2 Toimintaamme ohjaa jatkuva halu kehittyä, ja sen ansiosta Oulun Jätehuolto on saavuttanut asemansa oman alansa edelläkävijänä. Edelläkävijöitä ovat myös Sirpa, Henrika, Harri ja Katja, joiden innostavat tarinat halusimme jakaa kanssanne. He ovat oivia esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, kun yhdistetään kierrättäminen, kaksi taitavaa kättä ja annos luovaa hulluutta. Toisen romusta tulee toisen aarre.
Johtajan katsaus Uuden jätelain hyväksyminen eduskunnassa vierähti vuoden 2011 puolelle, koska lain valmistumista hidastuttivat monien lakivalmisteluun osallistuneiden poikkeavat näkemykset. Viime metreillä eräät tahot yrittivät saada lakiuudistuksen kokonaan seuraavalle eduskuntakaudelle siinä kuitenkaan onnistumatta. Eräs lain keskeinen tavoite on taata asukkaille laadukkaat ja tasa-arvoiset jätehuoltopalvelut koko maassa asuinpaikasta riippumatta. Ne voidaan saavuttaa antamalla kunnille velvollisuuksien lisäksi oikeuksia. Pelkästään markkinavoimin toteutettu jätehuolto vaarantaisi erityisesti harvaan asuttujen alueiden jätehuoltopalvelut, jolloin myös ympäristöriskit kasvaisivat. Laman loppuminen näkyi Oulun Jätehuollon taloudessa yhtä nopeasti kuin sen alkaminenkin. Liikevaihto nousi ensi kerran yli 10 miljoonan euron. Kasvu ei selity pelkästään vuoden 2010 alussa tehdyllä lievällä hinnan tarkistuksella, vaan myös käsiteltävien erilaisten jätteiden määrä kasvoi. Ilahduttavaa oli se, että moni jäte kävi Ruskon jätekeskuksessa vain poikkeamassa lähteäkseen sieltä edelleen teollisuuteen tai maanrakennuskäyttöön taikka polttoaineeksi. Jätekeskuksesta toimitettiin jätettä hyötykäyttöön yli 16 000 tonnia, kun taas omassa toiminnassa hyödynnettiin 10 000 tonnia. Investoinneissa oli välivuosi, vaikka investointeja tehtiinkin yli puolella miljoonalla eurolla. Pääkohteet olivat biokaasun keräysjärjestelmän laajentaminen ja puhtaan puujätteen käsittelykentän rakentaminen. 3 Oulun Jätehuollon valmistautuminen jätteen polttoon eteni lähes suunnitellulla tavalla. Asukkailla jaettavassa asiakaslehdessä oli myös runsaasti itse tuotettua jätteenpolttoa koskevaa aineistoa ja lajitteluohjeita. Tiedotus, jäteneuvonta ja kierrätyskeskus hivuttautuivat erilaisiin medioihin tehokkaasti. Oulun Jätehuolto kilpailutti syksyllä kaupungin omien kiinteistöjen jätteenkuljetukset ja uusi kuljetustapa tuottamisperiaatteen mukaisine jätteen käsittelymaksuineen tuli käyttöön ensimmäisenä Suomessa tammikuussa 2011. Vuoden tähtihetkiä oli Oulun Jätehuollon ja Jätelaitosyhdistyksen järjestämä jätehuollon ympäristövaikutuksia käsittelevä seminaari, joka oli samalla Oulun Jätehuollon 15-vuotisjuhla. Seminaariin osallistui runsaasti väkeä muista Suomen kunnallisista jätelaitoksista, mutta seminaarissa oli osallistujia myös yksityisistä yrityksistä, oppilaitoksista ja viranomaisista. Kiitän asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja päättäjiämme hyvästä yhteistyöstä 2010. Kiitos henkilökunnalle pienin määrällisin resurssein tehdystä hyvästä työpanoksesta koko suuren toimialueen hyväksi! Markku Illikainen, johtaja
4 Olen lapsesta asti tehnyt vaatteita vanhoista kankaista ja materiaaleista ja vanhan muuttaminen uudeksi on minulle edelleen se juttu. Kierrätysmateriaali tuo mukanaan ihan erilaista haastetta ja myös persoonallisuutta. Materiaalit saan enimmäkseen lahjoituksina, viime kevään mallistoni tein erään päiväkodin vanhoista verhoista. Katja Iljana Kiks- ja Locksteadytuotemerkkien luoja
Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, ja se vastaa omalla toimialueellaan jätteenkäsittelystä ja jäteneuvonnasta sekä edistää toiminnallaan jätteen synnyn ehkäisyä, kierrätystä ja hyötykäyttöä. Oulun Jätehuolto toimii vastuullisesti, laadukkaasti sekä tuloksellisesti. Toiminnassa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä sekä seurataan jatkuvasti lainsäädännön kehitystä. Oulun Jätehuollon toimialueeseen kuului viime vuonna yhteensä 16 kuntaa, joissa oli yhteensä 275 481 asukasta. Oulun Jätehuolto vastaa kaikkien yhteistyökunnissa muodostuvien jätteiden loppusijoittamisesta Ruskon jätekeskukseen. Lisäksi Oulun Jätehuolto vastaa yhteistyökuntien hyöty- ja ongelmajätteiden keräämisestä, jäteneuvonnasta sekä tiedottamisesta. Oulun Jätehuollon yhteistyökunnat ovat ovat Hailuoto, Haukipudas, Ii, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo, Pudasjärvi, Raahe, Tyrnävä, Utajärvi, Vihanti sekä Yli-Ii. Raahen ja Pudasjärven kaupungit sekä Vihannin kunta huolehtivat itse omista hyöty- ja ongelmajätteistään sekä jäteneuvonnasta. Raahessa ja