaikanaan sähkölinjojen vaikutukset hirvieläimiin ovat vähäisiä. Paikoitellen voimajohdot voivat jopa lisätä hirvieläinten ruokailumahdollisuuksia (kaapelien kohdalle syntyvät taimikot). Tuulivoimaloiden tornien alaosan jalusta on mahdollista toteuttaa betonirakenteisena, jolloin mahdollisesta harhalaukauksesta aiheutuva haitta jää vähäiseksi. 4.2.24 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Rakentamisen aikana ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia syntyy tuulivoimalaitosten vaatimien perustusten maarakennustöistä sekä voimalaitosten osien kuljetuksesta ja pystytyksestä. Rakentaminen aiheuttaa lähiympäristöön melua ja lisää liikennettä. 36
Tuulivoimapuiston käytönaikaisista vaikutuksista merkittävimpiä ovat vaikutukset alueen maisemaan. Metsäiselle alueelle rakennettavat tuulivoimalat näkyvät puuston yli. Lähimaisemassa ne vaikuttavat pienialaisemmin. Ihmisin kohdistuvat vaikutukset eivät ole yksiselitteisiä. Tuulivoimaloiden aiheuttamien vaikutusten kokeminen on subjektiivista ja sen vuoksi mm. vaikutusten merkittävyys ja vaikutustapa ovat hankalasti arvioitavissa. Vaikutusten kokemiseen vaikuttavat mm. henkilön suhde kyseiseen alueeseen ja tuulivoimaan yleensä sekä henkilökohtaiset arvostukset. Ihmiset voivat myös muuttaa käsityksiään esimerkiksi hankesuunnitelman muuttamisen, vaikutusarviointien tulosten tai hankkeesta riippumattomien uutisten tai tapahtumien perusteella. Sosiaaliset vaikutukset ovat siis osin sidoksissa arvioinnin ajankohtaan. Tuulivoimapuiston sosiaalisia vaikutuksia on mahdollista lieventää teknisten keinojen lisäksi tiedottamalla hankkeen etenemisestä ja vaikutuksista sekä vakituisille että vapaa-ajan asukkaille. Asiallinen tiedotus voi merkittävästi lieventää hankkeen aiheuttamia huolia ja epävarmuutta. 4.2.25 Muut kaavan merkittävät vaikutukset 4.2.25.1 Meluvaikutukset Maatalous-, sekä maa- ja metsätalousalueella työkoneet aiheuttavat melua ja pölyä, jotka voivat haitata lähialueen virkistyskäyttäjiä. Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päivä- ja yöajan melutason yleiset ohjearvot ulkotiloissa (Valtioneuvoston päätös 993/92) Alue ja käyttötarkoitus LAeq, enintään klo 07 22 klo 22 07 Asumiseen käytettävät alueet 55 db 50 db Loma- ja virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä 55 db 50 db Hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db 50 db (1 Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet 55 db 45 db (1 45 db 40 db (2 1) Oppilaitoksiin ei sovelleta yöajan ohjearvoa. 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Ympäristöministeriön raportti "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012) julkaistiin heinäkuussa 2012. Melun osalta ohjeessa on todettu, etteivät Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason yleiset ohjearvot sovellu tuulivoimamelun haittojen arviointiin ja ohjeessa annetaan suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle. 37
Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvot ulkotiloissa (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, 4/2012) Alue ja käyttötarkoitus LAeq, enintään klo 07 22 klo 22 07 Asumiseen käytettävät alueet 45 db 40 db Loma- ja virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä Loma-asumiseen käytettävät alueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella, leirintäalueet sekä luonnonsuojelualueet 45 db 40 db 40 db 35 db (* *) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Sisätilojen melutasoista raportissa todetaan seuraavaa: "Ulkomelutason suunnitteluohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään Terveydensuojelulain (763/94) sisältövaatimuksiin pohjautuen asumisterveysohjeen mukaisia taajuuspainottamattomia tunnin keskiäänitasoon L eq,1h perustuvia suunnitteluohjearvoja koskien pienitaajuista melua. Sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys." 4.2.25.1.1 Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset meluvaikutukset Tuulivoima-alueen rakentamisen aikana melua syntyy lähinnä tuulivoimalaitosten vaatimien perustusten ja tieyhteyksien maarakennustöistä. Varsinainen voimalaitoksen pystytys ei ole erityisen meluavaa toimintaa ja vastaa normaalia rakentamis- tai asennustöistä aiheutuvaa melua. Rakentamisen aikana meluavimpia työvaiheita ovat mahdolliset louhinta- tai paalutustyöt. Muut maarakentamiseen liittyvät työvaiheet (maa-ainesten kuljetukset, täytöt, kaivut, jne.) vastaavat normaalia maarakentamista. 4.2.25.1.2 Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset meluvaikutukset Tuulivoima-alue vaikuttaa lähialueensa melutasoon ja äänimaisemaan myös kaava-alueen ulkopuolella. Vaikutussäde riippuu valittavasta voimalaitosyksikön tyypistä, voimalaitosyksikköjen koosta sekä sääolosuhteista ja se vaihtelee muutamasta sadasta metristä jopa yli kilometriin. Taustaäänet tai hiljaisuus vaikuttavat merkittävästi tuulivoimalaitoksen äänen havaitsemiseen. Tuulivoimalaitoksen äänen havaittavuutta nostaa sen taustamelusta poikkeava jaksottaisuus. Tietyissä olosuhteissa (erityinen pystysuuntainen tuuliprofiili, lehdettömät puut) taustamelu havaintopisteessä saattaa olla niin alhainen, että tuulivoimalaitoksen vaimeakin ääni voi olla havaittavissa. Toisenlaisissa olosuhteissa taas huomattavasti voimakkaampi tuulivoimalaitoksen käyntiääni saattaa peittyä taustamelun (tuulen humina puissa, maa- ja metsätalouskoneiden ääni, liikenne ym.) alle. Taustaäänten peittovaikutus riippuu paitsi äänitasosta, myös äänen taajuusjakaumasta. Tästä syystä tuulivoimalaitoksen melun havaittavuus riippuu voimakkaasti havaintopaikasta ja sen ympäristöstä. Tuulivoimalaitoksen melu on pääosin laajakaistaista jaksollisesti voimistuvaa ja heikentyvää "kohinaa", joka aiheutuu roottorin lapojen liikkumisesta ilman läpi. Koneiston (turbiini, vaihteisto ym.) aiheuttama melu on vähäisempää. Tuulivoimalaitoksen melu painottuu matalille taajuuksille, mutta tuulivoimalaitoksen tuottaman infraäänen on todettu olevan häviävän pientä muutoin kuin aivan voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä. Ruotsin ympäristöviranomainen, Naturvårdsverket, on tutkinut tuulivoimamelun häiritsevyyttä. Tuulivoimalaitosten melun on todettu olevan häiritsevää alhaisemmilla