Oulun Jätehuolto. Liikelaitosten lautakunta

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2007

2 Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, ja se vastaa omalla toimialueellaan jätteenkäsittelystä ja jäteneuvonnasta sekä edistää toiminnallaan jätteen synnyn ehkäisyä, kierrätystä ja hyötykäyttöä. Oulun Jätehuolto toimii kuntalaisten edun huomioon ottaen vastuullisesti, laadukkaasti sekä tuloksellisesti. Toiminnassa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä sekä seurataan jatkuvasti lainsäädännön kehitystä. Oulun Jätehuollon johto ja henkilöstö ovat sitoutuneet noudattamaan toiminnan ja päätöksenteon perustana olevaa toimintapolitiikkaa; siten taataan toiminnan jatkuva parantaminen. Oulun Jätehuollon toimialueeseen kuuluu yhteensä 16 kuntaa, joissa on yhteensä asukasta. Vuonna 2007 marraskuussa Oulun Jätehuoltoon liittyivät Raahen ja Pudasjärven kaupungit, jotka ovat mukana toiminnassa ulkojäseninä. Raahen ja Pudasjärven kuntien yhdyskuntajätteet kuljetetaan Ruskon jätekeskukseen, mutta kunnat huolehtivat itse jäteneuvonnasta sekä hyöty- ja ongelmajätteistään. Toimialueen kunnissa on sopimusperusteinen jätteenkuljetus, ja kuljetuksia hoitaa 15 yritystä. Liikelaitosten lautakunta Ii Yli-Ii Pudasjärvi Oulun Jätehuollon toimintaa ohjaa 9-jäseninen lautakunta, joka kokoontuu kerran kuukaudessa. Varsinaisia jäseniä ovat: Haukipudas Kiiminki Hailuoto Ylikiiminki Oulunsalo OULU Kempele Muhos Lumijoki Siikajoki Liminka Tyrnävä Pattijoki Ruukki Raahe Utajärvi Mikko Viitanen (pj), Timo Lindborg (vpj), Patrick Dickson, Kerttu Hakala, Maila Kallinen, Johanna Karjula, Kalevi Lämsä, Juha Silenius sekä Harriet Urponen. Varajäseniä ovat: Jarkko Ekman, Aija Jaako, Petri Luukkonen, Veikko Meriläinen, Juha Räisänen, Heljä Sohlo, Maija Sutela, Martti Turkka ja Anu Vihavainen. Kaupunginhallituksen edustaja: Tanja Rytkönen-Romppanen 2 Varajäsen: Reijo Sallinen

3 Johtajan katsaus Oulun Jätehuollon toiminta ja talous vuonna 2007 meni lähes yllätyksittä, joskin jätteiden kaatopaikkasijoittaminen väheni edellisvuodesta. Tästä huolimatta taloudellinen tulos oli erinomainen - kiitos pilaantuneiden maiden käsittelyssä ja hyötyjätteiden myynnissä tehtyjen hyvien tulosten. Marraskuun alusta alkoivat tulla myös Raahen ja Pudasjärven jätteet Ruskon jätekeskukseen. Uusi vaaka-asema ja hyötyjätteiden lajitteluasema Oivapiste otettiin käyttöön tammikuun lopulla 2007, vaikka koko työmaa valmistuikin lopullisesti elokuussa. Uusi logistinen ratkaisu perustuu asiakaspalautteisiin, joiden perusteella Oulun Jätehuollon työntekijät evästivät hyvin suunnittelijat ja toteuttajat. Asiakkaamme ovat antaneet erittäin hyvää palautetta lajitteluaseman vaivattomuudesta ja kahden vaa an järjestelmästä, jota etenkin ammattiliikennöitsijät toivoivat. Muutos on nopeuttanut asiointia Ruskossa, ja pienkuormien tuojat voivat itse pienentää jätelaskuaan lajittelemalla Oivapisteellä hyöty- ja ongelmajätteet tarkasti pois ennen kuorman ajamista jätevaa alle. Maksu määräytyy tällöin täysin aiheuttamisperiaatteen mukaisesti eikä pienkuormamaksua peritä. Vastaavaa ratkaisua ei löytyne muualta Suomesta. Jätekeskusten sijoittaminen Haukiputaan Punaisenladonkankaalle aiheutti voimakasta keskustelua ja vastustusta. Punaisenladonkankaalle on sijoittumassa sekä yksityistä että kunnallista jätetoimintaa. Punaisenladonkankaan korvaavan riidattoman jätealueen löytäminen Oulun seudulta on sula mahdottomuus. Myös Kiimingin Välimaan pilaantuneiden maiden käsittelykeskusta vastustettiin, kuten aiemmin oli vastustettu jätteenpolttolaitosta. Jätelaitoksiin kriittisesti suhtautuvien tulee muistaa, että jätelaitokset ovat nykyisin yhtä tärkeitä kuin vedenottamot, jätevedenpuhdistamot tai energialaitokset. Jos edellä mainittuja ei ole, niin ei ole kaupunkiakaan, ei sen asukkaita eikä yrityksiä. Kesäkuun alussa voimaan tulleessa jätelain muutoksessa yritysten ja kunnallisen jätehuollon vastuita ja velvollisuuksia tarkistettiin niin, että kunnallisella jätehuollolla ei ole enää yksinoikeutta elinkeinoelämän tuottamiin yhdyskuntajätteisiin, vaan sen on kilpailtava niistä. Sen sijaan asumisen ja julkisen toiminnan jätteet on toimitettava jatkossakin kunnan jätehuollon hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi. Suomen kunnallisen jätelaitokset noudattavat kuuliaisesti tarkistettua jätelakia. Sen sijaan yksityispuolelta löytyy esimerkkejä, että tarkistetusta laista otetaan käyttöön vain saatuja lisäoikeuksia, ei velvollisuuksia. Meno on villiä, eikä ympäristöviranomaisilla ole riittäviä resursseja jätelain noudattamisen valvomiseksi. Kiitän asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä. Kiitän myös liikelaitosten lautakuntaa luottamuksesta ja omaa henkilökuntaa hyvästä työpanoksesta vuonna Markku Illikainen 3