Pudasjärvellä on jätteiden siirtokuormausasemat. Oulun Jätehuollon toimialueen ympäristökunnissa toimii kahdeksan paikallista jäteasemaa. Niissä vastaanotetaan hyöty- ja ongelmajätteitä sekä sähkö- ja elektroniikkaromua. Toimialueen kunnissa on sopimusperusteinen jätteenkuljetus. Year 2010 in Oulu Waste Management Oulu Waste Management is a municipal enterprise owned by the city of Oulu. Our operation range covers 16 municipalities and over 275 thousand people. Reduction and treatement of waste, recycling, final disposal and educational services are funded by waste management fees. Oulu Waste Management had 22 permanent employees last year and turnover was 10 M. There were several trainees and temporary employees also. Most employees are situatetd at Rusko waste centre, the headquarters of Oulu Waste Management. There are 3 employees working at Toppila recycling centre as well. 77 thousand tons of household waste was treated last year in Rusko waste centre. The amount of biowaste is increasing: we treated almost 9 000 tons of biowaste last year. Recyclable waste also increased: we collected over 8 300 kilograms of recyclable waste in year 2010. Paper and glass were the biggest amounts of recyclable waste. Biogas is pumped from the landfill and the gas is sold to industrial use. Also we have a microturbine plant which provides electricity from the landfill gas. Environmental impacts of operation are monitored and reported to the local authorities. We follow ISO 9001 quality management system, which was certificated in 2007. Liikelaitosten johtokunta Oulun Jätehuollon toimintaa valvoo ja johtaa Oulun kaupungin liikelaitosten johtokunta. Johtokunta on 7-jäseninen ja kokoontui viime vuonna kerran kuukaudessa. Varsinaisia jäseniä vuonna 2010 olivat: Juha Silenius (PJ), Antti Huttu-Hiltunen 14.12. 2010 saakka, jonka jälkeen Matias Ojalehto (VPJ) Kauko Kukkonen, Elina Vammavaara, Kaisa Kauppinen, Paula Himanen ja Kirsi Marttila. Varajäseniä olivat: Jarmo Korhonen, Heikki Kaisto, Ilkka Marttila, Minna Angeria, Anneli Sarkkinen, Kirsi Kaltio ja Pertti Härkönen. Kaupunginhallituksen edustaja: Juha Huikari 7.12. 2010 saakka, jonka jälkeen Antti Huttu-Hiltunen Varaedustaja: Raimo Hämeenniemi Oulun Jätehuollon strategia Oulun Jätehuolto määrittelee vuosittain asiakkaisiin, henkilökuntaan, talouteen ja toimintaan liittyvät strategiset tavoitteet. Vuonna 2010 tärkeimpiä tavoitteita olivat palveluvalikoiman monipuolisuuden kasvattaminen ja asiakaspalvelun laadun ylläpito ja kehittäminen, henkilökunnan osaamisen ja hyvinvoinnin ylläpito, toiminnan kannattavuus kilpailukykyisin hinnoin ja kustannussäästöjä etsien sekä toimintaympäristön muutosten seuranta ja hallinta. Strategian tavoitteiden toteutumista seurataan välitilinpäätöksen ja tilinpäätöksen yhteydessä. Strategian tärkeimmät tavoitteet toteutuivat. 5
6 Laatu- ja ympäristöjärjestelmä Oulun Jätehuollon toimintajärjestelmä pitää sisällään sekä ISO 14001 -standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän että ISO 9001 standardin mukaisen laatujärjestelmän. Järjestelmä systematisoi Oulun Jätehuollon toimintaa, ja sen avulla laatu- ja ympäristönäkökohdat voidaan ottaa kaikessa toiminnassa huomioon. Järjestelmän myötä Oulun Jätehuolto on sitoutunut myös laatuja ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen. Toimintajärjestelmä uudelleensertifioitiin syksyllä 2010 ja sertifikaatit ovat voimassa joulukuuhun 2013 saakka. Järjestelmän sertifioi SP Sveriges Tekniska Forskninginstitut. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Viime vuoden päämäärät asetettiin merkittävimpien ympäristö- ja laatunäkökohtien pohjalta. Päämäärät olivat seuraavat: 1. Loppusijoitettavan jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Vastuullinen ja taloudellisesti kannattava jätteenkäsittely Tavoitteita tarkkaillaan vuosittain, ja vuonna 2010 tavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoitteet ja niiden toteutuminen 2010 Tavoite 1) Ruskon jätekeskuksessa vastaanotetun jätemäärän hyödyntämisasteen nostaminen 20 % vuoteen 2010 mennessä vuoden 2006 14 %:sta 2) Ravinnekuormituksen vähentäminen 10 %:a vuoden 2005 tasosta vuoteen 2010 mennessä. 3) Hajuvalitusten vähentäminen 50%:lla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2010 mennessä. Toteutuminen Hyödyntämisaste vuonna 2010 20 %. Tavoite toteutui täysin. Ravinnekuormitus Lopakkaojaan vuonna 2010 oli puolet vuoden 2005 tasosta. Tavoite toteutui täysin. Hajuvalituksia vuonna 2010 yli 70 % vähemmän kuin vuonna 2007 (30 kpl). Tavoite toteutui täysin.