äänitasoilla kuin esim. liikennemelun. Tutkimusten mukaan 10 20 % asukkaista kertoo tuulivoimamelun häiritsevän kun melutaso on 35 40 db. Tuulivoimalaitoksen melun häiritsevyyteen vaikuttaa tuulivoimalaitoksen aiheuttaman äänitason lisäksi esim. tuulen ja alueen muun toiminnan aiheuttaman taustaäänten peittovaikutus, tuulivoimalaitosten näkyvyys maisemassa ja kuulijan yleinen asenne tuulivoimaa kohtaan. On todettu, että infraäänet, eli äänet, jotka ovat liian alhaiset kuuloaistille havaittaviksi, eivät aiheuta meluhäiriöitä tai vaikuta terveyteen kun melutaso on ohjearvojen mukainen. Tuulivoimalat eivät aiheuta enempää infraääntä kuin muut melulähteet, kuten tieliikenne. Tuulen nopeus vaikuttaa paitsi taustaääniin, myös tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Kovalla tuulella laitoksen käyntiääni on pääsääntöisesti voimakkaampi kuin hiljaisella tuulella, vaikkei 38
voimalaitoksen käyntiääni seuraakaan suoraan tuulennopeuden kasvua. Tuulivoimalaitoksen meluun vaikuttaa ympäristöolosuhteiden lisäksi myös laitostyyppi ja -koko. Tuulivoimalaitoksen melutaso pääsääntöisesti kasvaa laitoskoon kasvaessa, vaikka eri laitostyypeillä ja laitosvalmistajien voimalaitoksilla onkin eroja. Myös suurempi napakorkeus kasvattaa osaltaan vaikutussädettä jonkun verran. Eri voimalaitostyyppejä voidaan säätää eri tavalla ja tietyillä asetuksilla (mm. lapakulman tai pyörimisnopeuden säätö) tuulivoimalaitosyksikön aiheuttamaa melutasoa voidaan alentaa. Säätö vaikuttaa voimalaitoksen sähköntuottoon. Myös laitoskokonaisuuden osien valinnalla voidaan vaikuttaa tuulivoimalaitosyksikön meluntuottoon, esimerkkinä turbiinin valinta. Tuulivoimaloiden meluvaikutuksista on laadittu melumallinnus, joka on tämän selostuksen liitteenä (Varsinais-Suomen Energia, 30.11.2012). Meluvaikutukset on mallinnettu WindPro 2.8 - ohjelman Decibel-moduulilla. Mallinnuksessa on otettu huomioon maaston muodot ja tuulen nopeudeksi on asetettu 8 m/s 10 metrin korkeudella. Muuten mallinnus on niin sanottu worst case - laskenta, joka ei huomioi kasvillisuuden tai tuulen suunnan melua vähentäviä vaikutuksia. Melulaskennassa on käytetty kahta eri voimalatyyppiä: Nordexin 141 m korkea voimala ja Enerconin 135,4 m korkea voimala. Äänitehotasot ovat peräisin turbiinien valmistajilta ja meluvaimennusta on käytetty joissakin mallinnuksissa. Meluvaimennusta käytetään kun tuuliolosuhteiden takia melu siirtyy helposti Gräsbölen kylää kohti. Meluvaimennus vähentää myös voimalan sähköntuottoa. Asuinrakennusten määrä eri meluvyöhykkeillä on esitetty alla olevissa taulukoissa, Asuinrakennusten määrä meluvyöhykkeellä (lähde: Maastotietokanta) Nordexin tuulivoimalalla. Vihreä ruutu tarkoittaa meluarvoa, joka on alle Ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (4/2012) -oppaan suositusta, ja punainen ruutu tarkoittaa arvoa, joka ylittää suositusta. Meluvyöhyke Päivätilanne: Äänitehotaso 105 db Yötilanne: Äänitehotaso 105 db tai 103 db (voimala 1) asuinrakennus lomarakennus asuinrakennus lomarakennus 35 40 db 15 kpl 8 kpl 15 kpl 4 kpl 40 45 db 1 kpl 0 kpl 0 kpl 0 kpl yli 45 db 0 kpl 0 kpl 