Monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut 1.11.2009 31.10.2013 Raportti toiminnasta 1.11.2009 31.10.2013
Sisältö JOHDANTO... 4 TIIVISTELMÄ... 5 1 SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN YHTEINEN KEHITTÄMINEN LAPIN OSAHANKE... 14 1.1 ASIAKKAIDEN OSALLISUUDEN LISÄÄMINEN KEHITTÄJÄSIAKASTOIMINTA... 14 1.2 OSAAMISEN TUKEMINEN TYÖPARITOIMINTA, MENETELMÄT JA VERKKOKONSULTAATIO... 15 1.3 TIEDONTUOTANTO JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI... 18 1.4 OPETUS TUTKIMUS JA KOULUTUSYHTEISTYÖ... 19 1.5 KUNTIEN TYÖSKENTELYJAKSOT... 20 1.6 TERVEYDEN EDISTÄMISEN RAKENTEET JA PÄÄTÖKSENTEKO... 22 1.7 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTEN ASIAKASPROSESSIEN KEHITTÄMINEN... 23 1.7.1 Kemi Mielenterveys, päihde ja sosiaalityön uudet hoito ja kuntoutumismallit yhteisille alle 30- vuotiaille asiakkaille... 23 1.7.2 Rovaniemi Työikäisten kuntoutuksen palveluprosessin kehittäminen sosiaali ja terveydenhuollossa.. 23 1.7.3 Inari Sosiaali ja terveydenhuollon kehittämistehtävänä on sosiaali ja terveydenhoidon yhteistyön kehittäminen erityisesti muistisairaiden kohdalla... 25 1.7.4 Enontekiön kunta Vanhusväestön kotihoidon ja kotisairaanhoidon yhteisten palveluprosessien kehittäminen käytännön tasolla... 26 1.8 JOHTAMISEN KEHITTÄMISRAKENTEIDEN TUKEMINEN SOSIAALITYÖSSÄ JA VANHUSTYÖSSÄ... 27 1.9 GERONTOLOGISEN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN... 29 2 LAPSEN HYVÄ ARKI 2 POHJOIS POHJANMAA... 32 2.1 LAPSEN HYVÄ ARKI 2 HANKKEEN TAVOITTEET... 33 2.2 HALLINNOINTI JA TOIMIJAT... 34 2.3 RESURSSIT JA TYÖNTEKIJÄT... 35 2.4 KEHITTÄMISTYÖN TOTEUTUS JA PAIKALLINEN ORGANISOITUMINEN... 36 2.5 KOULUTUS JA ASIANTUNTIJAPALVELUT... 37 2.6 JUURRUTTAMINEN JA LEVITTÄMINEN... 38 2.7 TIEDONTUOTANTO JA VERKOSTOYHTEISTYÖ... 40 2.8 KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET... 41 2.9 TULOSTEN ARVIOINTI... 42 3 NUPPU HANKE KESKI POHJANMAA... 69 3.1 JOHDANTO... 70 3.2 NUPPU2 HANKE... 70 3.2.1 Hankkeen tavoitteet... 70 3.2.2 Hankkeen resurssit ja organisoituminen... 71 3.2.3 Hankkeen viestintä... 75 3.2.4 Hankkeen koulutus... 76 3.2.5 Hankkeen verkostoituminen... 77 3.3 AIKUISSOSIAALITYÖN KEHITTÄMINEN... 78 3.3.1 Mitä on aikuissosiaalityö?... 79 3.3.2 Aikuissosiaalityön palveluprosessien kehittäminen... 80 3.3.3 Esitteet palveluista... 82 3.3.4 Dokumentoinnin ja tiedontuotannon kehittäminen... 83 3.3.5 Asiakkaiden osallisuuden edistäminen... 83 3.4 VARHAINEN AVOIN YHTEISTYÖ... 84 3.4.1 Perhekeskuksen kehittäminen... 84 3.4.2 Dialogiset verkostomenetelmät... 91 3.5 SOSIAALIALAN OPETUS JA TUTKIMUSKLINIKAN KEHITTÄMINEN... 93 3.6 HANKKEEN KUSTANNUKSET... 95 3.7 HANKKEEN ARVIOINTI... 96 3.7.1 Työntekijöiden itsearviointi... 96 3.7.2 Asiakkaiden arviointi... 98 2
3.7.3 Yhteistyökumppaneiden arviointi... 99 3.8 KANNANOTOT SUOSITUKSET... 103 3.9 POHDINTA... 105 3.10 LÄHTEET... 107 4 SAKASTE SAAMELAISALUE... 112 4.1 JOHDANTO... 112 4.2 TAVOITTEET... 113 4.3 TOIMINTA... 113 4.3.1 Selvitys henkilöstön käytöstä... 113 4.3.2 Selvitys asiantuntijapalveluiden käytöstä... 114 4.3.3 Koulutukset... 119 4.3.4 Tiedottaminen... 120 4.3.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa... 121 4.3.6 Raportointi... 122 4.4 HANKKEEN TOTEUTUS JA TULOKSET... 123 4.4.1 Tuloksia hankkeen yhteisiin tavoitteisiin... 125 4.5 ARVIOINTI... 126 4.6 KUSTANNUSTEN SEURANTA... 126 4.7 JOHTOPÄÄTÖKSET... 127 LIITTEET... 127 5 KAMPA KESKI POHJANMAAN OSAHANKE... 134 5.1 JOHDANTO... 135 5.2 HANKKEEN TAVOITTEET JA KESKEISET TOIMENPITEET... 135 5.2.1 Konkreettiset menetelmät kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien ja osallistumisen kehittämiseksi sosiaali ja terveyspalveluissa sekä vuorovaikutuksen lisääminen kansalaisten ja palvelujen järjestäjien kesken... 136 5.2.2 Kansalaisnäkökulman ja asiakasosallisuuden johdonmukainen soveltaminen koko palveluprosessin läpäisevänä näkökulmana... 138 5.2.3 Kansalaislähtöisten ja yhteisöllisten palveluntuotantomallien kehittäminen... 140 5.2.4 Hankkeessa kertyneen uuden tiedon, osaamisen ja mallinnusten levittäminen valtakunnallisesti... 141 5.3 KAMPA TOTEUTTAMISMALLI: TYÖKALUJA OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN TUKEMISEEN... 142 5.3.1 Paikallisyhteisön osallistavat laatutekijät... 142 5.3.2 Sosiaali ja terveyspalvelujen organisaation osallistavat laatutekijät... 144 5.3.3 Paikallisyhteisön ja sosiaali ja terveyspalvelujärjestelmän välisen suhteen kehittämisen laatutekijät... 145 5.4 HANKKEEN HALLINNOINTI JA HENKILÖSTÖ... 147 5.5 SELVITYS RAHOITUKSESTA JA TOTEUTUNEISTA KUSTANNUKSISTA VERRATTUNA ALKUPERÄISEEN HANKESUUNNITELMAAN... 149 5.6 ARVIOINTI HANKKEEN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA VERRATTUNA ALKUPERÄISEEN HANKESUUNNITELMAAN... 149 5.7 TULOSTEN JUURRUTTAMINEN JA KEHITTÄMISTYÖN JATKO... 154 3
JOHDANTO PaKaste2 -hankkeessa oli tavoitteena juurruttaa Pohjois-Suomessa PaKaste I:n aikana käynnistettyjä toimenpiteitä sekä kehittämään edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä toimintamalleja palvelujen ja yksilöiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Hankkeessa toimittiin alueellisesti Lapin, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Jokaisella alueella oli omat hankekokonaisuudet sisällöllisten kehittämistarpeiden osalta. Kaikki osahankkeet olivat sitoutuneet myös yhteisiin kehittämistehtäviin 1) juurruttamiseen, 2) yhteiseen vaikuttavuuden arviointiin ja 3) yhteisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteen muodostamiseen. Lisäksi PaKaste2 sisältää itsenäisen saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden osahankkeen SaKasteen, jossa toimijatahoina ovat Saamelaiskäräjät ja saamelaisalueen kunnat (Enontekiö, Inari, Sodankylä, Utsjoki). Hankkeen hallinnoijana toimii Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä. PaKaste (2009 2013) oli Pohjoisen alueen Kaste -hanke, jossa keskityttiin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamallien ja menetelmien käyttöönottoon. 4
TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittämisen rakenne Pohjois-Suomessa Miksi tarvitaan yhteistä kehittämistä? Meneillään oleva sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöllinen uudistamistyö sekä kunta- ja palvelurakenteita koskevat muutokset merkitsevät sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön tiivistymistä niin palvelujen järjestämisen kuin tutkimus- ja kehittämisrakenteiden osalta. Keskeinen kysymys on, miten sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio toteutetaan tavalla, jossa sosiaalisen ja terveyden näkökulmat tulevat yhdenvertaisesti esille? Erityisesti muutoksen tulisi näkyä asiakkaan tarpeista lähtevänä palveluna ja asiakkaan osallisuuden vahvistumisena. Tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon ja kehittämistoiminnan integraatiota. Kehittämisen kannalta on myös tärkeää, että kehittäminen ja tutkimus (tiedontuotanto) toimivat nykyistä kiinteämmässä yhteistyössä. Tutkittuun tietoon perustuva toiminta ja johtaminen ovat edellytyksiä tulevaisuuden tarpeiden ennakoimiseen, niin kehittämistoiminnassa kuin palveluiden tuotannossa. Miten yhteiseen kehittämisen malliin päästään? Koko Pohjois-Suomea koskevan sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenteen ja monialaisen toimintamallin rakentaminen edellyttää resurssien yhdistämistä ja toiminnan koordinointia. Muodostetaan alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen yhteistoiminnallinen sopimuksellinen rakenne, jota toteuttamaan perustetaan keskeisten toimijoiden muodostama neuvottelukunta/alueellinen johtoryhmä Neuvottelukunnassa on edustettuna kunnat, oppilaitokset (yliopistot, ammattikorkeakoulut), osaamiskeskukset, perusterveydenhuollon yksiköt, kuntayhtymät, yhteistoiminta-alueet, järjestöt, sekä muut alueella keskeisiksi määritellyt tahot (mm. THL). Yhteinen kehittämisen malli edellyttää, että kehittämistä tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa siten, että syntyy vakiintuneet mallit uudistaa palveluja asiakaslähtöisesti (esim. kehittäjäasiakkaat, kokemusasiantuntijat). 5