4 ISOSTI YMPÄRISTÖSTÄ Toimintajärjestelmä Oulun Jätehuollon ympäristöjärjestelmä sai ISO mukaisen sertifikaatin vuonna Vuonna 2007 ympäristöjärjestelmän ohelle rakennettiin ISO 9001 laatujärjestelmä ja järjestelmät yhdistettiin toimintajärjestelmäksi. Toimintajärjestelmän sertifiointiauditoinnin teki SP Sveriges Tekniska Forskningsinstitut. Toimintajärjestelmän avulla tunnistetaan merkittävät ympäristö- ja laatunäkökohdat sekä sitoudutaan jatkuvaan parantamiseen. 4 Toimintapolitiikka Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa riskittömästä jätteenkäsittelystä ja loppusijoituksesta sekä kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta toimialueellaan. Oulun Jätehuolto edistää toiminnallaan jätteen synnyn ehkäisyä, kierrätystä ja hyötykäyttöä. Toimimme kuntalaisten edun huomioon ottaen vastuullisesti, laadukkaasti sekä tuloksellisesti. Noudatamme toiminnassamme voimassa olevaa lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä sekä seuraamme jatkuvasti lainsäädännön kehitystä. Oulun Jätehuollon johto ja henkilöstö ovat sitoutuneet noudattamaan toiminnan ja päätöksenteon perustana olevaa toimintapolitiikkaa; siten takaamme toimintamme jatkuvan parantamisen. Ympäristö Toimintamme positiivisia ympäristövaikutuksia on hallittu jätteiden vastaanotto- ja käsittelytoiminta sekä aktiivinen neuvonta- ja tiedotustyö. Negatiivisia ympäristövaikutuksia on haitallisten aineiden pääsy ympäristöön. Otamme ympäristön huomioon seuraamalla toimintamme ympäristövaikutuksia, ehkäisemällä haitallisia vaikutuksia, asettamalla uusia ympäristönsuojelullisia tavoitteita sekä arvioimalla niiden toteutumista. Käytämme harkiten luonnonvaroja ja pyrimme käyttämään tuotteita, jotka ovat kierrätettäviä ja valmistettu uusiutuvista luonnonvaroista. Luomme näin perustan ympäristöhaittoja ehkäisevälle, teknisesti ja ympäristönsuojelullisesti korkeatasoiselle sekä taloudellisesti kannattavalla toiminnalle. Asiakkaat ja sidosryhmät Tavoitteenamme on tuottaa asiakkaillemme ja yhteistyökunnillemme kilpailukykyiset, kattavat ja helposti saavutettavat jätehuoltopalvelut. Haluamme olla luotettava, joustava, kehittyvä ja pitkäaikainen kumppani, joka ottaa huomioon asiakkaiden sekä sidosryhmien tarpeet pyrkien parantamaan yhteistyön laatua ja määrää. Yhdessä sidosryhmiemme kanssa asetamme ympäristö- ja laatuvaateita yhteistyökumppaneillemme sekä itsellemme. Toimintamme on aktiivista, avointa ja asiakaslähtöistä. Tiedotamme jatkuvasti toiminnastamme sekä kehitämme yhteistyökumppaneidemme kanssa jätehuoltoon liittyvää tiedotusta, neuvontaa ja valistusta. Henkilöstö Oulun Jätehuollon henkilökunta on motivoitunutta, yhteistyökykyistä sekä alansa osaavinta. Huolehdimme henkilökuntamme kouluttautumisesta ja ammattitaidon ylläpidosta sekä siitä, että henkilökunta on tietoinen työnsä vaikutuksista ympäristöön ja miten jokainen työntekijä voi vaikuttaa toimintamme ja palveluidemme laatuun. Oulun Jätehuollon toimintapolitiikka on laitoksen strategian mukainen. Se noudattaa myös Oulun kaupungin strategiaa ja kestävän kehityksen politiikkaa. Liikelaitosten lautakunta on hyväksynyt tämän toimintapolitiikan kokouksessaan

5 Ympäristöä kunnioittaen Ruskon jätekeskuksen toimintaa ohjaavat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen myöntämät ympäristöluvat, jotka kattavat koko jätekeskuksen toiminnan. Ilmaan, vesiin ja maaperään aiheutuvia ympäristövaikutuksia seurataan hyväksytyn valvontaja tarkkailuohjelman mukaan. Kaatopaikkakaasut ja ilmastonmuutos Kaatopaikoilla hajuja syntyy jätteiden hajoamisen yhteydessä ilmaan vapautuvista kaasuista. Kaatopaikkakaasu eli biokaasu sisältää noin puolet metaania, joka on yksi voimakkaimmista kasvihuonekaasuista. Ruskon jätekeskuksessa syntynyt biokaasu kerätään alipaineistettujen kaasukaivojen kautta biokaasupumppaamoille ja siitä edelleen hyötykäyttöön. Kaatopaikkakaasua on kerätty Ruskon jätekeskuksesta vuodesta Jätekeskuksen alueella on kaksi biokaasupumppaamoa, joihin imetään kaasua noin 40 kaasunkeräyskaivosta. Kaasua hyödynnetään Paroc Oy:llä korvaamassa polttoöljyn käyttöä sekä Oulun Energian välityksellä OYS:n höyryntuotannossa. Osa kaasusta hyödynnetään mikroturbiinilaitoksella, jossa kaasun energiasta n. 30 % voidaan muuttaa suoraan sähköenergiaksi. Laitos tuottaa Ruskon jätekeskuksessa käytettävän sähkön, jonka lisäksi ylimääräinen sähkö myydään valtakunnan verkkoon. Jätekeskuksen kiinteistöt lämpiävät mikroturbiinilaitoksen hukkalämmöllä, eikä biokaasua tarvitse käyttää lämmitykseen kuin kovilla pakkasilla. Biokaasua pumpattiin 7,5 milj. m 3 ja sen hyötykäyttöaste oli 100 % vuonna Vastaavalla energiamäärällä lämmittäisi omakotitaloa. Biokaasun hyötykäyttö vähentää tuntuvasti ilmaan pääsevien kasvihuonekaasujen määrää sekä ympäristössä havaittavia hajuhaittoja. Hajuhaittojen seurantaa varten perustettiin vuoden 2006 lopulla hajupaneeli. Hajupanelistit (20 henkilöä Ruskon ympäristössä) ja kaikki halukkaat voivat antaa palautetta hajuista internet-sivuilla olevan lomakkeen avulla. Hajupalautteiden ja tuulen suunnan avulla lasketaan Ruskon jätekeskuksen ympäristön hajupäivät. Lisäksi tuulen suuntaa seurataan haisevien töiden, kuten kompostiaumojen kääntöjen, aikatauluttamiseksi. Haisevat työt pyritään tekemään lounaistuulella, jolloin saadaan minimoitua asutukselle aiheutuvat hajuhaitat. Vuonna 2007 hajupäiviä oli 61 kpl, joista 45 kpl on todettu aiheutuneen Ruskon jätekeskuksen hajuista. Hajuhaittoja AMMONIUMTYPPIKUORMITUS (kg/d) pyrittiin vähentämään rakentamalla uusia biokaasun keräyslinjoja ja tehostamalla kompostointilaitoksen toimintaa. Vesien tarkkailu KAATOPAIKAN AIHEUTTAMA KUORMITUS LOPAKKAOJAAN Ammoniumtyppikuormitus Ruskon jätekeskuksen pinta-, pohja- ja suotovesistä tarkkaillaan säännöllisesti fysikaalis-kemiallisia suureita sekä raskasmetalleja. Kaatopaikan vaikutukset ovat näkyneet Kuivasjärveen laskevassa Lopakkaojassa sekä muutamissa pohjaveden havaintopisteessä suljetun kaatopaikan läheisyydessä ja laajennusalueen pohjoispuolella. Kaatopaikasta suotautuvat vedet kerätään kahteen altaaseen, joista vesi johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Altaissa oleva liete kerääntyy altaan pohjalle, joka poistetaan altaiden tyhjennyksen ja pesun yhteydessä. Suotoveden määrä vaihtelee vuosittain m 3 sademäärän mukaan. Vuonna 2007 jätevedenpuhdistamolle johdettiin m 3 jätevettä. Viemäriin johdetun veden kuormitus vastasi fosforin ja kiintoaineen osalta noin ihmisen ja typen osalta ihmisen käsittelemättömiä jätevesiä. Muut ympäristövaikutukset 2007 Kokonaisfosforikuormitus Haittaeläinten ravinnonsaantia, hajuhaittoja ja roskaantumista minimoidaan jyräämällä kaatopaikan täyttö tiiviiksi ja pitämällä avoinna olevan jätetäytön pinta-ala mahdollisimman pienenä. Rottakantaa vähennettiin tehomyrkytyksen avulla. Kirjattuja poikkeamatilanteita raportoitiin ympäristöviranomaisille mahdollisista hajuhaitoista (3kpl), tulipaloista (3 kpl) ja suotovesialtaan tulvimisesta. 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 KOKONAISFOSFORIKUORMITUS (kg/d) Valvonta- ja tarkkailuohjelma Kohde Tarkkailupisteitä krt/vuosi Analyysejä yhteensä Kaatopaikkakaasu Pintavedet 11 6* 366 Pohjavedet Vanhan kaatopaikan sisäinen vesi Jätevedenpuhdistamolle pumpattava jätevesi 4 4** Yhteensä: * Avoveden aikaan pintavesien virtaamaa seurataan viikoittain, jonka lisäksi Lopakkaojassa on jatkuvatoiminen mittaus (virtaama, ph ja ammoniumtyppi) ** Pumppaamoissa on lisäksi jatkuvatoimiset vesimäärä- ja sähkönjohtokykymittarit HYÖDYNNETTY BIOKAASUMÄÄRÄ (Nm 3 ) V ,7 milj. 5,7 milj. 5,7 milj. 5,6 milj. 6,1 milj. 6,7 milj. 7,3 milj. 7,5 milj Pumppaamo I I otettu käyttöön vuonna

