Miten ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus tulisi järjestää? 15.9.2010 Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3 Arvo Jäppinen
Ylläpito, omistus, hallinto Ammattikorkeakoulujen monipuolinen omistajarakenne säilytetään (hallitusohjelma) Osakeyhtiö, kunta- tai kuntayhtymä, säätiö Onko näistä joku toista parempi? Tuloksellisuus ei ainakaan suoraan riipu mallista Yhtiö ja säätiö teoriassa tehokkaampia päätöksentekijöitä, mutta ei aina käytännössä Menestys riippuu perussopimuksista, toimintakulttuurista, sitoutumisesta, henkilökokoonpanoista ja osaamisen tasosta
Kaksipäinen hallinto Ylläpitäjän päätösvalta sisäinen hallitus Laki kompromissi, osin tulkinnanvarainen, aiheuttaa helposti ristiriitoja Hallinnollisesti osin moninkertaista päätöksentekoa, ei nykyaikaa Kysymyksiä: - Tuoko kaksipäisyys sinänsä lisäarvoa? - Ketkä ylläpitäjää edustavat mitä asiantuntemusta? - Kenen etua ylläpitäjien edustajat ajavat? - Onko ylläpitäjän etu sama kuin korkeakoulun?
Kaksipäisyys. Toiminut ammattikorkeakoulujärjestelmän rakennusvaiheessa ainakin kohtuullisesti Alueet olleet aktiivisia, nähneet ammattikorkeakoulun merkityksen ja ottaneet sen omakseen Ylläpitäjät rahoittaneet usein yli minimin Alueen korkeakoulupoliittinen tietämys kasvanut Alueiden itsetunto kohentunut
Mutta Ammattikorkeakoululainsäädäntö uudistetaan Onko nykyinen ylläpitojärjestelmä tulevaisuudessa perusteltu? Jos ei, tarvitaan 1. Täysremontti. Ammattikorkeakoulujen oikeudellinen asema voisi olla julkisoikeudellinen laitos tai säätiö. Ammattikorkeakoululaissa säädettäisiin ammattikorkeakoulujen tehtävistä, hallinnosta ja rahoituksesta? 2. Nykyisen järjestelmän kehittäminen luopumalla muodollisesta kaksipäisestä hallinnosta.
Ammattikorkeakoulun tehtävien tulee vaikuttaa malliin Vahva työelämä ja aluepainotus Työelämän vaatimuksista lähtevä korkeakouluopetus Työelämää ja aluekehitystä tukeva ja alueen elinkeinorakenteen huomioonottava soveltava T&K Tulee olla erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa
Yhteinen hallitus molemmissa vaihtoehdoissa Selkeästi strateginen elin AMK: n tehtävä edellyttää vahvaa alueen edustusta ja sitoutumista Rahoittajien, alueen ja sisäinen edustus Toimiva johto ja toimiala vastaavat tuloksista strategisten linjausten mukaisesti yhdessä alueen toimijoiden kanssa
Rahoitus Miksi erilainen rahoitusjärjestelmä kuin yliopistoilla? Perusteet? Molemmat sektorit hoitavat julkista tehtävää Taustalla historialliset syyt (opistoista ammattikorkeakouluja) Tehtävien erilaisuus Kytkentä alueeseen (ja ylläpitoon?)
Rahoituksen kehittäminen 1.Valtion rahoitusvastuu (kuten yliopistot) - Onko realistinen, valtion rahoitustilanne 2.Yksityinen rahoitus - Onko realistinen, pääomien saatavuus 3. Ellei 1 tai 2 jää nykyinen valtion ja alueen (kuntien) yhteisrahoitusmalli Ammattikorkeakoulujen rahoitukseen ja hallinnon kehittämiseen otetaan kantaa selvityksen jälkeen (sivpol 23.6.10) Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit uudistetaan 2012 (sivpol 23.6.10)
Yleiset korkeakoulurakenteet Rakennemuutokset tarpeellisia Isot pärjäävät omillaan, mutta heikon väestökehityksen alueilla tarvitaan luovia sektorirajat ylittäviä yhteistyöratkaisuja, profiilit säilyttäen Osaamisen ja toimintojen yhdistämisillä vahvuutta ja vaikuttavuutta Lainsäädännöllä ja politiikalla luotava mahdollisuuksia, ei esteitä Duaalimallin fundamentalistinen tulkinta estää eräissä tapauksissa järkevän toiminnan
Sivistyspoliittinen ministeriryhmä 23.6.2010 Korkeakoulurakenteet voivat vaihdella eri puolilla maata alueiden tarpeiden mukaan Korkeakoulujen strategisten liittoutumien malleja päätöksentekojärjestelmäksi tarkastellaan osana ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja ohjausselvitystä Varauma: Erityisesti heikon väestökehityksen alueilla toimiville yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen liittoutumille luodaan lainsäädäntötoimin mahdollisuus yhteisiä asioita koskevaan yhteiseen, sitovaan päätöksentekoon kummankin sektorin toiminnan sisällöllinen profiili ja duaalimalli turvaten.
Kiitos