Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Opetusministeriö vastaa toimialaansa kuuluvien koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan tehtävien hoitamisesta. Ministeriö edistää koulutusta, tiedettä, kulttuuria, liikuntaa ja nuorisotyötä, painottaa niiden merkitystä kansalaisten hyvinvoinnin ja yhteiskunnan kannalta sekä kehittää niiden ohjausjärjestelmiä. Taloudellinen menestys ja työllisyyden paraneminen edellyttävät kansakunnan henkisen pääoman tasapainoista kasvattamista. Vuonna 2002 opetusministeriön ja sen hallinnonalan toimintojen painopisteitä ovat: Peruspalvelujen toimintaedellytyksiä parannetaan, lakisääteisten valtionosuuksien yksikköhintoja korotetaan ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia kehitetään. Yliopistojen perusrahoitusta lisätään. Kansalaisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia käyttää koulutus-, kulttuuri- ja liikuntapalveluja lisätään. Verkkopohjaisen opetuksen ja tutkimuksen sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden verkottumisen toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Kulttuuriperinnön säilyminen turvataan ja siihen liittyvän aineiston saatavuutta digitaalisessa muodossa parannetaan. Tietoyhteiskuntakehitystä edistetään muun muassa sisältötuotantohankkeilla. Hallinnonalan toimintaedellytyksiä parannetaan muun muassa aluepoliittisin toimenpitein. Koulutus- ja tutkimustoimintaa kehittämällä vahvistetaan kansallista innovaatiojärjestelmää kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Aikuiskoulutuksessa otetaan huomioon väestön ikääntyminen. Koulutuksen yhteyksiä työelämään tiivistetään. Nuorten elinoloja ja elämänhallinnan edellytyksiä parannetaan yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa. Ennaltaehkäisevää huumetyötä kehitetään. Kansalaistoiminnan esteitä puretaan. Liikunnan eettistä pohjaa vahvistetaan erityisesti dopingin vastaista toimintaa tukemalla. Kulttuurista monimuotoisuutta edistetään vahvistamalla vähemmistöryhmien omia kulttuureja ja identiteettejä sekä tehostamalla yhteistyötä erilaisten ryhmien kesken. Sektoritutkimusta vahvistetaan ja hallinnonalan strategisen suunnittelun tueksi toteutetaan kehittämishankkeita. Hallinnonalan valtionosuuksissa on lisäystä 259 milj. euroa kustannustenjaon tarkistuksen sekä 1,5 %:n suuruisen kustannustason muutoksen johdosta sekä vähennystä yhteensä 91 milj. euroa arvonlisäveron takaisinperinnästä luopumisen johdosta. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2000 2002 v. 2000 tilinpäätös 1000 v. 2001 varsinainen talousarvio 1000 v. 2002 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2001 2002 1000 % 01. Opetusministeriö 28 245 66 239 91 674 25 435 38 05. Kirkollisasiat 1 867 1 967 2 052 85 4 07. Opetushallitus 17 352 17 292 18 136 844 5 08. Kansainvälinen yhteistyö 15 248 15 449 15 578 129 1 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 1 050 013 1 099 234 1 188 163 88 929 8 20. Ammattikorkeakouluopetus 230 817 298 793 329 311 30 518 10 40. Yleissivistävä koulutus 1 368 075 1 601 505 1 715 146 113 641 7 60. Ammatillinen koulutus 487 311 449 460 511 178 61 718 14 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

v. 2000 tilinpäätös 1000 v. 2001 varsinainen talousarvio 1000 v. 2002 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2001 2002 1000 % 69. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö 279 412 271 385 302 451 31 066 11 70. Opintotuki 651 845 703 885 704 300 415 0 88. Tiede 171 680 176 041 189 233 13 192 7 90. Taide ja kulttuuri 292 907 292 530 304 608 12 078 4 98. Liikuntatoimi 79 894 81 691 84 559 2 868 4 99. Nuorisotyö 20 723 21 175 22 016 841 4 Yhteensä 4 695 390 5 096 648 5 478 405 381 757 7 Henkilöstön kokonaismäärä 27 370 28 210 28 920 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Valiokunta yhtyy siihen hallituksen esityksen perusteluissa todettuun, että taloudellinen menestys ja työllisyyden paraneminen edellyttävät kansakunnan henkisen pääoman tasapainoista kasvattamista. Opetusministeriön hallinnonalan painopisteitä ensi vuonna ovat muun muassa opetus- ja kulttuuritoimen peruspalvelujen toimintaedellytysten parantaminen, opetustoimen arvioinnin kehittäminen, koulutus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen saatavuuden lisääminen tasaarvoisesti ja kansallisen innovaatiojärjestelmän vahvistaminen koulutus- ja tutkimustoimintaa kehittämällä. Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että opetus- ja kirjastotoimen valtionosuuksien korottamisella poistetaan 1990-luvulla laman seurauksena tehdyt yksikköhintojen leikkaukset. Näin kunnilla on paremmat mahdollisuudet helpottaa koulun arkista työtä ja antaa koulutuksen järjestäjille paremmat edellytykset laadukkaiden koulupalvelujen tuottamiseen. Valiokunta kiinnittää erityisesti huomiota myös siihen, että eduskunnan hyväksymä korkeakoulujen kehittämislain muutos (HE 30/2001 vp) turvaa yliopistoille selkeästi nykyistä paremman määrärahakehityksen. Taiteen ja kulttuurin määrärahat kasvavat noin neljällä prosentilla. Taide- ja kulttuuripolitiikalla pyritään käytettävissä olevien taloudellisten voimavarojen rajoissa muun muassa edistämään kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista, toteuttamaan sisältötuotantohankkeiden sekä kirjastopolitiikan lähivuosien toimenpideohjelmaa ja parantamaan audiovisuaalisen tuotannon ja jakelun edellytyksiä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että koko kulttuuripolitiikan toimialan valtionrahoituksesta veikkausvoittovarojen osuus on hallituksen esityksen mukaan 79 prosenttia. Veikkausvoittovarojen tuoton arvioidaan hallituksen esityksessä kasvavan 2,2 prosentilla. Valiokunnan mielestä tavoite on kunnianhimoinen, koska kuluvankin vuoden tuotto jää varsinaisessa valtion talousarviossa esitettyä alemmas ja tuottoarvioita on jouduttu kolmannessa lisätalousarviossa (HE 177/2001 vp) alentamaan 103 miljoonalla markalla. Kulttuuritoimen rahoitusperustan turvaamiseksi valiokunta pitääkin välttämättömänä toimenpiteitä kansallisten rahaarpa-, veikkaus- ja vedonlyöntipelejä harjoittavien yksinoikeusyhteisöjen toiminnan turvaamiseksi. 