Opetusministeriön tulossuunnitelma 2008

Samankaltaiset tiedostot
Sakari Karjalainen Opetusministeriön toiminnan kehittäminen ja organisaation uudistaminen. OPM:n ja korkeakoulujen rehtorien kokous 1.3.

Paljon vartija opetus- ja kulttuuriministeriö

Selvitys OKM:n hallinnonalan konserniohjauksesta ja rakenteesta

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Selvitys opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjauksesta ja rakenteesta. Selvityshenkilöt Harri Skog ja Håkan Mattlin

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Opetusministeriön ja Opetushallituksen vuosia koskevan tulossopimuksen liite 2

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään

Nuorisotakuu määritelmä

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Uudistuvan tulosrahoituksen koulutuspoliittiset tavoitteet

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti Markku Koponen 1

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Talousarvioesitys Nuorisotyö

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

Ohjausta kehittämään

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta

Luovan talouden kehittämishaasteet

strategia OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Hyvinvointipäivät Elise Virnes Ammatillisen koulutuksen osasto

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Alustava käyttösuunnitelma 2019 vs. 2018

LARK alkutilannekartoitus

Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA Hallinnonalan rakennerahastopäivät Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

POP perusopetus paremmaksi

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Opetusministeriön tulossuunnitelma 2007

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

Millaista kehittämistä nyt tarvitaan? pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

ARVIOINTISUUNNITELMA. Arviointineuvos Aila Korpi. Työelämätoimikuntien puheenjohtajiston tapaaminen , Opetushallitus

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Monialainen yhteistyö

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE

Valtionavustusten vaikuttavuus - Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet Pasi Kankare

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Keski-Suomen kasvuohjelma

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille

Transkriptio:

Opetusministeriö Undervisningsministeriet Opetusministeriön tulossuunnitelma 2008 Opetusministeriön monisteita 2008:1

Opetusministeriön tulossuunnitelma 2008 Opetusministeriön monisteita 2008:1 Opetusministeriö Hallinto-osasto 2008 Undervisningsministeriet Förvaltningsavdelningen 2008

Opetusministeriö / Undervisningsministeriet Hallinto-osasto / Förvaltningsavdelningen PL / PB 29 00023 Valtioneuvosto / Statsrådet http://www.minedu.fi/julkaisut/ Opetusministeriön monisteita 2008:1

Sisältö 1 Johdanto 4 2 Tulossuunnitelman lähtökohdat ja painopisteet 6 3 Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja niitä toteuttavat ministeriön tulostavoitteet 7 3.1 Koulutus- ja tiedepolitiikka 7 3.2 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka 12 3.3 Kirkollisasiat 18 3.4 Yleishallinto 18 4 Opetusministeriön laadunhallinta ja toiminnallinen tehokkuus 20 5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 23 6 Resurssit 24 6.1 Henkilöstöresurssit prosessikokonaisuuksittain 24 6.2 Tulossuunnitelman ulkopuolisten tehtävien henkilöstöresurssit 26 6.3 Yksiköiden resurssikehykset 27

1 Johdanto Opetusministeriön tulossuunnitelmassa esitetään ministeriön toiminnan keskeisimmät painopistealueet ja tavoitteet sekä suunniteltu resurssien käyttö vuonna 2008. Tulossuunnitelmassa keskitytään esittämään tulostavoitteita ja toimenpiteitä, jotka toteuttavat valtion talousarviossa kuvattuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita, laadunhallinnan ja toiminnallisen tehokkuuden tavoitteita sekä henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteita. Tulossuunnitelman ulkopuolelle jäävät tehtävät otetaan huomioon resurssisuunnittelussa. Tulossuunnitelma perustuu hallitusohjelmaan, hallituksen strategia-asiakirjaan, ministeriön ja sen toimialan strategioihin ja ohjelmiin sekä valtion talousarvioesitykseen vuodelle 2008. Tulossuunnitelman valmisteluprosessia on uudistettu ministeriön Kehittämisohjelma 2007 2011:n mukaisesti. Tulossuunnitelma perustuu kansliapäällikön ja osastojen päälliköiden sekä osastojen ulkopuolisten toimintayksiköiden päälliköiden välillä käytyihin vuotta 2008 koskeviin tulosneuvotteluihin. Tulossuunnitelman valmistelua on yhteensovitettu ministeriön tulossuunnitteluryhmässä. Koulutus- ja tiedepolitiikalle sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikalle on asetettu yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet usean vuoden tähtäyksellä. Tavoitteiden toteutumista seurataan indikaattorein, joiden kehitystyö jatkuu edelleen. Ministeriössä on asetettu sen omalle toiminnalle tulostavoitteita, joilla yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita pyritään toteuttamaan. Koska ministeriön yleishallinnolle ei ole asetettu vaikuttavuustavoitteita, keskitytään yleishallintoa koskevassa luvussa 3.4 kuvaamaan pääasiassa yleishallinnon perustehtäviä. Useat yleishallinnon tehtävät liittyvät ministeriön laadunhallintaan, toiminnalliseen tehokkuuteen sekä henkisten voimavarojen hallintaan ja kehittämiseen, joiden osalta ministeriötä käsitellään kokonaisuutena tulossuunnitelman luvuissa 4 ja 5. Henkilöstöresursseja tarkastellaan tulossuunnitelmassa kahdesta eri näkökulmasta. Luvuissa 3, 4 ja 5 esitettyihin toimenpiteisiin on pääsääntöisesti liitetty arviot niiden hoitamisen edellyttämistä htv-määristä. Tulossuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet kattavat kaikkiaan noin 33 prosenttia ministeriön henkilöstöresursseista. Toinen näkökulma tarkastella henkilöstöresurssien käyttöä on esitetty luvussa 6.1, jossa htv-määrät on esitetty ministeriön toimintaa kuvaavien prosessitilien mukaisesti.

Tulossuunnitelmassa käytettyjä lyhenteitä AIK Aikuiskoulutuksen tulosalue LY Liikuntayksikkö AM Ammatillisen koulutuksen yksikkö NY Nuorisoyksikkö ESIK Esikunta OP Opintotuki EURR EU-rakennerahastot OPM Opetusministeriö HAO Hallinto-osasto OSU Osastojen ulkopuoliset HE Henkilöstöhallintoyksikkö PAKE Palvelukeskus HTV Henkilötyövuosi SITA Sisäinen tarkastus KAS Kansainvälisten asiain sihteeristö TA Taloushallintoyksikkö KKA Korkeakoulujen arviointineuvosto TH Tietohallintoyksikkö KoT Koulutuksen tulosalue TKY Taide- ja kulttuuriperintöyksikkö KP Kansliapäällikkö TS Taloussuunnitteluyksikkö KTPO Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto TuT Tutkimuksen tulosalue KTY Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö TT Tarkastustoimi KUNTAL Kunnallistalouden ja -hallinnon ryhmä VIY Viestintäyksikkö KUPO Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto VKY Viestintäkulttuuriyksikkö KVY Kulttuurivientiyksikkö VN Valtioneuvosto KY Kehittämisyksikkö YH Yleishallintoyksikkö LT Laskentatoimi YS Yleissivistävän koulutuksen yksikkö 5

