GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/4412/2001/3/10 Iso Aittojärvi, Mujesuo, Jousijärvi, Härmäkangas Markku Tenhola ja Matti Niskanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUHMON KAUPUNGISSA VALTAUSALUEILLA AITTO 1 (Kaivosrekisteri No 5032/1), MUJESUO 1 (Kaivosrekisteri No 5412/1), JOUSIJÄRVI 1 (Kaivosrekisteri No 5333/1) SEKÄ HÄRMÄKANGAS 1 (Kaivosrekisteri No 6108/1) SUORITETUISTA KULTA- JA SINKKIMALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1992-1999. GTK
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Väli-Suomen aluetoimisto Kari Pääkkönen, aluejohtaja 26.11.2001 Dnro K 128/43/01 Kauppa- ja teollisuusministeriö Ylitarkastaja Heikki Vartiainen PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUHMON KAUPUNGISSA VALTAUSALUEILLA AITTO 1 (KAIVOSREKISTERI NO 5032/1), MUJESUO 1 (KAIVOSREKISTERI NO 5412/1), JOUSIJÄRVI 1 (KAIVOSREKISTERI NO 5333/1) SEKÄ HÄRMÄKANGAS 1 (KAIVOSREKISTERI NO 6108/1) SUORITETUISTA KULTA- JA SINKKIMALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1992-1999 Oheisena tutkimustyöselostus (M06/4412/2001/3/10) Kuhmon kaupungissa valtausalueilla Aitto 1 (Kaivosrekisteri No 5032/1), Mujesuo 1 (Kaivosrekisteri No 5412/1), Jousijärvi 1 (Kaivosrekisteri No 5333/1) sekä Härmäkangas 1 (Kaivosrekisteri No 6108/1) suoritetuista kulta- ja sinkkimalmitutkimuksista vuosina 1992-1999 Aluejohtaja Kari Pääkkönen Toimialapäällikkö Erkki Luukkonen Liite tutkimustyöselostus Jakelu GTK, Päätearkisto GTK, Väli-Suomen aluetoimiston arkisto Kopio/lähetelehti, Ville Niinikoski Kopio, Elias Ekdahl GTK PIJPB/P.O. Box 1237 FIN-70211 KUOPIO Puh 0205 5030, Int. +358 205 5 030 Fax: 0205 5013, Int. +358 205 5 013 http://www.gsf.fi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä 22.11. 2001 Tekijät Markku Tenhola Matti Niskanen Raportin laji M06 Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUHMON KAUPUNGISSA VALTAUSALUEILLA AITTO 1 (Kaivosrekisteri No 5032/1),... MUJESUO 1 (Kaivosrekisteri No 5412/1), JOUSIJÄRVI 1 (Kaivosrekisteri No 5333/1) SEKA HÄRMÄKANGAS 1 (Kaivosrekisteri No 6108/1) SUORITETUISTA KULTA- JA SINKKIMALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1992.1999. Tiivistelmä Valtausalueet käsittävät kulta-aiheet Iso Aittojärvellä (Aitto, 1), Jousijärvellä (Jousijärvi 1) ja Mujesuolla (Mujesuo 1) sekä sinkkimineralisaation Härmäkankaalla (Härmäkangas 1). Kohteet sijoittuvat Kuhmon vihreäkivivyöhykkeen keskiosiin n. 35-40 km Kuhmon kaupungista pohjoiseen. Vuosien 1993-1996 aikana valtausalueille kairattiin yhteensä 38 syväkairausreikää sekä tehtiin geofysikaalisia mittauksia että geokemiallista maaperänäytteenottoa. Tutkimukset osoittivat useita viitteitä kulta- ja sinkkimineralisaatioista, joskaan syväkairauksissa todetut metallipitoisuudet eivät yltäneet malmiluokan pitoisuuksiin. Iso Aittojärveltä Jousijärvelle ulottuva arseenipitoinen deformaatiovyöhyke (paikoin ultramyloniitti) lävistettiin myös syväkairauksissa. Vaikka jaksoon liittyy arseenikiisun