yhteisissä kehittäjäverkostoissa työskentelevät myös sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäjätyöntekijät, jotka ovat sijoitettuna eri kuntiin, kuntayhtymiin, yhteistoiminta-alueille, osaamiskeskusten ja perusterveydenhuollon yksiköiden sekä yhteistyökumppaneiden tiloihin. oppilaitokset kytketään mukaan verkostoon, jotta osaamisen ylläpitäminen ja tutkimus varmistuu. Tuotokset koottu Herkkuja PaKasteesta -työkalukirjaan PaKaste-hankkeelle on julkaistu ja painettu (300 kpl) oma työkalukirja Herkkuja PaKasteesta, johon on koottu PaKasteen keskeisimmät tuotokset ja juurrutetut mallit. Työkalukirja on jaoteltu viiteen kokonaisuuteen: 1. Kehittämisen erilaisiin tapoihin, 2. Tiedontuotannon mahdollisuuksiin, 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiin toimintamalleihin, 4. Osaamisen tukemisen vaihtoehtoihin ja 5. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tietoa on ollut tuottamassa ja toimintamalleja auki kirjoittamassa hankkeen, kuntien, Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja Lapin yliopiston työntekijöitä. Kuvauksissa on pyritty ytimekkäästi avaamaan toimintamallien sisällöt, kokemuksia ja huomioitavia näkökulmia, tarvittavaa osaamista ja resursseja sekä keneltä saa lisätietoa. Suurin osa aukikuvatuista toimintamalleista on hankkeessa työskennelleiden kehittäjätyöntekijöiden kirjoittamia kuvauksia kunnissa kehitetyistä käytännöistä. Toinen tapa, jolla kehitimme käytäntöjä olivat kuntien työskentelyjaksot, joissa kunnan perustyöntekijä irrottautui perustyöstään kehittämään tarkasti rajattua kehittämistehtävää. Näistä kuntien kehittämisjaksoista olemme poimineet muutamia myös tähän työkalukirjaan. Kaikki työskentelyjaksomallilla kunnissa tehty kehittämistyö löytyy www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/pakaste2 -sivuilta. Jokainen osahanke on tehnyt oman loppuraportin sekä erinäisiä julkaisuja ja opinnäytetöitä, jotka löytyvät myös PaKaste-hankkeen sivuilta. LAPIN OSAHANKE Lapin osahanke Lapin osahankkeessa on toimittu neljällä rintamalla: 1) juurrutettu kehitettyjä toimintamalleja (asiakkaiden osallisuus, työntekijöiden osaaminen, tiedontuotanto, opetuksen, tutkimuksen ja käytännön yhteistyö) 2) viety eteenpäin terveyden edistämisen toimintaa, 3) kehitetty sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä palveluprosesseja kunnissa 4) kehitetty kuntien vanhustyötä. Asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi on jatkokehitetty eri teemoihin keskittyvää keskustelukahvilatoimintaa, jota toteutettiin Rovaniemellä yhteistyössä Lapin yliopiston sosiaalityön oppiaineen kanssa. Keskustelukahvilatoimintaa on käynnistetty myös Enontekiöllä, Kemissä ja Kuusamossa sekä jatkettu Rovaniemellä. Kehittäjäasiakkaat ja -työntekijät ovat yhteistyössä kirjoittaneet artikkelin teokseen Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä (2013), joka perustuu kokemuksellisiin tarinoihin sosiaali- ja terveyspalveluiden viidakossa (Filppa & Hietanen & Hedemäki & Kokkonen & Malinen & Niskala & Näkkäläjärvi & Ruotsala: Sosiaali- ja terveyspalveluiden viidakossa Yhdessä oppien, yhteisesti kehittäen). Kehittäjäasiakkaat ja -työntekijät ovat pitäneet yhdessä työkokouksia, osallistuneet omilla puheenvuoroillaan eri seminaareihin. Lisäksi kehittäjäasiakkaat ovat olleet mukana verkkovälitteisessä kansalaisneuvonnassa toimeentulon ja päihdeasioiden osalta. Kehittäjäasiakkaiden rekrytointi ja osallistuminen on onnistunut hyvin. Heiltä nousseiden kehittämisideoiden 6
huomioiminen hyvinvointipalveluiden uudistamisessa on kuitenkin pitempiaikainen prosessi, jota jonkun on koordinoitava/huollettava verkostona. Peruspalveluiden tukirakenteen ja osaamisen kehittämisessä on viety eteenpäin työparitoimintaa ja menetelmäosaamista. Tavoitteena on ollut kokemuksellisen ja menetelmällisen osaamisen lisääminen ja välittäminen kuntiin. Etenkin pienissä kunnissa työparia on tarvittu lastensuojelun asiakastyöhön. Menetelmiin liittyviä työparipyyntöjä on tullut läheisneuvonpito, Lapset puheeksi sekä ART -menetelmiin. Menetelmäosaajien verkostoa on laajennettu ja osaajien tiedot on tuotu menetelmäpankkiin (http://www.sosiaalikollega.fi/menetelmat-ja-osaajat/), jotta kansalaiset ja ammattilaiset löytäisivät helposti erilaisten menetelmien osaajat ja voisivat hyödyntää heidän taitojaan sekä tilata menetelmäosaajia työpareiksi kuntiin. Menetelmällistä osaamista on vahvistettu lasten ja perheiden vihanhallintakeinoihin (ART ja PerheART), Tunteella ja taidolla parisuhdeohjaukseen, Lapset puheeksi ja neuvonpitoon sekä niiden kouluttajakoulutukseen, Voimauttava valokuvaan ja Ikihyvään. Edelleen ryhmätoimintaa on juurrutettu kuntiin (mm. perheleiritoimintaa on ollut Tunturi- ja Merilapin alueella ja Mettäterapiaa Enontekiöllä, Ikihyväryhmiä ja nuorten erilaisia ryhmiä Lapin eri kunnissa). Tiedontuotannon ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmien kehittäminen on ollut haasteellista. Sähköisen tiedonkeruuseen on valmistunut lomake, jolla on kerätty tietoa sosiaalitoimistojen työstä Lapissa 15 kunnasta, Pohjois- Pohjanmaalla Kuusamosta ja Keski-Pohjanmaalla kuudesta kunnasta. Emme ole onnistuneet saamaan kuntien työntekijöitä täyttämään sähköistä lomaketta ja osallistumaan tiedon tuotantoon. Vastausmäärä jäi oletettua pienemmäksi ja aineisto painottuu toimeentulotukiasiakkaisiin ja sosiaalityön osuus jää aineistossa vähäiseksi. Aineisto on kuitenkin annettu Lapin yliopiston sosiaalityön opiskelijoille opinnäytetyökäyttöön ja siihen liittyen 4 opiskelijaa on tekemässä omia gradujaan. Käytännön opetus- ja tutkimustoiminnan yhteistyön kehittämisessä on tehty yhteistyötä korkeakoulujen ja heidän opiskelijoiden kanssa kehittäjäasiakastoiminnassa, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä prosesseissa, tiedontuotannossa ja työparityössä. Kuntien työskentelyjaksot on tarkoitettu kunnille kehitettyjen toimintamallien juurruttamisen tukemiseksi. Kunnat ovat juurruttaneet Pakaste 1:ssä kehitettyjä työmalleja 3 kuukauden työjaksoilla ja heitä on tuettu kehittämistehtävissä koulutuksella, työkokouksilla ja vertaisryhmillä sekä videovälitteisesti ja kasvotusten. Kuntien työskentelyjaksoista on tehty raportit, jotka on tallennettu hankkeen nettisivuille (http://www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/pakaste2). Terveyden edistäminen Lapissa. Lapin kuntia on tuettu sähköisen hyvinvointikertomus- työkalun ja ennakkoarviointi (EVA) menetelmien käyttöönotossa. Sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöönotto on edennyt hyvin, vaikka haasteita on ollut hallinnonalojen sitouttamisessa hyvinvointikertomuksen tekemiseen ja työkalun hyödyntämisessä kunnan vuosikierrossa. Sähköinen hyvinvointikertomus on jäänyt liiaksi pääkäyttäjän vastuulle. Lapin kuntien terveydenhuollon toimijoille tehtiin kysely ravitsemusterapiapalveluiden tarpeesta. Kyselyyn saatiin 165 vastausta ja esiin nousi, että ohjaukselle on tarvetta. Suurimpia ravitsemusohjausta tarvitsevia ryhmiä ovat kakkostyypin diabeetikot, ylipainoiset tai lihavat aikuiset ja valtimotautia sairastavat tai sen riskiryhmässä olevat asiakkaat. Asiakkaiden osallisuutta on lisätty olemalla mukana kehittäjäasiakastoiminnassa ja yhteisessä kehittämisessä sekä kokemuksiin perustuvan artikkelin kirjoittamisessa Terveyden edistämistä väestötasolla on tehty Rytmittömät kampanjan kautta Facebookissa ja nettisivuilla. Rytmipyörä on ollut mukana erilaisissa yleisötapahtumissa oppilaitoksissa ja kunnissa. Rytmittömät -kampanja olisi hyödynnettävissä enemmänkin, mutta se vaatisi aktiivisempaa markkinointia. Ikihyvä -elämänohjausmallin käyttöönottoa kunnissa on tuettu järjestämällä ryhmäohjaajien peruskoulutus ja osaamisenkehittymispäivä. Koulutimme Lappiin 70 Ikihyvä-ohjaajaa 17 kuntaan, Lapissa on ollut 7
30 Ikihyvä -ryhmää. Ikihyvä-ryhmäläisen työkirja saatiin kokeilukäyttöön. Ravitsemusterapeutti on osallistunut kaikkien Ikihyvä-ryhmien ravitsemustapaamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset asiakasprosessit Lapissa. Kehittämistyötä on tehty Kemissä, Rovaniemellä ja Inarissa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten hoito- ja palvelusuunnitelmien osalta. Kemissä kehittämistyössä on keskitytty moniammatilliseen, ennaltaehkäisevään ja suunnitelmalliseen yhteistyöhön mielenterveys, -päihde- ja sosiaalityössä. Yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelman avulla integroidaan eri ammattilaiset työtapaan, jossa keskiössä on yhteinen asiakas. Rovaniemellä on ollut tavoitteena luoda yhteinen kuntoutuksen palvelu- ja kuntoutussuunnitelma sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tähän liittyen kehittäjäsosiaalityöntekijä on tehnyt laajan selvityksen sosiaalihuollossa asioivista tulottomista henkilöistä ja tämän lisäksi selvitettiin asiakkaiden kokemuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Inarissa on jatkettu kotihoidon mallinnusta ProcessGuide ohjelmalla ja työstetty sosiaali- ja terveydenhuollon kotihoidon yhteistä palvelu- ja hoitosuunnitelmalomaketta. Kotihoidon mallinnuksessa on ollut mukana asiakaskehittäjiä ja muistisairaiden omaishoitajia. Enontekiöllä on keskitytty ikäihmisten kotona pärjäämiseen ja luomaan tehokkaampia palveluita siihen. Toisena kehittämiskohteena Enontekiöllä on ollut päihdehuoltoon liittyvä Mettäterapian edelleen kehittäminen ja juurruttaminen. Päihdetyön osalta tavoitteena on ollut kehittää sellaisia paikallisesti tuotettavia palveluita, jotka huomioivat toimintaympäristön, asiakkaan kulttuuritaustan ja tarpeet. Erityisenä huomion kohteena on ollut saamelainen kulttuuriperusta. Enontekiön kehittämistyön tuloksena on syntynyt toimiva kehittämisrakenne. jota aiotaan tulevaisuudessa jatkaa alueellisessa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyössä. Muonion ja Enontekiön kunnat ovat sopineet sote-yhteistyön jatkamisesta ja prosessien kehittäminen tukee uuden sote-organisaation sisältöjen rakentamista ja luomista. Vanhustyön kehittämisessä on keskitytty vanhustyön esimiesten ja henkilöstön osaamisen vahvistamiseen ja vertaistukeen, asiakkaan osallisuuden vahvistamiseen palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä sekä gerontologisen osaamisen vahvistamiseen. Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenteessa on järjestetty kuntien vanhustyön esimiehille kehittämispäiviä, jotka tukevat kuntia kehittämistehtävissä, lisäävät kehittämis- ja johtamisosaamista ja toimivat vertaistuen foorumina. Kuntien kehittämisjaksojen kehittämiskohteina ovat: kotihoidon ja sosiaalityön yhteiset prosessit, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palveluketjujen kehittäminen, muisti- ja seniorineuvolatoiminta, ikäihmisten palveluohjaus, ennalta ehkäisevät kotikäynnit, ikäihmisten terveystarkastukset ns. seniorisyynit, ikäihmisten palveluiden arviointijärjestelmät ja omaishoidon kehittäminen.vanhustyön koordinaattori on tukenut kuntien kehittäjätyöntekijöitä mm. käymällä kuntien tukitiimeissä ja puhelin- ja videoohjauksella. Gerontologista osaamista on vahvistettu johtamisen kehittämisrakennepäivillä, koulutuksilla ja geriatrin kehittävillä vastaanottopaveluilla sekä geriatrin paperi-, verkko-, video- ja puhelinkonsultaatiolla maanantai-iltapäivisin. Geriatri on pitänyt luentotilaisuuksia muistisairauksiin ja niiden tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyn tunnistamisen tärkeyteen, lääkehoidon mahdollisuuksiin, käytösoireiden hoitoon ja hoitomahdollisuuden arviointiin liittyen. Geritari on pitänyt yleisöluentoja aivoterveydestä ja iäkkäiden kaatumisesta ja kaatumisten ehkäisystä. Potilasvastaanottojen aiheina ovat olleet muistisairaiden käytösoireet ja niiden hoitomahdollisuudet, mutta myös muistisairauksien diagnostiikkaa. Videoyhteydessä on ollut hoitohenkilöstöön kuuluva lääkäri tai hoitaja, sosiaalityöntekijä, vanhainkodin ja kotipalvelun henkilökuntaa, joskus lisäksi potilas/hoitokodin asukas ja omainen. Videokonsultaatioita on ollut myös muistivastaanoton perustamiseen ja kuntouttavaan työotteeseen liittyen. NUPPU-OSAHANKE NUPPU2 -hankkeella oli neljä pääteemaa. Uutena teemana oli aikuissosiaalityön kehittäminen ja kolme liittyi ykkösvaiheen toimintamallien juurruttamiseen: perhekeskuksen kehittäminen, varhai- 8
nen avoin yhteistyö ja sosklinikan kehittäminen. Hankkeella oli neljä työntekijää, joista kaksi kokopäiväistä ja kaksi osa-aikaista. Aikuissosiaalityön kehittäminen Prosessimallit on tehty kirjallisesta toimeentulotuen käsittelystä, työttömän aktivointisuunnitelmasta, työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessista, kuntouttavasta työtoiminnasta sekä toimeentulotukiasiakkaan sosiaalityöstä. Mallinnuksen yhteydessä on kehitetty työn suunnitelmallisuutta, tehtäväjakoja ja arviointikäytäntöjä. Lomakkeita on uudistettu, dokumentointiohjeet ja etuuskäsittelyn muistilista on laadittu. Keskeisimmistä palveluista on valmistettu 12 esitteen sarja asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Kehittämisryhmissä ja johdon kanssa käydyissä keskusteluissa on selkeytetty aikuissosiaalityön käsitettä ja sisältöä sekä selvitetty ja vertailtu sosiaalityön työntekijäresursseja. Varhainen avoin yhteistyö Työvälineinä varhaisen avoimen yhteistyön juurruttamisessa olivat työyhteisöjen hyvien käytäntöjen dialogit (toteutettu 6, osallistujia 113), huolen puheeksi ottamisen koulutukset (toteutettu 15, osallistujia 276), varhaisen tuen toimijatapaamiset (toteutettu kunnittain n. 2x/vuosi) sekä ennakointidialogit (toteutettu 10). Verkostokoordinaattorille on varattu työaikaa 2 pv/kk. Neuvottelut hallintokuntien rajat ylittävästä varhaisen avoimen yhteistyön koordinoinnista ovat meneillään. Perhekeskuksen kehittäminen Perhekeskus toimii Kokkolassa Yhteisöklubi Sillan kanssa yhteisissä tiloissa toimien samalla varhaisen tuen koordinoinnin keskuksena. Jyta-alueella perhekeskus on toimijoiden verkosto, jolla on yhteiset varhaisen avoimen yhteistyön toimintaperiaatteet. Varhaisen tuen prosessin mallinnus on tehty Kokkolassa moniammatillisessa ryhmässä. Mallinnuksen avulla selkeytettiin toimijoiden vastuita ja tehtiin työtä näkyväksi. Neuvolan perheohjaajan työ on vakiintunut Jyta-alueella ja Kokkolassa hieman erilaisin työmallein. Kokkolassa toteutettu perhesosiaalityö ei jatkunut hankkeen päätyttyä, vaan asiakkaat ohjautuvat jatkossa joko aikuissosiaalityöhön tai lastensuojeluilmoituksen jälkeen lastensuojeluun. Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikan kehittäminen Klinikkaydinryhmä (= edustajat SONetBotniasta/kaupungilta, ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta) jatkaa verkostomaisen sosklinikan työrukkasena. Paikkansa on vakiinnuttanut kansainvälisenä sosiaalityön päivänä järjestettävä maakunnallinen sosiaalialan seminaari, joka toimii myös uusimman tutkimustiedon jakajana. Uutta toimintaa on korkeakoulujen nimeämät vastuuopettajat, jotka ylläpitävät työelämäyhteyksiä alueensa sosiaalialan työpaikkoihin esimerkiksi ns. klinikkapäivien muodossa. Koulutukset Erilaisiin koulutuksiin ja seminaareihin osallistui hankkeen aikana yhteensä 1721 työntekijää eri ammattialoilta. LAPSEN HYVÄ ARKI -OSAHANKE Lapsen hyvä arki 2 -hankkeessa on juurrutettu ja levitetty ensimmäisessä vaiheessa kehitettyjä palveluprosesseja ja pilotoituja uusia toiminta- ja palvelumalleja. Hankkeessa on kehitetty erityisesti varhaislapsuuden kasvuympäristöihin liittyviä varhaisen tuen ja osallisuuden sekä syrjäytymisen ehkäisyn työmenetelmiä monialaisissa ja monitoimijaisissa verkostoissa. Pääpaino on ollut varhaiskasvatuspalveluiden, neuvolatyön sekä monialaisen perhetyön kehittämisessä. Kehitysympäristöihin liittyvät nivelvaiheet vanhemmaksi kasvaminen, kotoa päivähoitoon siirtyminen, päivähoidon, esiopetuksen ja koulunaloituksen siirtymävaiheet ovat erityisen huomion kohteena. Kehittämistyös- 9
sä on ollut mukana julkisen sektorin palveluiden lisäksi myös seurakuntien ja järjestöjen kanssa yhdessä toteutetut palvelukokonaisuudet sekä uusien, matalankynnyksen toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen. Juurruttamisen ja levittämisen verkostoissa ovat yhteistyössä olleet mukana hankkeen tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Opinnäytetöinä tehtyjen, kehittämistyöhön kytkeytyvien tutkimusten, toiminnallisten kehittämisprosessien ja selvitysten tuloksia on hyödynnetty hankkeen toimintamallien juurruttamisessa ja levittämisessä. Hankkeessa ovat mukana Koillismaan kunnista Kuusamo, Posio, Taivalkoski sekä peruspalvelukuntayhtymä Kallio (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) ja peruspalvelukuntayhtymä Selänne (Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi). Kuntatoimijoiden lisäksi mukana ev.lut. seurakuntien ja järjestöjen (MLL) lapsiperhepalveluiden henkilöstöä sekä asiakkaiden edustus. Hanketta hallinnoi Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Hanke toteutuu sopimuspohjaisessa yhteistyössä, jossa on hankekuntien lisäksi mukana Poske:n Pohjois-Pohjanmaan yksikkö ja Oulun yliopisto. Hankkeen kokoaikaisina työntekijöinä ovat työskennelleet projektipäällikkö Aira Vähärautio (1.11.2011 31.10.2013) ja kehittämiskoordinaattori Kirsi Anttila (1.11.2011 23.8.2013). Osa-aikaisena (50 %) kehittämiskoordinaattorina on työskennellyt Saara Autio (14.11.2011 30.9.2013). Kallion kehittämisalueella, Peltopuiston kehittämispäiväkodissa, on työskennellyt osa-aikaisena (50 %) kehittäjätyöntekijänä Reetta Lepistö (7.1. 30.4.2013). Lisäksi hankkeen loppuvaiheen työskentelyyn on osallistunut osa-aikaisena (40 %) kehittämiskoordinaattorina Elina Kattilakoski (26.8. 20.10.2013). Kuluneen seurantajakson (1.5. 30.10.2013) aikana hankkeen päätösvaiheen työskentely on keskittynyt kehittämisprosessien tulosten kokoamiseen, mallinnusten ja muiden tulostavoitteiden saavuttamiseen sekä niiden arviointeihin. Yhteenvetona voidaan todeta, että hankesuunnitelman pohjalta laaditut ja kehittämissuunnitelmaan kirjatut kehittämisprosessikohtaiset tavoitteet saatiin toteutettua. Kukin kehittäjäryhmä pääsi asettamiinsa tulostavoitteisiin, ja kehittämispäiväkotien prosessit saatettiin päätökseen aikataulussa. Hankkeen tuloksista voidaan tunnistaa kaksi kattavaa päätasoa: varhaisen tuen ja kumppanuuden moniammatilliset ja monitoimijaiset prosessit sekä varhaisen tuen ja kumppanuuden varhaiskasvatuksen kehitysympäristöihin liittyvät prosessit. Lisäksi hankkeen aikana luotiin aivan uusi kehittämistyön tulosten levittämisen malli vertaismentoroinnin periaatteilla toteutettava kehittäjämentoritoiminta. Varhaisen tuen ja kumppanuuden moniammatillisten ja monitoimijaisten kehittämisprosessien osalta on eri alueilla saatu aikaan seuraavat tulokset: Kuusamo: Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyökäytäntöjen mallinnus toteutettiin ProcessGuide-ohjelmalla. Yhteistyömallia levitetään kehittäjämentoritoiminnalla, jossa vertaismentoreina toimivat sosiaalityöntekijä ja päiväkodinjohtaja. Posio: Lastensuojelun, neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyökäytäntöjen mallinnus toteutettiin ProcessGuide-ohjelmalla. Malli on otettu käyttöön Posion lapsiperhepalveluissa. Taivalkoski: Huolitiimin toiminnan yhteinen visio ja työskentelytavat ovat selkiytyneet, ja toiminta on vakiintunut osaksi varhaisen tuen moniammatillista työskentelyä. Kallio: Tukea vertaisille mallia on levitetty VeTuri -toiminnassa avoimen, varhaisen tuen matalankynnyksen palvelumuotona. Toimintamallissa yhdistyy kuntatoimijoiden ja kolmannen sektorin voimavarat. Prosessi on mallinnettu ProcessGuide-ohjelmalla. Laajan 4-vuotisterveystarkastuksen yhteistyökäytännöt on mallinnettu ja kuvattu prosessina, jota voidaan tarpeen mukaan muokata edelleen. Esiopetuksen tiedonsiirron mallin on levinnyt Kallion peruspalvelukuntayhtymän peruskuntien alueelle, ja malli on otettu käyttöön kuntayhtymässä. Mallin myötä vanhempien osallisuus ja kasvatuskumppanuus sekä lapsen esiopetukseen liittyvä varhainen tuki on vahvistunut. 10