Projektit ja kehityshankkeet 7 Oulun Jätehuoltoon valmistui yleissuunnitelma biojätteen kuivamädättämöä koskevaan pilottihankkeeseen. Mädättämöä koskeva opinnäytetyö aloitettiin, ja se valmistuu vuonna 2011. Viime vuonna jatkettiin myös neuvotteluja mädätyslaitoksesta ja sen yhteistyökumppaneista. Rasvajätteen hyödyntämisen tutkimushanke Cewic saatiin päätökseen. Hankkeessa arvioitiin Oulun Jätehuollon alueen rasvanerotuskaivojen jätteiden ainevirrat ja energiamäärät. Suunnitelma sisältää arviot investointi- ja käyttökustannuksista sekä kannattavuusarviot. Investointeihin ei toistaiseksi ole ryhdytty. Lajitteluterminaalin yleissuunnitelma valmistui, ja suunnitelmia jatketaan vuonna 2011. Asemakaavan laatiminen jätekeskuksen koillis- ja itäpuolen alueille jatkui vuonna 2010. Viime vuonna toimitettiin laajennushanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Laajennusosa mahdollistaisi jätteiden sijoittamisen Ruskoon ainakin vuoteen 2045 saakka. Laajennusalueelle on suunniteltu rakennettavaksi tavanomaisen jätteen läjitysalue, mahdollisesti polttolaitoksen lentotuhkille ja savukaasun puhdistuksen jätteille tarkoitettu ongelmajätteen läjitysalue sekä muita jätteiden käsittely- ja varastointikenttiä. Opinnäytetyö Kompostimullan tuotteistaminen Oulun Jätehuollossa valmistui. Työssä käsiteltiin vaihtoehtoisia liiketoimintamuotoja kompostimullan tuotteistamiselle.
8 Kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista hankkimani tavarat saavat mitä ihmeellisimpiä muotoja, kun niistä tehdään osa näytelmän tarpeistoa. Laukkuvanhukset, käytetyt sukset tai vanhat verhot saavat uuden alun teatterin parrasvaloissa. Välillä ne odottavat vuoroaan varastoissamme ja sieltä ne palaavat uudelleen, joko muokattuina tai sellaisinaan, teatterin näyttämöille. Sirpa Törmä Tarpeistonvalmistaja Oulun kaupunginteatteri P.S Usko tai älä, tämä pullapitko on tehty sukkahousuista, vanusta, maalista ja liimasta!