0 kpl 0 kpl Asuinrakennusten määrä meluvyöhykkeellä (lähde: Maastotietokanta) Enerconin tuulivoimalalla. Vihreä ruutu tarkoittaa meluarvoa, joka on alle Ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (4/2012) -oppaan suositusta, ja punainen ruutu tarkoittaa arvoa, joka ylittää suositusta. Meluvyöhyke Päivätilanne: Äänitehotaso 106 db Yötilanne: Äänitehotaso 105 db tai 103 db (voimala 1) asuinrakennus lomarakennus asuinrakennus lomarakennus 35 40 db 18 kpl 11 kpl 16 kpl 6 kpl 40 45 db 4 kpl 0 kpl 0 kpl 0 kpl yli 45 db 0 kpl 0 kpl 0 kpl 0 kpl Päiväaikana suunnitteluohjearvot alittuvat tarkastelupisteissä (sekä asuin- että lomarakennuksien kohdalla) ilman, että vaimennuksia tarvitsee käyttää. Yöaikana suunnitteluohjearvot ylittäville alueille sijoittuu joitakin lomarakennuksia. Näiden rakennusten tapauksessa ohjearvojen ylitys on tosin maksimissaan vain 1,5 db. Kun virhemarginaali huomioidaan, on tulos suunnitteluohjearvon mukaisella tasolla. Bogsbölen ja Gräsbölen alue ei ole myöskään kaavoitettu loma-asumiselle, eikä siten ole ohjearvoissa mainittu loma-asuntoalue. Lasketut melutasot ovat sitä luokkaa, ettei tuulivoimalaitosten aiheuttamaa melua pysty erottamaan kaikissa sääoloissa, sillä tuulen aiheuttama ääni peittää tuulivoimalaitoksen äänen alleen osan ajasta. Tietyissä olosuhteissa taustame- 39
lun ollessa hiljaista tuulivoimalaitosten ääni on kuitenkin kuultavissa sekä lähimpien vakituisten asuntojen että lähimpien loma-asuntojen kohdalla. Kaavamääräyksissä on määräys, että voimaloiden tulee olla säädettävissä niin, että meluhäiriö ei ole kohtuuton asuinrakennuksilla. Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavan ohjeellisten voimalapaikkojen sijoittelun mukaiset meluvyöhykkeet Nordexin voimalalla päiväsaikaan. Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavan ohjeellisten voimalapaikkojen sijoittelun mukaiset meluvyöhykkeet Nordexin voimalalla yöaikaan. 40
Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavan ohjeellisten voimalapaikkojen sijoittelun mukaiset meluvyöhykkeet Enerconin voimalalla päiväsaikaan. Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavan ohjeellisten voimalapaikkojen sijoittelun mukaiset meluvyöhykkeet Enerconin voimalalla yöaikaan. 4.2.25.1.3 Tuulivoimapuiston sähkönsiirron meluvaikutukset Sähkönsiirrolla on käytännössä meluvaikutuksia ainoastaan rakentamisvaiheessa ja ne vastaavat tuulivoimalaitosten rakentamisaikaisia meluvaikutuksia ympäristössään. 41
4.2.25.2 Varjostus- ja välkyntävaikutukset Tuulivoimaloista aiheutuvan vilkkuvan varjon esiintymiselle ei ole Suomessa määritelty ohjearvoja. Saksassa on määritelty ohjeelliset maksimiarvot tuulivoimaloiden varjostusvaikutuksille. Saksalaisten ohjearvojen mukaan tuulivoimalan vaikutus viereiselle asutukselle saa olla vuodessa enintään 8 tuntia (todellinen varjostus, Real Case). Muissakaan Pohjoismaissa ei ole asetettu ohjearvoja varjostusvaikutuksille, mutta esimerkiksi Tanskassa on käytännön laskelmissa käytetty arvona 10:tä tuntia ja Ruotsissa 8:aa tuntia vuodessa (todellinen varjostus, Real Case). Varsinais-Suomen Energia