Talousarvio 20. (28.20, osa) Palvelut valtioyhteisölle S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset ITpalvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja. Valtiokonttorin tehtävänä on toimia valtionhallinnon sisäisten palveluiden kehittäjänä ja tuottajana. Valtiokonttori mahdollistaa toiminnallaan toimintamenosäästöjen toteutumista ja tuottavuuden kasvua valtion virastoissa ja laitoksissa sujuvilla ja tehokkailla sisäisillä palveluilla sekä osallistumalla aktiivisesti näiden palveluiden ja prosessien kehittämiseen. Palveluiden ja prosessien kehittäminen tapahtuu yhteistyössä Palkeiden, valtiovarainministeriön ja asiakkaiden kanssa. Valtiokonttorin hoidossa olevia valtion sisäisiä palveluita ovat: valtion rahoitustoiminnot valtion keskuskirjanpidon hoito sekä laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjaus valtionhallintotasoisen talous- ja henkilöstötiedon tuottaminen ja raportointi valtionhallintotasoiset talous- ja henkilöstöhallinnon prosessit ja tietojärjestelmät valtion virastojen ja laitosten lakisääteistä vahinkovakuuttamista vastaava vahinkoturva samoin kuin niihin liittyvät työnantajapalvelut valtion vastuulla olevien vahinkojen korvaustoiminta valtion henkilöstön työkykyä ylläpitävän toiminnan tuki valtion henkilöstön liikkuvuutta ja uudelleensijoittumista tukevat palvelut valtionperinnöt. Valtiokonttori tuottaa palveluita yksityisille kansalaisille ja yrityksille: sotilasvammakorvaukset rikosvahinkokorvaukset ja korvaukset syyttömästi vangituille sekä vahingonkorvaukset eräille erityisryhmille ym. korvaukset tietopalvelut kansalaisille (Suomi.fi ja Netra) kansalaisten neuvontapalvelut maksuvapautuspäätökset. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluja valtion virastoille, laitoksille ja valtion liikelaitoksille sekä valtion kokonaan omistamille valtiolle palveluja tuottaville osakeyhtiöille. Rahoitus muodostuu asiakaslaskutuksesta, joka perustuu omakustannushintaiseen palvelujen hinnoitteluun. Omakustannushinta sisältää palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset. Omakustannushintaan ei sisälly varautumista liiketoimintariskeihin, jotka valtion sisäisessä liiketoiminnassa voivat liittyä mm. tietojärjestelmien toimintahäiriöihin tai yleisen kustannustason ennakoimattomaan nousuun, jonka vaikutus voidaan viedä hintoihin vasta viiveellä. Kieku-tietojärjestelmän ja -toimintamallin käyttöönottoon liittyvä työ edellyttää tilapäisen lisätyöpanoksen vuosittain, joka rahoitetaan momenteilta 28.20.07 ja 28.20.08. Bruttomenoissa, -tuloissa tai htv-määrissä on huomioitu tiedossa olevat muutokset, jotka aiheutuvat mahdollisista Kiekun toimintamallin muutoksista tai tuotantoon tulevista uusista palveluista. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Talousarvio Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa ja kehittää yhteisiä valtionhallinnon toimialariippumattomia perustietotekniikkapalveluja ja niihin liittyviä omaisuudenhallintapalveluja. Lisäksi Valtori tuottaa ja kehittää valtion yhteisiä sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalveluja. Valtoriin on koottu valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-tehtävät vuoden loppuun mennessä. Hallinnon turvallisuusverkkolain mukaiset tieto- ja viestintätekniset palvelut sekä integraatiopalvelut siirretään Valtoriin vuoden loppuun mennessä. Valtori laskuttaa toiminnastaan aiheutuneet kustannukset asiakkailtaan. Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta, kehittämisestä ja toimitilojen vuokraamisesta pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu tytäryhtiöinä toimivia kiinteistöosakeyhtiötä. Senaatti-kiinteistöjen arvoperusta on yhteiskuntavastuullinen toiminta osana valtioyhteisöä. Tehtävässään Senaatti-kiinteistöt toimii valtioyhteisön sisäisenä työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana. Valtionhallinnolle yhteisiä toimitilaja asiantuntijapalveluja tarjoavaa Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti, valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan sekä virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluita rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi. Vuodesta alkaen Senaatti-kiinteistöt hinnoittelee tilavuokrat omakustannusperiaatteella valtioyhteisön yksiköille. Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tarjota tilapalveluja, jotka ovat taloudelliselta, sosiaaliselta ja ympäristön näkökulmasta vastuullisesti tuotettuja ja hinnoiteltuja. Tavoitteena on tarjota entistä asiakaskeskeisempiä työympäristöihin liittyviä asiantuntijapalveluita sekä muita toimitiloihin läheisesti liittyviä palveluja. Toiminnan keskeisiä painopistealueita ovat valtion työympäristö- ja toimitila-asiantuntijan roolin haltuunotto, kestävän kehityksen haasteisiin vastaaminen ja sisäisen tehokkuuden parantaminen. Työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana toimiminen konkretisoituu asiakaskumppanuutena, jossa yhteistyössä kehitetään toiminnalle soveltuvia työympäristöjä sekä asiakkaille mittakaavaetuina mm. toimitilahankintamenojen säästöinä. Toimitilojen tehokkaaseen johtamiseen ja kehittämiseen tarvitaan kattavaa ja yhtenäistä tietoa tiloista, niiden määrästä, kustannuksista ja energiankulutuksesta. Tätä tarkoitusta varten Senaatti-kiinteistöt on rakentanut koko valtionhallinnon käyttöön tilahallinnan tietopalvelun. Valtion kiinteistöhallinnan kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Valtion tilankäyttöä ja toimitiloihin liittyvää energiankulutusta voidaan seurata ja ohjata tehokkaammin, kun yhteisen tietojärjestelmän tietopohja täydentyy. Tavoitteena on toimitila- ja energiatehokkuuden paraneminen. Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n tehtävänä on koota valtionhallinnon hankintavolyymejä, kilpailuttaa tavaroiden ja palveluiden puitesopimuksia, tuottaa virastoille ja laitoksille hankintoihin liittyviä maksullisia asiantuntijapalveluita sekä tukea omalta osaltaan valtion hankintastrategian toimeenpanoa. Yhtiön tavoitteena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua, laadukkaiden hankintojen tekemistä ja valtion yhteistä etua sekä tukea asiantuntemuksellaan virastojen ja laitosten hankintaprojekteja sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustannussäästöjä. Hansel Oy:n toimintaa kehitetään siten, että nykyistä palvelumaksutasoa voidaan keskipitkällä aikavälillä hieman vielä laskea päästen edelleen vähintään nollatulokseen ja säilyttäen asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatutaso hyvinä. Tavoitteena on saada Hansel Oy:n puitejärjestelyt mukaan valtion sähköiseen tilaustenhallintajärjestelmään. Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään nostamalla yhteishankintojen käyttöastetta ja laajentamalla yhteishankintojen käyttöalaa. Valtiovarainministeriö tukee valtion hankintatoimen kehittämistä valtion hankintastrategian mukaisesti. HAUS kehittämiskeskus Oy on valtion omistama julkisen hallinnon ja palvelutoimintojen kouluttaja, kehittäjä ja valmentaja. HAUSin toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Talousarvio Valtiovarainministeriö asettaa valtioyhteisön palveluille seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet Valtion rahoitustoiminta Valtion rahoitustoimet hoidetaan kustannustehokkaasti pitäen riskit hyväksyttävällä tasolla. Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa ja maksuvalmiuden ylläpitämisessä tarvittavat rahoitusoperaatiot valtiovarainministeriön asettamien tavoitteiden mukaisesti. Valtiokonttori hoitaa luotonmyöntäjävirastojen päätösten pohjalta luottojen elinkaaren aikaisen hallinnoinnin. Valtiokonttori panostaa ennakoivaan ja kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan. Valtion talous- ja henkilöstöjohtaminen Valtion talous-, henkilöstö- ja muut tukitoiminnot hoidetaan koko valtionhallinnossa tehokkaasti ja organisaatioiden johtami- tuottavuutta jatkamalla talous- ja henkilöstöprosessien yksin- Valtiokonttori parantaa valtion talous- ja henkilöstötoimintojen seen on tältä osin hyvät, yhteiset edellytykset. kertaistamista, ohjaamalla toimintojen keskittämiseen sekä jatkamalla parhaiden käytäntöjen kehittämistä ja ohjaamalla niiden käyttöönottoa. Valtiokonttori saattaa Kieku-toimintamallin käyttöönotot loppuun, siirtää tietojärjestelmän tuotanto- ja ylläpitotehtävät valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen sekä valmistelee suunnitelman valtion yhteisen talousja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän jatkokehittämisestä ja mahdollisten laajennusten toteuttamisesta. Valtiokonttori tukee virastoja valtion talous- ja henkilöstöhallinnon strategisten tuottavuustavoitteiden saavuttamisessa ja tuottaa tietoa virastokohtaisista tasoista ja toteumista. Valtiokonttori tuottaa hallinnonalojen ja virastojen tarpeita vastaavia työhyvinvoinnin, työsuojelun, muutoksen tuen sekä henkilöstön uudelleensijoittamisen palveluita. Valtiokonttori tuottaa, analysoi ja raportoi valtion toimintaa, taloutta ja henkilöstöä koskevaa tietoa ja tukee tiedolla johtamista valtionhallinnossa. Kansalaispalvelut Valtiokonttori tuottaa kansalais- ja yhteisöpalvelut asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti hyödyntäen sähköisiä palvelumahdollisuuksia. Hallintopalvelut Hallinnon palveluja tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti varmistaen hyvä asiakaskokemus. Tuottavuuden positiivinen kehitys varmistetaan palveluja ja prosesseja kehittämällä yhteistyössä asiakkaiden ja Valtiokonttorin kanssa. Valtiokonttori hoitaa luotettavasti ja tehokkaasti sen vastuulla olevat valtion vahingonkorvausasiat sekä kehittää korvaustoimintaa hyödyntämällä digitalisoinnin mahdollisuuksia. Valtiokonttori tuottaa kansalaisille julkisen hallinnon neuvontapalvelua sovitussa laajuudessa tavoitteiden mukaisesti ja on valmis neuvontakonseptin laajennukseen. Monikanavaisen palvelukanavamallin kehittämistä jatketaan. Palveluvalikoimaa kehitetään ja uusia palveluja tuotteistetaan käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteiden mukaisesti. Kieku-järjestelmän käyttöönottoja jatketaan hyväksytyn aikataulun mukaisesti. Varmistetaan yhtenäisen Kieku-toimintamallin käyttöönotto tuotannossa. Jatketaan päästä päähän prosessien optimointia ja rajapintojen selkeyttämistä yhteistyössä asiakasvirastojen ja Valtiokonttorin kanssa. Automaatiota ja itsepalvelua lisätään prosesseissa. Viedään käytäntöön Taloushallinto 2020 -strategian tavoitteita. Nostetaan Palkeiden palvelujen käyttöastetta. Vahvistetaan vastuuta ICT-järjestelmistä ja -toiminnoista. Kevennetään kirjanpitoyksikön ja Palkeiden välisiä sopimusmenettelyjä. Osaamista ja johtamista kehitetään niin, että ne vastaavat uusien toimintamallien ja kokonaisuuden hallinnan tarpeita. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Talousarvio Vaikuttavuustavoitteet Yhteiset perustietotekniikka- ja järjestelmäpalvelut ICT-palvelut ovat kilpailukykyisiä, laadukkaita, ekologisia, tietoturvallisia ja asiakastarpeet täyttäviä. Laadukkaiden, toimintavarmojen ja yhdenmukaisten infrastruktuuripalveluiden avulla palvelukeskuksen asiakkaat kykenevät tuottamaan laadukkaat ja toimintavarmat palvelut kansalaisille ja yhteisöille. Palvelukeskuksella on valmius tuottaa asiakkailleen julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annettavan lain mukaisia palveluita. Virastojen ja laitosten tietohallintojohto voi keskittyä ydintoimintojen tietojärjestelmien kehittämiseen. Palvelukeskuksen toiminnassa llaan toimialariippumattomien ICT-palvelujen tuottamisen säästöjä. Henkilöstö on motivoitunut ja tyytyväinen. Yhteiset sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelut Sähköisen asioinnin palvelut ovat palveluarkkitehtuurin mukaisia, Suomen kilpailukykyä edistäviä, yhteisiä, kansallisia, yhteentoimivia ja tietoturvallisia. Palveluita hankitaan ja rakennetaan ketterin menetelmin yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Palveluiden tuotantotapojen ja toimintamallien muuttuessa varmistetaan asiakkaille katkeamaton palvelutuotanto. Palvelutuotanto on kustannustehokasta. 