Ympäristövaikutukset Ruskon jätekeskuksen toimintaa ohjaavat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen myöntämät ympäristöluvat, jotka kattavat koko jätekeskuksen toiminnan. Ilmaan, vesiin ja maaperään aiheutuvia ympäristövaikutuksia seurataan hyväksytyn valvonta- ja tarkkailuohjelman mukaan. Oulun Jätehuolto jätti vuoden 2010 lopussa koko Ruskon jätekeskuksen toimintaa koskevan ympäristöluvan uusintahakemuksen Pohjois-Pohjanmaan aluehallintovirastolle (AVI). Päästöt ilmaan Ruskon jätekeskuksen ilmaan aiheutuvia päästöjä ovat hajut sekä kaatopaikkakaasu. Kaatopaikkakaasu sisältää lähinnä metaania ja hiilidioksidia sekä pieniä määriä hajua aiheuttavia rikki-, kloori- ja fluoriyhdisteitä. Metaani on 21 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Pohjois-Pohjanmaalla laskennallisesti 1 % maakunnan kasvihuonekaasuista on peräisin jätteen käsittelystä (lähde: Pohjois- Pohjanmaan ilmastostrategia). Kaatopaikkakaasun negatiivisia vaikutuksia voi vähentää kaasun talteenotolla. Ruskon jätekeskuksessa kerättiin ja hyödynnettiin vuonna 2010 5,1 milj. m 3 kaatopaikkakaasua, jonka metaanipitoisuus oli keskimäärin 50 til-%. Ympäristövaikutukset, ilma 2008 2009 2010 Ilmastovaikutus, syntynyt kaatopaikkakaasu 93 900 97 000 98 000 (t CO2-ekv.)* Ilmastovaikutuksen torjunta 51 000 43 900 38 400 kaatopaikkakaasun talteenotolla (t CO2-ekv.)* * Päästöt laskettu FOD-menetelmällä Kaatopaikkakaasun negatiivisia vaikutuksia voi vähentää kaasun talteenotolla. Ruskon jätekeskuksessa kerättiin ja hyödynnettiin vuonna 2010 5,1 milj. m 3 kaatopaikkakaasua, jonka metaanipitoisuus oli keskimäärin 50 til-%. Kaatopaikkakaasun sisältämä metaani on hyvä polttoaine. Vuonna 2010 talteenotetun kaatopaikkakaasun energiasisältö oli noin 25 GWh, mikä vastaa n. 2,5 milj. l kevyttä polttoöljyä. Kaasusta valtaosa hyödynnettiin Paroc Oy:ssä sekä OYS:ssa sekä Keskuspesulassa. Noin neljäsosa kerätystä kaasusta hyödynnettiin Oulun Jätehuollon mikroturbiinilaitoksella sähköntuotannossa. Ruskon jätekeskuksessa hajuhaittoja aiheuttavat pääasiassa kompostointi sekä kaatopaikkakaasun purkautuminen ilmaan. Oulun Jätehuollon tarkoituksena on siirtyä biojätteen käsittelyssä kompostointia vähemmän hajuhaittoja aiheuttavaan mädätykseen. Vuonna 2011 aloitetaan mädätyslaitoksen yksityiskohtainen suunnittelu. Sääilmiöt vaikuttavat voimakkaasti hajujen leviämiseen. Tyynellä säällä hajut jäävät lähialueille ja tuntuvat niissä voimakkaina, kun taas kova tuuli levittää hajua laajalle. Erityisesti talvella voimakkaan matala- tai korkeapaineen vallitessa ilma ei vaihdu normaalisti, ja hajut tuntuvat voimakkaina lähialueilla. Vuonna 2010 Oulun Jätehuolto sai lähiseudun asukkailta 30 hajuvalitusta. Päästöt vesistöihin Suotovedet Ruskon jätekeskuksessa jätetäytön läpi suotautuvat vedet kerätään kahteen suotovesialtaaseen ja johdetaan Oulun Veden jätevedenpuhdistamolle. Altaiden pohjalle kertyvä liete poistetaan altaiden vuosittaisen tyhjennyksen ja kunnontarkastuksen yhteydessä. Suotoveden määrä vaihtelee lähinnä vuotuisen sademäärän mukaan. Vuonna 2010 jätevedenpuhdistamolle johdettiin 243 000 m 3 jätevettä. Oulun Veden viemäriinjohtamisluvassa esitetyt raja-arvot haitta-aineille on alitettu kaikissa mittauksissa. Suotoveden mukana jätevedenpuhdistamolle mennyt typpikuormitus oli n. 29220 kg, mikä vastaa n. 5718 ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaa keskimääräistä typpikuormitusta. Pinta- ja pohjavedet Kaatopaikan vaikutukset ovat näkyneet Kuivasjärveen laskevassa Lopakkaojassa sekä muutamissa pohjaveden havaintopisteessä suljetun kaatopaikan läheisyydessä ja laajennusalueen pohjoispuolella lähinnä kohonneina NH4-N- sekä sähkönjohtavuuspitoisuuksina. Kuormitusta Lopakkaojaan on pyritty vähentämään Niskaojan saneerauksella ja vesien johtamisella viemäriin. 9