on mallintanut tuulivoimaloiden varjostusvaikutukset WindPro 2.8 - ohjelman Shadow-moduulilla. Mallinnus ottaa huomioon maaston muodot, mutta ei puuston peittävää vaikutusta. Todellinen varjostus (real case) -laskennassa, joka ottaa huomioon alueen valaistus- ja sääolosuhteet sekä voimaloiden käytössäolotunnit, varjostusvaikutus ulottuu Gräsbölessä noin 0 1,5 km päähän voimaloista (varjostusvaikutus vähintään 8 tuntia vuodessa). Tuulivoimalan korkeuden ollessa 141 metriä ja roottorin halkaisija 117 metriä 8 10 tunnin vuosivarjostusalueelle sijoittuu Maastotietokannan mukaan 1 vakituinen asuinrakennus. Varjostusvaikutus tapahtuu tällä asuinrakennuksella iltaisin kesä- ja heinäkuussa ja osittain toukokuussa. Käytännössä on mahdollista että varjostusvaikutusta ei synny kasvillisuuden peittäessä voimalat. Varjostusalue on pääosin maa- ja metsätalousaluetta. Nykyajan voimalat voidaan varustaa ajastimella, joka huomioi auringon kulman ja varjostuksen synnyn sekä pysäyttää voimalan aikoina, joina varjostusta syntyisi. Varjostusmallinnus ei huomioi puuston varjostusvaikutuksia vähentävää vaikutusta varjostukseen, mikä on huomioitava arvioitaessa varjostuksen merkittävyyttä niille, joille teoreettinen varjostusvaikutus ulottuu. Jos tuulivoimalat eivät ole havaittavissa esimerkiksi pihapiiristä, eivät ne myöskään aiheuta varjostusvaikutuksia. Olemassa olevien tuulivoimaloiden läheisyydessä asuvat ihmiset kokevat varjostusilmiön (ns. vilkkuva varjo) hyvin eri tavoin. Jotkut voivat suhtautua siihen haittana, kun taas toisten mielestä se ei heitä häiritse. Saksalaisen tutkimuksen mukaan koehenkilöt kokivat yli 15 tunnin vuosivarjostusta häiritsevänä. Kaavamääräyksissä on määräys, että voimaloiden tulee olla säädettävissä niin, että varjostushäiriö ei ole kohtuuton asuinrakennuksilla. Varjostuslaskelma. Todellinen tilanne (Real Case), jossa napakorkeus on 141 m ja roottorin halkaisija 117 m. 42
4.2.26 Yhteisvaikutukset muiden lähiseudun tuulivoimahankkeiden kanssa Kemiönsaaren kunta on teettänyt yhteisvaikutusselvityksen kaikista tiedossa olevista tuulivoimahankkeista kunnan alueella (Ramboll Finland Oy, 18.2.2013). Selvitys on kaavaselostuksen liitteenä. Selvityksessä on tarkasteltu kuusi osa-aluetta: yhteisvaikutukset linnustoon, yhteisvaikutukset lepakoihin, yhteisvaikutukset maisemaan, melun yhteisvaikutukset, varjostuksen yhteisvaikutukset ja yhteisvaikutukset sähkönsiirtoverkon kapasiteettiin. Linnuston osalta on arvioitu minkälainen vaikutus olisi jos kaikki seitsemän tiedossa olevaa hanketta Kemiönsaaressa toteutuisivat. Tarkastelu on pääasiassa kohdistunut lintujen törmäysriskiin. Selvitys toteaa, että merkittävimmät riskit voimaloista kohdistuvat merikotkaan ja merihanheen, Alueiden kautta muuttaa runsaasti myös muita lajeja, kuten kurkia ja päiväpetolintuja, mutta niiden törmäysriski näyttäisi olevan selvästi vähäisempi. Merikotkalla ja merihanhella populaatiovaikutukset näyttäisivät jäävän paikalliselle tasolle. Selvitys suosittelee, että tulevissa yksityiskohtaisissa suunnitelmissa on suositeltavaa kiinnittää huomiota lentotiheyksien