01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25 253 000 euroa. Toimenpiteet Tehokasta palvelutuotantoa tukeva palveluverkkorakenteen 2. vaihe toteutetaan. Palvelut tuotetaan siten, että tuottamisessa huomioidaan erityisesti valtionhallinnon turvallisuuden ja varautumisen erityistarpeet. Toimintaa tehostetaan ottamalla käyttöön yhdenmukaiset toimintatavat ja ratkaisut. Palvelukeskuksessa otetaan käyttöön yhteinen palvelunhallintajärjestelmä. Toteutetaan palveluiden tuotteistus. TUVE-toimintamallien suunnittelu ja toteutus. Palvelukeskuksessa otetaan käyttöön tavoitteiden, erityisesti tehostamistavoitteiden, suunnittelu ja seuranta. Palvelukeskuksessa toteutetaan henkilöstön kehittämistoimenpiteitä siten, että henkilöstöllä on hyvät kehittymis- ja uramahdollisuudet. Palveluiden rakentamisen sidosryhmäverkostot kartoitetaan ja varmistetaan sidosryhmätoimijoiden tietämys palveluarkkitehtuurista ja sen tavoitteista ja vaikuttavuudesta. Edistetään ketterän kehittämisen osaamista. Varmistetaan sähköisen asioinnin häiriötön tuotanto ja jatkuvuus. Sähköisen asioinnin palveluiden tuottamisen ansaintamalli on sovittu. S e l v i t y s o s a : Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Vaikuttavuus Velanhallinnan tulos >0 >0 >0 Taloudellisuustiedot kirjanpitoyksikköjen tilinpäätöksissä oikeita ja riittäviä, % >90 >91 Talous- ja henkilöhallinnon tehtävien työmäärä suhteessa virastojen kokonaishtv:iin (Indeksi 2011 =100, lasketaan Kieku-virastoista, %) 97 92 Tuotokset ja laadunhallinta Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko 4 10 7,9 7,5 7,5 Valtiokonttorin maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % 98,8 >90 >90 Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä, pv 59 24 18 Elinkoron oikaisujen käsittelyaika, kk 2,8 1,5 1,5 Rikosvahinkokorvausten käsittelyaika, kk 5,6 6 5 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Talousarvio Suomi.fi käyttömäärän seuranta, käyntejä/kk 284 668 280 000 280 000 Toiminnallinen tehokkuus Kiekun levinneisyysaste, htv käyttöönottaneissa kirjanpitoyksiköissä 20 500 40 350 63 000 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Toimintamenomomentin henkilötyövuodet, htv 285 305 313 Sairauspoissaolot, pv/htv 10,7 8 8 Työtyytyväisyysindeksi, VMBaro, asteikko 1 5 3,3 3,5 3,6 Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon maksullisesta toiminnasta saatavat tulot. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Bruttomenot 39 495 43 780 44 925 Bruttotulot 13 804 15 691 19 672 Nettomenot 25 690 28 089 25 253 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 702 siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 249 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 4 945 4 685 4 553 muut tuotot 8 845 11 006 15 119 Tuotot yhteensä 13 790 15 691 19 672 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 9 482 12 541 16 191 osuus yhteiskustannuksista 4 481 6 867 6 555 Kustannukset yhteensä 13 963 19 408 22 746 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -173-3 717-3 074 Kustannusvastaavuus, % 99 81 86 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Talousarvio Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 20 760 16 833 8 291 Hankkeiden kokonaiskustannukset 16 694 13 473 6 700 Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) 4 067 3 361 1 591 Omarahoitusosuus, % 24 25 24 Laskelma sisältää