Selänne: Monialainen perhekeskustoiminta on käynnistynyt kuntayhtymän alueella laaditun perhekeskusoppaan mukaisesti. Esiopetuksen tiedonsiirron malli on levinnyt Selänteen peruspalvelukuntayhtymän peruskuntien alueelle, ja malli on otettu käyttöön kuntayhtymässä. Mallin myötä vanhempien osallisuus ja kasvatuskumppanuus sekä lapsen esiopetukseen liittyvä varhainen tuki on vahvistunut. Kasvatuskumppanuuden moniammatilliset koulutukset ovat toteutuneet suunnitellusti. Varhaisen tuen ja kumppanuuden varhaiskasvatuksen kehitysympäristöihin liittyvien prosessien osalta on eri alueilla saatu aikaan seuraavat tulokset: Kuusamo: Maaseläntien kehittämispäiväkodissa työntekijöiden asiakas- ja lapsilähtöinen pienryhmäpedagoginen työskentely on kehittynyt. Uudet lapsikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat on otettu käyttöön. Kasvatuskumppanuusajattelu on juurtunut osaksi yksikön toimintakäytäntöjä. Hankeaikana edistettiin uuden päiväkodin kasvattajayhteisön ja toimintaympäristön muodostumista sekä pedagogista johtamista. Taivalkoski: Vuororyhmäperhepäiväkoti Vekkulissa luotiin Reggio Emilian-pedagogiikkaan pohjautuva pienryhmäpedagogiikan malli, jonka käytännöt on kirjattu yksikön varhaiskasvatussuunnitelmaan. Kehittämistyön tuloksia levitetään kehittäjämentoritoiminnalla vertaismentoriryhmissä kaikkiin kunnan päivähoidon yksiköihin. Kallio: Peltopuiston kehittämispäiväkodissa pedagogiikan uudistaminen on ollut monipuolista ja johtanut toiminnan kehittämiseen pienryhmäpedagogisesti kaikilla varhaiskasvatuksen osa-alueilla. Kehittämistyön tulokset on kirjattu yksikön varhaiskasvatussuunnitelmaan. Kehittämistyön tuloksia levitetään kehittäjämentoritoiminnalla vertaismentoriryhmissä kaikkiin kuntayhtymän päivähoidon yksiköihin. Selänne: Satakielen kehittämispäiväkodin Hellyys-hankkeessa pedagogiikan uudistaminen oli monipuolista ja johti toiminnan kehittämiseen erityisesti tunnetaitojen sekä vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen osalta. Prosessi kosketti koko työyhteisön työskentelyä ja johti laaja-alaiseen pedagogisten käytäntöjen muutokseen. Kehittämistyön tulokset on kirjattu yksikön varhaiskasvatussuunnitelmaan. Kehittämistyön tuloksia levitetään kehittäjämentoritoiminnalla vertaismentoriryhmissä kaikkiin kuntayhtymän päivähoidon yksiköihin. Toimintamallien juurruttamista ja levittämistä toteutettiin hankkeen kouluttamien kehittäjämentoreiden johdolla vertaismentoriryhmissä sekä vertaisvierailuilla. Seurantajakson aikana saatiin päätökseen toinen kehittäjämentoreiden koulutusprosessi. Kehittäjämentoritoiminta on saatu käynnistettyä kaikille hankkeen kehittämisalueilla. Näin siitä jää pysyvä kehittämisen rakenne hankekuntien alueelle. Sen avulla voidaan jatkossa ylläpitää myös kuntien ja kuntayhtymien osaehtoista kehittämistoimintaan. Seurantajakson aikana toteutettiin hankkeen päätösseminaarit Kuusamossa 31.8.2013 ja Ylivieskassa 7.9.2013. Kustannuksia on aiheutunut myös kehittäjämentorikoulutuksesta ja hankkeen raportoinnista. Hankkeen loppuraportti on valmistunut: Vähärautio, Aira (toim.) 2013. VARHAISTA TUKEA JA KUMPPANUUTTA. Pohjoisen alueen Kaste (PaKaste II) hankekokonaisuuden Pohjoispohjanmaan osahanke. Lapsen hyvä arki 2-hanke 2011 2013. Raporttiin on koottu hanketyön keskeiset tulokset, kuvattu prosessikohtaista kehittämistyötä ja toimintamalleja sekä arvioitu saavutettuja tuloksia. Raporttia on levitetty laajasti hankekuntien käyttöön. Se tullaan julkaisemaan myös hankkeen nettisivuilla. KAMPA -OSAHANKE 11
PaKaste2 -hankkeen KAMPA -osahanketta (=Hyvinvointipalveluiden kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla) on toteutettu ajalla 1.10.2011 31.7.2013 Keski- Pohjanmaalla Kokkolassa ja Kruunupyyssä sekä peruspalveluliikelaitos Jytan muodostavissa kunnissa (Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli) ja Etelä-Pohjanmaalla Järvi- Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella (Alajärvi, Vimpeli ja Soini). Kehittämistoiminnan tavoitteena on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittäminen tukemalla palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteutumista. Tavoitteeseen on pyritty mallintamalla kuntien/yhteistoiminta-alueiden ja kuntalaisten vuorovaikutuskäytäntöjä sekä ottamalla kansalaisosallistuminen osaksi sote-palvelujen suunnittelua ja toteutumista. KAMPA-hankkeen tavoitteena on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien kehittäminen: 1. kehittämällä kansalaisvaikuttamisen menetelmiä ja asiakkaiden osallistumisen mahdollisuuksia 2. vahvistamalla ehkäisevää ja osallistavaa työotetta sekä 3. kehittämällä yhteisöllisiä ja eri sektorirajat ylittäviä palvelujen tuottamismalleja. Hankkeen alueilla ja kunnissa on pilotoitu kansalaisvaikuttamisen menetelmiä, asiakasosallistumiseen perustuvia toimintakäytäntöjä, yhteisöllisiä palvelujen tuottamismalleja sekä vahvistettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ehkäisevän ja osallistavan työn osaamista. Paikallisten pilottien kautta hankkeessa on tuotettu valtakunnallisesti sovellettavaa uutta tietoa, osaamista ja mallinnuksia kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi sote-palvelujen rakenteissa, ajattelussa ja toimintakäytännössä. Hankkeen tulosten pohjalta voidaan todeta, että suurkunnille, kuntayhtymille ja yhteistoimintaalueille on suuri, mutta tärkeä haaste kyetä etäältäkin tukemaan paikallista yhteisvastuuta, keskinäistä huolenpitoa ja kansalaisten osallistumista. Uudet lähidemokratian muodot, kuten kansalaisraadit, alueneuvostot tai kyläraatingit vahvistavat sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja keskinäinen luottamus syntyy kuntalaisten ja viranomaisten tasavertaisesta ja läheisestä vuorovaikutuksesta. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva toimintatapa on mahdollista nähdä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden omaa työtä kehittävänä ja työpaineita helpottavana optiona. Yhdessä asiakkaiden ja kansalaistahojen kanssa on mahdollista ehkäistä ongelmia ja edistää hyvinvoinnin toteutumista, vaikka toimintakulttuuri muuttuukin hitaasti. KAMPA -hanke on onnistunut luomaan yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa, se on jakanut ja saanut aikaan hyvää yleistä keskustelua kansalaisosallistumisesta ja yhteisöllisyyden tukemisesta. Kansalaiset ja asiakkaat on tehty näkyviksi sote-palvelujen käyttäjinä ja palvelujärjestelmää lähestytty heidän näkökulmastaan. Hankkeen myötä kansalaisten ja asiakkaiden osallistumisen tärkeyttä on alettu huomioida konkreettisemmin sote-palvelujen toteuttamisessa ja kehittämisessä ja tämän toteuttamiseksi on kehitetty ja otettu käyttöön konkreettisia toimintamalleja ja -muotoja. Hankkeen etenemisestä on tiedotettu aktiivisesti se eri vaiheissa (www.chydenius.fi/kampa ), pilottialueiden omilla facebook -sivuilla sekä pitämällä yhteyttä mediaan. Lisäksi hankkeen aikana on järjestetty, useita koulutuksia ja seminaareja. Tarkempaa tietoa kehittämistyön taustoista, tuloksista ja kokemuksista on luettavissa hankkeen toimintaa ja tuloksia esittelevästä Hyvinvointitalkoot Miten kuntalaisten osallistuminen tukee palveluita -julkaisusta (https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/40925). KAMPA -hankkeen kehittämistyön tulokset ovat myös saatavilla Innokylä-ympäristössä (ks. https://www.innokyla.fi/web/malli381026). SAKASTE -OSAHANKE Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, joka asuu Norjan, Ruotsin, Venäjän ja Suomen alueilla. Heillä on oma historia, kieli, kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti. Saamelaiskansa on kokonainen 12