6 Ruskon jätekeskus vuonna 2007 Ruskon jätekeskuksessa saatiin vuoden 2007 alussa valmiiksi useiden vuosien suunnittelu- ja rakennustyö, kun uusi hyötyjätteiden Oivapiste, uudet liikennejärjestelyt sekä kaksi uutta vaakaa valmistuivat. Oivapisteen ja uusien vaakojen avajaisia juhlittiin pakkassäässä helmikuussa. Oivapiste sijoittuu ensimmäiseksi heti portista sisään tultaessa, joten asiakkaat voivat ensin lajitella maksuttomat hyötyjätteensä, sähkö- ja elektroniikkaromun sekä ongelmajätteet Oivapisteellä. Sekajätekuorma punnitaan vasta sen jälkeen, ja jätteenkäsittelymaksu määräytyy lähtö- ja tulopainon erotuksen perusteella. Asiakkaat ovat kiitelleet hyödyllistä ja kätevää Oivapistettä sekä alueen uutta logistiikkaa. Oivapiste ja kaksi vaakaa valmistuivat yhtä aikaa uuden vaakatoimiston kanssa. Kesällä saatettiin päätökseen myös Oivapisteen ja vaakojen kivi- ja vihertyöt. Samanaikaisesti vanha vaaka ja vaakatoimisto sekä vanha Oivapiste poistuivat asiakkaiden käytöstä. Biokaasun keräystä tehostettiin edelleen. Laajennusalue II:lle rakennettiin kuusi biokaasun talteenottokaivoa ja lisättiin kuusi vaakakeräyslinjaa. Nyt kaasunkeräyskaivoja on yhteensä neljäkymmentä, joista 25 sijaitsee vanhan kaatopaikan alueella ja 15 uudella kaatopaikalla. Automatisoidun ja miehittämättömän mikroturbiinilaitoksen avulla kaatopaikkakaasua voidaan hyödyntää myös sähkönä, kun kaatopaikkakaasun energiasta n. 30 prosenttia voidaan muuttaa suoraan sähköenergiaksi. Kaasunkeräys ja kaasun monipuolinen hyödyntäminen vähentävät tuntuvasti Ruskon jätekeskuksen ympäristöhaittoja. kompostoreihin murskaimen lävitse. Seula puolestaan erottelee biojätteestä muovin ja muut sinne kuulumattomat tuotteet. Vuonna 2007 kompostointilaitokseen asennettiin uusi murskaimen syöttölaitteisto. Diplomityö Kompostoinnin optimointi Oulun Jätehuollossa valmistui lokakuussa. Oulun Jätehuolto kävi neuvotteluja kompostimullan tuotteistamisesta ja lopputuotteen valmistamisesta, ja neuvotteluja jatketaan vuonna Hajujen leviämisen seurantaa ja hajuhaittojen vähentämistä varten Ruskon jätekeskukseen hankittiin oma sääasema. Sääaseman tiedot täydentävät vuonna 2006 käyttöön otettua hajupaneelia. Tuulen suuntaa seurataan, ja tietojen avulla voidaan rytmittää hajua aiheuttavia töitä niin, että mahdollisimman vähän hajua kulkeutuu lähistön asuinalueille. Yhteistyö puhtaan puun toimittamisesta energiakäyttöön aloitettiin Stora Enson kanssa. Myös jätetäytöstä kerättiin puhdasta puuta hyötykäyttöön. Yksityisasiakkaiden puutarhajätekuormat kerättiin lajiteltuina, jolloin risu- ja oksahake sekä haravointijäte lajiteltiin erikseen. Kaikki puutarhajäte saatiin siten hyötykäyttöön. Lisäksi puutarhajätekuormat ohjattiin alueelle omaa reittiään, mikä helpotti asiakkaiden asiointia. Kaatopaikan laajennusalueen niskaojalla tehtiin muutostöitä, jotta laajennusalue II:n kaikki likaiset vedet saataisiin vedenpuhdistamolle. Nyt vedet pumpataan suotovesialtaiden kautta Taskilan jätevedenpuhdistamolle. Ruskon jätekeskuksessa sijaitsevaan kompostointilaitokseen otetaan vastaan kaikki erilliskerätty biojäte. Biojäte siirretään 6