01. Opetusministeriö 10. Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 290 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön hallinnassa olevien kiinteistöjen käytöstä, kunnossapidosta, korjauksista ja niihin liittyvistä lisärakennushankkeista sekä vuokrista aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentin käyttötarkoitukseen liittyviä sitoumuksia saa vuonna 2002 tehdä siten, että niistä vuoden 2002 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 840 000 euroa. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Utsjoen kirkko ja sen lämpökeskus ovat viimeinen kirkollinen kiinteistö opetusministeriön hallinnassa. Kirkkohallituksen ja Utsjoen seurakunnan kanssa on käyty neuvotteluja sen siirtämiseksi Utsjoen seurakunnalle. Ongelmana on kuitenkin se, että kirkon lämpökeskus vaatii korjausta eikä Utsjoen seurakunnalla ole varaa rahoittaa korjausta. Valiokunta pitää välttämättömänä peruskorjauksen toteuttamista pikaisesti. Sen vuoksi momentille lisätään 90 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

2002 talousarvio 1 290 000 2001 talousarvio 1 580 967 2000 tilinpäätös 1 568 521 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 413 000 euroa. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 19 520 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 67 000 Muut toimintamenot 19 453 000 Bruttotulot 107 000 Maksullisen toiminnan tulot 67 000 julkisoikeudelliset suoritteet 50 000 muut suoritteet 17 000 Muut tulot 40 000 Nettomenot 19 413 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 169 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, 58 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona, mistä 29 000 euroa momentilta 29.10.22 ja 29 000 euroa momentilta 29.20.25, 43 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta 29.60.25, 43 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta 29.69.25, 86 000 euroa kahden henkilötyövuoden siirtona momentilta 31.24.21 sekä vähennyksenä 69 000 euroa taidehallinnon järjestelyihin liittyen yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen siirtona momentille 29.90.21. 2002 talousarvio 19 413 000 2001 talousarvio 18 264 872 2001 I lisätalousarvio 399 110 2000 tilinpäätös 17 815 138 22. Kehittämistoiminta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 4 645 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön hallinnonalan kehittämis-, kokeilu-, suunnittelu-, tutkimus- ja tiedotustoiminnasta, niihin liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä sekä eri hallinnonalojen yhteishankkeista aiheutuvien toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös digitaalisen opetusmateriaalin tuotannon tukemiseen sekä kulttuuriperinnön digitointiin ja muihin sisältötuotantoa palveleviin tarkoituksiin. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus-, koulutus- ja kulttuurihankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen toimialan hankkeet 2 160 000 Muut hankkeet 2 485 000 Yhteensä 4 645 000 Määrärahasta on tarkoitus käyttää 2 520 000 euroa sisältötuotantoa palveleviin tarkoituksiin valtion omaisuuden myynnistä vuosina 2000 2003 saatavien tulojen käytöstä 26.5.2000 tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteella. 2002 talousarvio 4 645 000 2001 talousarvio 4 245 231 2000 tilinpäätös 2 909 651 26. Eräät kopiointi- ja käyttöoikeuskorvaukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 4 880 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttökorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja tutkimustoiminnan menojen maksamiseen. Momentin nimike on muutettu. 2002 talousarvio 4 880 000 2001 talousarvio 4 036 510 2000 tilinpäätös 3 717 165 50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 503 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Svenska Finlands folkting -toiminnan valtionavusta annetun lain (902/1985) mukaisten avustusten ja käyttösuunnitelmassa yksilöityjen muiden avustusten maksamiseen. Käyttösuunnitelma: Svenska Finlands folkting -toiminnan valtionapu, mistä 80 000 euroa utbildningsdelegationin sekä muihin toiminta- ja toimistomenoihin 345 000 Paasikivi-Seura 13 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

Eräiden siirtoväen sankarihautojen hoito 15 000 Kaatuneiden muiston vaaliminen sekä luovutetun alueen hautausmaiden kunnostaminen 130 000 Yhteensä 503 000 2002 talousarvio 503 000 2001 talousarvio 504 564 2000 tilinpäätös 563 261 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetusministeriön osalta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 60 943 000 euroa. Vuonna 2002 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 63 015 000 eurolla. Mikäli vuoden 2001 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2002. Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahastosta rahoitettavien tavoite 1, 2 ja 3 -ohjelman sekä Interreg ja Urban-yhteisöaloitteiden ja pilottihankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla 26.98.61 ja 34.05.61 olevien EU-osuuksien kanssa. Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) 6 :n mukainen aluekehitysraha. Määrärahasta arvioidaan käytettävän 14 300 000 euroa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja 46 643 000 euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. euroa): Myöntämisvaltuusvuosi 2002 2003 2004 Yhteensä Vuosien 2000 2001 sitoumukset 37,168 20,079-57,247 Vuoden 2002 sitoumukset 23,775 22,730 16,510 63,015 Yhteensä 60,943 42,809 16,510 120,262 Momentin myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan rahastoittain ja ohjelmittain seuraavasti (milj. euroa): Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Interreg Urban Yhteensä Euroopan aluekehitysrahasto 6,937 6,760-2,267 0,152 16,117 Euroopan sosiaalirahasto 13,048 7,272 26,578 - - 46,898 Yhteensä 19,985 14,032 26,578 2,267 0,152 63,015 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. euroa): Budjetoitu Myöntämis- Budjetoitu valtuutta valtuus määrärahaa Määräraha Ohjelma v. 2000 2001 v. 2002 v. 2000 2001 v. 2002 Euroopan aluekehitysrahasto Tavoite 1 10,949 6,937 5,558 6,009 Tavoite 2 14,862 6,760 7,490 7,565 Interreg 2,351 2,267 2,469 0,680 Urban 0,168 0,152 0,050 0,046 Yhteensä 28,330 16,117 15,567 14,300 Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 1 26,500 13,048 11,269 13,675 Tavoite 2 13,351 7,272 5,659 7,275 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

Tavoite 3 50,161 26,578 20,941 25,693 Yhteensä 90,012 46,898 37,869 46,643 EAKR + ESR yhteensä 118,342 63,015 53,436 60,943 2002 talousarvio 60 943 000 2001 talousarvio 37 606 820 2001 I lisätalousarvio 2001 III lisätalousarvio 2000 tilinpäätös 1 671 702 05. Kirkollisasiat Luvun määrärahoilla rahoitetaan muun muassa ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallituksen ja kolmen hiippakunnan aluehallinnon palkoista, vuokrista ja matkoista aiheutuvat menot sekä avustukset eräille ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille sekä Suomen Merimieskirkolle. 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 665 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 12 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Ortodoksisen teologian opetusta on annettu Joensuun yliopistossa yli kymmenen vuotta. Ortodoksinen seminaari täydentää tärkeällä tavalla akateemista opetusta ortodoksisen spiritualiteetin ja identiteetin kannalta. Jotta korkeimman tason ortodoksiseen koulutukseen saataisiin ortodoksisen identiteetin omaavia henkilöitä, tulee seminaarin opettajavoimia vahvistaa. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että ortodoksiseen seminaariin perustetaan toinen opettajan virka. 2002 talousarvio 1 665 000 2001 talousarvio 1 580 630 2001 I lisätalousarvio 37 842 2000 tilinpäätös 1 479 886 50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 387 000 euroa. 07. Opetushallitus Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa yksilöityjen avustusten maksamiseen. Suomen Merimieskirkolle myönnettävästä avustuksesta saa käyttää enintään 152 000 euroa Antwerpenin ja Hampurin merimieskirkkojen rakennusavustuksiin ja rakennuslainojen hoitoon edellyttäen, että evankelis-luterilaisen kirkon keskusrahasto suorittaa vastaavat osuudet. Käyttösuunnitelma: Eräät avustukset ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille 152 000 Avustus Suomen Merimieskirkolle 235 000 Yhteensä 387 000 Ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille myönnettävät avustukset on tarkoitus käyttää muun ohella Suomen ortodoksisen kirkkomuseon, Lapin ortodoksisen seurakunnan ja Valamon konservointilaitoksen toiminnan tukemiseen. 2002 talousarvio 387 000 2001 talousarvio 386 832 2000 tilinpäätös 386 832 Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti Opetushallitukselle vuodelle 2002 seuraavat tulostavoitteet: Kehittämisen painopiste on seuraavissa ohjelmissa: koulutuksellisen tasa-arvon tukeminen perusopetuksessa, erityisopetuksen kehittäminen, Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

syrjäytymisen ehkäiseminen, luku- ja kirjoitustaidon parantaminen perusopetuksessa, kielitaustojen vaikutus oppimiseen ruotsinkielisissä kouluissa, matematiikan ja luonnontieteiden opetus, tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa sekä kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen vahvistaminen, verkostomaiset koulutuspalvelut, opinto-ohjauksen ja koulutustiedotuksen tehostaminen, koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma, kestävä kehitys ja ympäristökasvatus, työssäoppiminen sekä koulutuksen ja työelämäyhteyksien vahvistaminen, oppisopimuskoulutus. Perusopetuksen 3 9 luokkien opetussuunnitelmien perusteiden uusimista jatketaan ja lukion opetussuunnitelmien perusteet uusitaan. Ammatillisiin perustutkintoihin valmistellaan osaamisen näyttöjä. Tuetaan koulutuksen järjestäjiä ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien käyttöönotossa. Tuetaan työssäoppimisen uudistuksen toimeenpanoa tiedottamalla, kehittämällä opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutusta sekä kehittämällä malleja työssäoppimisen alakohtaiselle toteuttamiselle. Aikuisten näyttötutkintojen perusteita tarkistetaan ja uusitaan tavoitteena laajentaa tutkintojen käyttöä työelämän kaikilla toimialoilla. Työpaikkakouluttajakoulutusta kehitetään. Yleisiä kielitutkintoja kehitetään. Oppimistulosten kansallinen arviointi tehdään: peruskoulun kuudennen luokan äidinkielessä peruskoulun yhdeksännen luokan oppimaan oppimisessa peruskoulun yhdeksännen luokan vieraissa kielissä ammatillisen koulutuksen sosiaali- ja terveysalalla, talotekniikassa, rakennusalalla ja maanmittausalalla. Oppimistulosten kansainvälisessä arvioinnissa kohteena on EU-yhteistyönä toteutettava matematiikan ja äidinkielen oppimistulosten arviointi. Kehitetään koulutuksen perustietojärjestelmiä koulutuspoliittista päätöksentekoa