2 Tulossuunnitelman lähtökohdat ja painopisteet Opetusministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriö edistää sivistystä, luo edellytyksiä osaamiselle, elinikäiselle oppimiselle ja luovuudelle sekä kansalaisten osallistumiselle ja hyvinvoinnille. Opetusministeriön toimialan strategiset avainalueet ovat koulutuksellinen ja kulttuurinen tasa-arvo, sivistyksellinen ja taloudellinen kilpailukyky, väestön henkinen ja fyysinen hyvinvointi sekä yhteiskunnallinen osallisuus ja osallistuminen. Opetusministeriön toimialan keskeisiä painopisteitä vuonna 2008 ovat: koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantaminen ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn vahvistaminen järjestäjäverkon rakennetta kehittämällä ammattiopistostrategian mukaisesti ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen uudistaminen korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän kehittäminen taiteellisen luovuuden edistäminen kulttuuriperinnön säilyttäminen ja suojelu kulttuuriviennin kehittämisohjelman toimeenpano terveyttä edistävien liikuntatottumusten edistäminen lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman toimeenpano kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpano Aasia-toimenpidekokonaisuuden toteuttaminen tuottavuusohjelman 2006 2010 toimeenpano hallinnonalan palvelukeskushankkeen (OPM-PAKE) toimeenpano opetusministeriön kehittämisohjelman 2007 2011 toimeenpano Ministeriön keskeisiä perustehtäviä ovat toimialan tavoite- ja tulosohjaus, strategioiden ja toimintaohjelmien valmistelu, toteuttaminen ja seuranta, toimialan lainsäädännön valmistelu, ministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta, valtionosuusasiat ja valtionavustukset sekä toimialan EU-asiat ja kansainväliset asiat. 6

3 Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja niitä toteuttavat ministeriön tulostavoitteet 3.1 Koulutus- ja tiedepolitiikka Koulutus- ja tiedepolitiikalla vahvistetaan Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia edistävää osaamista. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto vastaa koulutus- ja tutkimusjärjestelmän kehittämisestä koskien perusopetusta (esiopetus, peruskoulu ja taiteen perusopetus), toisen asteen koulutusta (lukio ja ammatillinen perus- ja lisäkoulutus), vapaata sivistystyötä, ammattikorkeakouluja ja yliopistoja, tieteellistä tutkimusta ja tietohuoltoa sekä opintotukea. Osastolla huolehditaan myös koulutuksen määrällisestä mitoituksesta sekä koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnista. Lisäksi edistetään mm. elinikäistä oppimista, innovaatiotoimintaa ja alueellista vaikuttavuutta, rakennerahasto-ohjelmien hyödyntämistä sekä kansainvälistä koulutus- ja tutkimusyhteistyötä. Koulutus- ja tiedepolitiikassa painopisteinä ovat perusopetuksen laadun parantaminen, koulutuksesta valmistumisen nopeuttaminen ja ilman ammatillista koulutusta jäävien osuuden vähentäminen, ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus ammatillisen liikkuvuuden parantamiseksi, koulutuksen ennakoinnin uudistaminen ja koulutuksen työelämävastaavuuden parantaminen, strategisten huippuosaamisen keskittymien luominen, yliopistojen perusrahoituksen vahvistaminen, yliopistojen opetuksen kehittäminen ja tutkimuksen laadun vahvistaminen ja innovaatioyliopiston käynnistäminen. Opintotukea kehitetään edistämään suunnitelmallista ja päätoimista opiskelua ja lyhentämään opintoaikoja. Lapsi- ja nuorisoikäluokkien pienentyessä on yhtenä keskeisenä tavoitteena tukea oppilaitosverkon ja koulutuspalvelujen sopeuttamista väestökehitykseen. Korkeakouluverkon rakennetta ja toimintaa kehitetään. Tuottavuutta parannetaan keskittämällä voimavaroja ydintehtäviin, siirtämällä talous- ja henkilöstöhallinnon toimintoja palvelukeskuksiin sekä kehittämällä sähköistä asiointia. Valtionosuussektorin tuottavuuden parantaminen tapahtuu osana kunta- ja palvelurakenneuudistushanketta. Osaston keskeisiä perustehtäviä ovat toimialan tavoite- ja tulosohjaus, strategioiden ja toimintaohjelmien valmistelu, toteuttaminen ja seuranta, toimialan lainsäädännön valmistelu, osaston ja sen hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta, valtionosuusasiat ja valtionavustukset, osana tulosohjausta ja -johtamista tietohuolto ja tietotuotanto sekä toimialan EU-asiat ja kansainväliset asiat. Toimialan virastoja ja laitoksia ovat Opetushallitus ja sen toimialaan kuuluvat oppilaitokset, lääninhallitukset sivistystoimen osalta, korkeakoulut, Suomen Akatemia, arkistolaitos, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus sekä Varastokirjasto. 7

Koulutus- ja tiedepolitiikan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet VAIKUTTAVUUSTAVOITE (1) Oppilaitosverkon ja koulutuspalvelujen sopeuttamista väestökehitykseen edistetään. Kunta- ja palvelurakenteen sekä valtionosuusjärjestelmän muutoksessa huolehditaan koulutuspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamisesta tarvittaessa lainsäädäntöä tarkentamalla. (2) Vähintään 97 % peruskoulun päättävistä aloittaa samana vuonna lukiossa, ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa vuonna 2008. (3) Koulutuksen keskeyttäminen vähenee ja läpäisy paranee. (4) Korkeakoulutuksen aloittamisikä on 20 vuotta vuonna 2008 ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisikä on 24 vuotta ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisikä on 26 vuotta vuonna 2012. (5) Vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä on vähintään 60 % vuonna 2012. (6) Tohtorin tutkintojen määrä on 1 600 tutkintoa vuonna 2012. SEURANTAKRITEERI Oppilaitosten, korkeakoulujen sekä koulutuksen järjestäjien määrä Perusasteen koulutuksen saavutettavuus (lääninhallitusten peruspalveluiden arviointi) Korkeakoulutustarjonta maakunnittain Pienten (lk.1 ja 2) koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvat (%) Perusopetuksen oppimistulokset OECD:n PISAtutkimuksessa Korkeakoulujen opiskelija/opettaja -suhde Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 25 34-vuotiaista Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus 25 34-vuotiaista Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 25 34-vuotiaista Perustetaan tutkimuksen ja koulutuksen innovaatioyliopisto Korkeakoulujen rakenneuudistuksiin tähtäävät kehittämishankkeet (korkeakoulujen määrä, yhdistämiset, konsortiot) Opettajankoulutukseen hakeutuminen (hakijat/paikka) Perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%) Oppivelvollisuuden kokonaan laiminlyöneet Oppivelvollisuusiän ilman perusopetuksen päättötodistusta ohittaneet Tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttämisprosentti (%) Koulutuksen läpäisyprosentti: (lukiokoulutus 3 v., ammatillinen perustutkinto 3,5 v., ammattikorkeakoulututkinto 5 v., ylempi korkeakoulututkinto 7 v.) (%) Uusien korkeakouluopiskelijoiden keski-ikä (med.) Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (med.) Samana vuonna toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus yliopistojen uusista opiskelijoista Korkeakoulututkinnon suorittaneet käytetyn ajan mukaan Omaehtoiseen aikuiskoulutukseen osallistuneiden 25 64-vuotiaiden määrä ja osuus po. väestöstä Tohtorin tutkintojen määrä Tohtoritutkinnot vuosittain sukupuolen mukaan Tohtoritutkinnon suorittaneiden työllistyminen 8

(7) Korkeakoulusektoreiden välistä työnjakoa kehitetään niiden lainsäädännössä määriteltyjen perustehtävien pohjalta. Tutkimuksen laatua vahvistetaan. Sektoritutkimuksen ja korkeakoulujen yhteistyötä vahvistetaan. (8) Opintotuen kehittämisellä edistetään suunnitelmallista ja päätoimista opiskelua ja opintoaikojen lyhenemistä. Maittain t & k-toiminnan menojen osuus bkt:sta Yliopistojen kv. julkaisut Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen autonomian vahvistaminen (yliopistolain uudistaminen) Korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus, ulkomaisten tutkijoiden ja opiskelijoiden määrää suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulutuksen laatu ja tuloksellisuus (tieteelliset julkaisut/ opetus- ja tutkimustyövuodet, tohtorin tutkinnot/professorit, ylemmät kk-tutkinnot /opetushenkilökunta, suoritetut amk-tutkinnot /päätoimiset opettajat, keskimääräinen väittelyikä) Tutkijakoulujen ja tutkijakoulupaikkojen määrä tieteenaloittain Tekniikan alan yliopistoyksiköiden määrä ja profiloituminen Infrastruktuurikartoitus; kansallisesti merkittävät tutkimusinfrastruktuurit, osallistuminen kansainvälisiin infrastruktuurihankkeisiin, infrastruktuurien rahoitusjärjestelyt, tutkimuslaitteistojen ajanmukaisuus, tarkoituksenmukaisuus, laitteistojen yhteiskäyttö Riittävä ja laadukas tutkijakunta; yhteisrahoitteinen tutkijanurajärjestelmä, tohtoriopiskelijoiden määrä, tutkijakouluissa tehtyjen htv:n määrä, yliopistojen tutkimushenkilöstö ja tutkimustyövuodet, akatemiaprofessorit ja -tutkijat Tutkimushenkilöstön määrä (htv) (tieteenaloittain, lääneittäin, sukupuolen mukaan), tohtorintutkinnon suorittaneiden osuus tutkijakunnasta (yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset) Opintotuen saajien määrä ja käyttöaste Valtiontakauksen saajien määrä Korkeakoulututkinnon suorittaneiden opintolainamäärä