7 Projektit ja kehityshankkeet Vuonna 2007 tutkittiin uusioenergian käyttömahdollisuuksia ja alettiin tutkia muun muassa rasvanerotuskaivojen rasvajätteiden hyödyntämistä bioenergiana. Viime vuonna ryhdyttiin selvittämään Oulun Jätehuollon erilliskerätyn biojätteen mädätyskelpoisuutta ja biokaasun potentiaalia laboratoriotutkimuksin. Selvitystyö jatkuu vuonna Oulun Jätehuolto on mukana TEKESin tukemassa KAA- PINTA-hankkeessa, jonka tarkoituksena on selvittää teollisuuden sivutuotteiden hyödyntämistä kaatopaikkojen pintasuojarakenteissa. Hankkeessa pyritään selvittämään, miten jätelupaa vaativia sivutuotteita voitaisiin hyödyntää kohtuullisin kustannuksin maanrakennuksessa ja maarakenteissa. Hankkeen tarkoituksena on löytää oikeanlaisia materiaaliyhdistelmiä, joita voidaan hyödyntää kaatopaikkarakenteissa. Hanke jatkuu vuoteen Nestemäisten jätteiden käsittelylaitoksen suunnittelutyöt alkoivat, ja laitos rakennetaan vuonna Jätelaitosten raportointi ja tunnusluvut -projektissa on luotu yhtenäistä tunnuslukupatteristoa, jonka avulla voidaan verrata jätelaitosten toimintaa eri osa-alueilla. Patteristossa on omat osionsa talouden, henkilöstön ja ympäristön tunnusluvuille. Projektin tulokset helpottavat tulevaisuudessa eri tunnuslukujen luomiseen tarvittavien arvojen keräämistä. Projekti loppuu keväällä Projektissa ovat mukana Jätelaitosyhdistys ry ja 25 jätelaitosta. Oulun Jätehuolto lähti mukaan Suomen kuuden suurimman kaupungin energiansäästösopimukseen, ja tavoitteena on vähentää Jätehuollon omaa energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoteen 2016 mennessä. 7

8 Ruskon jätekeskus Ruskon jätekeskus on suojaviheralueineen 94 hehtaarin laajuinen alue, josta käytössä oleva seka- ja rakennusjätteen kaatopaikka on 5,5 hehtaarin kokoinen. Loppuosa jätekeskuksesta on varattu muille toiminnoille kuten hyötyjätepisteelle, ongelmajätteiden varastoinnille, kompostoinnille ja toimistotiloille Ruskon jätemäärät tonneina Rakennusjäte Erityisjäte Teollisen toiminnan jäte Biojäte Sekajäte YHTEENSÄ RUSKON JÄTEMÄÄRÄT Rakennusjäte Erityisjäte Teoll.toim.jäte Biojäte Sekajäte 1. Ongelma- ja erityisjätteiden kaatopaikka - ongelma- ja erityisjätteiden kaatopaikalle otetaan vastaan pääasiassa metalliteollisuuden raskasmetallisakkoja - altaiden täytyttyä ne kapseloidaan muovikalvolla ja tiiviillä maamassoilla - tällä hetkellä altaista kaksi on kapseloitu - ongelma- ja erityisjätteiden kaatopaikalle sijoitettiin viime vuonna 2,2 tonnia ongelmajätettä. 2. Kompostointilaitos - erilliskerätty biojäte kompostoidaan rumpukompostoreissa, ja se siirretään jälkikypsytykseen aumoihin. Jälkikypsytysvaihe kestää noin vuoden - vuonna 2007 vastaanotettiin tonnia erilliskerättyä biojätettä - kompostilaitoksen esikäsittelylaitteistoa muutettiin, jolloin asennettiin murskaimen syöttölaitteisto. 3. Öljyisten maiden kompostointikenttä - öljyisten maiden kompostointia varten Ruskon jätekeskuksessa on erillinen kenttä - kompostoimalla puhdistettua maata voidaan hyödyntää jätekeskuksen omissa maisemointi- ja rakennustöissä. 4. Öljyasema - veden poisto öljystä fysikaalisin menetelmin - vuonna 2007 vastaanotettiin 546 tonnia nestemäisiä öljyjätteitä - öljyä toimitettiin Ekokemille vuonna 2007 yhteensä 75 tonnia - vuonna 2007 käsiteltiin ennätyksellisen suuri määrä öljyllä pilaantuneita maita, tonnia - edellisvuonna öljyllä pilaantuneita maita vastaanotettiin 597 tonnia Oivapiste - otettiin käyttöön vuoden 2007 alusta, avajaisia vietettiin helmikuussa - vastaanotetaan paperia, pahvia, muovia, metallia, lasia, kartonkia, puhdasta puuta, kestopuuta, autonrenkaita, sähkö- ja elektroniikkaromua sekä yksityistalouksien ongelmajätteitä - viime vuonna Oivapisteellä kerättiin esimerkiksi metallia n. 400 tonnia. 8

