Alustava ehdotus amk tuloksellisuusrahoituksen kriteereistä ja mitoista

Transkriptio

1 KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki Kari Korhonen Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /1.

2 Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen tarkoituksena on edistää ammattikorkeakoulujen koulutuksen ja tutkimus- ja kehitystoiminnan laatua ja tasoa sekä parantaa ammattikorkeakoulujen tuloksellisuutta yleisesti. Tuloksellisuusrahoituksella kannustetaan ammattikorkeakouluja pitkäjänteiseen ja asetettuihin tavoitteisiin suuntautuvaan kehittämistyöhön, joka johtaa laadun, vaikuttavuuden ja tehokkuuden paranemiseen. OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /2.

3 Lähtökohtana on ammattikorkeakoululaissa (351/2003) määritellyt tehtävät. Laissa todetaan seuraavaa: "Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä." OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /3.

4 Palkitsemiskriteereiden ja mittojen uudistamisessa otetaan huomioon korkeakoulujen sopimuksiin suunnitellut indikaattorit. Sopimusindikaattorit ammattikorkea-kouluille osoitettavassa ohjekirjeessä koskien opetusministeriön, ammattikorkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien välisiä sopimuksia OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /4.

5 Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusmitat on valittu indikaattorilistasta, jota on työstetty korkeakoulu- ja tiedeyksikön sisäisessä laajapohjaisessa työryhmässä. Lista sisältää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen toimintaa kuvaavia indikaattoreita, jotka perustuvat eri asiakirjoissa julkilausuttuihin tai muutoin tunnistettuihin politiikkatavoitteisiin. OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /5.

6 Mittarit (asiakokonaisuudet) ja mitat on valittu ja ryhmitelty paitsi ammattikorkeakoulujen tehtävistä ja olemassa olevista politiikkatavoitteista käsin, niin myös siitä lähtökohdasta, että ammattikorkeakoulut voisivat löytää niistä omaa profiilia ja strategisia painotuksia vastaavia kokonaisuuksia. Käyttää niitä myös omassa kehittämistyössään. OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /6.

7 Ehdotus on rakennettu 6 erikseen palkittavana olevan asiakokonaisuuden (mittarin) pohjalle. Näissä kuudessa asiakokonaisuudessa on yhteensä 20 mittaa, 2-4 mittaa asiakokonaisuutta kohden. Mitat on yritetty valita mahdollisimman hyvin asetettuja politiikkatavoitteita kuvaaviksi. Mittojen valinnan ja ryhmittelyn kautta on yritetty muodostaa mahdollisimman eheitä ja selkeitä palkittavia asiakokonaisuuksia. OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /7.

8 Asiakokonaisuudet (mittarit) A) Korkeakoulurakenne B) Opiskelijarekrytointi C) Opintoprosessin laatu ja tehokkuus D) Kansainvälisyys E) Tutkimus- ja kehitystyö F) Aluevaikuttavuus ja työelämäyhteistyö OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /8.

9 A) Korkeakoulurakenne Mitta A1) Vetovoimaisten hakukohteiden osuus kaikista hakukohteista (uusi). Vetovoiman määritelmä: Hakukohteen ensisijaisten hakijoiden osuus amk:en ilmoittamista hakukohteen aloituspaikoista nuorten koulutuksessa. Vetovoimaisen hakukohteen määritelmä: Vetovoimassa koulutusalan valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella oleva hakukohde. Mittaan liittyvä politiikkatavoite: Huolehditaan korkeakoulurakenteesta siten, että yksiköitä kehitetään vetovoimaisimmiksi. OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /9.

10 Mitta A2) Opiskelijoita toimipistettä kohden: Nuorten koulutuksen läsnä olevien opiskelijamäärä per nuorten koulutusta järjestävien toimipisteiden määrä (uusi). Mittaan liittyvä politiikkatavoite: Tiivistetään toimipisterakennetta. OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /10.

11 Mitta A3) Tutkintotavoitteissa pysyminen: Saavuttamatta jääneet tutkintotavoitteet per tutkintotavoitteiden kokonaismäärä (uusi). Tarkentava määritelmä: Tutkintotavoitteiden ja saavutettujen tutkintomäärien koulutusaloittain laskettujen poikkeamien summa suhteessa amk:n kokonaistutkintotavoitteeseen. Koulutusalan tutkintotavoitteet ylittävissä tapauksissa erotus saa arvon nolla. Mittaan liittyvä politiikkatavoite: Työvoimatarpeen tyydyttäminen. OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /11.