Koulutus- ja tiedepolitiikan osastolla on asetettu tulostavoitteet, joilla edistetään esitettyjen vaikuttavuustavoitteiden toteutumista. 10 TULOSTAVOITE TOIMENPITEET / HANKKEET 2008 RESURSSIT JA VASTUU 1. Koulutuksen järjestäminen ja tieteen harjoittaminen vakaalle rakenteelliselle ja taloudelliselle pohjalle. (vaikuttavuustavoitteet 1, 7, HO, HSA) 1) Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanon tukeminen ja seuranta koulutuksen osalta 2) Esi- ja perusopetuksen valtionosuusuudistuksen valmistelu 3) Taiteen perusopetuksen lisäresursointi 4) Ammattiopistostrategian mukaisen vauhdittamishankkeen toimeenpano 5) Hanke valtion ylläpitämien ammatillisten erityisoppilaitosten siirtämiseksi ensisijaisesti osaksi muita erityisopetuksen järjestäjiä 6) Toteutussuunnitelma tulosrahoituksen osuuden nostamisesta ammatillisen peruskoulutuksen laskennallisessa rahoituksessa 7) Yliopistolain kokonaisuudistuksen valmistelu ja korkeakoulujen ohjauksen uudistaminen (ml. innovaatioyliopisto) 8) Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma ja sen kehittämishankkeet 9) Tiedelaitosten organisatorisen aseman selvittäminen 2. Koulutuksen ja työvoiman 1) Lukiokoulutuksen saavutettavuuden tukeminen saatavuuden turvaaminen. (vaikuttavuustavoitteet 1, 5, 2) Ammatillisen koulutuksen ohjaus järjestämislupamenettelyllä 6, 7, HO, HSA) 3) Ammatillisen koulutuksen järjestämislupaan perustuvan säätely- ja ohjausjärjestelmän sähköistämishanke 4) Suunnitelma ennakointijärjestelmän, erityisesti laadullisen ennakoinnin kehittämiseksi 5) Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistamishanke tutkintojen työelämävastaavuuden ja tutkintorakenteen joustavuuden parantamiseksi (toteuttaa myös tulostavoitteita 3 ja 5) 6) Korkeakoulujen koulutustarjonnan kehittäminen 7) Oppisopimuskoulutuksen laajentamis- ja kehittämistoimenpiteet (toteuttaa myös tulostavoitetta) 8) Työperusteisen maahanmuuton ja maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen (toteuttaa myös tulostavoitetta 5) 3. Koulutuksen ja tutkimuksen korkea laatu. 1) Perusopetuksen laadun kehittäminen kohdennetuilla valtionavustuksilla (vaikuttavuustavoitteet 1, 6, 7, HO, HSA) 2) Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden toimivuuden arvioinnin valmistelu 3) Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksen käyttöönoton seuranta ja suunnitelma ammatillisen koulutuksen laadunhallintastrategiasta 4) Opiskeluoikeutta koskevien säännösten tarkistaminen potilas- ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi ESIK 0,4 htv, YS 2 htv, AM 0,1 htv YS 3 htv YS 0,5 htv AM 2,0 htv AM 1,0 htv AM 0,5 htv KTY 7,1 htv KTY 5,0 htv KTY 0,4 htv YS 0,5 htv AM 1,3 htv AM 1,4 htv ESIK 0,2 htv, AM 0,1 htv KTY 0,2 htv AM 0,8 htv, AIK 0,5 htv KTY 0,7 htv AIK 1,5 htv, AM 0,1 htv AIK 1 htv, AM 0,1 htv YS 2 htv YS 0,5 htv AM 0,3 htv AM 0,1 htv, KTY 0,1 htv AIK 0,1 htv

5) Korkeakouluopetuksen laadun kehittämisen tukeminen 6) Korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan vahvistaminen (ml. Aasia- ja Venäjä-ohjelmat) 7) Tutkijanuran ja tutkijankoulutuksen toimenpideohjelmaan 2007 2011 liittyvät kehittämishankkeet 8) Korkeakoulujen ja Suomen Akatemian roolien vahvistaminen kansallisessa innovaatiojärjestelmässä 9) Tutkimusjärjestelmän infrastruktuurin vahvistaminen 10) Tiedepolitiikan tietopohjan kehittämistoimenpiteet 4. Koulutuksen nivelvaiheissa opiskelijoiden siirtymiä koulutusasteelta toiselle nopeutetaan ja valintaprosesseja tehostetaan. (vaikuttavuustavoitteet 2, 4, 5, 8, HO, HSA) 1) Joustavan perusopetuksen (JOPO) vakiinnuttaminen 2) Ammattistarttikokeilun väliarviointi (toteuttaa myös tulostavoitetta 5) 3) Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen ja opiskelijaksi ottamisen perusteita koskevan kehittämishankkeen tulosten arviointi 4) Kevään 2008 yhteishaussa käyttöönotetun toisen asteen sähköisen haun vaikutusten arviointi 5) Toisen asteen sähköisen haun laajentamishanke yhteishaun ulkopuolella olevaan koulutukseen (toteuttaa myös tulostavoitetta 5) 5. Opintoaikojen lyhentyminen, osaamisen 1) Ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen vähentämisen toimenpidesuositus tunnustamisen lisääntyminen ja 2) Ammatillisen koulutuksen tulosrahoituksen läpäisymittarin jatkokehittämishanke keskeyttämisen vähentyminen. 3) Korkeakoulujen opintoprosessien uudistaminen (vaikuttavuustavoitteet 3, 4, 8, HO, HSA) 4) Yliopistojen opiskelijavalintojen ja korkeakoulujen hyväksilukemiskäytäntöjen kehittäminen 5) Opiskelijan omia tulorajoja korotetaan 30 prosentilla 1.1.2008 lukien ja opintorahoja 1.8.2008 lukien 15 prosentilla tai kuitenkin vähintään 16 eurolla. Käynnistetään näiden toimenpiteiden vaikutusten seuranta. (toteuttaa myös tulostavoitetta 4) 6) Laaditaan koulumatkatukijärjestelmän kokonaisarvio ja tehdään sen perusteella tarvittavia kehittämisehdotuksia. (toteuttaa myös tulostavoitetta 4) 7) Selvitetään edellytykset selkeyttää ja parantaa alle 20-vuotiaiden opiskelijoiden opintotukea koulutukseen kannustamiseksi sekä kehittää niiden opiskelijoiden opintotukea, joilla on huollettavana alaikäisiä lapsia. (toteuttaa myös tulostavoitetta 4) KTY 3,0 htv KTY 3,8 htv KTY 0,5 htv KTY 2,4 htv KTY 2,2 htv KTY 1,0 htv YS 0,5 htv AM 0,3 htv AM 0,2 htv AM 0,3 htv, YS 0,2 htv AM 0,7 htv, AIK 0,3 htv, YS 0,1 htv AM 0,5 htv AM 0,5 htv, AIK 0,2 htv KTY 1,5 htv KTY 0,7 htv OP 0,2 htv OP 0,2 htv OP 0,8 htv 6. Aikuiskoulutusta 1) Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen AIK 2,5 htv, uudistaminen niin, kokonaisuudistuksen valmistelu AM 0,2 htv että sen kyky vastata työelämän ja aikuisväestön 2) Korkeakoulujen aikuiskoulutustehtävän vahvistaminen ja ohjaus AIK 1,5 htv osaamistarpeisiin paranee ja että kansalaisten 3) Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma ja opintoseteliavustukset AIK 2 htv mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen lisääntyvät. (vaikuttavuustavoite 5, HO, 4) Aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen toimenpideohjelma sekä osallistumisen aktivoiminen AIK 1,5 htv HSA) 5) Opetustoimen henkilöstökoulutuksen toimenpideohjelma AIK 1 htv, YS 0,5 htv 11