10 15-vuotisjuhla seminaarin merkeissä Oulun Jätehuolto täytti syksyllä 15 vuotta, ja sitä juhlistettiin syksyllä järjestämällä valtakunnallinen Jätehuollon ympäristövaikutukset seminaari. Syyskuussa järjestetyssä kaksipäiväisessä tilaisuudessa perehdyttiin jätteen hyödyntämisen ja loppusijoittamisen ympäristökysymyksiin. Puhujina olivat mm. Marjaleena Aatamila Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, joka kertoi tehdystä hajuselvityksestä. Lisäksi puhujaksi saapui Ramboll Finland Oy:stä Jussi-Pekka Aittola, joka valotti jätehuollon päästöjä. Oulun Jätehuollon ympäristöinsinööri Katri Päivärinta kertoi Ruskon jätekeskuksen ympäristöasioista, ja projektipäällikkö Mikael Tervaskanto esitteli Oulun jätevoimalaitoksen aikatauluja. Lehtori Mika Huuhtanen puolestaan toi seminaariin terveiset Oulun yliopistosta ja kertoi kuulijoille yliopiston jäteaiheista tutkimuksesta. Iltajuhlaa vietettiin Vanhan Paloaseman Ullakko-ravintolassa, jossa seminaariväelle esiintyi oululainen mieskuoro Huutajat. Koulutus ja hyvinvointi Oulun Jätehuollon henkilökunta kehittää ammattitaitoaan säännöllisellä koulutuksella. Henkilökunnalla on voimassa olevat ensiaputaidot, tulityökortit sekä alkusammutustaito. Lisäksi vuosittain tarjotaan ongelmajätekoulutusta ja yleistä ympäristökoulutusta. Henkilökunnalla on mahdollista osallistua myös Oulun kaupungin keskitettyyn koulutukseen, jossa on mm. erilaisia arkistointi-, viestintä- ja esimieskoulutuksia. Henkilöstön jatkuva koulutus tukee myös Oulun Jätehuollon toimintajärjestelmää. Henkilökunnalle pidetään säännöllisesti myös tiedotustilaisuuksia jätehuollon ajankohtaisista asioista. Viime vuonna tiedotustilaisuus järjestettiin mm. jätteenpoltosta. Oulun Jätehuollon työntekijät voivat halutessaan hyödyntää liikuntaseteleitä liikunnallisissa harrastuksissaan. Lisäksi tarjolla on kulttuuriseteleitä esimerkiksi teatteriin tai konsertteihin. Henkilökunnalle tarjotaan myös hierontamahdollisuus keväällä ja syksyllä. Joka vuosi järjestetään myös ruskaretki, ja vuonna 2010 se suuntautui Kilpisjärvelle Enontekiölle. Työterveys ja turvallisuus Oulun Jätehuollossa on kaksi työsuojeluvaltuutettua sekä yksi työyhteisövaltuutettu. Työsuojelupäällikkönä toimii ympäristöinsinööri. Työsuojelun yhteistoiminnasta vastaava eli henkilöstötoimikunta kokoontuu säännöllisesti. Henkilökunnalle järjestetään työsuojelukoulutukset, uudet työntekijät perehdytetään asianmukaisesti, turvallisuushavainnot kirjataan Oulun kaupungin Vaarain-järjestelmään ja työtehtäviin varataan riittävästi henkilökuntaa. Työterveyshuollon kanssa tehdään läheistä yhteistyötä, ja työpaikalla kannustetaan savuttomuuteen. Vuonna 2010 tehtiin työsuojelukierroksia käsittely-yksikössä ja kierrätyskeskuksessa sekä hallinnossa. Työtapaturmat ja vaaratilanteet kirjattiin Oulun kaupungin Vaarain-järjestelmään. Viime vuonna tapaturmia oli neljä, joista kolme johti sairauspoissaoloihin.
Neuvonta ja viestintä Oulun Jätehuolto vastaa yhteistyökunnissa annettavasta jäteneuvonnasta. Neuvonnan tavoitteena on antaa asukkaille tietoa jätehuollon järjestämisestä, hyötyjätehuollosta, ongelmajätehuollosta, jätteen synnyn ehkäisystä sekä yleisistä jätehuollon ympäristöasioista. Jäteneuvontaa annetaan kaikissa yhteistyökunnissa Vihantia, Raahea ja Pudasjärveä lukuun ottamatta. Viestintä tukee jäteneuvontaa tuottamalla opas- ja esitemateriaalia, verkkoviestinnällä sekä aktiivisilla mediayhteyksillä. Monipuolisin viestinnän keinoin saadaan näkyvyyttä niin Oulun Jätehuollolle kuin kierrätyksellekin. Jäteneuvonta Neuvonnan tärkeimpiä kohderyhmiä ovat tavalliset asukkaat, jätteentuottajat. Oulun Jätehuolto tarjosi jäteneuvontaa sekä puhelimessa että internetissä. Internetkyselyjä tuli yhteensä noin 175. Jäteneuvontaa annettiin myös luennoilla ja erilaisissa tilaisuuksissa. Ruskon jätekeskuksessa vieraili yhteensä 78 ryhmää, joista yksi ryhmä oli ukrainalaisia. Muita tapahtumia ja