palveleviksi sekä tuotetaan koulutuksen tilan kuvauksia ja koulutusindikaattoreita. Kehitetään koulutustarpeen ennakointimenetelmiä ja tuotetaan ennakointitietoa yhdessä elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Hoidetaan EU:n koulutus- ja yhteistoimintaohjelmiin sekä tietoverkkoihin liittyviä tehtäviä sekä Euroopan sosiaalirahaston rahoittamien koulutushankkeiden hallinnointia. Hoidetaan tutkintojen kansalliseen ja kansainväliseen tunnustamiseen kuuluvat tehtävät. Osallistutaan Venäjä- ja lähialueyhteistyö -ohjelman toimeenpanoon. Tuetaan kieli- ja kulttuurivähemmistöjen koulutusmahdollisuuksia ja edistetään monikulttuurista kasvatusta. Tuetaan opetustoimen henkilöstön osaamista rahoittamalla usean opintoviikon pitkäkestoista täydennyskoulutusta. Opetushallituksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.20.25, 29.40.25, 29.60.25 ja 29.69.25 määrärahoja. Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: 2000 2001 2002 Maksullisen toiminnan tuotot (t ) 4 354 5 247 5 393 Maksullisen palvelutoiminnan erilliskustannukset (t ) 3 102 3 818 4 266 Käyttöjäämä (t ) 1 252 1 430 1 127 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

% tuotoista 28,8 27,2 20,9 Osuus yhteiskustannuksista (t ) 561 445 706 Ylijäämä (t ) 691 985 420 % tuotoista 15,9 18,8 7,8 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 136 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös oppimateriaalin kehittämiseen sekä ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamiseen. Määrärahasta käytetään 253 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista varten. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 23 664 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 4 266 000 Muut toimintamenot 19 398 000 Bruttotulot 5 528 000 Maksullisen toiminnan tulot 5 393 000 julkisoikeudelliset suoritteet 1 121 000 muut suoritteet 3 566 000 vähälevikkinen oppimateriaali 706 000 Muut tulot 135 000 Nettomenot 18 136 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 129 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. 2002 talousarvio 18 136 000 2001 talousarvio 17 292 410 2001 I lisätalousarvio 394 569 2000 tilinpäätös 17 351 780 08. Kansainvälinen yhteistyö 22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 751 000 euroa. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 766 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 15 000 Muut toimintamenot 751 000 Bruttotulot 15 000 Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet 15 000 Nettomenot 751 000 Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä alustavasti asettanut Venäjän ja Itä-Euroopan instituutille vuodelle 2002 seuraavat tulos- ja palvelutavoitteet: Instituutin tehtävänä on avustaa viranomaisia, eri laitoksia, tutkijoita ja muita sidosryhmiä toimialansa kysymyksissä ja tuottaa tietoa päätöksenteon ja tutkimuksen tueksi. Instituutti osallistuu Suomen ja Venäjän välisten kulttuuri-, opetus-, tutkimus- ja arkistoalan yhteistyösopimusten ja -ohjelmien käytännön toteuttamiseen. Instituutin tutkimustoiminnan ensisijaisena maantieteellisenä kohteena ovat itäslaavilaiset alueet (Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina) ja Baltia. Myös muut entisen Neuvostoliiton osat samoin kuin venäläinen kulttuuriperinne Suomessa kuuluvat instituutin toimialaan. Instituutti toimii International Council for Central and East European Studies (ICCEES)-järjestön tiedotuskeskuksena. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 4 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. 2002 talousarvio 751 000 2001 talousarvio 715 976 2001 I lisätalousarvio 15 641 2000 tilinpäätös 709 921 25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 7 369 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää menoihin, jotka aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön sekä kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toimeenpanosta. Määrärahasta saadaan myöntää ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja si- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

vistystoiminnan edellyttämiin palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettuja avustuksia ja apurahoja henkilöille ja yhteisöille, jotka edistävät opetus-, tiede- ja kulttuurivaihtoa sekä Suomen kulttuurin tunnetuksi tekemistä ulkomailla. Määrärahaa saa lisäksi käyttää määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavasti. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Monenkeskinen yhteistyö 876 000 Kahdenkeskinen yhteistyö 3 165 000 Euroopan integraatiosta aiheutuvat menot 600 000 Ulkosuomalaisten sivistysolojen edistäminen 1 455 000 Pohjoismainen yhteistyö 920 000 Sukukansaohjelma 353 000 Yhteensä 7 369 000 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : V i i p u r i - k e s k u s j a k a r j a l a n k i e l e n k e h i t- t ä m i n e n. Luovutetun Karjalan historian ja kulttuurin sekä alueen suomalaisen kauden kansalaisyhteisötoiminnan perinteiden tunnetuksi tekemiseksi Viipuriin on kesäkuussa 2001 perustettu kulttuuri-, tiedotus- ja kansalaistoiminnan keskus. Keskus tarjoaa myös elinkeinoelämän toimijoille ja alueella yrittämisestä kiinnostuneille yhteyksiä paikalliseen talous- ja elinkeinoelämään. Keskusta ylläpitää Karjalan Liitto ry. Valiokunta katsoo, että kulttuuri- ja tiedotuskeskuksen toiminta voi muodostua luontevaksi lähialueyhteistyöksi sekä kulttuurien kohtaamispaikaksi. Se voi lähentää alueen entisen ja nykyisen väestön kanssakäymistä sekä edistää alueen kehitystä. Valiokunta pitää Viipuri-keskuksen toiminnan tukemista tarkoituksenmukaisena. Sen vuoksi momentille lisätään 42 000 euroa. Valiokunta