lisäksi turinaliinisaatiota, kvartsiutumista ja karbonaattiutumista, niin kairauksissa todetut kultapitoisuudet olivat yleisesti ottaen alhaiset. Jousijärven reiässä R330 todettiin kolmen metrin vahvuinen kultamineralisaatio, jossa kultapitoisuudet vaihtelivat välillä 1 440-3 820 ppb. Mujesuolla suurin kultapitoisuus pitoisuus oli 9 060 ppb (1 m:n lävistys). Tremoliittipitoista kvartsikiveä, jota kansannäyte edusti (Au 850 ppm), ei kairauksissa varmuudella lävistetty. Lohkareen lähtökohdan selvittäminen vaatisikin lisäkairausta. Myöskään Härmäkankaan kairauksissa ei todettu malmiluokan sinkkipitoisuuksia, mutta noin 40 m leveän sinkkipitoisen vyöhykkeen (Zn 1 000-9 000 ppm) jatkeet sekä etelään että pohjoiseen vaatisivat ehkä lisätutkimuksia. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Suomi, Kuhmo, Iso Aittojärvi, Jousijärvi, Mujesuo, Härmäkangas, kulta, sinkki, arseeni, timanttikairaus, moreenigeokemia, geofysiikka Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Kuhmo, Iso Aittojärvi, Jousijärvi, Mujesuo, Härmäkangas
Karttalehdet 4412 11D Muut tiedot Arkistosarjan nimi Malmiraportti Arkistotunnus M06/4412/2001/3/10 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 8 sivua, 1 liite Suomi
GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date 22.11.2001 Authors Markku Tenhola, Matti Niskanen Type of report M06 Commissioned by Geological Survey of Finland Title of report The Gold and Zinc Prospects m Kuhmo, Eastern Finland m 1992-1999 (register numbers of claims: Aitto 1, 503211- Mujesuo 1, 5412/1-1 Jousijärvi 1, 5333/1- Hännäkangas 1, 610811) Abstract The claims comprise gold prospects of Aitto 1, Mujesuo 1 and. Jousijärvi 1 and the zinc prospect of Härmäkangas. All these claims are located in the central part of the Kuhmo greenstone belt about 35-40 km to the north to the city Kuhmo. Between 1993-1996 geophysical and geochemical studies were carried out in the area. Based on these studies altogether 38 drill holes were made. High concentrations of gold and, zinc were found m drill cores. However, the concentrations and the dimensions of the mineralization were not high enough to form an economic ore. Strongly deformed and altered shear zone (in some places ultra mylonite) was found to exist from Iso Aittojärvi to Jousijärvi. Although this zone is very rich in arsenopyrite and tourmalinization and. silicification are strong, gold concentrations were low. In the drill hole R330 m Jousijärvi, three metres thick gold mineralization (Au 1 440-3 820 ppb) was discovered. In Mujesuo the highest gold coneentration was 9 060 ppb (thickness 1 m). However, tremolite bearing ''quartz rock'' with extremely high Au concentration (850 ppm) analysed from ore boulders, was not discovered. In Härmäkangas zinc concentrations were high in many drill cores. Approximately 40 m wide zinc bearing zone with several high concentrations (1 000-9 000 ppm) was found. To clear up the zinc potential of this zone, more detailed studies should be done. Keywords Finland, Kuhmo, Iso Aittojärvi, Mujesuo, Jousijärvi, Härmäkangas, gold, zinc, arseeni, diamond. drilling, till geochemistry, geophysics Geographical area Finland, Kuhmo, Iso Aittojärvi, Mujesuo, Jousijärvi, Härmäkangas Map sheet 4412 11D Other information