kansa ja yhteydet yli valtakuntien rajojen ovat tärkeitä. Perustuslaki turvaa saamelaisille Suomen ainoana alkuperäiskansana oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin ja niitä koskevaan itsehallintoon saamelaisalueella. Saamelaiskulttuuri tarkoittaa kieltä, käsityöperinnettä sekä perinteisiä saamelaiselinkeinoja; poronhoitoa, kalastusta, keräilyä ja metsästystä. Kaikki Suomessa puhuttavat saamen kielet ovat uhanalaisia, erityisesti pienemmät inarin- ja koltansaame. Saamelaisten omakieliset ja kulttuurin huomioivat peruspalvelut sosiaali- ja terveysalalla toteutuvat tutkimusten ja kentän palautteiden mukaan heikosti. Tämän vuoksi saamelaiset ovat eriarvoisessa asemassa omalla kotiseutualueellaan suhteessa muuhun väestöön. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää uhanalaisessa asemassa olevien inarin- ja koltansaamenkielisten palvelujen saatavuuden turvaamiseen ja palvelujen kehittämiseen. Sakaste -hankkeen tarkoituksena oli parantaa saamelaisten varhaiskasvatus- ja vanhustenpalvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Kehittämisrakenteen avulla haettiin saamelaisten parissa tehtävään varhaiskasvatukseen ja vanhustyöhön työmalleja, jotka edistävät saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista. Kehittämistyö oli prosessiluontoista, teemoitettujen kehittämispäivien (6 kertaa) ja tiimityöskentelyn (20 kertaa) avulla saatiin luotua oppaat saamelaisen vanhustyön ja varhaiskasvatuksen arjen käytäntöihin. Saamelaisen vanhustyön työkalupakki, Saamelaisen varhaiskasvatuksen arjen käytäntöjen opas ja www.kuati.fi saamenkieliset varhaiskasvatuksen materiaalipankkisivustot tekevät näkyväksi kielen lisäksi myös saamelaisen kulttuurin ja perinteisen tiedon. SaKaste-hankkeessa kehittämistyötä tehtiin saamelaiskulttuurin lähtökohdista. Periaatteena oli se, että luodaan saamelaisten kotiseutualueella tehtävään sosiaali- ja terveysalan palveluihin sellaisia työmenetelmiä, jotka huomioivat asiakkaan saamenkielisyyden ja kulttuuritaustan. Kehittämistyön resursseina olivat saamelaiskulttuurin lähtökohdista tuleva ammatillinen ja kulttuurinen kokemusperäinen tieto, joka on syntynyt pitkälti saamenkielisten sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden omista saamen kieli- ja kulttuuritaustoista. Kehittäjäasiantuntijatiimien jäsenet ovat olleet ruohonjuuritason työntekijöitä ja näin on varmistunut, että kentän ääni kaikkine yhteisine onnistumisten ja haasteiden vivahteineen on päässyt kuuluviin. Asiakaslähtöisyys näkyi siinä, että työntekijät tuntevat entuudestaan asiakkaansa ja kehittämistyöprosessin aikana he oivalsivat ja oppivat tunnistamaan saamenkielisten asiakkaidensa kulttuuriin ja kieleen perustuvia palvelujen tarpeita. 13
1 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN YHTEINEN KEHITTÄMINEN LAPIN OSAHANKE 1.1 ASIAKKAIDEN OSALLISUUDEN LISÄÄMINEN KEHITTÄJÄSIAKASTOIMINTA Kehittäjäasiakastoiminnassa pyritään kansalaiskeskeiseen palveluiden suunnitteluun. Kehittäjäasiakkaat tuovat eritasoilla esiin omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa ja ovat konkreettisesti mukana omien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessiensa muotoilussa. Toimintaa toteutetaan luomalla dialogisia yhteisöjä, joissa pyritään vaikuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toimintamalleihin ja prosesseihin sekä valmisteilla olevaan alan lainsäädäntötyöhön puhumalla, kirjoittamalla ja suoralla toiminnalla. Hankkeessa on toteutettu kehittäjäfoorumit kahdesti vuodessa. Foorumissa kehittäjäasiakkaat ja -työntekijät sekä kuntien työntekijät, sosiaalityön opiskelijat ja opettajat keskustelevat palvelujen kehittämisestä ja suunnittelevat sitä. Foorumeissa on muun muassa kommentoitu valmisteilla olevaa sosiaalihuoltolakia ja tehty kehittäjäasiakkaan tehtävän kuva. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa kehittäjäasiakkaat osallistuvat verkkovälitteisessä kansalaisneuvonnassa kahteen osioon: Toimeentulo ja Päihdehuolet. Kehittäjäasiakkaat ovat kertoneet sosiaalityöntekijäopiskelijoille omista kokemuksistaan sosiaalityön palveluista. Kehittäjäasiakkaat ja -työntekijät ovat kirjoittaneet artikkelin Asiakas toimijana sosiaalityössä -teokseen. Keskustelukahvila on toiminut kaksi vuotta ja kehittäjäasiakkaita on useissa kunnissa: Enontekiöllä, Inarissa, Kemissä, Kemijärvellä, Kolarissa, Kuusamossa ja Rovaniemellä. Kehittäjäasiakkaat perustavat oman verkoston, jonka toimintaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus tukee. Sosiaalikollegaan luodaan kehittäjäasiakasverkosto/ rekisteri kehittäjäasiakkaista, jolloin kehittäjäasiakkaisiin voi ottaa yhteyttä helposti. Kehittäjäasiakkaat voi kertoa rekisteritiedoissa, mihin osallistuu, mitä tekee ja missä. Verkostoon voi tulla mukaan haluamallaan tavalla ja haluamakseen aikaa. Verkostossa olevat kehittäjäasiakkaat kutsutaan työkokouspäiviin säännöllisesti. Verkosto mahdollistaa säännöllisen tuen kehittäjäasiakastoimintaan. Myös kuvapuhelinta voidaan käyttää etäpalavereihin. Ryhmänä toimiminen ja foorumit ovat tärkeitä, lisäksi halutaan netin avulla tapaamisia ilman kehittäjätyöntekijöitä itsenäisenä ryhmänä. Keskustelukahvilatoimintaa on toteutettu yhteistyössä Lapin yliopiston sosiaalityön oppiaineen kanssa. Vuoden 2012 aikana kahvilatoiminnassa ovat olleet keskusteltavina asioina sosiaalihuoltolaki, aikuisten, ikääntyneiden ja perheiden palvelut. Kevään 2013 kahvilatapaamisissa (Rovakatu 3, liiketila 3) maanantaisin klo 18.00 20.00 teemana on ollut Rovaniemen kaupungin uuden ajan sosiaali-, terveys- ja päivähoitopalvelut -ohjelman kansalais- ja asiakasosallistumisosuus. Etenimme ikäryhmittäin: kerran kuukaudessa käsiteltiin lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja, aikuisten palveluja sekä ikäihmisten palveluja. Helmikuussa tarkasteltiin palvelujen nykytilaa, maaliskuussa pohdimme toisin tekemisen tapoja ja huhtikuussa esitimme ratkaisuehdotuksiamme. 14
Keskustelukahvilan vetäjinä ovat toimineet Asta Niskala ja Hannu Lyly. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden osalta mukana on ollut myös Marja-Sisko Tallavaara ja Suvi Hietanen, aikuistenpalveluiden osalta Pekka Ojaniemi ja Ikäihmisten palveluissa Inkerelli Vieltojärvi ja Marika Silvenius. Kehittäjäasiakkaat osallistuvat verkkovälitteisessä kansalaisneuvonnassa kahteen osioon; toimeentulo ja päihdehuolet. Hankkeessa kehittäjäasiakkaiden rekrytointi ja osallistuminen on onnistunut hyvin, mutta käyttäjien ideoiden toteuttaminen hyvinvointipalvelujen uudistamisessa on pitkäaikainen prosessi. 1.2 OSAAMISEN TUKEMINEN TYÖPARITOIMINTA, MENETELMÄT JA VERKKO- KONSULTAATIO Työparitoiminnan tavoitteena on ollut myös sellaisen rakenteen luominen, joka mahdollistaisi sekä kokemuksellisen että menetelmällisen osaamisen lisäämisen ja välittämisen kuntiin. Työparitoiminnan painopiste ja tarpeet ovat ainakin pienissä kunnissa olleet enimmäkseen lastensuojelun asiakastyössä. Kunnissa tarvitaan ulkopuolista apua vaativissa asiakastilanteissa. Kunnan työntekijä, joka pyytää työparia, sitoutuu toimimaan itse toisena työparina. Pyyntö tehdään virtuaalisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen kautta lomakkeella, jossa ei käytetä asiakkaan tunnistetietoja. Suoran asiakastyön työparipyynnössä pyydetään asiakkaan suostumus, josta tulee tehdä merkintä sähköiselle lomakkeelle. Posken, Lapin yliopiston ja PaKasteen työntekijäryhmä käsittelee pyynnön yhdessä tilaavan työntekijän kanssa. Työparityöskentely on pystytty aloittamaan tarpeen mukaisesti noin kahden viikon sisällä vastauksen antamisesta. Työparityötä on tehty pääsääntöisesti kasvotusten. 15
Osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi on pidetty eri verkostoja: Kansalaisneuvojien ja asiantuntijoiden työkokouksella 27.5.2013. Kokoukseen osallistui 10 kansalaisneuvojaa ja asiantuntijaa. Kokouksessa vahvistettiin asiantuntijoina toimivien taitoja asiantuntijoiden ja kansalaisten verkkoneuvontaan. Väkivaltayhdyshenkilöiden verkosto kokoontui Aluehallintoviraston järjestämässä yhdyshenkilöpäivässä 7.5.2013. Päivän tarjosi tietoa ja käytännön esimerkkejä siitä, miten yhdyshenkilö voi tehdä terveydenedistämisen työtä omassa kunnassaan, toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä ja ehkäistä väkivaltaa omassa työsään kunnan hyvinvointistrategian mukaisesti. Pohjoisen alueella toimivien työnohjaajien verkostoa on päivitetty ja heille on pidetty työkokous 11.4.2013, jossa verkostoitumista pyrittiin vahvistamaan. Tavoitteena on luoda toimiva työnohjaajien verkosto, joka kokoontuu säännöllisesti. Työnohjaajien verkoston avulla mahdollistuu työnohjaus Lapin alueella. Työnohjaus tukee työntekijöiden ammatillista kehittymistä palvelurakenteen muutoksessa sekä kehitettyjen toimintamallien ja menetelmien juurruttamista. Tunteella ja taidolla parisuhdeohjaajien työkokous on pidetty 6.2.2013. Tavoitteena on saada parisuhdeosaajien taidot laajemmin kansalaisten ja työntekijöiden käyttöön. Kaikki Lapin parisuhdeohjaajat (18) ovat järjestäneet vähintään yhden parisuhdekurssin useammalle pariskunnalle. Rovaniemellä on ollut useita ryhmiä. Verkostokonsulttien työkokoukset joka toukokuun ja marraskuun viimeisinä maanantaina Kehittäjäasiakasfoorumit kaksi/vuosi Ikihyväohjaajien verkosto 16
Terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkosto Eri menetelmen osaajien verkostot Kevät 2012: Dialogisten verkostomenetelmien konferenssi, josta tulee julkaisu Kuntien vanhustyön verkostot Kuntien perusterveydenhuollon työskentelyjaksojen verkostot Menetelmien työparipyyntöjä on tullut läheisneuvonpitoon, TLP-menetelmiin sekä ART -menetelmään. Menetelmäosaajien verkostoa on laajennettu ja pohjoisen alueelle koulutettujen osaajien tietoja on täydennetty, jotta kansalaiset ja ammattilaiset löytävät alueensa erilaisten menetelmien osaajat ja voivat hyödyntää heidän taitojaan. Menetelmällistä osaamista alueella on lisätty mm. vihanhallinnan keinoja lapselle ja perheelle. Menetelmäosaamista vahvistettiin Lapset puheeksi strategiasta käytäntöön seminaarilla 28.2.2013, josta käynnistyy Lapset puheeksi ja neuvonpidon kouluttajakoulutus (TLP-menetelmät). Kouluttajakoulutuksella vahvistetaan alueelle koulutettujen osaajien verkostoa ja menetelmän juurruttamista perus- ja erityispalveluihin terveys- ja sosiaalipalveluissa. Yhteiset koulutukset ja menetelmät vahvistavat palvelusektorit ylittävää yhteistyötä. TLPmenetelmä on juurrutettu osaksi kuntien perustoimintaa vaikuttamalla eri tasoihin kuntaorganisaatioissa. Päätöksenteon tasolla menetelmät on kirjattu osaksi kuntienstrategioita. Samanaikaisesti organisaatioissa on rakennettu ylitoimialojen ulottuva vastuujärjestelmä, joka varmistaa sekä strategian mukaisen työskentelyn että esimiestasolla seurataan toiminnan toteutumista. Toiminnan muutos vaatii pitkäkestoista ja suunnitelmallista koulutusrakennetta, jonka avulla kunnan omat kouluttajat vastaavat työntekijöiden menetelmäosaamisesta ja työn laadusta. Tämä edellyttää uudenlaisen yhteistyörakenteen ylläpitämistä, jonka avulla toteutuu ylisektorinen työskentely. Olennaista on, että käytetyt menetelmät ovat tutkittuja ja turvallisia ja ne ovat sovellettuja vastaamaan palvelutarvetta. Kunnissa, joissa juurruttamistyötä on tehty, myös kuntalaisia on tiedotettu uudenlaisista työskentelymenetelmistä. Tällä on pyritty varmistamaan kuntalaisten tiedon siitä, että heillä on oikeus uudenlaiseen työskentelyyn. Samalla tiedottaminen on helpottanut yhteistyötä ja vaikuttanut kuntalaisten asenteisiin. Toimintamallia on viety lähes kaikkiin Lapin kuntiin, joista mm. Kittilä, Kolari, Sodankylä, Rovaniemi ovat edenneet pisimmälle. ART ja PerheART -menetelmäosaajia on koulutettu Lappiin PaKasteen tuella. Kevään 2013 aikana on mallinnettu lastensuojelun tilannearvioinnin mallia yhdessä Lapin kuntien lastensuojelutyöntekijöiden kanssa. Malli ei ole yksittäisen kunnan oma malli vaan ideaalimalli miten tilannearviointia pitäisi tehdä ja että se voisi olla useampien kuntien (kaikkien) malli. Perheleiritoimintaa on jatkettu ja leirit on pidetty vuonna 2012 ja 2013 Tunturi Lapissa ja Meri-Lapissa. Verkkokonsultaatiopalvelussa on kehitetty erityisesti sosiaalialan osaamista. Moniammatillisten asiantuntijaryhmien avulla tuotetaan konsultaatiotukea Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Mikäli asiakkaan tilanteessa asiantuntijoiden konsultoinnista voisi olla apua, alan ammattilaiset käyttävät verkkokonsultaatiota yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Konsulttiryhmissä toimivien vastaajien ja heidän taustaorganisaatioiden kautta ajankohtaiset, osaamisen vahvistamista vaativat teemat tulevat kehitettäviksi. Verkkokonsultaatiopalvelut Aikuissosiaalityö ja toimeentuloturva Lasten oikeudet ja lastensuojelu Päihdetyö Vammaispalvelu Vanhustyö Varhaiskasvatus, esi- ja alkuopetuksen oppilashuolto 17
Kuntoutus Järjestöjen verkkoneuvonta Työntekijöillä on ollut mahdollisuus konsultoida 8 konsulttiryhmää, joissa monialaista asiantuntijuutta kentälle välittää 50 asiantuntijaa eli verkkokonsulttia. Kirjallisiin kysymyksiin vastataan viikon kuluessa. Palvelu on ollut käyttäjille maksutonta. Vuosittain konsulttiryhmät vastaavat keskimäärin 50 80 kysymykseen suojatussa tietokannassa virtu.fi. Konsultit on kutsuttu kaksi kertaa vuodessa yhteiseen työkokoukseen. PaKasteen aikana 2009 2013 verkkokonsultaatiossa on: Rekrytoitu, motivoitu ja opastettu asiantuntijoita yhteistoimintaan Uusittu kirjalliset sopimukset verkkokonsulteille vuosittain Markkinointi verkkokonsultaatiota Motivoitu ja opastettu käyttäjiä konsultaatiotuen käyttöön Pidetty verkkokonsultaation kehittämispäivät puolivuosittain Kehitetty verkkokonsultaatiopalvelua Tuotettu verkkokonsultaatioon pohjautuva Kansalaisneuvontapalvelu Kansalaisneuvonta tarjoaa lappilaisille mahdollisuuden kysyä neuvoa ja keskustella omaan hyvinvointiinsa liittyvistä asioista nimettömänä tai tunnistettuna verkon kautta. Lapissa on pitkät matkat ja asukasluvultaan pienet kunnat. Kansalaisneuvonta tarjoaa ajasta ja paikasta riippumatonta henkilökohtaista neuvontaa arjen pulmatilanteisiin, eikä se edellytä asiakkuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Jokaiseen neuvonnan aihealueeseen on koottu monialainen 4 8 henkilön asiantuntijaryhmä, johon kuuluu myös kokemusasiantuntija. Kun asiakas on lähettänyt kysymyksen, ryhmän jäsenille tulee viesti uudesta kysymyksestä sähköpostiin tai kännykkään. Ryhmä keskustelee kysymyksestä verkkoalustalla ja yksi ryhmän jäsenistä kokoaa vastauksen mahdollisimman pian, mutta viimeistään viikon sisällä