kiinnittää huomiota myös karjalan kielen kehittämiseen. Karjalan kielen tutkimuksen tavoitteena on karjalan kielen elvyttäminen ja karjalan kielen aseman vahvistaminen Suomessa sekä yhteistyö rajan takaisen karjalankielisen väestön kanssa. Merkittävä osa karjalaisväestöstä on puhunut karjalaa yli vuosituhannen ajan. Karjalaa puhui 1930-luvun lopulla sittemmin luovutetuissa Raja-Karjalan pitäjissä arviolta 30 000 40 000 henkeä. Nykyisin karjalan kielen taitajia ei ole Suomessa tilastoitu, mutta valiokunnalle esitettyjen arvioiden mukaan useampi tuhat puhuu karjalan kieltä. Valiokunta pitää tärkeänä käynnistää selvitys, jossa kartoitetaan karjalan kielen asema ja tarvittavat toimenpiteet karjalan kielen kehittämiseksi ja vakiinnuttamiseksi. P o h j o i s m a i n e n y h t e i s t y ö. Pohjoismaiden neuvosto ja siten virallinen pohjoismainen yhteistyö täyttää ensi vuonna 50 vuotta. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta on omissa valmisteluissaan valinnut nuoriin ja lapsiin kohdistuvan toiminnan yhdeksi painopistealueeksi. Tulevaisuuden pohjoismaista yhteistyötä ajatellen on ensiarvoisen tärkeää, että nuorisolle ja ennen kaikkea koululaisille taataan riittävät voimavarat pohjoismaiseen kanssakäymiseen ja tutustumiseen muihin Pohjoismaihin sekä niiden kulttuuriin ja yhteiskuntaelämään. Valiokunta painottaa sitä, että pohjoismaisen vaihto-ohjelmatoiminnan lisäksi Suomessa myös kansallisella tasolla luodaan edellytykset erilaisten vaihto-ohjelmien toteutumiseen ja siihen, että pohjoismaista opettaja- ja oppilasvaihtotoimintaa voidaan ylläpitää kasvavaa tarvetta ja kiinnostusta vastaavasti. Valiokunta pitää tärkeänä myös niiden suunnitelmien toteuttamista, joiden mukaan oppilasvaihtoa laajennetaan koskemaan myös Ruotsissa asuvia suomenkielisiä koululaisia, joille halutaan järjestää tilaisuus tutustua omaan suomenkieliseen kulttuuriin ja omaan kielelliseen identiteettiinsä Suomessa. 2002 talousarvio 7 369 000 2001 talousarvio 7 265 718 2001 I lisätalousarvio 58 698 2000 tilinpäätös 7 243 013 50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 4 962 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien avustusten maksamiseen. Käyttösuunnitelma: Kulttuuri-instituuttien toiminta 2 959 000 Kansainväliseen levitykseen tarkoitettujen julkaisujen tukeminen 253 000 Eräiden kulttuuri- ja koulutusyhteistyötä tekevien ulkomaanyhdistysten toiminta 1 750 000 Yhteensä 4 962 000 2002 talousarvio 4 962 000 2001 talousarvio 4 961 544 2000 tilinpäätös 4 958 974 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) Momentille myönnetään 2 496 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksellisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Unescon jäsenmaksu 1 968 00 0 Suomen maksuosuus Euroopan nuorisosäätiöön 30 000 Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston nuorisokortin osittaissopimuksesta 6 000 Suomen maksuosuus WIPOlle/Bernin unionille 84 000 Suomen maksuosuus ICCROMille 20 000 Maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelua koskevasta sopimuksesta aiheutuva meno 22 000 OECD/CERI jäsenmaksu 18 000 Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston EURIMA- GES-rahastoon 269 000 Suomen maksuosuus Audiovisuaalisen Eurekan kustannuksista 20 000 Suomen maksuosuus Euroopan audiovisuaaliselle observatoriolle 21 000 Suomen maksuosuus Euroopan nykykielten keskukselle 38 000 Yhteensä 2 496 00 0 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 6 000 euroa Suomen liittymisestä Euroopan neuvoston nuorisokorttia koskevaan osittaissopimukseen aiheutuvaa maksuosuutta varten ja vähennyksenä 10 000 euroa Suomen erottua OECD:n PEB-koulurakennusohjelmasta. 2002 talousarvio 2 496 000 2001 talousarvio 2 506 000 2000 tilinpäätös 2 336 000 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen kehittämisestä annettuun lakiin (1052/1986) ja valtioneuvoston vahvistamaan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 1999 2004 (VNp 29.12.1999). Korkeakoululaitoksen kehittämislain 3 :n voimassaolo päättyi vuoden 2000 lopussa. Hallitusohjelman mukaan yliopistojen perusrahoituksen kehitys turvataan edelleen lainsäädännöllä. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain muuttamisesta. Lain mukaan yliopistojen toimintamenomomentille osoitettua määrärahaa korotetaan vuosittain vähintään määrällä, mikä vastaa valtion keskustason palkkauksia koskevista sopimusratkaisuista aiheutuvaa palkkausmenojen kasvua. Lisäksi säädetään, että määrärahaa korotetaan vuonna 2002 vähintään 40 milj. eurolla, vuonna 2003 vähintään 30 milj. eurolla ja vuonna 2004 vähintään 20 milj. eurolla. Säännös koskisi vuosia 2002 2005. Yliopistojen budjetoinnissa painotetaan yliopistojen perustehtävien toteuttamista ja mahdollistetaan koulutus-, tutkimus- tai kulttuuripoliittisesti merkittävien valtakunnallisten tehtävien hoitaminen ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden palkitseminen. Yliopistolaitoksen toimintamenojen perusrahoituksen määräytymisperusteissa siirrytään vuoteen 2003 mennessä kokonaan laskennalliseen menettelyyn siten, että perusrahoituksesta määräytyy laskennallisin perustein 90 % vuonna 2002. Käynnistetään tulosohjausjärjestelmän arviointi tulossopimuskautta 2004 2006 varten. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistoimet suunnataan kehittämissuunnitelmassa määritellyille painoaloille, joita ovat mm. tietoteollisuus, opettajankoulutus, bioteknologia, liiketoimintaosaaminen, virtuaaliyliopisto ja tutkijankoulutus. Opetusministeriö on asettanut yliopistoille vuodelle 2002 seuraavat tavoitteet: Yliopistojen toiminnan tavoite on korkea laatu tutkimuksessa, opetuksessa ja taiteellisessa toiminnassa sekä vahvistunut yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus kulttuuri-, työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Yliopistot edistävät korkeakouluverkon sisäistä profiloitumista tehostamalla yhteistyötä ja työnjakoa. Yliopistot parantavat tutkimuksen ja opetuksen edellytyksiä sekä vahvistavat painoalojaan jatkamalla rakenteellista kehittämistä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