Report serial Exploration report Pages 8 pages, 1 appendix Archive code M06/4412/2001/3/10 Language Price Confidentiality Finish
JOHDANTO Valtausalueiden sijainti, omistusolot ja maastotyyppi Raportoitavat kohteet sijaitsevat Kuhmon kaupungissa n. 40-45 km keskuksesta pohjoiseen peruskarttalehdellä 4412 11 D. Lähin lentokenttä sijaitsee Kajaanissa noin 60 km:n päässä. Valtausalueet sijaitsevat Kuhmon-Hyrynsalmen valtatien välittömässä läheisyydessä. Vartiuksen-Kontiomäen välinen rautatie kulkee n. 5-7 km päässä valtausalueista. Valtausalueiden sijainnit on esitetty 1:200 000 mittakaavaisella kartalla (kuva 1) sekä myös kuvassa 2. Valtausalueet sijaitsevat valtion mailla, paitsi Mujesuo 1, jossa yksityinen omistus on 25.5 %. Kasvillisuus on kuusivaltaista sekametsää. Vallitsevin maalaji on hiekkavaltainen moreeni, joka on hyvin kivistä ja tiivistä. Moreenin keskipaksuus on 2-5 m, joskin paksumpia maapeitteitä esiintyy etenkin Mujesuon alueella. Alueet sijaitsevat 193.0 m - 203.8 m merenpinnan yläpuolella. Kalliopaljastumia esiintyy runsaasti etenkin valtausalueen pohjoisosassa. Tutkimusten tausta ja tutkimusvaiheet Iso Aittojärven alueen kultamalmitutkimukset alkoivat 1990-luvun alussa. Tällöin järven itärannalta paikannettiin voimakkaasti deformoitunut ja myloniittiutunut vyöhyke sekä kvartsi-turmaliinibreksia. Arseenikiisua esiintyy etenkin kloriittiliuskeessa sekä kvartsi-turmaliinibreksian yhteydessä. GTK:n toimesta tehtiin alueelle kaksi tutkimusojaa sekä otettiin kallionäytteitä. Lisäksi kairattiin kolme syväkairausreikää järven koillispäähän sekä Pienen,Aittojärven kaakkoispuolelle. Mujesuon alueen kultamalmitutkimukset saivat alkunsa Viljo Heikuran lähettämästä kansannäytteestä keväällä 1993. Tremoliittipitoisen juonikvartsilohkareen kultapitoisuus oli huomattavan suuri, 850 ppm. Lisäksi näyte sisälsi Ag 25.4 ppm, Cu 1 500 ppm ja Pb 911 ppm. Lohkareessa oli näkyvää kultaa etenkin rakopinnoilla.vuonna 1991 alueelta kerättiin maaperänäytteitä, ja talvella 1994 jatkettiin aiemmin otettuja linjoja länteenpäin. Kesällä 1994 tehtiin alueella magneettisia ja IP-mittauksia (kuva 3) sekä tutkittiin moreenin stratigrafiaa sekä kulkeutumista. Jöusijärven itäpuolella moreeninäytteissä oleva kulta-anomalia (suurin pitoisuus 1 020 ppb) sekä edellä mainittu kultapitoinen lohkare antoivat aiheen Jousijärven ja Mujesuon valtauksille (taulukko 1). Lisäksi valtauksen hakemiseen vaikutti IP- ja magneettisten anomalioiden todennäköinen jatkuminen Aittojärveltä Jousijärven itäpuolelle. Härmäkankaan sinkkimalmitutkimukset alkoivat vuonna 1995 GTK:n työnjohtaja Tarmo Kemppaisen todettua sinkkivälkettä kalliosta. Kallionäytteiden suurin sinkkipitoisuus oli 8 %. Varaus