3.2 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka Kulttuuripolitiikalla edistetään yhteiskunnan luovuutta, kulttuurista moninaisuutta, hyvinvointia ja terveyttä. Kulttuuripolitiikan tavoitteena on varmistaa taiteellisen ja muun luovuuden edellytysten ja kulttuuristen oikeuksien tasa-arvoinen toteutuminen sekä taide-, kulttuuri-, nuoriso-, vapaa-ajan- ja liikuntapalvelujen laatu ja saatavuus. Kulttuuripolitiikalla vaikutetaan myös alue-, hyvinvointi- ja innovaatiopolitiikan toteutumiseen ja osaston toimialan taloudellisen yrittäjyyden ja palveluviennin edellytyksiin. Taide- ja kulttuuripolitiikan tavoitteena on kansallisen kulttuuriperinnön säilyttäminen, suojelu ja aktiivisen käytön vahvistaminen, luovan taiteen edellytysten ylläpito ja kehittäminen, taide- ja kulttuuripalvelujen tasa-arvoinen saatavuus eri alueilla ja niiden saavutettavuus eri väestöryhmille. Tavoitteena on myös taiteen ja kulttuurin toimijoiden kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen, kulttuuriviennin rakenteellisten edellytysten kehittäminen sekä kulttuuritoiminnan edellytysten ja aseman vahvistaminen tietoyhteiskunnassa. Liikuntapolitiikan tavoitteena on edistää väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä sekä vahvistaa liikunnan roolia kansalaisyhteiskunnassa avustamalla liikuntajärjestöjä. Nuorisopolitiikan tavoitteena on edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistumista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto vastaa sen toimialoihin kuuluvien tehtävien hoitamisesta ja kehittämisestä kokonaisuutena. Se vaalii taiteen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön arvoja, perustelee ja tuo esille niiden merkitystä kansalaisten elämässä ja yhteiskunnassa sekä tukee ammattilaisten toimintaedellytyksiä ja kansalaistoimintaa. Toimialojen tehtäviä ovat EU-ohjelmien kansallinen toimeenpano ja ohjelmien seuranta sekä huolehtiminen toimialojen kansainvälisestä yhteistyöstä. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella käynnistynyttä EU-Venäjä kulttuuriyhteistyötä edistetään toimeenpanemalla pohjoista kulttuurista kumppanuutta. Osaston keskeisiä perustehtäviä ovat toimialan tavoite- ja tulosohjaus, strategioiden ja toimintaohjelmien valmistelu, toteuttaminen ja seuranta, toimialan lainsäädännön valmistelu, osaston ja sen hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta, valtionosuusasiat ja valtionavustukset sekä toimialan EU-asiat ja kansainväliset asiat. Ajankohtaisia yhteiskuntapoliittiseen vaikuttavuuteen liittyviä strategisia kehittämishankkeita vuonna 2008 ovat nuorisopoliittisen kehittämisohjelman toimeenpano, kansallinen liikuntaohjelman toimeenpano sekä kulttuuripoliittisen ohjauksen kehittämishankkeen toimeenpano. Lisäksi tuetaan kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimitilojen toteutuksia niiden toiminnallisuuden ja laadun parantamiseksi mm. hallinnonalan tuottavuusohjelman mukaisesti. Toimialan virastoja ja laitoksia ovat taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja alueelliset taidetoimikunnat, Valtion taidemuseo, Suomenlinnan hoitokunta, Museovirasto, Näkövammaisten kirjasto, Suomen elokuva-arkisto, Valtion elokuvatarkastamo, Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti ja lääninhallitukset siltä osin kuin ne käsittelevät liikunta-, nuoriso- ja kirjastotointa koskevia asioita. Lisäksi toimialalle kuuluu rahapelitoimintaan liittyvien lainsäädäntöasioiden valmisteluun osallistuminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. 12

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet VAIKUTTAVUUSTAVOITE (9) Taiteellisen ja muun luovuuden edellytysten parantaminen. Vahvistetaan taiteellisen ja muun luovuuden edellytyksiä, osaamista ja kehittymistä yhteiskunnassa. Kulttuuripalveluiden ja ammatillisen taiteen korkea laatu turvataan parantamalla tekijöiden ja palveluntuottajien toimintaedellytyksiä. Tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta kehitetään ja siihen liittyvää osaamista lisätään. (10) Kulttuuriperinnön säilyttäminen, suojelu ja aktiivisen käytön vahvistaminen. Kulttuuriperinnön säilyttämistä ja digitaalista tallentamista sekä saatavuutta tietoverkkojen kautta parannetaan. Kulttuurin muistiorganisaatioita ja niiden verkostoitumista kehitetään. Kulttuuriympäristön suojelussa tarvittavaa asiantuntemusta vahvistetaan. (11) Taiteen, kulttuurin ja tiedon saatavuuden, saavutettavuuden ja osallistumisen edistäminen. Taiteen ja kulttuurin infrastruktuurin ylläpitoa kehitetään taiteenaloittain, alueellisesti ja paikallisesti. Taiteen ja kulttuurin monipuolista tarjontaa ja saatavuutta parannetaan. Kirjastojen ja museoiden roolia lähipalveluina sekä oppimisen, tietohuollon ja kulttuurin monipalvelujärjestelmänä vahvistetaan. Taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta sekä etnisten ryhmien ja vammaisten osallistumismahdollisuuksia ja omaehtoisen kulttuuritoiminnan edellytyksiä lisätään. (12) Lasten ja nuorten taiteen ja kulttuuripalvelujen edistäminen. Edistetään lasten ja nuorten taidetta, lapsille ja nuorille suunnattuja kulttuuripalveluja sekä luovaa toimintaa. Kehitetään lasten ja nuorten turvallista mediaympäristöä. (13) Luovien alojen vahvistaminen. Luovien alojen, kuten kulttuuriteollisuuden ja taiteen toimialojen, kehittämistoimet muotoillaan vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Vahvistetaan kulttuuripoliittisin toimin kulttuuristen sisältöjen tuotekehitystä, tuetaan kulttuuriyritysten liiketoiminta- ja tekijänoikeusosaamisen kehittämistä sekä alan yrittäjien verkostoitumista ja yhteistyötä muiden toimialojen kanssa. SEURANTAKRITEERI Taiteen ja kulttuurin eri taiteenalojen valtion tuen kehitys Kirjailija- ja taiteilija-apurahojen kehitys Taiteilijoiden työllisyysaste Kopiointi- ja käyttöoikeuskorvaukset Tekijänoikeuskoulutuksen määrä Suojelupäätösten määrä Museokokoelmien digitointiaste Kansallinen audiovisuaalinen arkisto (KAVA)/ pelastekopioiden määrä KAVA:n aineistojen digitointiaste KAVA/ tallennetun radio- ja televisioaineiston määrä KAVA/ esityssarjan kävijämäärät Kulttuuritoimialan budjetti- ja bkt-osuus Kulttuuritoimialan työpaikkojen määrä Taide- ja kulttuurilaitosten saavutettavuusohjelmat Kirjastojen www-käynnit ja fyysiset käynnit Kirjastoverkon määrälliset ja laadulliset muutokset Kotimaisten elokuvien ensi-illat Elokuvissa käynnit/ kotimaisten elokuvien katsojaosuus Teattereissa, konserteissa ja museoissa käynnit Näkövammaisten kirjaston lainaukset ja oppimateriaalitoimitukset Kotimaisten lastenelokuvien määrä ja katsojat Mediakasvatustoimintaan koulutettavien määrä sekä lasten ja nuorten osallistumisaste mediakasvatustoimintaan Mediakasvatusta ja -lukutaitoa edistävän materiaalin ja toimintamallien saatavuus Digidemo -projektin vaikuttavuusarvioinnin tulokset sisältötuotantoyritysten kehityksestä ja tuotantoon päätyneiden demojen määrästä 2000-luvulla Tekijänoikeuskoulutuksen määrä Toimialojen arvonlisäys Toimialojen työpaikkojen määrä Toimialan yritysten liikevaihto 13