12 Kaikilla A asiakokonaisuuden mitoilla mitataan tasoa ammattikorkeakouluittain. Asiakokonaisuuden osuus tuloksellisuusrahoituksesta 15 %. OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /12.

13 Mitta B1) Siirtyminen korkeakouluopintoihin: Samana vuonna tai edellisenä syksynä 2. asteen koulutuksessa päättäneiden opiskelijoiden osuus ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksen (pl. vieraskielinen) paikan vastaan ottaneissa (uusi). Mittaan liittyvä politiikkatavoite: Nopeutetaan toiselta asteelta kolmannelle asteelle siirtymistä nuorisoikäluokissa. OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /13.

14 Mitta B2) Ammatillista väylää tulevien osuus: Vain ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden osuus aloittaneista ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa nuorten koulutuksessa (vanha). Mittaan liittyvä politiikkatavoite: Lisätään ammatillisen koulutuksen suorittaneiden mahdollisuutta edetä korkeakouluopintoihin, erityisesti ammattikorkeakouluihin. Ehkäistään koulutuksellisia umpikujia. OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /14.

15 Molemmilla B asiakokonaisuuden mitoilla mitataan tasoa ottaen huomioon koulutusalarakenne. Asiakokonaisuuden osuus tuloksellisuusrahoituksesta 10 %. OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /15.

16 Mitta C1) Lukuvuodessa vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus ammattikorkeakoulututkintoa ja ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavissa (vanha). Mittaan liittyvä politiikkatavoite: Tehostetaan ja nopeutetaan opintoja ja lisätään kokoaikaista opiskelua. OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /16.

17 Mitta C2) Opintopisteen hinta: Vuosittaiset käyttökustannukset per lukuvuoden aikana suoritettujen opintopisteiden määrä (muutettu versio opintopistetuottavuusindeksimitasta). Mittaan liittyvä politiikkatavoite: Parannetaan korkeakoulujen sisäistä tuottavuutta. OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /17.

18 Mitta C3) Tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä lukuvuoden aikana (uusi, vanha keskeyttämismitta poistettu). Mittaan liittyvä politiikkatavoite: Vähennetään keskeyttämistä ja parannetaan läpäisyastetta. OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /18.

19 Mitta C4) Opetuksesta, ohjauksesta ja harjoittelusta saatu palaute (yhdistetty kaksi entistä). Mittaan liittyvä politiikkatavoite: Parannetaan opiskelijoiden tyytyväisyyttä opetukseen ja siihen liittyviin tukipalveluihin. OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /19.

20 Kaikilla C asiakokonaisuuden mitoilla mitataan tasoa ottaen huomioon koulutusalarakenne. Asiakokonaisuuden osuus tuloksellisuusrahoituksesta 20 %. OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /20.

21 Mitta D1) Tutkintoon hyväksyttävien vieraskielisessä koulutuksessa ja ulkomailla suoritettujen opintopisteiden osuus kaikista suoritetuista opintopisteistä (yhdistetty kaksi vanhaa mittaa ja muutettu). Mittaan liittyvä politiikkatavoite: Lisätään vieraskielistä opetusta. Kommentti: Edellyttää muutosta tiedonkeruuseen, jos tässä muodossa. Mittaa täytyy vielä tarkentaa, mahdollisesti muuttaa. OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /21.

22 Mitta D2) Ulkomaalaisten opiskelijoiden suorittamien tutkintojen osuus kaikista suoritetuista tutkinnoista (vanha). Mittaan liittyvä politiikkatavoite: Lisätään ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää. OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /22.

23 Mitta D3) Opettajien ja tutkijoiden liikkuvuus Suomesta ja Suomeen ( 1 vko:n vierailut) / päätoimiset opettajat ja T&K-henkilöstö, lkm. (uusi, opiskelijaliikkuvuusmitta poistettu). Mittaan liittyvä politiikkatavoite: Lisätään opetuksen ja tutkimuksen kansainvälistymistä. OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /23.