Härmäkankaan alueelle tehtiin vuonna 1996. Taulukko 1. Aitto 1:n, Jousijärvi 1:n, Mujesuo 1:n sekä Härmäkangas 1:n valtauksien kaivosrekisterinumerot, valtausalueiden koko ja nykyinen tila. Table 1. The names, registration numbers, sizes, registration and expiry dates of the claims Aitto 1, Mujesuo 1, Jousijärvi 1 and Härmänkangas Valtausalueen nimi Kaivosrek.numero Alue ha Valtaus hyväksytty Valtaus päättyy Aitto 1 5032/1 7.0 15.09.1992 15.09.1997 Jousijärvi 1 5333/1 15.0 05.05.1994 05.05.1999 Mujesuo l 5412/1 51.6 18.08.1994 21.12. 1998 Härmäkangas 1 6108/1 46.8 07.02.1996 22.12.1997
6 TULOKSET Geokemialliset maaperätutkimukset Vuonna 1994 suoritettiin Iso Aittojärven alueella geokemiallinen maaperänäytteenotto. Näytteenottoalue on esitetty kuvassa 2. Näytteitä otettiin yhteensä 233, joista moreeninäytteitä oli 112 ja rapakallio- ja rapakalliomoreeninäytteitä 119. Maaperänäytteiden metallipitoisuudet olivat yleisesti ottaen alhaiset. Kuitenkin arseenipitoisuudet olivat korkeat ja muodostivat yhtenäisen anomaliavyöhykkeen näytteenottoalueen itäosaan Iso Aittojärven "alle" ja sen itärannalle. Useiden näytteiden arseenipitoisuudet ylittivät 800 ppm, suurimman pitoisuuden ollessa 10 800 ppm. Arseenipitoiseen jaksoon sijoittuu myös suurin todettu kuparipitoisuus 4 580 ppm kuten myös suurin nikkelipitoisuus 1 220 ppm. Kultapitoisuudet olivat alhaiset, suurimman pitoisuuden ollessa 174 ppb. Mujesuon ja Jousijärven alueella geokemiallinen maaperänäytteenotto tehtiin kahdessa vaiheessa vuosina 1991 ja 1994 (kuva 2). Näytteet otettiin iskuporakoneella (Terri-iskuporakalusto) linjoilta, joiden linjaväli oli 100 m ja pisteväli 10 m. Yhteensä näytteitä otettiin Mujesuon ja Jousijärven alueelta 637, joista moreeninäytteteitä oli 376, rapakallionäytteitä 167, rapakalliomoreeninäytteitä 73 sekä kallionäytteitä 11. Näytteet analysoitiin käyttäen ICP-AES-laitteistoa, lukuunottamatta kultaa ja telluria, jotka analysotiiin GFAAS-menetelmällä. Mujesuon alueella kulta- ja arseenipitoisuudet olivat alhaiset. Suurin kultapitoisuus 51.7 ppb ja arseenipitoisuus 494 ppm todettiin rapakallionäytteissä. Sen sijaan nikkelipitoisuudet olivat suuret etenkin näytteenottoalueen itäosassa maksimipitoisuuden ollessa 2 050 ppm. Suurin kromipitoisuus oli 1 970 ppm. Suuret pitoisuudet johtuvat deformoituneista emäksisistä vulkaniiteista, kloriittiliuskeista ja ultramafiiteista (talkkiliuskeista), joita rapakallio- ja kallionäytteissä todettiin. Jousijärven alueella maaperänäytteiden metallipitoisuudet olivat hyvin alhaiset. Kuitenkin suurin kultapitoisuus (1 020 ppb) sijoittuu heikohkoon anomaliajaksoon Jousijärven itäpuolelle. Voimakas ja yhtenäinen pohjois-eteläsuuntainen arseenianomalia sijoittuu Jousijärven kohdalle, jossa suurin pitoisuus oli 6 180 ppm. Moreenin kivisyydestä ja tiiveydestä johtuen kallio- ja rapakallionäytteiden osuus oli täällä vain 32 %, mikä osaltaan selittää alueen alhaiset metallipitoisuudet. Härmänkankaan alueella ei tehty kohteellista