(14) Kulttuuriviennin edistäminen. Parannetaan taiteen ja kulttuurin toimialojen yritystoiminnan ja kansainvälisille markkinoille pääsyn edellytyksiä vahvistamalla kulttuuriviennin tukiverkostoa, edistämällä toimijoiden kansainvälistymisvalmiuksia ja -verkostoja sekä kehittämällä yhteistyössä muiden toimialojen kanssa kulttuurimatkailun osaamis- ja tietopohjaa sekä verkottumista. (15) Väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen. Aktivoidaan riittämättömästi liikkuvia säännölliseen liikkumiseen kaikissa ikäryhmissä, hillitään väestön ylipainoisuuden kasvua liikunnan avulla sekä otetaan huomioon liikkumisympäristöt yhdyskuntasuunnittelussa. Tavoitetta toteutetaan terveysliikuntaa edistävillä ohjelmilla sekä tukemalla liikuntajärjestöjen toimintaa ja laajoja väestöryhmiä palvelevaa liikuntapaikkarakentamista. (16) Yhteiskunnallisen osallisuuden ja osallistumisen vahvistaminen. Tuetaan paikallistasoisten vapaaehtoistoimijoiden koulutuksen kehittämistä osana liikunnan koulutusjärjestelmää. Kehitetään koulutustoiminnan laatua ja sisältöä lasten ja nuorten, terveysliikunnan sekä kilpa- ja huippu-urheilun tarpeisiin. (17) Kansainväliseen menestykseen tähtäävän sekä eettisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimivan huippu-urheilun tukeminen. Huippu-urheilun toimintaedellytyksiä parannetaan tukemalla valmennusjärjestelmien kehittämistä ja valmennuksen tehostamista, vammaishuippu-urheilun integrointia, antidoping-toimintaa sekä urheilun suurtapahtumien haku- ja järjestelyedellytyksiä. (18) Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen. Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tavoitteena on kehittää nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Aktiivista kansalaisuutta edistetään luomalla edellytyksiä jokaiselle nuorelle omaan harrastukseen, yhteisön jäsenyyteen ja yhteiskuntaan vaikuttamiseen. Tavoitteena on, että nuoret äänestävät valtakunnallisissa vaaleissa yhtä aktiivisesti kuin muu väestö. Kulttuuriviennin arvo Kulttuuriviennin edistämishankkeiden määrä ja vaikuttavuus Kulttuuriviennin tukiverkostoon sitoutuneiden toimijoiden ja näiden yhteisten hankkeiden määrä Kulttuurivientialojen ulkomaiset esityskerrat ja katsojamäärät Kulttuurimatkailutuotteiden määrän kehitys Kulttuurimatkailutoimijoiden verkostoituminen Pohjoisen kulttuurikumppanuuden eteneminen Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien osuus väestöstä Koulutettujen ohjaajien, valmentajien ja seurajohdon määrä Suomalaisten urheilijoiden menestyminen kansainvälisesti Antidoping-toiminnan testimäärät Nuorten ajankäyttö- ja harrastustutkimukset: kuinka monella (%) on oma harrastus? Järjestötutkimukset: kuinka moni kuuluu järjestöihin Nuorten äänestysosallistuminen 14

(19) Nuorten sosiaalinen vahvistaminen. Nuorille suunnataan elämäntaitoja parantavia toimenpiteitä. Sosiaalinen vahvistaminen on kohdennettua yhteisöllistä toimintaa, joka keskittyy syrjäytymisen riskiryhmissä oleviin nuoriin. Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on nuorten arjen- ja työelämävalmiuksien vahvistaminen sekä nuorisotyöttömyyden vähentäminen. Ehkäisevällä päihde- ja huumetyöllä vähennetään nuorten huumeiden ja alkoholin käyttöä ja kokeilua. (20) Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen. Nuorten kasvu- ja elinoloja parannetaan tehostamalla valtioneuvoston nuoriin kohdistuvaa sukupolvipolitiikkaa tavoitteena nuorten elinolojen saattaminen samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa. Huolehditaan vuonna 2007 valmistuneen valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista. Seurataan nuorten elinoloja nuorten elinolotiedostojen avulla. Nuorten työpajojen määrä Pajanuorten määrä Pajanuorten sijoittuminen koulutukseen ja työhön Työttömien nuorten määrä "Ulkopuolisten" nuorten määrä Kehitysvertailu: nuoret työttömät / muut työttömät Nuorten tupakointi, alkoholin käyttö, huumekokeilut ja käyttö Elinoloindikaattorit (Nuora): 20 30 pelkistettyä indikaattoria ja vertailu muuhun väestöön (esim. tulot, velat, asuminen, työllisyys, koulutustaso, terveys, mielenterveys, itsemurhat, rikostilastot) Nuorisolain (5 ) mukaisesti valtion nuorisoasiain neuvottelukunta arvioi vuosittain lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toteutumista. Arviointi ja seuranta suoritetaan mm. ohjelmassa määritettyjen hankekohtaisten indikaattorien avulla. Ko. ohjelmien määrä kunnissa 15

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolla on asetettu tulostavoitteet, joilla edistetään esitettyjen vaikuttavuustavoitteiden toteutumista. TULOSTAVOITE TOIMENPITEET / HANKKEET 2008 RESURSSIT JA VASTUU 1. Taiteellisen luovuuden ja kulttuurin saatavuuden toimintaedellytykset. (vaikuttavuustavoitteet 9, 11, HO, HSA) 1. 2. 3. Taiteen keskustoimikuntaa ja taidetoimikuntajärjestelmää kehitetään valtakunnallisena kokonaisuutena Tuetaan teattereiden, orkestereiden ja museoiden toiminnan laadun ja tavoitteellisuuden sekä ammatillisen osaamisen kehittymistä Avustuspolitiikassa toteutetaan hallitusohjelman mukaisia painopistealueita 1-3 TKY 3,5 htv 3-7 VKY 6,42 htv 4. 5. 6. 7. Kirjastopalveluja kehitetään monipuolisiksi oppimisen, tietohuollon ja kulttuurin lähipalveluiksi laatimalla kirjastolainlainsäädännön kokonaisuudistus, jatkamalla Kirjasto monipalvelukeskus -ohjelmaa ja tukemalla asiakaspäätehankintoja Audiovisuaalista kulttuuria edistetään korjaamalla alan rahoitusjärjestelmää, käynnistämällä teknologisen ja kansainvälisen toimintaympäristön edellyttämät kehittämistoimet ja tukemalla sisältötuotantoa sähköisissä päätelaitteissa. Tekijänoikeusjärjestelmää, lainsäädäntöä ja niiden toimivuutta kehitetään luovan talouden ja luovien toimialojen perustaksi; muodostetaan ja toimeenpannaan tekijänoikeuspolitiikka Lapsille turvallisen mediakulttuuriympäristön edistämiseksi jatketaan Lapset ja Media -ohjelmaa sekä uudistetaan kuvaohjelmalainsäädäntö 2. Kulttuuriperinnön säilyttäminen, suojelu sekä aktiivinen käyttö. (vaikuttavuustavoitteet 10 ja 11) 1. 2. 3. 4. Laaditaan opetusministeriön toimintasuunnitelma museo- ja kulttuuriperintöalan kehittämiseksi Tuetaan kulttuuriperintöaineistojen digitointia ja saatavuuden parantamista laatimalla opetusministeriön digitointia ohjaava toimintasuunnitelma. Kulttuuriesineiden liikkuvuutta lisätään valmistelemalla takavarikkosuojaa koskeva laki ja säännös kulttuuriesineiden tuonnista Laaditaan suunnitelma radio- ja TKY 0,2 htv VKY 0,1 htv TKY 0,2 htv VKY 0,2 htv televisioaineiston tallentamisesta KAVA:oon perustettavan radio- ja televisioarkiston arkiston käynnistämiseksi 3. Kulttuuriviennin edistäminen. (vaikuttavuustavoite 14, HO, HSA, Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma) 1. 2. 3. 4. 5. Edistetään kulttuurivienti- ja yrittäjyysosaamista erityisesti toimeenpanemalla ESR Tl 1 Luovien alojen yrittäjyyden kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelmaa. Vahvistetaan alueellisia luovien alojen yrittäjyyden ja taiteenalakohtaisia kulttuuriviennin verkostoja rakennerahastokaudella 2007 2013. Toimeenpannaan kulttuurin matkailullista tuotteistamista Tehostetaan kulttuuriviennin tukiverkoston toimintaa Kehitetään tekijänoikeustulojen verotuskohtelua 1-5 KVY 4,2 htv 16