Yliopistot mitoittavat täysimittaisen koulutustarjontansa 18 000 19 000 uudelle opiskelijalle. Yliopistot edistävät aikuisopiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia ja hyväksyvät avoimen yliopisto-opiskelun väylän kautta tutkinto-opiskeluun 1 000 opiskelijaa. Kaikissa yliopistoissa ja kaikilla koulutusaloilla vahvistetaan joustavaa sivuaineopiskelua. Yliopistot edistävät valmistuvien työllistymistä. Yliopistoissa arvioidaan suoritettavan vuosina 2001 2003 keskimäärin 12 700 ylempää korkeakoulututkintoa ja 1 300 tohtorin tutkintoa. Yliopistot kehittävät opintoja kaikilla aloilla siten, että koulutuksen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät. Tavoitteena on, että opiskelijoista 5 400 opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Arvion mukaan avoimia yliopisto-opintoja opiskelee laskennallisesti keskimäärin 20 000 kokopäiväistä opiskelijaa. Ulkopuolisella rahoituksella tuetaan yliopistojen tavoitteita. Yliopistojen liiketaloudellinen maksullinen palvelutoiminta on kokonaisuudessaan kannattavaa. Yliopistoilla arvioidaan olevan käytössä EU:n maataloustuotannon tukia noin 336 000 euroa. Yliopistokohtaiset tutkintotavoitteet keskimäärin vuosiksi 2001 2003: Ylemmät korkeakoulututkinnot Tohtorintutkinnot toteutuma tavoite toteutuma tavoite 2000 2001 2003 2000 2001 2003 Helsingin yliopisto 2 367 2 380 390 364 Jyväskylän yliopisto 1 078 1 110 82 112 Oulun yliopisto 1 119 1 330 107 153 Joensuun yliopisto 553 700 51 59 Kuopion yliopisto 379 385 56 68 Turun yliopisto 1 080 1 140 130 125 Tampereen yliopisto 905 980 94 94 Åbo Akademi 417 540 50 55 Vaasan yliopisto 279 355 11 16 Lapin yliopisto 324 345 10 11 Teknillinen korkeakoulu 869 1 130 90 117 Tampereen teknillinen korkeakoulu 671 760 35 53 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 386 395 16 23 Helsingin kauppakorkeakoulu 349 380 16 17 Svenska handelshögskolan 216 215 4 9 Turun kauppakorkeakoulu 177 220 9 10 Sibelius-Akatemia 123 125 3 6 Teatterikorkeakoulu 54 45 2 Taideteollinen korkeakoulu 145 140 2 5 Kuvataideakatemia 24 25 1 Yhteensä 11 515 12 700 1 156 1 300 Yliopistoilla säilytetään oikeus luovuttaa tiloja opiskelijaruokaloille sekä opinala- ja harrastejärjestöille vastikkeetta siitä huolimatta, että Senaatti-kiinteistöt perii yliopistoilta vuokraa näistä tiloista. 21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 090 137 000 euroa. Määrärahasta saa käyttää täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen enintään 1 490 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös yliopistojen opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille myönnettävien tutkimusta ja koulutusta edistävien apurahojen maksamiseen sekä opiskelijoille opintoihin liittyvän harjoittelun järjestämiseen. Vuoden 2002 aikana saa tehdä sellaisia yliopistojen tiloja lisääviä vuokrasopimuksia, joista aiheutuu menoja vasta vuoden 2002 jälkeen siten, että tilojen lisäys on enintään 5 000 m 2. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön päätöksiin korkeakoulujen eräistä suoritteista perittävistä maksuista (81/1993), kirjasto- ja tietopalveluista perittävistä maksuista (82/1993) sekä avoimesta korkeakouluopetuksesta korkeakouluissa perittävistä maksuista (83/1993). Määräraha on tarkoitus jakaa seuraavasti: Helsingin yliopisto, mistä 2 310 000 euroa Svenska social- och kommunalhögskolanille ja 11 269 000 euroa kansalliskirjaston valtakunnallisena osuutena 258 456 000 Jyväskylän yliopisto 84 433 000 Oulun yliopisto 116 311 000 Joensuun yliopisto 49 223 000 Kuopion yliopisto 46 106 000 Turun yliopisto 99 081 000 Tampereen yliopisto 71 769 000 Åbo Akademi 42 967 000 Vaasan yliopisto 17 795 000 Lapin yliopisto 22 099 000 Teknillinen korkeakoulu 100 819 000 Tampereen teknillinen korkeakoulu 52 418 000 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 27 410 000 Helsingin kauppakorkeakoulu 21 604 000 Svenska handelshögskolan 10 391 000 Turun kauppakorkeakoulu 11 751 000 Sibelius-Akatemia 20 563 000 Teatterikorkeakoulu 9 091 000 Taideteollinen korkeakoulu 22 962 000 Kuvataideakatemia 3 145 000 Opetusministeriön käytettäväksi 1 743 000 Yhteensä 1 090 137 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 6 596 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, 40 000 000 euroa korkeakoululaitoksen kehittämislain perusteella ja 185 000 euroa kielitutkintoja hoitavan henkilöstön palkkausten siirtona momentilta 29.69.22. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 1 534 371 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 176 463 000 Yhteishankkeet 223 690 000 Muut toimintamenot 1 134 218 000 Bruttotulot 444 234 000 Maksullisen toiminnan tulot 220 376 000 liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet 207 880 000 julkisoikeudelliset suoritteet 12 496 000 Muut tulot 223 858 000 yhteishankkeet 223 690 000 muut tulot 168 000 Nettomenot 1 090 137 000 Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: 2000 2001 2002 toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) 187 025 192 743 207 880 Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) 153 892 155 069 158 433 Käyttöjäämä (t ) 33 133 37 674 49 447 % tuotoista 17,7 19,5 23,8 Osuus yhteiskustannuksista (t ) 26 321 26 321 41 828 Ylijäämä (t ) 6 812 11 353 7 619 % tuotoista 3,6 5,9 3,7 Tuotot % kustannuksista 103,8 106,2 103,8 Volyymin muutos % 13,8 9,1 7,9 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : L ä ä k ä r i k o u l u t u s. Kuluvan vuoden ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä eduskunta lisäsi lääkärikoulutukseen osoitettavia määrärahoja lääkärikoulutuksen lisäämiseksi 70 aloituspaikalla. Valiokunta viittaa siinä yhteydessä lausuttuun (VaVM 10/2001 vp). Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lisäkoulutuksesta aiheutuvia lisämäärärahoja ensi vuodelle ei ole kuitenkaan talousarvioehdotukseen otettu. Valiokunta pitää valitettavana, että opetusministeriö ei ole syksyn aikana pystynyt selvit- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