maaperätutkimusta. Geofysikaaliset tutkimukset Iso Aittojärven geofysikaaliset maastomittaukset käsittivät slingram- sekä magneettiset mittaukset (kuva 2). Magneettinen mittaus toteutettiin protonimagnetometrillä totaali-intensitettiimittauksena, linjavälin ollessa 50 m. Slingram -mittaukset tehtiin GTK:n kalustolla käyttäen 60 m:n kelaväliä ja 14 khz:n taajuutta. Linjavälit ja pistevälit olivat samat kuin magneettisessa mittauksessa. Kuvaan 2 on merkitty myös Jousijärven ja Mujesuon kohteiden geofysikaaliset mittausalueet. Mujesuo/Jousijärvi alueen magneettiset mittaukset tehtiin samalla tavoin kuin Ison Aittojärven alueella. Sen sijaan IPmittaukset (20 linjakilometriä) tehtiin Scintrex IPR/10 -ICP/8 laitteistolla dipoli-dipoli- mittauksena. Menetelmävakioina olivat a = 20 m ja n = 3 (dipolien keskipisteiden etäisyys oli 60 m). Syväkairaukset Vuosina 1993-1996 kairattiin valtauslueille 38 syväkairausreikää yhteensä 2 064.7 m, joista kuusi reikää oli Iso Aittojärvellä (291.3 m), yhdeksän reikää Jousijärvellä (381.9 m), 17 reikää Mujesuolla (996.7 m) sekä kuusi reikää Härmäkankaalla (394.8 m)(liite 1). Kairaukset toteutettiin POKA-kairauksena (GTK:n
Geocommando, GM100) käyttäen pääasiassa tankokokoa ø= 46 mm, mutta Aittojärvellä myös kokoa ø=56 mm. Kairareikien tiedot on esitetty taulukossa 2. Kairareikien sijainnit on merkitty kuvaan 4. Iso Aittojärven syväkairauksissa todetut kultapitoisuudet kuten myös telluuripitoisuudet olivat alhaiset. Suurin kultapitoisuus oli 395 ppb (R322) ja telluuripitoisuus 262 ppb (R324). Sen sijaan arseenipitoisuudet olivat korkeat koko kairauskentässä suurimman pitoisuuden ollessa 26 400 ppm (R324). Jousijärvellä reiässä R330 todettiin kolmen metrin vahvuinen kultamineralisaatio, jossa kultapitoisuus vaihteli välillä 1 440-3 820 ppb. Arseenipitoisuus oli täällä korkeimmillaan 1 300 ppm. Kultapitoinen lävistys oli granaattipitoisessa intermediaarisessa tuffiittissa, jossa oli heikko rautakiisupirote. Mujesuolle kairattiin vuosina 1994 ja 1995 17 syväkairausreikää yhteensä 996.7 m. Kairareikien kivilajit olivat pääasiassa voimakkaasti kloriittiutuneita emäksisiä vulkaniitteja ja amfiboliitteja sekä länsiosassa granitoideja. Etenkin itäosassa esiintyi runsaasti talkki/karbonaatti -liuskeita välikerroksina emäksisessä vulkaniitissa. Tremoliittipitoisia kloriittiliuskeita tavattiin kairarei'issä R337, R338, R346 ja R355, mutta tremoliittipitoista kvartsikiveä, jota kultapitoinen kansannäyte edusti, ei kairauksissa todettu. Magneettikiisua ja rikkikiisua esiintyi monin paikoin sekä jonkun verran kuparikiisua. Sen sijaan arseenikiisua ei tavattu. Mujesuon kairauksissa todetut kultapitoisuudet olivat yleensä alhaiset. Kuitenkin reiässä R344 syvyydellä 47.4-48.4 m kultapitoisuus oli 1 m:n matkalla 9 060 ppb. Kivilaji oli sädekivimäinen tremoliitti-aktinoliitti-kloriittikivi, jossa oli rautakiisu- ja kuparikiisukasaumia.sekä muutama hippu (0.1x0.5 mm) näkyvää kultaa. Kivi ei ollut kuitenkaan samaa tyyppiä kuin