vierailuja oli yhteensä 22 kpl. Jäteneuvontaa kohdistettiin edellisvuotiseen tapaan ala-asteikäisille ja päiväkotiikäisille lapsille. Oiva Roina -jätevaris kävi päiväkodeissa ja eskareissa yhteensä 16 kertaa. Oiva Roina tutustuttaa lapset kierrättämisen maailmaan leikin ja laulun keinoin. Keväällä järjestettiin Oiva Roinan johdolla pulkkapäivä Ruskotunturilla, johon osallistui n. 100 ihmistä. Myös vanhemmille koululaiset ja ammattiin opiskelevat saivat omat tietopakettinsa jätehuollon ja kuluttamisen ympäristövaikutuksista. Luentoja järjestettiin yhteensä 24 kertaa. Huhtikuussa Oulun Jätehuolto osallistui rakentajamessuille sekä Taitaja 2010 -tapahtumaan. Taimenvaihtopäiviä järjestettiin kaksi: kesäkuussa ja syyskuussa. Syyskuinen taimenvaihtotapahtuma oli samalla osa Oulun päiviä, jolloin järjestettiin myös ongelmajätekeräys ja bussilastillinen kaupunkilaisia kävi tutustumassa Ruskon jätekeskukseen. Lokakuussa jäteneuvontaa annettiin Oulun seudun ammattikorkeakoulun ympäristöpäivässä. Marraskuussa Oulun Jätehuolto osallistui Euroopan laajuiseen jätteen vähentämisen viikkoon järjestämällä tietoiskuja läheisessä Citymarketissa. Viestintä Jäteopas ilmestyi huhtikuussa ja jaettiin jokaiseen kotitalouteen. Samalla kotitaloudet saivat kaksi puutarhajätekuponkia oppaan välissä. Oiva Roina asiakaslehti jaettiin kotitalouksiin marraskuussa, ja lehdessä keskityttiin kertomaan erityisesti ekovoimalaitoksen vaikutuksista ja laitoksen aikatauluista. Verkkoviestintää keskitettiin internetiin, ja uudet Oulun Jätehuollon nettisivut avautuivat huhtikuussa. Vuonna 2010 uudistetuilla internet-sivuilla kävi n. 3 500 asiakasta, kun edellisvuotena kävijöitä oli n. 2 300. Erityisen paljon internet-sivuilta haettiin aukioloaikoja, mutta myös uudet palvelut kuten erilliset lajitteluohjeet sekä aakkosellinen jätteiden pikaopas olivat suosittuja sivuja. Yhteisöllisessä mediassa Oulun Jätehuolto oli aktiivisena facebookissa sekä twitterissä. Facebookissa maskottivaris Oiva Roinalla on lähes 500 fania ja saman verran ystäviä. Oulun Jätehuolto näkyi paikallislehdissä ja -radioissa viime vuonna aktiivisesti. Henkilökuntaa haastateltiin radioon yhteensä 13 kertaa. Sisäinen tiedotuslehti Oiva ilmestyi joka kuukausi. Lehti tukee sisäisessä viestinnässä Oulun kaupungin sisäisiä verkkosivuja. Viime vuonna käyttöön otettu pikaviestin paransi yhteydenpitoa kaupungin sisällä. 11
12 Ruskon jätekeskus vuonna 2010 Ruskon jätekeskuksessa sijaitsee Oulun ja Oulun Jätehuollon yhteistyökuntien ainoa kaatopaikka. Jätekeskuksen alue on kokonaisuudessaan noin sadan hehtaarin kokoinen, josta kaatopaikka-alueet ovat yhteensä n. 15 hehtaarin kokoisia. Jätekeskuksessa sijaitsee myös hyötyjätteiden Oivapiste, ongelmajätteiden varastointihalli, öljyasema, kompostilaitos sekä toimistotiloja. Lisäksi jätekeskuksessa on ongelma- ja erityisjätteiden kaatopaikka, nestemäisten jätteiden käsittelylaitos, useita biokaasupumppaamoita ja mikroturbiinilaitos. Viime vuoden rakennushankkeita Kaatopaikan laajennusalue III otettiin käyttöön, ja ensimmäinen täyttöaste saatiin päätökseen loppuvuonna. Laajennusalue on pinta-alaltaan 44 500 m 2 kokoinen, ja alueelle mahtuu jätettä 670 tuhatta tonnia. Tiiviiden pohjarakenteiden yläpuolella olevaan kuivatuskerrokseen on rakennettu salaojitus, josta vedet johdetaan Taskilan jätevedenpuhdistamolle. Biokaasun keräystä lisättiin laajennusalue II:lla, johon rakennettiin työputkille kolme pystykaivoa. Lisäksi alueen vaakakeräyslinjoja yhdistettiin. Laajennusalue III:n linjastot vedettiin valmiiksi käyttöä varten. Kaasunkeräyskaivoja on yhteensä n. 50, joista 25 sijaitsee vanhan, maisemoidun kaatopaikan alueella. Mikroturbiinilaitoksen avulla biokaasua hyödynnetään myös sähkönä muuttamalla kaatopaikkakaasun energiasta osa suoraan sähköenergiaksi. Viime vuonna uuden biokaasupumppaamon kapasiteettia nostettiin 500 