9 Vaa at ja asiakastila - tulevat ja lähtevät kuormat punnitaan, kahden vaa an järjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2007 alussa - vuonna 2007 Ruskon jätekeskuksen vaa oilla asioi yhteensä asiakasta - lisäksi Oivapisteellä vieraili runsaasti asiakkaita, joista kaikki eivät asioineet vaa alla - keskimäärin asiakkaita kävi jätekeskuksessa 360 päivässä, mutta kesällä asiakasmäärä oli merkittävästi suurempi. 7. Ongelmajäterakennus - yritysten ongelmajätteiden vastaanotto, varastointi, lajittelu ja pakkaaminen - ongelmajätteitä vastaanotettiin yrityksiltä yhteensä 14 tonnia viime vuonna ja kotitalouksilta 290 tonnia. 8. Energiajätehalli - erilliskerätty muovi ja yrityksistä tuleva energiajäte paalataan jätekeskuksen energiajätehallissa - energiajätettä kerättiin yrityksistä 498 tonnia. 9. Biokaasupumppaamo - kaatopaikkakaasun energiasta n. 30 prosenttia voidaan muuttaa sähköenergiaksi. Sähkö käytetään hyödyksi Ruskon jätekeskuksen alueella, ja ylimääräinen sähkö myydään Oulun Sähkönmyynti Oy:lle - biokaasua pumpattiin viime vuonna koko jätekeskuksen alueelta 7,5 miljoonaa kuutiota, jonka energiasisältö oli MWh. Se vastaa 3,3 miljoonaa litraa öljyä - Ruskon jätekeskuksen biokaasun talteenottomäärä on toiseksi suurin Suomessa - viime vuonna kaasunkeräysjärjestelmää laajennettiin entisestään. 10. Kaatopaikka - sekajätettä vastaanotettiin tonnia vuonna rakennusjätettä vastaanotettiin tonnia - jätetäytössä on EU-normien mukainen pohjarakenne - käytössä on biokaasun talteenottojärjestelmä. 11. Suotovesialtaat - eteläisen suotovesialtaan kokonaistilavuus on m 3 ja eteläisen altaan m 3 - suotovesialtaisiin kerätään kaikki jätekeskuksen alueen valuma- ja suotovedet, jotka johdetaan viemäriä pitkin Oulun Veden jätevedenpuhdistamolle Taskilaan - viime vuonna jätevedenpuhdistamolle johdettiin vettä jätekeskuksesta kuutiota. 12. Puutarhajätteen vastaanottoalue ja puhtaan puun alue - asiakkaat lajittelevat puutarhajätteestään risu- ja oksahakkeen ja haravointijätteen erikseen - viime vuonna kaikki puutarhajäte voitiin hyödyntää, ja sitä vastaanotettiin tonnia. 13. Hallinto - tukipalvelut ja koulutustilat. 9

10 Oulun Jätehuollon henkilöstö Vakinainen henkilöstömäärä 19 Työlomalla olevat työntekijät 2 Tilapäinen henkilöstömäärä 8 Naisia (vakinaiset ja tilapäiset mukaan lukien) 33 % Miehiä (vakinaiset ja tilapäiset mukaan lukien) 67 % Työtapaturmat 3 kpl Työtapaturmista aiheutuneet poissaolot 3 päivää Poissaoloprosentti, kaikki poissaolot (keskiarvo/kk) 3,31 % Henkilöstömenot 2007 Eur Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Työterveyshuolto (korvausluokka 1) Henkilökunnan ammattitaidon ylläpito Henkilöstön hyvinvointi- ja virkistystoiminta Työntekijät Vuonna 2007 Oulun Jätehuollossa työskenteli yhteensä 19 vakinaista työntekijää, ja heistä yhdeksän oli toimihenkilöitä. Määräaikaisia työsuhteita oli viime vuonna neljä. Lisäksi työllistämistuella palkattiin kolme henkilöä kerrallaan, ja he työskentelivät yleensä kierrätyskeskuksessa. Kesätyöntekijöinä oli yhteensä 15 koululaista ja opiskelijaa. Koulutus Henkilökunnasta neljä suoritti työn ohessa ympäristönhuollon ammattitutkinnon. Kahdeksan henkilökunnan jäsentä sai viime vuonna Ensiapu 1 -kurssin diplomin ja yksi kävi EA1-kurssin kertauksessa. Lisäksi henkilökunta osallistui alkusammutuskoulutukseen, työturvallisuuskorttikoulutukseen, ongelmajätekoulutukseen ja ATEX-koulutukseen. Tulityökurssilla kävi neljä henkilökunnan jäsentä, ja jätehuoltoneuvoja suoritti turvallisuusneuvonantajan tutkinnon. Hallinnossa koulutusta saatiin mm. tiimityön johtamiseen, verkkokirjoittamiseen, hankintoihin sekä kuvankäsittelyyn. Koko henkilökunta sai toimintajärjestelmäkoulutusta. Henkilökunta järjesti itse lokakuussa sisäistä tietokonekoulutusta, jolloin toimihenkilöt kouluttivat toinen toistaan eri tietokoneohjelmien käytössä. Virkistys ja tyky-toiminta Oulun Jätehuolto tuki henkilökunnan liikunnallisia harrastuksia maksamalla urheilukäynnistä puolet halukkaille kuntoilijoille. Mahdollisuutta käytettiin ahkerasti. Henkilökunnalla oli mahdollisuus käydä hieronnassa Oulun Jätehuollon kustannuksella keväällä ja syksyllä. Pilates-ryhmä aloitti syksyllä. Kesäkuussa järjestettiin kesäkauden avaus hallintorakennuksen terassilla, jolloin grillattiin sekä heitettiin tikkaa. Loppukesällä henkilökunta kävi Oulun pesäpallostadionilla rock-konsertissa. Ruskaretki suuntautui vuonna 2007 Rovaniemen Vaattunkiin, jossa sekä patikoitiin että melottiin. Illalla käytiin savusaunassa ja nautittiin yhteinen juhlaillallinen. Pikkujoulua vietettiin elokuvissa, jossa käytiin yhdessä katsomassa Joulutarina-elokuva. Sen jälkeen syötiin illallista elokuvaravintolassa. Ari Mäkelä valittiin Vuoden Kamuksi ensimmäistä kertaa järjestetyssä äänestyksessä. Vuoden Kamu on hyvä asiakaspalvelija sekä mukava ja positiivinen työkaveri. Työhyvinvoinnin ja -tyytyväisyyden selvitystä jatkettiin Oulun kaupunkiorganisaatiossa toteutetun Kympin kunta -projektin avulla. Vuonna 2007 järjestettiin pysäkkipäivä kierrätyskeskuksessa. Kympin kunta -pysäkkipäivät jatkuvat edelleen. 10

