Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus Kaisu Aapala, SYKE Suoluonnon suojelu Soidensuojelutyöryhmän loppuseminaari Helsinki, 17.12. 2015
Soidensuojelun täydennysehdotuksen kattavuus 53 % 5 % 1 % 2 % 47 % 7 % 2 % 2 % 11 % 1 % 1 % 92 % 11 % 2 % 1 % 87 % 86 % 8 % 1 % 4 % 8 % 2 % 3 % 89 % 87 % 87 % Suojeltu Kartoitettu, valittu Kartoitettu, ei valittu Ei suojeltu 2 % 2 % 1 % Suojeltujen 1 ja Ei suojeltujen soiden tiedot VMI11 (2009-2012), Metsäntutkimuslaitos (Luke) 2013 7 % 3 % 2 % 95 % 1) Suojelualueiksi tulkittiin: luonnonpuisto, kansallispuisto, soidensuojelualue, lehtojensuojelualue, muu luonnonsuojelualue, luonnonsuojelulailla suojeltu luontotyyppi, vanhojen metsien suojelualue, erämaa-alue, valtion retkeilyalue, muu lakiin perustuva suojelualue, Metsähallituksen suojelumetsä sekä kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelman, soidensuojeluohjelman, lehtojensuojeluohjelman, vanhojen metsien suojeluohjelman ja lintuvesiensuojeluohjelman kohteet. 88 %
Kohteiden kokoluokkajakaumat Etelässä enemmän, pienempiä Pohjoisessa vähemmän, suurempia Pienin 1 ha, suurin 3 500 ha, ka 160 ha
Luonnonarvotiedot maastosta, kartoilta ja ilmakuvilta Suoyhdistymätyypit ilmakuva- ja karttatarkastelu, tukea maastossa määritetyistä suotyypeistä ja muista maastohavainnoista Alueelliset erityispiirteet kartta- ja ilmakuvatarkastelu Suotyypit maastoinventointi Uhanalaiset lajit maastoinventointi, Hertta Eliölajit tietokannan tiedot, Perhosseuran havainnot (vähint. 100 m tarkkuus)
Keidassuot Suoyhdistymätyyppi Havaintoja kohteilla, kpl Laakiokeitaat (NT/-) 1 Kilpikeitaat (NT/-) 39 Viettokeitaat (VU / LC) 32 Rahkakeitaat (VU / LC) 65 Metsäkeitaat (EN/-) 18 Kuva: Markku Suoknuuti
Aapasuot Havaintoja Suoyhdistymätyyppi kohteilla, kpl Keskiboreaaliset välipinta-aavat (EN/-) 136 Keskiboreaaliset rimpipinta-aavat (VU /NT) 52 Pohjoisboreaaliset aapasuot (-/LC) 20 Kuva: Pirita Oksanen
Rinnesuot Havaintoja Suoyhdistymätyyppi kohteilla, kpl Keskiboreaaliset rinnesuot (VU) 15 Pohjoisboreaaliset rinnesuot (LC) 8
Maankohoamisrannikon soiden kehityssarjat (CR) Eri korkeustasoille (mmpy) sijoittuvien eriikäisten soiden sarja 1. Luhdat 2. Kankaille laajentuvat puustoiset ja avoimet piensuot 3. Eri-ikäiset keidas- ja aapasuot Sarjan suoaltailla mahdollisimman samankaltaiset ympäristötekijät (topografia, hydrologia, maaperä, kallioperä) Globaalisti ainutlaatuisia
Maankohoamisrannikon soiden kehityssarjat Täydennysehdotuksessa 8 sarjaa tai sarjan osaa 1 keidassuosarja 1 hiekka-alustan aapasuosarja 3 moreenialustan aapasuosarjaa 3 piensoiden kehityssarjaa Sarjoihin liittyy myös yksittäisiä, olemassa olevia suojelualueita Kansainvälisesti arvokkaimpia sarjat, joissa kaikkia ikä- /korkeusvyöhykkeitä on mukana edustavasti