4. Terveyttä edistävät liikuntatottumukset. (vaikuttavuustavoite 15, HSA) 1. 2. 3. 4. Ohjauspolitiikan kohdennus lähi- ja arkiliikuntapaikkojen sekä uimahallien rakentamiseen ja ylläpitoon KKI ja TELI-ohjelmassa, Työyhteisöliikunta2010-hankkeessa sekä liikuntajärjestöjen osalta (myös erityisryhmät huomioiden) avustustoimintaa kohdennetaan keski-ikäisen ja ikääntyvän väestön liikunnan lisäämiseksi Tuetaan toimenpiteitä, joilla lisätään liikuntaa lapsille koulupäivän aikana Kehitetään lasten ja nuorten liikunnan harrastetoimintaa ja kilpaurheilua sekä kaikille avoimia liikuntamalleja 5. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpano osana lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaa. (vaikuttavuustavoite 18, HSA) 1. 2. Opetusministeriö toimeenpanee ohjelmassa ministeriön toimialaan liittyvät hankkeet sekä yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa moniammatillista yhteistyötä vaativat hankkeet. NUORA arvioi ohjelman toimeenpanoa 6. Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuuden edistäminen. (HSA, HO) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Vahvistetaan pohjoismaista kulttuuriyhteistyötä erityisesti pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuuden edistämiseksi Vaikutetaan pohjoisen ulottuvuuden kulttuurisen kumppanuuden verkostojen syntymiseen Aktivoidaan alueneuvostoja ja muita alueellisia toimijaverkostoja edistämään pohjoista kulttuurista kumppanuutta Osallistutaan EU:n ja Venäjän kulttuurisen yhteistyön toimintaohjelman kehittämiseen ja toimeenpanoon Toimeenpannaan Taiteen ja kulttuurin Venäjäohjelmaa sekä Suomen ja Venäjän välistä taiteen ja kulttuurin alan sopimusta Vahvistetaan Venäjällä asuvien Suomen sukukansojen kielellisiä ja kulttuurisia toimintaedellytyksiä toimeenpanemalla sukukansaohjelmaa 7. Kulttuurialan työllisyyden 1. Valmistellaan tarvittavat vahvistaminen. kulttuurisetelijärjestelmän edellyttämät (HSA, HO) lainsäädäntötoimet 2. Valmistellaan apurahan saajien sosiaaliturvauudistus (STM yhteistyö) 3. Selvitetään kulttuurituotteiden arvonlisäverojen alentamismahdollisuudet 4. Toimeenpannaan esr-kehittämisohjelmia 8. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. (vaikuttavuustavoite 19, HSA) 1. 2. 3. Laajennetaan työpajatoiminta koko maan kattavaksi. Selvitetään koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä ja toimenpiteet heidän motivoimiseksi koulutukseen ja työelämään. Tuetaan ehkäisevän päihde- ja huumetyön koulutuskeskuksen perustamista (Humak, Preventiimi) 9. Toimialan peruspalvelujen Osallistutaan kunta- ja palvelurakenneuudistukseen kehittäminen. käynnistämällä 3. sektorin hanke hyvinvointipalveluiden tuottamiseksi ja tuetaan toimialojen (KUPO) peruspalvelujen tuottamista lähipalveluina sekä alueellisina palveluina 1-4 LY 2,85 htv NY 2,0 htv 1-6 KVY 1,8 htv 1-4 KY 0,2 htv TKY 0,2 htv VKY 0,2 htv KVY 0,2 htv LY 0,2 htv NY 0,2 htv 1-3 NY 1,5 htv KY 0,2 htv TKY 0,05 htv VKY 0,05 htv LY 0,05 htv NY 0,05 htv 17

3.3 Kirkollisasiat Opetusministeriön toimialaan kuuluvat evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat. Toimialaan kuuluvat myös uskonnonvapausasiat ja hautaustoimen yleinen järjestäminen, jossa lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen. Lisäksi toimialalla hoidetaan sotavainaja-asioiden viranomaistehtävät. Tavoitteena on turvata suotuisat toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle kirkolle, ortodoksiselle kirkkokunnalle ja muille uskonnollisille yhdyskunnille ja edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. TULOSTAVOITE TOIMENPITEET / HANKKEET 2008 RESURSSIT JA VASTUU 1. Uskonnollisten yhdyskuntien tosiasiallisten 1) Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien valtionavustuksen valmistelu toimintaedellytysten ja yhdenvertaisuuden edistäminen 2) Selvitetään mahdollisuudet kaikille Suomen muslimeille avoimen islamilaisen hautausmaan perustamiseen 1-2) KUPO/KY 0,1 htv 3.4 Yleishallinto Ministeriön yleishallinnosta ja yhteisistä tehtävistä vastaavat kansliapäällikkö, hallinto-osasto, kansainvälisten asiain sihteeristö sekä viestintäyksikkö. Lisäksi ministeriössä on linjahallinnosta erillinen sisäinen tarkastus. Kansliapäällikön esikunta ohjaa, tukee ja yhteensovittaa kansliapäällikön johdolla ministeriön poliittisen päätöksenteon ja strategisen tavoitteenasettelun valmistelua sekä ministeriön johtamista ja kehittämistä. Kansliapäällikön esikunta avustaa kansliapäällikköä valtioneuvoston ohjesäännön ja työjärjestyksen mukaan kansliapäällikölle kuuluvien tehtävien valmistelussa. Tavoitteena on kehittää ja vahvistaa ministeriön toimintaa valtioneuvoston osana ja toimialansa strategisena johtajana sekä edistää toimialan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden sekä ministeriön toimintakyvyn parantamista. Kansliapäällikön alaisena toimii ohjelmajohtaja, joka johtaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointipolitiikkaohjelmaa. Ohjelmajohtaja koordinoi politiikkaohjelman sisällön kehittämistä ja ohjelman toimeenpanoa hallitusohjelman ja hallituksen strategia-asiakirjan mukaisesti. Hallinto-osasto on yleishallinnon, henkilöstöhallinnon, toiminta- ja taloussuunnittelun, taloushallinnon sekä tietohallinnon asiantuntija- ja palveluyksikkö. Osasto tukee opetusministeriön strategian ja tavoitteiden toteutumista ylläpitämällä ja kehittämällä hyviä hallintokäytäntöjä. Osasto tukee ministeriön johtoa ja toimintayksiköitä hallinnon ja toiminnan kehittämisessä ja yhteensovittamisessa. Osasto kehittää ja ylläpitää yhteisiä toiminta- ja ohjausjärjestelmiä sekä tuottaa laadukkaita palveluja ministeriölle, hallinnonalalle ja sidosryhmille. Kansainvälisten asiain sihteeristö käsittelee asiat, jotka koskevat ministeriön useamman kuin yhden osaston tai muun yksikön toimialaan kuuluvia yhteisiä kansainvälisiä tehtäviä. Sihteeristön tehtäviin kuuluvat myös EU-asioiden yhteensovittaminen, EU-asiakirjahallinto, keskeisten unionin asioita käsittelevien toimielinten seuraaminen sekä muu ministeriön avustaminen Euroopan unionia koskevissa asioissa. Lisäksi sihteeristö avustaa vierailuasiois- 18