erillisrahoituksella rahoitettavia taseen aktivoitavia eriä vuonna 9,0 milj. euroa, vuonna 9,2 milj. euroa ja vuonna 2,5 milj. euroa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) TIA-vahingonkorvausjärjestelmän uusiminen (siirto momentilta 28.01.21) 350 Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirron palautus momenteille 23.01.01, 25.01.01, 26.01.01, 27.10.01, 28.01.01, 29.01.01, 30.01.01, 32.01.01, 33.01.01 ja 35.01.01) -52 Hankinnasta maksuun -säästö (HO ) -41 Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -298 Palkkaliukumasäästö -72 Palkkausten tarkistukset 107 Toimintamenojen tuottavuussäästö -127 Toimintamenosäästö (HO ) -230 Vuokramenojen indeksikorotus 21 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -25 Tasomuutos -2 469 Yhteensä 25 253 000 28 089 000 tilinpäätös 31 237 000 02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtiokonttori hankkii keskitetysti virastojen ja laitosten valuuttamääräisiin hankintoihin tarvittavat valuutat. Toimintamallilla llaan valuutanvaihdon prosessin tehostumisen sekä osaamisen ja skaalaetujen hyödyntämisen myötä huomattavia kustannussäästöjä valtiolla. Momentille kirjataan keskitetysti hoidettujen valuuttamääräisten pankkitilien saldojen kurssierot. Kurssiero syntyy esimerkiksi silloin, kun hyödykkeen valuuttamääräinen hankintameno kirjataan kirjanpitoon suoriteperusteella käyttäen Euroopan keskuspankin edellisen päivän keskikurssia ja meno maksetaan valuutalla, joka on viety kirjanpitoon valuuttamääräisen tulon kertymispäivän arvolla tai jonka hankinta on viety kirjanpitoon valuuttaerästä maksetulla eu- -2 836 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Talousarvio romäärällä. Varainhoitovuoden aikana syntynyt kumulatiivinen kurssiero voi olla tilinpäätöksessä joko positiivinen, jolloin se tuottaa valtiolle tuloa, tai negatiivinen, jolloin se aiheuttaa valtiolle menoa, jota varten ssa on osoitettava määräraha. 1 000 1 000 tilinpäätös 18 005 (03.) Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan yhdistettäväksi momenttiin 28.01.01. 06. Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 2 733 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon palvelujen keskitettyyn hankintaan. S e l v i t y s o s a : Momentin määrärahalla hankitaan keskitetysti Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tai muiden organisaatioiden tuottamia sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteisiä palveluja. Tällaisia palveluja ovat mm. kansalaisen tunnistamis- ja maksamispalvelu (VETUMA), kansalaisen asiointitili ja avoimen datan portaali. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirto momentille 28.70.01) -1 070 Tasomuutos -1 Yhteensä 2 733 000 3 804 000 tilinpäätös 4 418 000 07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja. -1 071 Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet arvio Tuotokset ja laadunhallinta Ostolaskut, kpl 1 344 068 1 280 000 1 230 000 Myyntilaskut (kaikki), kpl 564 727 615 000 615 000 Palkkalaskelmat, kpl 1 201 442 1 130 000 1 100 000 Asiakastyytyväisyys - 3,8 3,8 Toiminnallinen tehokkuus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Talousarvio arvio Ostolaskut, kpl/htv 11 914 12 800 13 100 Myyntilaskut (kaikki), kpl/htv 19 599 24 300 24 800 Palkkalaskelmat, kpl/htv, muut 8 452 8 700 8 900 Palkkalaskelmat, kpl/htv, Kieku 4 459 4 400 5 900 Kokonaistuottavuusindeksi (perusvuosi 2011=100) 103,91 102,80 102,80 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuodet Perustoiminta 717 719 697 Kiekun lisätarve - 4 4 Uudet palvelut, lisätarve - 10 20 Sairauspoissaolot, pv/htv 10,5 < 10 < 10 Työtyytyväisyysindeksi, 1 5 VMBaro - 3,4 - Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Bruttomenot 52 792 61 598 62 504 Bruttotulot 53 013 59 598 60 504 Nettomenot -221 2 000 2 000 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 000 siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 000 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 53 013 59 598 60 504 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 52 792 61 598 62 504 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 221-2 000-2 000 Kustannusvastaavuus, % 100 97 97 2 000 000 2 000 000 tilinpäätös 1 779 257 08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 942 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtion yhteisen henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmän käyttöönotosta palvelukeskukselle aiheutuviin menoihin sekä järjestelmän keskeneräisyydestä aiheutuvan lisätyön kulujen rahoittamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Talousarvio S e l v i t y s o s a : Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus ja Valtiokonttori toteuttavat Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottopalvelun. Momentin rahoitusta käytetään Kieku-tietojärjestelmän ja yhtenäisten Kieku-prosessien käyttöönotosta aiheutuviin menoihin sekä järjestelmän keskeneräisyydestä palvelukeskukselle aiheutuviin lisätyön kulujen rahoittamiseen. Käyttöönottoihin tarvittavat resurssit joudutaan osittain hankkimaan lisärekrytointeina ja ostopalveluina. Henkilötyövuodet 25 40 36 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasomuutos -2 299 Yhteensä 1 942 000 4 241 000 tilinpäätös 3 198 000 09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Palvelukeskuksen juoksevan palvelutoiminnan tulot ja menot on nettobudjetoitu tälle momentille. Momentille kertyvillä asiakasmaksu- ja muilla tuloilla rahoitetaan palveluiden tuottamisesta aiheutuvat menot. Määrärahaa on tarkoitus käyttää ennalta arvaamattomiin liiketoimintariskeihin. Palvelukeskuksen palveluksessa arvioidaan vuoden lopussa olevan 1 000 henkilöä. Valtorin toiminnan tuottojen arvioidaan nousevan noin 170 milj. euroon vuonna kulujen ollessa noin 173 milj. euroa. -2 299 Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Mittayks./ asteikko Tuotokset ja laadunhallinta Asiakastyytyväisyys 1 5 3,2 4,0 4,0 Toiminnallinen tehokkuus ja palvelukyky Työasemapalvelut Palveluiden tuotteistaminen aloitettu Käyttöpalvelut Palveluiden tuotteistaminen aloitettu Palvelut on tuotteistettu Palvelut on käytössä väh. 20 000 työasemassa Palvelut on Palvelut on käytössä tuotteistettu väh. 30 virastossa Käytettävyys VY-verkko (KYTKY) käytettävyys 100,00 98,98 98,98 VyVi käytettävyys 99,63 99,90 99,90 Sähköiset palvelut käytettävyys 99,95 99,90 99,90 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Talousarvio Mittayks./ asteikko Sairauspoissaolot pv/htv 6,9 8,0 8,0 Työtyytyväisyys 1 5 3,1 3,5 3,6 Henkilötyövuodet 467 625 1 000 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Bruttomenot 84 337 237 683 173 260 Bruttotulot 82 600 234 683 170 260 Nettomenot 1 737 3 000 3 000 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta - siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 263 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) Maksullisen toiminnan tuotot 82 600 234 683 170 260 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 84 337 237 683 173 260 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -1 737-3 000-3 000 Kustannusvastaavuus, % 98 99 98 3 000 000 3 000 000 tilinpäätös 4 000 000 10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 10 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palveluiden korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään palvelukeskuksen ja sen tuottamien palveluiden kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin sekä palvelutuotannon korvausinvestointeihin kuten laite- ja lisenssihankintoihin. Palvelukeskus sisällyttää momentin määrärahan käyttöä vastaavat kustannukset asiakashintoihin. Palvelukeskus tu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Talousarvio louttaa määrärahan käyttöä vastaavan määrän useammalle vuodelle jaksotettuna. Palvelukeskuksen tuloutuksesta kertyvät tulot on budjetoitu momentille 12.28.20. 