kansannäytteenä tullut kultapitoinen kvartsikivi. Kivessä oli kuitenkin joitakin kapeita kvartsijuonia. Tämä tremoliittipitoinen horisontti tuli näkyviin myös etummaisessa reiässä syvyydellä 17.10-18.10 m (R343), jossa kultapitoisuus oli 1 540 ppb. Arseeni- ja telluripitoisuudet olivat kauttaaltaan alhaiset. Ison Aittojärven ja Jousijärven kautta kulkeva arseeni-turmaliinipitoinen vyöhyke ei ulotu Mujesuon alueelle, vaan se sijaitsee noin 700 m Mujesuon itäpuolella. Härmäkankaan alueen kairauksissa ei todettu malmiluokan sinkkipitoisuuksia. Sen sijaan reiässä R369 tavattiin useita sinkistä rikastuneita kivilajeja, joissa pitoisuudet vaihtelivat välillä 1 000-9 000 ppm. Sinkkipitoisen vyöhykkeen leveys oli n. 40 m. Vyöhykkeessä myös arseenipitoisuus nousi selvästi. Myös rei'issä R367 ja R366 sinkki- ja arseenipitoisuudet olivat paikoin korkeat, molempien alkuaineiden pitoisuuksien monin paikoin ylittäessä 1000 ppm. Kultapitoisuudet olivat kauttaaltaan alhaiset. Raportissa esitetty tieto on tallennettu numeerisessa muodossa GTK:n tietokantoihin ja on sieltä tarvittaessa saatavissa.(taulukko 2). Taulukko 2. Geoaineiston tallennusmuodot Table 2. Data format of the geological, geochemical and geophysical material 7 Tietotyyppi Type of the data Asiakirja Document Kartat. Maps Geokemialliset analyysit, kairaustiedot Geochemical analysis, drilling data Maastogeofysiikka Ground geophysics Lentogeofysiikka Airborne geophysics Tallennustyyppi Data format Corel-WP -tiedostot ARC-View, JPG -tiedostot Excel -tiedostot GEOSOFT, ASCII -tiedostot GEOSOFT, ASCII -tiedostot
YHTEENVETO JA SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI 8 Tutkimukset osoittivat Kuhmon vihreäkivivyöhykkeen Vuosangan alueella useita viitteitä kulta- ja sinkkimineralisaatioista,joskaan syväkairauksissa todetut metallipitoisuudet eivät yltäneet malmiluokan pitoisuuksiin. Kuitenkin Mujesuon 9 000 ppb:n kultapitoisuus on huomattavan suuri. Iso Aittojärveltä Jousijärvelle ulottuva arseenipitoinen ruhjevyöhyke, johon liittyy myös turmaliinia, kvartsiutumista ja karbonaattiutumista, on kultamineralisaatioiden kannalta mielenkiintoinen. Tästä oli osoituksena kolmen metrin lävistys, jossa kultapitoisuudet vaihtelivat välillä 1440-3820 ppb. Mujesuon erittäin kultapitoisen (850 ppm) kansannäytteen lähtökohdan selvittäminen vaatisi myös lisäkairausta. Härmäkankaan noin 40 m leveällä sinkkipitoisella vyöhykkeellä saattaisi olla jatkeita sekä eteläettä pohjoissuuntaan. GTK luopui valtauksista, koska alueelta ei paikannettu lupaavia kulta- tai sinkkimineralisaatioita, joiden olisi voitu katsoa johtavan kaivostoimintaan. Käytetty kirjallisuus Hyppönen, V. (1973) Suomen geologinen kartta 1:100 000. Kallioperäkartta. Lehti 4412-Hiisjärvi. Geologian tutkimuskeskus. Hyppönen, V. (1983) Suomen geologinen kartta 1:100 000. Kallioperäkarttojen selitykset. Ontojoen, Hiisijärven ja Kuhmon kartta-alueiden kallioperä. Geologian tutkimuskeskus. 60 s. Kuopiossa 22.11.2001 Markku Tenhola