sa. Sihteeristön toimialaan kuuluu kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO ja asiantuntijaelimenä on Suomen Unesco-toimikunta. Viestintäyksikkö vastaa ministeriön ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä yhteistyössä johdon, osastojen ja yksiköiden kanssa. Viestinnän suunnittelu, uutistoiminta, verkkoviestintä, Etusivu-verkkolehti, yhteisökuvaan liittyvät tehtävät, henkilöstölehti ja julkaisutoiminnan koordinointi ovat viestinnän keskeisiä tehtäviä. Opetusministeriön yleishallinnolle ei ole asetettu yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita. Suurin osa tulossuunnitelmassa esitettävistä yleishallinnon tulostavoitteista ja toimenpiteistä liittyy ministeriön laadunhallinnan, toiminnallisen tehokkuuden tai henkisten voimavarojen kehittämiseen. Näitä asiakokonaisuuksia koskevat tulostavoitteet ja toimenpiteet esitetään luvuissa 4 ja 5. Muiden vuonna 2008 keskeisten asiakokonaisuuksien osalta yleishallinnon eri yksiköissä on asetettu seuraavat tulostavoitteet. TULOSTAVOITE TOIMENPITEET / HANKKEET 2008 VASTUU, RESURSSIT 1. Avustustoiminnan rahoituksen turvaaminen veikkausvoittovaroista Osallistuminen Suomen kansallisten rahapelejä koskevan lainsäädännön uudistamiseen siten, että turvataan kansallinen rahapelimonopoliasema EU-tasolla. 2. Aasia-toimenpidekokonaisuus Kehitetään ja syvennetään opetusministeriön KAS 0,2 htv hallinnonalan Aasia-yhteistyötä vuonna 2007 tehdyn (HSA, OPM 11) suunnitelman pohjalta. Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä lähetetään opetusministeriön hallinnonalan virkamies Suomen Pekingin suurlähetystöön vastaamaan koulutus-, tiede- ja kulttuuriyhteistyön kehittämisestä Suomen ja Kiinan välillä. 3. Kansainvälisyyskasvatus Jatketaan kolmivuotisen, v. 2006 hyväksytyn KAS 0,3 htv 2010 -ohjelma toimenpideohjelman toteuttamista yhteistyössä (HO, HSA) oman hallinnonalan, muiden ministeriöiden sekä kansalaisjärjestöjen kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään mediakasvatukseen sekä globaalikasvatuksen laadun ja vaikuttavuuden lisäämiseen. 4. Venäjä-toimenpideohjelman Arvioidaan opetusministeriön Venäjä- KAS 0,35 htv 2003 2007 tulokset (HO, HSA) toimenpideohjelman 2003 2007 sisältö ja toteutuminen ja päätetään opetusministeriön Venäjä-yhteistyön jatkokehittämisen edellyttämistä toimenpiteistä. KAS 0,15 htv KUPO/KY 0,15 htv 5. Kestävä kehitys Kartoitetaan kestävän kehityksen edistämiseen KAS 0,3 htv (HO, HSA) liittyvien asioiden hoidon tila, tavoitteena tehostaa koko hallinnonalan yhteistyötä ja integroida johdonmukaisesti kestävä kehitys opetusministeriön toiminnan kokonaisuuteen. Käynnistetään hallitusohjelman edellyttämän, valtionhallintoa koskevan kestävän kehityksen ohjelman vaatimien toimenpiteiden valmistelu opetusministeriön osalta. 6. EU-rakennerahastojen Ohjelmakauden käynnistäminen. HAO/TS ohjelmakausi 2007 2013 7. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma Politiikkaohjelman toimeenpano Politiikkaohjelma 2 htv 19

4 Opetusministeriön laadunhallinta ja toiminnallinen tehokkuus Valtion talousarviossa 2008 opetusministeriö on asettanut toiminnalleen laadunhallintaa ja toiminnallista tehokkuutta koskevia tavoitteita. Tavoitteissa ja toimenpiteissä/hankkeissa on otettu huomioon opetusministeriön kehittämisohjelma 2007 2011:n esitykset. TAVOITE TOIMENPITEET/HANKKEET VASTUU JA RESURSSIT 1. Opetusministeriön toiminnan laatu on korkeatasoista. 1) Jatketaan riskienhallinnan kehittämistä. Toteutetaan riskienhallinnan kehittämisprojekti. Tavoitteena on yhdistää riskienhallinta osaksi ministeriön johtamista, prosesseja ja laadunvarmistusta sekä sisällyttää riskienhallinta osastojen ja yksiköiden toimintoihin. OSU/SITA 0,2 htv HAO/YH 0,1 htv HAO/TA 0,1 htv HAO/TH 0,1 htv 2) Jatketaan laadunvarmistuksen kehittämistä. Aloitetaan laadunhallinnan kehittämisprojekti. OSU/SITA 0,1 htv 3) Kansainvälistymisen yhteistyöryhmän työ käynnistyy syksyllä 2007 tehdyn pohjaesityksen mukaisesti. Tavoitteena on lisätä opetusministeriön vaikuttavuutta ja ministeriön työn laatua parantamalla ja kehittämällä ministeriön kansainvälisiin asioihin liittyviä yhteistyömuotoja. Yhtenä painopisteenä on tiedonjalostus ja -kulku osana kehittämisohjelman tiedolla johtamisen, kansainvälistymisen edistämisen ja vuorovaikutteisuuden lisäämisen tavoitekohtia. KAS 0,4 htv 4) Kehitetään koulutus- ja tiedepolitiikan osaston toimialan kansainvälistä viestintää. KAS 0,2 htv KTPO 5) Verkkoviestintään panostetaan edelleen. Verkkosivustoa kehitetään laadulliseen arviointiin liittyvän asiantuntija-arvioinnin (2007) ja käyttäjäkyselyn pohjalta. VIY 0,5 htv 6) Opetusministeriön kehittämistä koskevan sisäisen viestinnän tehostaminen VIY 0,2 htv KUPO 0,1 htv HAO 0,01 htv OSU KTPO 20 7) Ministeriön sisäisen työnjaon arviointi ja kehittäminen: Korkeakoulu- ja tiedeyksikön sekä aikuiskoulutuksen tulosalueen organisaatiomuutosten arviointi. HAO:n toiminnan vakiinnuttaminen sekä yhtenäisten toimintatapojen kehittäminen. Kansainvälisen kahdenvälisen yhteistyön toimintamallien ja työnjaon kehittäminen. KUPO:n ja HAO:n välisen yhteistyön kehittäminen koskien Veikkaus Oy:tä ja kirkollisasioita. VIY:n toiminnan kehittäminen. KAS 1,6 htv HAO 0,5 htv VIY 0,2 htv KUPO 0,15 htv KTPO