paikallisiin vaihteluihin. Paikalliset vaikutukset linnustoon on arvioitu kappaleessa 4.2.13.1. Gräsbölen tuulivoimapuiston maisemalliset yhteisvaikutukset on arvioitu syntyvän Nordanå Lövbölen ja Påvalsbyn hankkeiden kanssa. Nordanå Lövbölen hankkeen maisemalliset yhteisvaikutukset Gräsbölen hankkeen kanssa kohdistuvat Gräsbölen ja Bogsbölen laaksoon, Norrlångvikenin lahteen, Norrlångvikin kylään, Nordvikfjärdenin merenlahteen, Mattkärriin ja Påvalsbyn ympäristöön. Påvalsbyn hankkeen maisemalliset yhteisvaikutukset Gräsbölen hankkeen kanssa kohdistuvat Mattkärriin, Påvalsbyhyn ja Sagalundiin (RKY-kohde) ja sen ympäristön peltoaukeisiin. Maisemaselvityksessä todetaan muun muassa, että Norrlångvikenin ja Nordvikfjärdenin merenlahdille ja Gräsbölen ja Norrlångvikin peltoaukeille näkyy sekä Nordanå Lövbölen että Gräsbölen ja Påvalsbyn tuulivoimaloita osittain samoille alueille. Päänäkymät suuntautuvat merenlahtien ja peltoaukeiden suuntaisesti, jolloin vain Gräsbölen voimalat näkyvät päänäkymän suunnassa mereltä katsottaessa. Kemiön kirkon (RKY 2009) ja Sagalundin kotiseutumuseon (RKY 2009) lähelle sijoittuville peltoaukeille näkyy lähialueelta sekä Gräsbölen että Påvalsbyn tuulivoimaloita. Etäisyys hankealueiden välillä on yli 6 km, jolloin ne eivät muodosta yhtenäistä aluetta näkymässä. Dragsfjärdintien varren peltoaukeille Påvalsbyssä ja Påvalsbyn länsipuolelle näkyy lähietäisyydeltä Nordanå Lövbölen, Påvalsbyn ja Gräsbölen tuulivoimaloita. Gräsböle sijoittuu kauimmas eikä näy kovin usein Dragsfjärdintieltä katsottaessa. 43
Karttaote maisemaselvityksestä. Useamman tuulivoimahankkeen yhteisvaikutukset lepakkoihin on arvioitu koskevan erityisesti muuttavia pikkulepakoita. Pikkulepakoita ei ole havaittu Gräsbölessä. Paikalliset vaikutukset lepakoihin on arvioitu kappaleessa 4.2.13.2. Melun ja välkkeen yhteisvaikutuksia ei synny Gräsbölen ja toisen hankkeen välissä. Kemiönsaaren sähkönsiirron kapasiteettia rajoittavat yhteydet saarelta poispäin Fingridin Kemiön sähköasemalta. Saaren nykyinen sisäinen suurjänniteverkko pystyy vastaanottamaan kaikki suunnitellut tuulivoimahankkeet ilman suurempia lisäinvestointeja. Hankkeet tarvitsevat vain uudet sähköasemat nykyisten linjojen viereen. Kemiönsaarelta poispäin pystytään nykytilanteessa välittämään noin 100 MW edestä lisää sähköä. Sen jälkeen on rakennettava lisätehoa välille Kemiö Salo. Miten yksittäiset hankkeet vaikuttavat kapasiteettiin riippuvat niiden toteutusjärjestyksestä ja koosta. 4.3 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueen toiminnoista, tuulivoimapuistosta syntyviä mahdollisia ympäristöhäiriöitä kuten melua ja varjostusta, on kuvattu ja arvioitu kaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Tuulivoimaloiden sijoittelulla on pyritty sekä optimoimaan tuulivoimaloilla saavutettava sähköntuotanto että minimoimaan hankkeen aiheuttamat ympäristövaikutukset. Teknis-taloudellisen näkökohdan kannalta tuulivoimaloiden välisten etäisyyksien on maa-alueilla oltava sijoituspaikasta ja voimalan koosta riippuen noin 500 metriä, minkä takia tuulivoimaloiden sijoittaminen tätä 44