11 Toppilan kierrätyskeskus Toisen vanha voi olla toisen uusi. Oulun Jätehuollossa pyritään kierrättämään kaikki käyttökelpoinen tavara, ja hyvän mahdollisuuden antaa Toppilan kierrätyskeskus. Toiminnan tarkoitus onkin vähentää kaatopaikalle menevän tavaran määrää. Asiakkaille ja yrityksille tavaran tuonti kierrätyskeskukseen on maksutonta. Kierrätyskeskuksessa vastaanotetaan, lajitellaan ja myydään kierrätystavaroita omassa myymälässä. Lisäksi Toppilan kierrätyskeskuksessa vastaanotetaan maksutta kotitalouksien ongelmajätteitä. Kierrätyskeskuksessa toimii myös noutopalvelu, joka hakee tavaraa esimerkiksi hyväkuntoisia huonekaluja ilmaiseksi asiakkaiden kotoa. Lisäksi asiakkaat voivat hyödyntää maksullista vientipalvelua. Kierrätyskeskuksen pyöräkorjaaja kunnostaa Ruskon jäte-keskukseen tuotuja polkupyöriä myyntikuntoon. Vuonna 2007 kierrätyskeskuksessa kävi yli asiakasta. Viime vuonna myytiin tuotetta. Vastaanotettu ja eteenpäin myyty tavara on koko ajan parempikuntoista ja laadukkaampaa. Myyntituloja kertyi vuonna 2007 yhteensä Tulos on yli kymmenen tuhatta euroa edellisvuotta parempi. Kierrätyskeskuksen myyntituloilla katetaan osa Toppilan kierrätyskeskuksen käyttökustannuksista. Kierrätyskeskuksessa myytiin viime vuonna 175 kunnostettua polkupyörää. Noutopalvelu kävi yhteensä 645 kohteessa, ja vientireissuja oli 114. Noutoja oli keskimäärin neljä päivässä. Kierrätyskeskuksen noutopalvelu toimii Oulun ja lähimpien kuntien alueella. Ongelmajätteitä noudettiin yhteistyökumppaneilta yhteensä 229 kertaa. Syksyllä kierrätyskeskus osallistui Oulun päiville, jolloin kierrätykeskuksessa tarjottiin asiakkaille kahvia sekä jäteneuvontaa. Kierrätyskeskuksessa työskenteli vuonna 2007 aikana kolme vakituista työntekijää ja kuusi työllisyysmäärärahoilla palkattua työntekijää. Kierrätyskeskus työllisti edellisvuosien tapaan myös harjoittelijoita sekä työkokeilun, kuntouttavan työtoiminnan ja yhdyskuntapalveluksen kautta tulleita henkilöitä. Kesällä kierrätyskeskuksessa työskenteli yhteensä neljä kesätyöntekijää. KIERRÄTYSKESKUKSEN KOLME VUOTTA Tulot euroina Maksaneet asiakkaat 11

12 SYÖVYTTÄVÄ HAITALLINEN SYTTYVÄ YMPÄRISTÖLLE VAARALLINEN MYRKYLLINEN HAPETTAVA Ongelmajätehuolto Kotitalouksien ongelmajätteitä otetaan maksutta vastaan koko Oulun Jätehuollon toimialueella. Oulun Jätehuolto hoitaa neljääkymmentä ongelmajätteiden vastaanottopistettä yhteistyökumppaniensa kanssa. Lisäksi kotitalouksien ongelmajätteitä kerätään kiertävään keräysautoon keväisin ja syksyisin. Yritysten ongelmajätteet otetaan maksullisina vastaan Ruskon jätekeskuksessa. Vuonna 2007 ongelmajätteiden keräyskampanjoita järjestettiin ympäristökunnissa 12 kertaa ja Oulussa 10 kertaa. Kotitalouksien ja yritysten tavanomaisia, kiinteitä ongelmajätteitä otettiin vastaan 304 tonnia. Edellisvuonna määrä oli 278 tonnia, joten kasvua oli 29 prosenttia. Ympäristökunnista ja keräyksistä saatiin puolet ongelmajätteistä. Ympäristökuntien kiinteisiin vastaanottopisteisiin tuotiin viime vuonna noin kolmasosa kaikista kiinteistä ongelmajätteistä, 966 tonnia. Loput tulivat suoraan Ruskon jätekeskukseen, muihin Oulun vastaanottopisteisiin sekä ongelmajätekeräyksiin. Sähkö- ja elektroniikkaromun määrä kasvoi merkittävästi Jätehuollon toimialueella. Oulun Jätehuolto keräsi tonnia SE-romua vuonna Televisioiden määrä kasvoi erityisen paljon: digiaikaan siirtyminen tuotti yhteensä 353 tonnia televisioita viime vuonna, mikä on 7,9 prosenttia enemmän kuin vuonna ONGELMAJÄTTEIDEN MÄÄRIEN KEHITYS/KG Akut Hapot ja emäkset Jäähdytin- ja jarrunesteet Loisteputket SER SER Lääkkeet Maalit, liimat, liuottimet Kemikaalit Paristot Torjunta-aineet Kiinteät öljyiset jätteet Yhteensä Öljyvesiseos Pilssivesi Öljysäiliöiden puhdistusjäte Öljynerotuskaivojen jäte Yhteensä Ongelmajätteet yhteensä

13 Ekopisteet Oulun Jätehuollon toimialueella on yhteensä 58 ekopistettä, joista 26 sijaitsee Oulun kaupungin alueella. Vuonna 2007 käyttöön otettiin kolme uutta ekopistettä: keskustan Autorannan ekopiste sekä kaksi ekopistettä Haukiputaalla. Yksi Haukiputaan ekopisteistä purettiin. Erityisesti keskustan Autorannan ekopiste on otettu innokkaasti vastaan. Kyseessä on Suomen ensimmäinen Molok domino -syväkeräysjärjestelmä, jossa säiliöt on valettu betonista. Ekopiste soveltuu hyvin kaupunkiin myös ulkoasunsa vuoksi. Ekopisteeseen on sijoitettu kaksi paperi- ja kartonkisäiliötä, joten keräyskapasiteetti on suurempi kuin tavallisessa ekopisteessä. Kaakkurin ekopisteeseen asennettiin vuonna 2007 automaattinen kameravalvonta. Ekopisteiden siisteydestä saatiin vuoden aikana reklamaatioita, ja kameravalvonnan tarkoitus onkin tästedes vähentää ekopisteiden väärinkäyttöä. Heinäkuussa Oulun kaupungin ekopisteiden säiliöt korjattiin. Korjausurakkaan kuului kaikkien ekopisteiden pesu sisältä ja ulkoa, kansien vahaus, verhoilun siistiminen ja maalaus sekä ala- ja yläosien teräsnauhojen asennus. Lukot ja helat korjattiin, ja ympärillä olevat aitaukset sekä kivetykset kunnostettiin. Ekopisteisiin voi viedä kotitalouksien hyötyjätteitä eli muovia, kartonkia, lasia, pienmetallia sekä paperia. Autorannan ekopisteessä on myös paristonkeräyslaatikko. Pahvia ja styroksia kerätään erikseen ainoastaan Oivapisteellä. Kerätyt hyötyjätteet eivät jää Oulun Jätehuoltoon, vaan ne jatkavat matkaansa teollisuuteen raaka-aineiksi ja energianlähteiksi. Paperista saadaan sanomalehtipaperia ja pehmeitä papereita, kartongista tehdään paperirullien hylsyjä, metalli sekä autonrenkaat kuljetetaan Kuusakoski Oy:n kautta teollisuuden käyttöön. HYÖTYJÄTTEET Hyötyjätteiden määrä/kg Energiajäte Keräyskartonki Muovi Pahvi Lasi Paperi Metalli Yhteensä Energiajäte Keräyskartonki Muovi Pahvi Lasi Paperi Metalli 13