2. Opetusministeriön strateginen toiminta 1) Opetusministeriön strategia 2020 valmistuu. Käynnistetään strategian toimeenpano. on toimintaympäristön muutoksia ennakoivaa ja ministeriön toimialaa 2) Opetusministeriön strategiatyötä yhdenmukaistetaan ministeriön kehittämisohjelman 2007 2011 mukaisesti. tehokkaasti ohjaavaa. 3) Toteutetaan HSA:n mukaisia toimenpiteitä opetusministeriön toimialalla. 4) Käynnistetään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman, kulttuuripolitiikan strategian, lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman sekä kansallisen liikuntaohjelman toimeenpano. 5) Osallistutaan kunta- ja palvelurakenneuudistukseen kehittämällä hallinnonalan valtionosuusjärjestelmää. 6) Osallistutaan aluehallinnon uudistamiseen siten, että toimialan ohjaus ja tukipalvelut turvataan 7) Viestinnällisellä yhteistyöllä ja suunnittelulla tuetaan strategisten painopistehankkeiden onnistumista 8) Käynnistetään aluestrategian uudistaminen. 3. Tiedolla johtaminen tukee opetusministeriön päätöksentekoa, strategista toimintaa, ministeriön tulosjohtamista, 1) Vahvistetaan tiedolla johtamista kehittämällä tieto- ja tilastotuotantoa sekä sektoritutkimusta ja tuottamalla politiikka-analyyseja ja indikaattoreita yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista sekä HSA:n painopisteistä. hallinnonalan tulosohjausta ja yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. 2) Pyritään turvaamaan organisaation uudistumiskyky ja vahvistamaan osaamista hallinnonalan ohjauksessa sekä alan uusimman tiedon soveltamisessa 4. Opetusministeriön lainsäädäntötyö täyttää valtioneuvoston asettamat laatuvaatimukset. Jatketaan lainsäädäntötyön suunnitelmallisuuden, seurannan, yhteistyön ja osaamisen kehittämistä. Vahvistetaan lainsäädäntötyön pitkäjänteistä suunnittelua ja seurantaa osana ministeriön tulosjohtamisen kehittämistä. Edistetään säädösvalmistelun avoimuutta ja yhteistyötä sekä ministeriön sisällä että suhteessa sidosryhmiin. Toteutetaan HSA:n lainsäädäntösuunnitelman mukaisia toimia opetusministeriön osalta. 5. Opetusministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta on selkeää ja tehokasta. Jatketaan ministeriön tulosjohtamisen kehittämistä sekä toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelun uudistamista. Vakiinnutetaan ylimmän virkamiesjohdon tuloskeskustelut osaksi tulosjohtamista OSU/KP ESIK 0,3 htv OSU/KP ESIK 0,1 htv OSU/KP ESIK 0,1 htv KUPO/KY 0,2 htv TKY 0,2 htv VKY 0,2 htv KVY 0,2 htv LY 0,4 htv NY 0,4 htv KTPO/ESIK 0,1 htv HAO/TS 0,5 htv KUPO 0,1 htv KTPO 0,1 htv VIY 1 htv KUPO 0,15 htv HAO, OSU KTPO OSU/KP ESIK 1 htv KTPO/ESIK 0,4 htv KUPO/KY 0,3 htv HAO/HE 0,2 htv OSU/KP ESIK 0,2 htv KUPO/KY 0,1 htv HAO/YH 0,05 htv HAO/HE 0,05 htv KTPO OSU/KP ESIK 0,3 htv HAO 0,3 htv KTPO/ESIK 0,3 htv KUPO/KY 0,3 htv KAS 0,15 htv 21

6. Opetusministeriön toimialan ohjaus edistää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden 1) Laaditaan Kansainvälisen henkilönvaihdon keskuksen CIMO:n tulevaisuusstrategia CIMO:n kehittämistä käsittelevän työryhmän ehdotusten perusteella. ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista. 2) Omistajaohjaus järjestetään niin, että se osaltaan edistää ministeriön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisuuden tehokkuuden ja tavoitteiden toteutumista 3) Opetushallitusta koskevien uudistusten ja kehittämistoimien jatkovalmistelun ja toimeenpanon käynnistäminen selvitysmiehen raportin ja siitä annettujen lausuntojen perusteella. 4) Hallinnonalan tulosohjaushankkeen käynnistäminen ministeriön kehittämisohjelman linjausten mukaisesti. 7. Opetusministeriön toiminta 1) Toteutetaan opetusministeriön ja sen on tehokasta. hallinnonalan tuottavuusohjelmaa 2007 2011. KAS 0,5 htv HAO/YH 0,5 htv KTPO OSU KTPO/ESIK 0,1htv HAO/TS 0,1 htv HAO/HE 0,2 htv PAKE-hanke 2) Tuetaan ja koordinoidaan hallinnonalan talousja henkilöstöhallinnon projekteissa tehtävää valmistelua 3) Valmistellaan opetusministeriön siirtyminen Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkaaksi 1.5.2009 ministeriön hyväksymien henkilöstöpoliittisten periaatteiden mukaisesti. 4) Laaditaan hallinnonalan toimitilastrategioita. 5) Perustetaan uusi keskitetty hankintojen konsultointijärjestelmä ministeriöön. Sen tehtävänä on tukea ministeriön toimialan hankintastrategioiden toimeenpanoa sekä huolehtia ministeriön hankintojen juridisesta konsultoinnista. 6) Opetusministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian toteuttamista jatketaan. Osana strategian sähköisen hallinnon linjausta ja opetusministeriön kehittämisohjelmaa toteutetaan valtionavustusten sähköisen käsittelyn sekä asianhallinnan prosessien ja ohjelmistojen hankinta ja siihen perustuvan tietojärjestelmäkokonaisuuden läpivienti. Hankinnan kohteena on valtionavustushakemusten käsittelyprosessin ja asiakastietojen hallinnan toteuttaminen sekä asianhallinnan, asiakirjojen hallinnan, dokumenttien varastoinnin ja työvuon ohjauksen valmisohjelmistot. Hankinta on käynnistetty kilpailutuksella 31.8.2007. 7) Sisäisissä palveluprosesseissa korostetaan aikatauluissa pysymistä ja varmistetaan toimenpiteiden oikeellisuus ja asiakastyytyväisyys. Kehitetään toimintaa asiakaspalautteen perusteella. HAO/TH 0,1 htv HAO/HE 0,15 htv HAO/TA 1,5 htv HAO/HE 0,5 htv KTPO 0,05 htv KUPO 0,05 htv KUPO/KY 0,3 htv KTPO HAO/YH 0,5 htv HAO/TH 2 htv HAO/YH 0,5 htv 22

5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Opetusministeriön henkilöstötavoitteet 2005 toteuma 2006 toteuma 2008 tavoite Henkilötyövuodet 330 336 336 Työtyytyväisyysindeksi vähintään 3,4 3,4 3,4 Johtajuusindeksi vähintään 3,5 3,5 3,5 TOIMENPIDE Tarkoituksenmukainen henkilöstön määrä ja rakenne 8. Aloitetaan uudistetun henkilöstöohjelman toimeenpano. Jatketaan henkilöstöstrategian uudistamista osana ministeriön Strategia 2020:n uudistamistyötä. Laaditaan uudistetun henkilöstöstrategian pohjalta strateginen henkilöstösuunnitelma ja henkilöstöpoliittinen toimenpideohjelma. Toimeenpanossa ja henkilöstösuunnittelussa otetaan erityisesti huomioon tuottavuusohjelman ja palvelukeskushankkeen vaikutukset toiminnan kehittämiseen ja henkilöresurssien mitoittamiseen. Osaava henkilöstö 9. Opetusministeriön henkilöstöä kehitetään niin, että se pystyy vastaamaan toimintaympäristön haasteisiin kehittämisohjelman mukaisesti. Erityisesti pyritään turvaamaan organisaation uudistumiskyky ja vahvistamaan osaamista hallinnonalan ohjauksessa sekä alan uusimman tiedon soveltamisessa. VASTUU JA RESURSSIT HAO/HE 0,8 htv HAO/HE 0,5 htv Kehittämisohjelman toteutumista edistetään tukemalla verkostomaista toimintaa ja uusien toimintatapojen omaksumista mallintamalla hallinnonalan ohjausprosessissa tarvittava osaaminen ja laatimalla suunnitelma osaamisen kehittämiseksi kartoittamalla tiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen liittyvät osaamistarpeet ja laatimalla suunnitelma osaamisen kehittämiseksi johdonmukaisella ja tavoitehakuisella kielitaitopolitiikalla Johtamisen kehittämisessä päivitetään henkilöstöjohtamisen periaatteita valtionhallinnon nk. johtamisen kompetenssimallin tarjoaman viitekehyksen mukaisesti painotetaan henkilökohtaisia kehittymistavoitteita sekä niiden pitkäjänteistä seurantaa 360 asteen arviointiin siirtymisen kautta 23