24 Kaikilla D asiakokonaisuuden mitoilla mitataan tasoa ottaen huomioon koulutusalarakenne sekä trendiä. Asiakokonaisuuden osuus tuloksellisuusrahoituksesta 15 %. OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /24.

25 Mitta E1) Kilpailtu kotimainen tutkimusrahoitus (SA, Tekes) suhteessa ammattikorkeakoulun kokonais-rahoitukseen (uusi, mitta T&K -toiminnan laajuus kokonaisrahoituksesta poistettu). Mittaan liittyvä politiikkatavoite: Lisätään tutkimustoiminnan kilpailtua rahoitusta. Mitataan tasoa ja trendiä ammattikorkeakouluittain. OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /25.

26 Mitta E2) Kotimainen ja ulkomainen yritysrahoitus ja EU-rahoitus suhteessa ammattikorkeakoulun kokonaisrahoitukseen (uusi, mitta T&K -toiminnan laajuus kokonaisrahoituksesta poistettu). Mittaan liittyvä politiikkatavoite: Lisätään tutkimustoiminnan kilpailtua rahoitusta. Mitataan tasoa ja trendiä ammattikorkeakouluittain. OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /26.

27 Mitta E3) Ammattikorkeakoulujen henkilöstön tuottamien julkaisujen määrä suhteessa päätoimisten opettajien ja T&K-henkilöstön määrään (vanha). Mittaan liittyvä politiikkatavoite: Kohotetaan suomalaisen tutkimuksen laatua ja tuottavuutta. Mitataan tasoa ammattikorkeakouluittain. OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /27.

28 Mitta E4) Oppiminen T&K-hankkeissa: T&Khankkeissa suoritettujen opintopisteiden määrä suhteessa läsnä olevien opiskelijoiden määrään (vanha). Mittaan liittyvä politiikkatavoite: Kehitetään korkeakouluopetuksen työelämävastaavuutta kytkemällä työelämä sekä tutkimus- ja kehitystyö tiiviimmin osaksi opetusta. Mitataan tasoa ottaen huomioon koulutusalarakenne. OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /28.

29 Mittaamistapa kuvattu mittojen alla. Asiakokonaisuuden osuus tuloksellisuusrahoituksesta 20 %. OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /29.

30 Mitta F1) Vuonna x tutkinnon suorittaneissa työllisten osuus työvoimaan kuuluvissa (työllisten ja työttömien yhteismäärä) seuraavan vuoden lopun tilanteessa (vanha, hieman muutettu). Mittaan liittyvä politiikkatavoite: Huolehditaan eri alojen ja alueiden työvoimatarpeista. Mitataan tasoa ottaen huomioon koulutusalarakenne ja trendiä. OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /30.

31 Mitta F2) Maksullisen palvelutoiminnan tulojen määrä suhteessa koko tulorahoituksen määrään (vanha). Mittaan liittyvä politiikkatavoite: Huolehditaan toimintaympäristön työvoima- ja palvelutarpeeseen vastaamisesta. Mitataan tasoa ja trendiä ammattikorkeakouluittain. OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /31.

32 Mitta F3) Yrittäjien osuus tutkinnon suorittaneiden kokonaismäärästä (vanha). Mittaan liittyvä politiikkatavoite: Huolehditaan eri alojen ja alueiden työvoimatarpeista. Mitataan tasoa ottaen huomioon koulutusalarakenne ja trendiä OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /32.

33 Mitta F4) Avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa suoritettujen opintopisteiden määrä (muiden kuin ammattikorkeakoulun omien tutkintoopiskelijoiden suorittamat opintopisteet) suhteessa läsnä olevien tutkinto-opiskelijoiden määrään (vanha). Mittaan liittyvä politiikkatavoite: Huolehditaan kansalaisten sivistystarpeista Mitataan tasoa ottaen huomioon koulutusalarakenne OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /33.

34 Mittaamistapa kuvattu mittojen alla. Asiakokonaisuuden osuus tuloksellisuusrahoituksesta 20 %. OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /34.

35 Ehdotus on alustava. Korkeakoulu- ja tiedeyksikön sisäinenkin käsittely vielä kesken. Pyydämme ehdotukseen ja laajemminkin (esim. mittarin laskemisperusteisiin, pisteyttämisperusteisiin) kommentteja. p.(09) OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /35.