10 000 000 10 000 000 tilinpäätös 6 000 000 88. Senaatti-kiinteistöt Momentille ei myönnetä määrärahaa. 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion n ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion on otetuilla määrärahoilla. 2. Investoinnit Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna enintään 265 milj. euroa. Lisäksi Senaattikiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 218 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja. Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta. 3. Lainanotto Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 :n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 50 milj. euroa. S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan tulostavoitteeksi 55 milj. euroa vuodelle. Vuokraustoiminnan liikevaihtoa ja liikevoittoa alentaa siirtyminen omakustannusperiaatteiseen hinnoitteluun valtioyhteisön asiakkaiden osalta. Vuonna Senaatti-kiinteistöt tulouttaa valtion on yhteensä 189,1 milj. euroa takausmaksuina, lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden voiton tuloutuksena. Vuoden rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 81,3 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 100,0 milj. euroa ja takausmaksujen suuruudeksi 7,8 milj. euroa. Lähinnä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainanoton määrä on nettomääräisesti enintään 50,0 milj. euroa ja bruttomääräisesti enintään 900,0 milj. euroa. Bruttomääräinen luku kasvaa merkittävästi, koska suuri osa nykyisistä rahoituslaitoslainoista maksetaan ennenaikaisesti takaisin ja korvataan Valtiokonttorin kautta otettavaksi rahoitukseksi. Järjestelyllä voidaan alentaa merkittävästi Senaatti-kiinteistöjen rahoituskustannuksia. Järjestely ei itsessään kasvata Senaatti-kiinteistöjen velan määrää. Senaatti-kiinteistöjen maksuvalmiuteen vaikuttaa merkittävästi kiinteistöjen realisoinneista saatava kassavirta. Kiinteistökaupoista syntyvä kassavirta on muuttunut epävarmemmaksi ja maksuajat ovat pidentyneet. Tämä on huomioitu nettomääräisen lainanottovaltuuden määrittelyssä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Talousarvio Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle (milj. euroa) Rakennuskannan arvoa ja käyttökelpoisuutta parantavat korjausinvestoinnit 175 Uudisrakennusinvestoinnit 90 Yhteensä 265 Tunnuslukutaulukko (sis. myyntivoitot ja -tappiot) liikelaitos konserni ennakoitu liikelaitos konserni arvio liikelaitos konserni Liikevaihto, milj. 625 635 615 624 572 580 Vuokraus 609 619 599 608 555 563 Palvelut 16 16 16 16 17 17 Liiketoiminnan muut tuotot 35 36 52 52 50 50 Vuokraustoiminnan vuokrakate, milj. 363 346 296 % liikevaihdosta 59,5 57,8 53,3 Poistot (sis. arvonalentumiset) 190 181 196 Liikevoitto, milj. 198 177 209 205 144 140 % liikevaihdosta 31,7 27,9 34,0 32,9 25,2 24,1 Tilikauden tulos, milj. 137 145 162 169 101 108 % liikevaihdosta 21,9 22,8 26,3 27,1 17,7 18,6 Taseen loppusumma 4 738 4 809 4 729 4 799 4 779 4 849 Tuloutus valtion on, milj. 140 150 100 Investoinnit, milj. 234 270 265 Investoinnit % liikevaihdosta 37,4 43,9 46,3 Sijoitetun pääoman tuotto, % koko toiminnasta 4,2 4,2 4,7 4,7 3,3 3,3 Sijoitetun pääoman tuotto, % vuokraustoiminnasta 3,5 3,6 2,2 Oman pääoman tuotto, % 4,5 4,8 5,3 5,5 3,3 3,5 Omavaraisuusaste, % 63,9 63,1 64,2 63,4 63,7 63,0 Henkilöstömäärä 281 284 287 290 296 299 Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. euroa) ennakoitu arvio Tuloutus tulomomenteille 12.28.99 Takausmaksut 6,7 7,0 7,8 13.01.04 Korot valtion lainoista 20,0 16,3 12,5 13.05.01 Voiton tuloutus 140,0 150,0 100,0 15.01.02 Takaisinmaksut lainoista 80,0 81,0 68,8 Yhteensä 246,7 254,3 189,1 II lisä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12