kuutiosta 750 kuutioon asiakkaan käyttöön ottaman paineenkorotusjärjestelmän vuoksi. Lisäksi biokaasun valvonnassa siirryttiin laajakaistayhteyksiin. Puutarhajätealueen pohjustustyöt jatkuivat, ja ne ulotettiin myös puhtaan puutavaran käsittelyalueelle. Rakenteissa hyödynnettiin lasijätettä, jolla korvattiin suodatinhiekkaa. Alueen pinta-ala on 4 000 m 2, ja lasia käytettiin yli 3 000 tonnia. Lisäksi asfaltoitiin viereinen hiekkatie. Uuden alueen ympärille rakennettiin tukimuurit. Kaikki puutarha- ja haravointijäte ohjattiin viime vuonna hyötykäyttöön, ja sitä vastaanotettiin 6 034 tonnia. Jätekeskuksen toiminta Ruskon jätekeskuksessa sijaitsevaan kompostointilaitokseen otetaan vastaan erilliskerättyä biojätettä kaikista yhteistyökunnista. Vuonna 2010 biojätettä vastaanotettiin ennätykselliset 8 804 tonnia. Viime vuonna kompostilaitokseen asennettiin uusi kuljetin, jolla voidaan käsitellä myös aumakompostointiin menevä biojäte. Viime vuonna rakennettiin myös biojätteen vastaanottohalli, johon biojäte kuljetetaan ennen kompostointia. Halli suojaa biojätettä haittaeläimiltä, sateelta ja tuulelta. Halli on kooltaan 256 m 2. Puhdasta puuta toimitettiin energiahyötykäyttöön. Energiajätettä (REF) puolestaan toimitettiin Oy Alholmens Kraft Ab:lle Pietarsaareen. Yhteistyö rakennusjätteen lajittelussa Viherrengas Järvenpää Oy:n kanssa jatkui vuonna 2010. Viherrengas toimii Ruskon jätekeskuksen alueella ja seuloo sekä murskaa asiakkaiden jätekeskukseen tuomaa sekalaista rakennusjätettä. Viime vuoden syksyllä kuorma-autot ohjattiin ajamaan suoraan kaatopaikan laajennusalue III:lle, ja rakennusjätteen lajittelualueelle ajoivat sen Ruskon jätemäärät 2000-2010 jälkeen ainoastaan henkilöja pakettiautot. Viime vuonna viisi Oulun Jätehuollon työntekijää suoritti yhdistelmäajoneuvon kuljettajan ammattitutkinnon. Koulutus sisälsi mm. yhdistelmäajoneuvon ajoneuvotekniikkaa, turvallisuutta ja ympäristötietoa. Koulutus järjestettiin, koska vuoden 2010 alusta Oulun Jätehuoltoon hankittiin täysperävaunu, jolla hoidettiin mm. Iin jäteasemaa koko viime vuosi. 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Sekajäte Rakennusjäte Teoll.toim.jäte Biojäte Erityissjäte
Vaarallisten jätteiden huolto ja SER Oulun Jätehuollon toimialueen kunnissa otetaan maksutta vastaan kotitalouksien vaarallisia jätteitä (ent. ongelmajätteitä). Vastaanottopisteitä on jokaisessa kunnassa joko paikallisella jäteasemalla tai muulla käsittelyluvan saaneella vastaanottajalla. Oulussa vaarallisia jätteitä voi palauttaa Ruskon jätekeskuksen Oivapisteelle, Toppilan kierrätyskeskukseen sekä Oulun vankilan tuotemyymälään. Viime vuonna järjestettiin lisäksi kaksi keräystempausta tapahtumien yhteydessä, jolloin vaarallisia jätteitä kerättiin keräysautoon eri lähialueilla. Yritysten vaaralliset jätteet otetaan maksullisina vastaan Ruskon jätekeskuksessa. Lääkkeet ja apteekit Vaarallisten jätteiden määrä on tasaisessa kasvussa. Suurimman ryhmän vaarallisista jätteistä muodostavat erilaiset akut, mutta myös maalien, lakkojen ja liuottimien määrä on kasvanut erityisesti kotitalouksissa. Vuonna 2011 kotitalouksista vastaanotettiin yhteensä 373 tonnia vaarallisia jätteitä. Sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) määrä kasvoi myös viime vuonna. Kun vuonna 2009 sitä vastaanotettiin 1 779 tonnia, oli viime vuonna määrä noussut jo 1 837 tonniin. Eniten palautetaan vuosittain suuria kodinkoneita sekä kylmälaitteita. Sähkö- ja elektroniikkaromua vastaanotetaan Ruskon jätekeskuksessa sekä jäteasemilla. Sähkö- ja elektroniikkaromun keräyksessä ja jatkokäsittelyssä tehdään yhteistyötä tuottajayhteisöjen kuten Sertyn, Elkerin sekä ERP Finlandin kanssa. Ongelmajätteet 2008-2010 KG 2008 2009 2010 Akut 130 502 160 890 160 225 Hapot ja emäkset 324 803 1 008 Jäähdytin- ja jarrunesteet 1 102 1 273 2 627 Loisteputket 0 0 5 Lääkkeet 9 233 9 301 11 514 Maalit, liimat, liuottimet 126 184 136 482 173 442 Kemikaalit 1 198 1 164 560 Paristot 16 915 12 595 4 568 Torjunta-aineet 460 479 490 Kiinteät öljyiset jätteet 11 753 15 402 19 321 Yhteensä 297 671 338 389 373 760 Öljyvesiseos 385363 256487 214973 Pilssivesi 17620 16860 0 Öljysäiliöiden puhdistusjäte 109705 27131 42450 Öljynerotuskaivojen jäte 529040 661720 505820 Yhteensä 1 041 728 962 198 763 243 Ongelmajätteet yhteensä KG 1 339 399 1 00 587 1 137 003 13