kysymyksen saapumisesta. Kysymykset ja niihin saapuneet vastaukset tallentuvat henkilökohtaiselle "Vastaukset" -asiointitilille virtuaaliseen sosiaali- ja terveyspalvelukeskukseen (virtu.fi). Kansalaisneuvontaa antaa 58 asiantuntijaa sekä ryhmä hoitotyön opiskelijoita, joiden kokoonpano vaihtuu lukukausittain. Suurin osa asiantuntijoista toimii myös ammattilaisten verkkokonsultoinnissa vastaajina. Kansalaisneuvontaan on tullut 1.3.2011 alkaen yli 200 kysymystä. Poske koordinoi kansalaisneuvonnan palveluja jatkossa: Verkkoalustan ylläpito (virtu.fi) Asiantuntijatyöryhmien kokoaminen, perehdytys ja työkokoukset 2 kertaa vuodessa Tiedotus kansalaisille Neuvonnasta nousevien teemojen nostaminen kehittämis- ja tutkimustoimintaan 1.3 TIEDONTUOTANTO JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Tiedon tuottamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa palvelujärjestelmän toiminnasta laajemmin sekä lisäksi täsmällisemmin kuntien kehittämistehtäviin liittyvistä palveluista ja PaKaste2 aikana juurrutettavista käytännöistä. Tavoitteena on myös ollut osallistaa palvelujen käyttäjiä entistä enemmän tiedon tuottamiseen ja saada esiin heidän kokemuksiaan palveluista. Tavoitteena on myös tiedon tuottamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin juurruttaminen osaksi arjen työkäytäntöjä. Tähän mennessä on saatu valmiiksi sähköinen tiedonkeruulomake, jolla on kerätty tietoa sosiaalitoimistojen työstä Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Tähän laajaan tiedon tuot- 18
tamiseen on osallistunut 15 Lapin kuntaa, Kuusamo Pohjois-Pohjanmaalta sekä 6 kuntaa Keski- Pohjanmaalta. Aineisto antaa mahdollisuuden tarkastella sosiaalitoimistojen työtä varsin monipuolisesti vaikka aineisto painottuukin toimeentulotukiasiakkaisiin. Aineiston monipuolistamiseksi sähköisen lomakkeen joitakin kysymyksiä on syvennetty täsmentävillä kysymyksillä, joiden avulla pyritään saamaan laadullisempaa aineistoa tukemaan määrällistä lomakeaineistoa. Lapin yliopiston menetelmätieteiden laitoksella aineisto on otettu käyttöön kevään 2013 aikana. Aineiston analysointiin on perustettu graduryhmä, jossa 3 opiskelijaa on sitoutunut tekemään graduaan aineistosta. Inarin kunnan eräs kehittämistehtävä on ollut tiedontuotannon kehittäminen. Inarin kunnan kehittäjä-sosiaalityöntekijän kanssa onkin syvennetty sähköisen lomakkeen joitakin teemoja lisäkysymyksillä. Sallan kunnassa on toteutettu samantyyppistä tiedontuotantoa, missä työntekijä on haastatellut sosiaalitoimiston toimeentulotukiasiakkaita sähköisen lomakkeen syvennettyjen kysymysten avulla. Lisäksi Pelkosenniemen työkentelyjaksolla on kevään 2013 aikana tuotettu tietoa asiakkailta sosiaalitoimiston palveluihin ja niiden kehittämiseen liittyen. Tietoon perustuvan kehittämistoiminnan tukemiseksi Ylitornion kunnassa on tehty kysely lapsiperheille perhetyön ja kotipalvelun palvelujen käytöstä ja tarpeista. Kyselyn avulla perhetyön palveluja pyritään kehittämään entistä paremmin kuntalaisten tarpeita vastaavaksi. Kyselylomaketta on muokattu yhdessä Ylitornion kehittäjätyöntekijän kanssa loppuvuodesta 2012 ja kyselyä toteutetaan 8.2.2013 saakka. Yhdessä Posken Lapin ja Oulun toimintayksiköiden sekä Lapin yliopiston, ammattikorkeakoulujen, THL:n ja sairaanhoitopiirien kanssa on käynnistetty alueelliseen tiedontuotantoon liittyvä yhteistoiminta. Eräänä tuloksena yhteistyöstä on syksyllä 2012 Oulussa järjestetty alueellisen tiedontuotannon seminaari. Toinen seminaari on järjestetty toukokuulla 2013. Mitä saatiin aikaiseksi Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöönotto Tutkimusluvat, jotka mahdollistavat Lapin läänin kuntien sosiaalitoimistojen työhön kohdentuvan tutkimuksen vuoden 2015 loppuun saakka Kaikkiaan 139 työntekijää 24 eri kunnasta osallistui tiedon tuottamiseen. Täytettyjä lomakkeita työntekijät palauttivat yhteensä 2855 kappaletta 16 kuntaa Lapista, Kuusamo Pohjois-Pohjanmaalta sekä 8 kuntaa Keski-Pohjanmaalta Alustava analyysi suorine jakaumineen ja keskiarvoineen Lomake toimii myös työtä ohjaavana ja keskustelua avaavana välineenä (esim. perhetyössä) Aineiston hyödyntäminen sosiaalityön koulutuksessa sekä tilastollisten tutkimusmenetelmien opetuksessa että gradujen aineistona 1.4 OPETUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSYHTEISTYÖ Pakaste2 -hanke toimii kehittämisalustana Lapin korkeakoulukonsernin (Lapin yliopisto ja Kemi- Tornion ammattikorkeakoulu) ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen yhteistyö pilotissa, jossa opetusta, tutkimusta ja käytäntöyhteyttä kehitetään uudella tavalla sosiaalialalla. Opiskelijat ja korkeakoulujen opettajien ja opiskelijoiden kanssa tehdään yhteistyötä hankkeen kehittäjäasiakastoiminta, sosiaali- ja terveydenhuollon prosessit, tiedontuotannon ja työparityö osioissa. Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus on mukana kahvilan toiminnassa 19
kannustamalla sosiaalityön opiskelijoita sekä opettajia ja tutkijoita kumppanuuteen asiakkaiden ja kuntalaisten kanssa palveluiden kehittämiseksi. Kahvilatoiminnassa on ollut kolme aktiivista sosiaalityön opiskelijaa kevään 2013 aikana. Keskustelukahvilan toimintaan. Tutustumisen kautta opiskelijat perehtyvät sosiaalipalveluiden kehittämiseen ja erityisesti kehittäjäasiakkuuteen keinoina tukea ihmisten toimivuutta. Kahvilatoiminta toteutettiin yhdessä Rovaniemen kaupungin uuden ajan sosiaali- ja terveyspalvelut ohjelmaa. PaKaste kehittäjäkunnissa ovat olleet mukana myös yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Opiskelijoiden kirjallisuusseminaaritöiden aiheita olivat: Vanhustyön työparitoiminta Bikva asiakaslähtöinen arviointimalli Työpari voimavarana ja asiantuntijana pienen kunnan lastensuojelussa Kuntoutuksen asiakasyhteistyö ryhmän haasteet paikallistasolla Mettäterapia; Finnish Forest Therapy Sosiaalinen ongelma veren perintö vai tarttuva tauti? Nuorisotyöttömyys Työikäisten moniammatiilisen kuntoutuksen kehittäminen Rovaniemellä Keväällä 2013 toteutettiin PaKaste-hankkeen, Opetus- ja tutkimuskeskuksen sekä korkeakoulujen kuntavierailut kaikkiin Lapin kuntiin. Kuntakäynnit onnistuivat hyvin ja tietoa vaihdettiin puolin sekä toisin. Kuntakäyntien yhteenveto sekä niiden pohjalta kirjoitettu Nopea sosiaalinen muutos ja palvelujen järjestämisen haaste Lapin kunnissa -artikkeli löytyvät myös opetus- ja tutkimuskeskuksen www-sivuilta. PaKaste -hanke ja opetus- ja tutkimuskeskus järjestivät yhdessä ensimmäisen Sosiaalityön ajankohtaisfoorumin 20.8.2013 Lapin yliopistolla. Foorumiin osallistui 100 sosiaalialan opiskelijaa, opettajaa, kehittäjää ja tutkijaa sekä järjestötoimijaa. Foorumin tehtävänä on koota yhteen alan toimijat sekä jakaa sosiaalialan ajankohtaista tietoa 1 2 kertaa vuodessa. 1.5 KUNTIEN TYÖSKENTELYJAKSOT Kunnat ovat saaneet juurruttaa PaKaste1:ssä kehitettyjä työmalleja 3 kuukauden työskentelyjaksoilla. Kuntia on tuettu kehittämistehtävissä koulutuksella, työkokouksilla ja vertaisryhmillä sekä etänä videonneuvottelujen kautta että kasvotusten. Kuntien kehittämistehtävistä on osa suoritettu ja suurin osa on meneillään kevään 2013 aikana. Oheisessa taulukossa on koottuna kuntien kehittämistehtävät. 20