14 Neuvonta ja tiedotus Hyvällä jäteneuvonnalla ja tehokkaalla tiedotuksella pystytään muuttamaan niin ympäristötekoja kuin -asenteitakin, ja strategian mukaisesti jäteneuvontaa annetaan kaikissa yhteistyökunnissa. Talonrakentajia ja -remontoijia tiedotettiin aktiivisesti rakennusjätteen lajittelussa vuonna Oulun Jätehuolto osallistui Oulun kaupungin tontinsaajien rakennusiltoihin, ja kaikille viime vuonna rakennuslupaa hakeneille jaettiin tiedote rakennusjätteiden lajittelusta yhteistyössä Oulun Rakennusvalvontaviraston kanssa. Oulun Jätehuolto osallistui uudistettujen jätehuoltomäärysten tiedotustilaisuuksiin yhdessä Oulun seudun ympäristöviraston kanssa. Oulun Jätehuolto panosti tiedotuksessa ja neuvonnassa vuonna 2007 erityisesti päiväkoti-ikäisiin lapsiin. Oulun kaupunginteatterissa teetettiin Oiva Roina -maskottiasu, jota hyödynnettiin kerrottaessa jäteasioista päiväkodeissa. Oiva Roinan vierailut suunniteltiin yhdessä lastentarhanopettajien kanssa. Maskottiasu puettiin ylle myös kaksille messuille. Oiva Roina vieraili vuonna 2007 yhteensä 28 päiväkodissa ja neljässä koulussa. Oulun Jätehuolto tarjosi neuvontaa niin puhelimessa, internetissä kuin vierailuillakin. Jätteen kierrätyksestä ja ympäristöasioista käytiin kertomassa yhteensä 52 kertaa eri oppilaitoksissa ja yhteisöissä. Vastavuoroisesti Ruskossa vieraili yhteensä 85 ryhmää tutustumassa jätteenkäsittelyyn. Oulun alueen apteekkareille järjestettiin huhtikuussa tapaaminen, jossa kerrottiin ongelmajätteistä sekä niiden pakkaamisesta. Oulun Jätehuolto osallistui toukokuussa Limingan Hannu Krankan koulun järjestämälle luontopolulle omalla kierrätysrastillaan. Elokuussa Ruskon jätekeskuksessa järjestettiin taimenvaihtopäivä, johon saatiin asiantuntijaksi ylipuutarhuri Tuomas Kauppila. Taimenvaihtopäivänä asiakkaille tarjottiin myös kompostineuvontaa. Oulun Jätehuolto osallistui vuonna 2007 kolmeen messutapahtumaan: huhtikuussa rakentajamessuille ja syksyllä Rakenna, Asu, Sisusta -messuille sekä Tyrnävän perunamarkkinoille. Oulun Jätehuollon asioista kirjoitettiin aktiivisesti niin paikallisessa kuin valtakunnallisessakin lehdistössä, ja vuonna 2007 Oulun Jätehuollon henkilökuntaa haastateltiin 15 radiojuttuun. Julkaisut ja sisäinen viestintä Oiva Roina -asiakaslehti ilmestyi kaksi kertaa: helmikuussa ja marraskuussa. Helmikuun lehdessä keskityttiin kertomaan uudesta Oivapisteestä ja siellä asioinnista sekä rakennusjätteen lajittelusta. Marraskuun numerossa puolestaan kerrottiin hyötyjätteistä sekä perehdyttiin jätteiden elinkaareen. Oiva Roina jaettiin marraskuussa myös uusiin yhteistyökuntiin: Pudasjärvelle sekä Raaheen. Jäteopas ilmestyi huhtikuussa ja oli ulkoasultaan hieman entistä suurempi. Jäteopasta painettiin 108 tuhatta kappaletta. Jäteoppaan välissä jaettiin entiseen tapaan kaksi puutarhajätekuponkia jokaiseen talouteen. Kesällä ilmestyi Mökkiläisen jätetietoa -opas, jossa on yleistietoa mökkien jätehuollosta sekä lähikuntien ekopisteistä, jäteasemista ja kompostoinnista. Sisäinen tiedotuslehti Oiva ilmestyi joka kuukauden ensimmäisellä viikolla. Sisäistä viestintää parannettiin myös ottamalla käyttöön Oulun Jätehuollon oma intranet, Akkuna. Akkuna avattiin syyskuussa, ja se toimii tehokkaana ja nopeana viestintäkanavana koko henkilökunnalle. 14

15 Yhteistyö kunnissa Oulun Jätehuolto vastaa kaikissa 16 yhteistyökunnassa muodostuvan jätteen loppusijoittamisesta Ruskon jätekeskukseen. Yhteistyössä ovat mukana Hailuoto, Haukipudas, Ii, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo, Pudasjärvi, Raahe, Tyrnävä, Utajärvi, Yli-Ii sekä Ylikiiminki. Näiden yhteistyökuntien asukkailla on mahdollisuus hyötyjätteiden kierrätykseen sekä ongelmajätehuoltoon. Oulun Jätehuolto huolehtii myös ympäristökuntien jäteneuvonnasta ja tiedottamisesta. Raahen ja Pudasjärven kunnat huolehtivat sen sijaan omista hyöty- ja ongelmajätteistään sekä jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon yhteistyökunnissa toimii kahdeksan jäteasemaa, joihin kertyneet jätteet kuljetetaan Ruskon jätekeskukseen. Jäteasemilla otetaan vastaan maksutta koti- ja maatalouksien hyöty- ja ongelmajätteitä sekä pieniä määriä jäteöljyjä. Asemille voi viedä myös satunnaisesti pieniä, maksullisia kuormia esimerkiksi remontoinnissa syntynyttä sekajätettä. Lisäksi jäteasemat vastaanottavat kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkaromua. Jäteasemia on perustettu vähitellen Oulun Jätehuollon alueen laajentuessa ja käytännöt vaihtelevat kunnittain. Vuoden 2007 lopussa aloitettiin teknis-taloudellinen tutkimus, jonka avulla kehitetään ja tehostetaan jäteasemien toimintaa. Oulun Jätehuollolle on tärkeää, että yhteistyö kuntien kanssa toimii ja jätteentuottajien saamat palvelut ovat riittävät ja oikein mitoitetut. Yhteistyö kuntien kanssa on tiivistä. Oulun Jätehuolto vierailee vuosittain kunnissa kuulemassa mielipiteitä ja parannusehdotuksia jätehuollosta. Vuonna 2007 Oulun Jätehuolto jalkautui Hailuotoon, Oulunsaloon ja Utajärvelle. Year 2007 in Oulu Waste Management Oulu Waste Management is a municipal enterprise owned by the city of Oulu. Our operation range covers 16 communities and over people. Operations reduction and treatment of waste, recycling, final disposal and information services are funded by waste management fees, no tax money is used. Oulu Waste Management had 19 permanent employees in year We also had several summer trainees and temporary employees in different projects. Most of the workers are situated at Rusko waste centre, the headquarters of Oulu Waste Management. The amount of household waste treated last year was about 68 thousand tons. We treated over tons of biowaste. Recyclable waste meaning paper, cardboard, glass, plastic and metal were delivered to either Rusko waste centre or the commune recycling points. Oivapiste, a new recycling point in Rusko waste centre, was taken in use in year Environmental impacts of operation are monitored constantly and reported to the regional authorities. Our environmental management system was affirmed a certificate in October The system follows ISO standard. We also continued to build ISO 9001 quality management system in year Biogas is pumped from the landfill, which is environmentally important. The amount of energy produced from the gas was MWh last year. The gas is sold to industrial use. Oulu Waste Management has a microturbine plant, which provides also electricity from the landfill gas. The electricity is mostly used in Rusko waste centre. 15