Ruskon jätekeskus 14 9 6 13 5 14 12 11 15 10 1 9 4 2 7 8 5 3 3 16
Kartan merkkien selitykset 1 2 3 Vaaka-asema Jätekuormien punnitus Oivapiste Kotitalouksien hyötyjätteet, SER ja ongelmajätteet Suotovesialtaat Likaantuneet vedet jätevedenpuhdistamolle Ongelma- ja erityisjätteen kaatopaikka Puutarhajätealue Jätetäyttöalue, laajennusalueet I-III Kaatopaikkakaasun keräys Yhteensä n. 15 hehtaaria 11 Biokaasupumppaamot Ongelmajätehalli Nestemäisten jätteiden käsittelylaitos Rakennusjätteen lajittelualueet Kompostointilaitos 12 Samassa rakennuksessa myös mikroturbiinilaitos 4 Energiajätehalli 15 5 6 7 8 9 10 13 14 15 16 Öljyisten maiden ja biojätteen kompostointikentät Öljyisten vesien altaat Öljynerotinasema Hallinto
16 Käytöstä poistetuista lastauslavoista syntyi uniikki ja näyttävä ruokapöytä. Samalla idealla haluan vielä nikkaroida tv-tason olohuoneeseen. On mukava kertoa pöydän olevan kierrätysmateriaalista valmistettu, vaikka todellisuudessa ekologisen tarinan takaa löytyy vain kaveri, joka ei raaskinut ostaa uutta pöytää. Harri Tarvainen
Toppilan kierrätyskeskus Kierrätyskeskus tukee jätekeskuksen toimintaa vähentämällä kaatopaikalle menevän hyväkuntoisen tavaran määrää. Kierrätyskeskus myy tuotteita edullisesti, ja tavaran tuominen on maksutonta. Kierrätyskeskuksessa vierailee vuosittain yhä enemmän asiakkaita, ja kierrätystä ja vanhojen tavaroiden korjaamista ja uudelleenkäyttöä pidetään myönteisenä ja trendikkäänä. Kierrätyskeskuksessa vastaanotetaan, lajitellaan ja myydään kierrätystavaroita omassa myymälässä Toppilassa. Kierrätyskeskuksessa toimii myös noutopalvelu, jota asiakkaat voivat hyödyntää silloin, kun eivät voi itse tuoda isokokoisia tavaroita myymälään. Toppilan kierrätyskeskuksessa vastaanotetaan maksutta myös kotitalouksien vaarallisia jätteitä. Asiakkaiden määrä kierrätyskeskuksessa kasvaa koko ajan. Kun vuonna 2009 kierrätyskeskuksessa asioi n. 40 000 asiakasta, oli maksaneiden asiakkaiden määrä viime vuonna kasvanut jo 44 297:ään. Myytyjä tavaroita oli yhteensä 135 467 kpl, joista saatiin myyntituloja 131 865 euroa. Kierrätyskeskuksen noutopalvelu toimii Oulun kaupungin sekä lähimpien kuntien alueella. Noutoja ja vientejä oli viime vuonna yhteensä 692. Ongelmajätekuljetuksia oli yhteensä 30 kpl. Kierrätyskeskus noutaa lääkejätteet apteekeista, ja viime vuonna lääkejätteiden noutoja oli yhteensä 276. Toppilan kierrätyskeskus korjasi ja myi viime vuonna polkupyöriä yhteistyössä nuorten työpaja Woortin kanssa. Vappuaattona Toppilan kierrätyskeskuksessa järjestettiin alennusmyynti, jolloin tekstiilit maksoivat 0,05 euroa ja huonekalut euron kappale. Tempauksen avulla saatiin lisää varastotilaa. Kierrätyskeskuksessa työskenteli vuonna 2010 aikana kolme vakituista työntekijää ja kymmenen työllisyysmäärärahoilla palkattua työntekijää. Kierrätyskeskus työllisti myös harjoittelijoita sekä työkokeilun, kuntouttavan työtoiminnan ja yhdyskuntapalveluksen kautta tulleita henkilöitä. Lisäksi tarjottiin harjoittelupaikkoja maahanmuuttajille. Harjoittelijoita oli viime vuonna yhteensä kahdeksan henkilöä, ja kesätyöntekijöitä oli yhteensä seitsemän. Kierrätyskeskuksen kolme vuotta 2008 Tulot euroina: 142 307 Maksaneet asiakkaat: 37 429 Tavaroita myyty: 122 750 2009 Tulot euroina: 146 657 Maksaneet asiakkaat: 40 903 Tavaroita myyty: 136 466 2010 Tulot euroina: 131 865 Maksaneet asiakkaat: 44 297 Tavaroita myyty: 135 467 17