Paikalliset suoyhdistymät (DD) Suoyhdistymätyyppi Havaintoja kohteilla, kpl Paikalliset suoyhdistymät 504 Esimerkiksi: Kalliopainannesuot Rantavallisuot Vesistöjen rantasuot Puustoiset piensuot
Kalliopainannesuot Kuva: Arto Kalpa Kuva: Arto Kalpa
Rantavallisuot Kausikosteikot (aro, lakso, luoso ) Kuva: Jarmo Laitinen Kuva: Jarmo Laitinen
Vesistöjen rantasuot Säännöllistä tulvaisuutta Uoman koko, rantojen muoto vaikutukset suokasvillisuuteen Erityisesti erilaisia luhtia, luhtaisia nevoja, nevakorpia ja korpia
Vesistönlasku- ja umpeenkasvusuot Vesistönlaskusoita Umpeenkasvaneita lampia, järviä, lahtia Rannikon nuoria soita Kuva: Markku Suoknuuti
Virtavesien rantasuot Kuva: Hanna Keski-Karhu Kuva: Markku Suoknuuti
Jokimeanderisuot Raviinisuot
Puustoiset piensuot Kuva: Kristiina Nyholm Kuva: Jari Julkunen
Suotyypit Havaittiin 54 suotyyppiä Yleisimpiä, yli 400 kohteella: Isovarpuräme (NT/LC), tupasvillaräme (NT/LC), ruohokorpi (EN/NT), oligotrofinen saraneva (VU/LC), oligotrofinen sararäme (VU/LC), korpiräme (VU/NT) ja rahkaräme (LC/LC) Harvinaisimpia, noin kymmenellä kohteella: Pajuviitaluhta (-/LC), suomyrttiluhta (EN/-), rimpinen (CR/NT) ja välipintainen koivuletto (CR/EN) Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa suotyypeiltään monipuolisimmat kohteet Kuva: Marja-Liisa Seväkivi
Korvet Valtaosalla kohteista on korpia Yleisimpiä ruoho-, kangas- ja mustikkakorvet Harvinaisimpia juolasara, puolukkaja lehtokorvet Kuva: Emmi Lehkonen
Luhdat Kuva: Kaisu Aapala Kuva: Jari Julkunen Kuva: Teppo Häyhä
Letot Suotyypeistä uhanalaisimpia Kohdejoukossa harvinaisin tyyppiryhmä Useilla kohteilla vain yksi lettotyyppi Yleisimpiä rimpiletot ja välipintaletot, harvinaisimpia koivuletot Kuva: Jarmo Laitinen
Kuva: Tiina Laitinen
Uhanalaiset ja muut huomioitavat lajit Huomioitiin valtakunnallisesti (CR, EN, CU) ja alueellisesti uhanalaiset (RT) ja silmälläpidettävät lajit (NT), muut huomionarvoiset lajit (erityisesti suojeltavat lajit, luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit, lintudirektiivin liitteen I lajit, Suomen kansainväliset vastuulajit, luonnonarvoja ilmentävät lajit ) Kartoitetuilla kohteilla tiedossa olevia esiintymiä kaikkiaan 238 lajista Putkilokasvit Sammalet Jäkälät Linnut Perhoset Muut lajit Uhanalaiset 16 21 3 7 9 7 Muut huomioitavat 62 77 7 16 8 5 Yhteensä 78 98 10 23 17 12
Kuvat: Tiina Laitinen
Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteet ja lajit metsäkasvillisuusvyöhykkeittäin Noin kolmanneksella kohteista uhanalaisia lajeja Noin kolmanneksella muita huomionarvoisia lajeja Suurin osuus kohteita, joilla vähintään yksi uhanalainen laji: Lapin kolmio ja Pohjanmaan pohjoisosa Pienin osuus kohteita, joilla uhanalaisia tai muita huomioitavia lajeja Hemiboreaalisella vyöhykkeellä
Kiitos! Kaikille! Kuva: Kaisu Aapala