16 TULOSLASKELMA yksikkö = euro Liikevaihto , ,80 Liiketoiminnan muut tuotot , ,98 Tuet ja avustukset kunnalta , ,51 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,56 Palvelujen ostot , , , ,49 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,87 Henkilöstösivukulut Eläkekulut , ,59 Muut henkilöstösivukulut , , , ,30 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,92 Liiketoiminnan muut kulut , ,36 Liikeylijäämä , ,22 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,29 Muut rahoitustuotot 2 942, ,31 Korvaus peruspääomasta ,00 Muut rahoituskulut 356, ,78 118, ,76 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä , ,98 Ylijäämä ennen varauksia , ,98 Poistoeron vähennys (+) , ,90 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) ,00 0,00 Tilikauden ylijäämä , ,88 16

17 TASE VASTAAVAA yksikkö = euro PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset , ,85 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,80 Koneet ja kalusto , ,50 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,44 Sijoitukset Muut saamiset 1 376, ,03 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset , ,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,72 Saamiset kunnalta ,08 Siirtosaamiset , ,66 Rahat ja pankkisaamiset , ,05 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,05 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,11 Muut omat rahastot , ,55 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,55 Tilikauden ylijäämä , ,88 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,60 Vapaaehtoiset varaukset , ,47 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset , ,37 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta , ,30 Lyhytaikainen Ostovelat , ,97 Muut velat , ,75 Siirtovelat , ,50 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,05 17

18 RAHOITUSLASKELMA yksikkö = euro Liikelaitoksen varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,22 Poistot ja arvonalentumiset , ,92 Rahoitustuotot ja -kulut , ,76 Muut tulorahoituksen korjauserät , , , ,23 Investoinnit Investointimenot , ,59 Rahoitusosuuden investointimenoihin ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0, , , ,59 Toiminnan ja investointien nettokassavirta , ,64 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut oman pääoman muutokset , ,62 Ylijäämän palautus kunnalle ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutokset kunnalta , ,08 Saamisten muutokset muilta , ,29 Korottomien velkojen muutos , , , ,83 Rahoituksen rahavirta , ,45 Rahavarojen muutos , ,09 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,05 Rahavarat , , , ,09 18

19 LIITETIEDOT yksikkö = euro TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Tuotot Jätemaksutulot ,41 Biokaasun myyntitulot ,00 Hyötyjätteiden käsittelytulot ,07 Kierrätyskeskustulot ,55 Liiketoiminnan muut tuotot ,19 Tuet ja avustukset, työllistettyjen palk ,42 Tuotot yhteensä ,02 2. Henkilöstökulut Maksetut palkat ,12 Henkilöstösivukulut ,61 Eläkekulut ,42 Henkilöstökulut yhteensä ,15 3. Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot yhteensä ,25 Muut rahoitustuotot 2 942,50 Muut rahoitustuotot -356,97 Korvaus peruspääomasta ,00 4. Jätevero valtiolle ,00 TASEEN LIITETIEDOT Valtuuston erikseen päättämän liikelaitoksesta siirrettävän ylijäämän arvo on , joka tehdään tilinpäätösvuotta seuraavalla tilikaudella liikelaitoksen edellisten tilikausien ylijäämästä valtuuston päättämään kunnan oman pääoman erään. Rakennukset Poistamaton hankintameno ,85 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä ,90 Tilikauden poisto ,57 Poistamaton hankintameno ,18 Kirjanpitoarvo ,18 Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistamaton hankintameno ,80 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 Rahoitusosuudet tilikaudella ,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä ,08 Tilikauden poisto ,73 Poistamaton hankintameno ,15 Kirjanpitoarvo ,15 Koneet ja kalusto Poistamaton hankintameno ,50 Lisäykset tilikauden aikana ,00 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä ,93 Tilikauden poisto ,29 Poistamaton hankintameno ,14 Kirjanpitoarvo ,14 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Poistamaton hankintameno ,44 Lisäykset tilikauden aikana ,47 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä ,91 Tilikauden poisto 0,00 Poistamaton hankintameno ,00 Kirjanpitoarvo ,00 Aineelliset hyödykkeet yhteensä Poistamaton hankintameno ,51 Lisäykset tilikauden aikana ,47 Rahoitusosuudet tilikaudella ,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 Tilikauden poisto ,59 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 Poistamaton hankintameno ,39 Pakollinen varaus Kaatopaikan jälkihoito ,37 Lisäykset tilikaudella ,00 Vähennykset tilikaudella 6 100,00 Kaatopaikan jälkihoito ,37 Välimaan kaatopaikan pilaantuneiden maiden käsittelyalueen vakuus ympäristökeskukselle. 19

20 postiosoite PL 67, OULUN KAUPUNKI toimisto Ruskonniityntie 10, OULU puhelin (08) faksi (08) sähköposti Internet Ruskon jätekeskus osoite Ruskonniityntie 10, OULU Toppilan kierrätyskeskus osoite Paakakatu 2, OULU puhelin (08) Turbiiniryhmä Kalevaprint