tämään tarkasti millaisia lisäkustannuksia tiedekunnille aiheutuu peruskoulutuksen lisäämisestä, vaan tehtävään asetetun selvitysmiehen työ valmistuu vasta ensi vuoden puolella. Valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä lisämäärärahojen osoittamista lisättyyn lääkärikoulutukseen. Sen vuoksi momentille lisätään 824 000 euroa. O p e t t a j a n k o u l u t u s. Opettajankoulutuksen kehittämisohjelmaan on varattu talousarvioehdotuksessa yhteensä noin 7,4 miljoonaa euroa. Lisäksi momentilta 29.10.22 osoitetaan määrärahoja esiopetusuudistukseen liittyvään pätevöittämiskoulutukseen ja opettajien kouluttajien täydennyskoulutuksen menojen maksamiseen. OPEPRO-selvityksen mukaan perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa on seuraavan kymmenvuotiskauden aikana varauduttava yhteensä noin 16 000 opettajan poistumaan. Suunnitellut opettajankoulutuksen lisäysmäärät eivät riitä täyttämään tulevaa vajetta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan aineenopettajakoulutuksessa opettajankoulutukseen otettavien välitön lisäämistarve on ainakin englannin kielessä, matemaattisluonnontieteellisissä aineissa, toisessa kotimaisessa kielessä ruotsissa, liikunnassa ja erityisopetuksessa. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen nykykapasiteetti, joka vuonna 2001 on 1 190, riittää valiokunnan saaman selvityksen mukaan toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opettajatarpeen tyydyttämiseen. Vastaava määrä uusia pedagogisesti koulutettuja opettajia tarvitaan vuosittain ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opettajiksi. Tämä edellyttää ammatillisten opettajakorkeakoulujen vuosittaisen sisäänoton nostamista nykyisestään. Nykyiset vuotuiset koulutusmäärät on kaksinkertaistettava, jotta tuleva opettajatarve pystytään tyydyttämään. Suurin opettajatarve on tietotekniikassa, tekniikan alalla ja kulttuurin alalla. Valiokunta pitää opettajankoulutuksen laajentamiseen varattuja määrärahoja talousarvioehdotuksessa riittämättöminä. Sen vuoksi momentille lisätään 330 000 euroa. D i p l o m i - i n s i n ö ö r i k o u l u t u s. Vaasan yliopisto on kehittänyt teknillis-tieteellistä koulutusta yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun (Espoo) kanssa. Opintojen alkuvaihe suoritetaan Vaasan yliopistossa ja loppuvaihe Teknillisessä korkeakoulussa. Koulutukseen otetaan vuosittain noin 60 uutta opiskelijaa. Käyttösuunnitelma: Valiokunta pitää ongelmallisena sitä, että Vaasan yliopistolla ei ole tutkinnonanto-oikeutta diplomi-insinöörikoulutuksessa. Nykyisessä toimintamallissa, jossa tutkinnon antaa Teknillinen korkeakoulu, pääosa opiskelijoista jää pääkaupunkiseudulle työhön. Jos tutkinto suoritettaisiin kokonaan Vaasassa, voitaisiin alueen elinkeinoelämän työvoimatarve tyydyttää tarkoituksenmukaisimmin. Muualla saatujen kokemusten myötä voidaan arvioida, että Vaasaan tutkinnon suorittaneista alueelle jäisi noin viidennes diplomi-insinööreistä. Valiokunta katsoo, että Vaasan yliopistolle tulisi myöntää oikeus antaa diplomi-insinöörin tutkintoja. Samassa yhteydessä tulisi selvittää Turun yliopiston DI-tutkinnonanto-oikeus. Lisäksi valiokunta toteaa, että on tarpeen tehdä opetusministeriön asettaman työryhmän ehdotuksen pohjalta kokonaisselvitys tekniikan alan yliopisto-opetuksen tasapuolisesta kehittämisestä ja alueellisesta jakautumisesta. J o e n s u u n y l i o p i s t o n l ä n t i s e n t e o l o- g i a n k o u l u t u s. Läntinen teologia on kuulunut Joensuun yliopiston ainevalikoimaan vuodesta 1997 alkaen. Joensuun yliopiston hallitus on 21.3.2001 päättänyt teologisen tiedekunnan perustamisesta. Tiedekunta aloittaa toimintansa 1.1.2002. Evankelisluterilainen kirkko tukee tiedekunnan perustamista yhteensä 1,5 miljoonalla markalla vuosina 2001 2003. Opetusministeriö on vuonna 2000 myöntänyt Joensuun yliopistolle 700 000 markkaa evankelisluterilaisen kirkon virkoihin pätevöittävän koulutuksen aloittamiseen vuoden 2001 aikana. Kirkon virkoihin pätevöittävän koulutuksen käynnistämiseen läntisessä teologiassa on tarkoitus osoittaa vuosina 2002 2003 erillistä hankerahoitusta yhteensä 582 000 euroa. Valiokunta pitää välttämättömänä edelleenkin kehittää Joensuun yliopiston läntisen teologian koulutusta. 2002 talousarvio 1 090 137 000 2001 talousarvio 1 004 733 313 2001 I lisätalousarvio 21 786 391 2000 tilinpäätös 955 831 328 22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 22 843 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää yliopistoja koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan, näihin liittyvän kansainvälisen yhteistyön sekä työllistymistä edistävän toiminnan, esiopetusuudistukseen liittyvän pätevöittämiskoulutuksen ja opettajien kouluttajien täydennyskoulutuksen menojen maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

1. Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoiminta 9 081 000 2. Yliopistojen yhteinen atk-toiminta ja tietoliikenneyhteydet 10 061 000 3. Korvaus Helsingin yliopiston rahastoille 673 000 4. Yliopistojen alueellinen kehittäminen 3 028 000 Yhteensä 22 843 000 Määrärahaa saa käyttää yliopistojen käyttöön tarkoitetun oppimateriaalin kustannustoiminnan sekä opetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvittavien menojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahasta voidaan suorittaa Helsingin yliopiston rahastoille 673 000 euroa korvauksena suomen- ja ruotsinkielisten almanakkojen ja kalenterien julkaisemisen yksinoikeuden poistamiseksi lain (1195/1994) johdosta. Määrärahaa saa käyttää 209 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 65 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä vähennyksenä 29 000 euroa siirtona momentille 29.01.21. 2002 talousarvio 22 843 000 2001 talousarvio 23 111 880 2001 I lisätalousarvio -626 500 2000 tilinpäätös 26 399 450 23. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 703 000 euroa. Määrärahasta käytetään 2 802 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin, 1 676 000 euroa ulkomaisissa yliopistoissa palvelevien suomalaisten ulkomaanlehtoreiden ja vierailevien professorien sekä muiden ulkomailla toimivien opetushallintoviranomaisten, yhteensä enintään 47 henkilöä, palkkoja varten soveltuvin osin ulkomailla työskentelevien Suomen kielen ja kulttuurin yliopistonopettajien ohjesäännön mukaisesti ja ulkomailla tapahtuvan suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 144 000 euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 8 695 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 514 000 Muut toimintamenot 3 081 000 Yhteishankkeet 622 000 Apurahat ja avustukset 2 802 000 Suomen kielen ja kulttuurin opetus ulkomailla 1 676 000 Bruttotulot 992 000 Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet 370 000 Muut tulot, yhteishankkeet 622 000 Nettomenot 7 703 000 Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti kansainvälisen henkilövaihdon keskukselle vuodelle 2002 seuraavat tulos- ja palvelutavoitteet: Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn tavoitteena on edistää kansainvälistä vuorovaikutusta koulutuksessa ja työelämässä sekä kulttuuri- ja nuorisotoiminnan alueella. CIMO koordinoi ja toteuttaa stipendi- ja henkilövaihto-ohjelmia ja vastaa useiden Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta. CIMO järjestää ja kehittää toimialansa neuvonta- ja tietopalvelua sekä koulutusta ja markkinoi suomalaista koulutusta ulkomaalaisille. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opintojen neuvottelukunta tukee Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa sekä järjestää ulkomaisille yliopisto-opiskelijoille suomen kielen kursseja Suomessa. CIMO tukee suomalaisia oppilaitoksia uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien avautuessa eräille Keski- ja Itä-Euroopan maille. Yhteyksiä yritystoimintaan kehitetään henkilövaihdon keinoin sekä syvennetään erityisesti kansainvälisen harjoittelun suhteita oppilaitoksiin. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämistä tuetaan. Uuden tie- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

totekniikan hyväksikäyttöä lisätään edelleen tiedotuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa. EU:n nuoriso-ohjelman toteuttamiseen osallistutaan täysipainoisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyön kehittämiseen CIMOn uusien sidosryhmien, mm. yleissivistävän koulutuksen ja aikuiskoulutusorganisaatioiden sekä kulttuurin alan toimijoiden kanssa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 21 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä 169 000 euroa EU:n uusien koulutusohjelmien kansallisesta toimeenpanosta aiheutuvien lisäkustannusten johdosta. 2002 talousarvio 7 703 000 2001 talousarvio 7 344 430 2001 I lisätalousarvio 97 549 2000 tilinpäätös 7 226 531 24. Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 67 144 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös oppilasavustuksista aiheutuvien menojen sekä maksullisen kouluruokailun tarjoamisesta henkilökunnalle ja opetusharjoittelijoille aiheutuvien menojen maksamiseen. Opetusministeriö on asettanut harjoittelukouluille osana yliopistolaitosta seuraavat tulostavoitteet: Harjoittelukoulujen tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston kanssa. Harjoittelukoulut huolehtivat opetustyön laadusta sekä kehittävät opetusharjoittelua, opetusteknologian käyttöä sekä täydennyskoulutuspalveluja. Harjoittelukoulut toteuttavat osaltaan Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaa ja Suomalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen vuonna 2002 -ohjelmaa. Harjoittelukoulut sisällyttävät opetussuunnitelmiinsa kansainvälistymisen ja siihen kasvattamisen. Harjoittelukouluissa on vuonna 2002 keskimäärin 8 250 oppilasta, joista peruskouluasteella 6 000 ja lukiossa 2 250 oppilasta. Harjoittelukouluissa järjestetään noin 3 400 opettajaksi opiskelevan opetusharjoittelu. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 523 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Kuntien osuus harjoittelukouluissa annettavan opetuksen kustannuksiin, 13 888 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.40.30 mitoituksessa. 2002 talousarvio 67 144 000 2001 talousarvio 64 044 617 2001 I lisätalousarvio 1 373 086 2000 tilinpäätös 60 556 063 88. Osakkeiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 336 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Joensuun yliopiston toimesta valtiolle merkittävien Joensuun Tiedepuisto Oy:n osakkeiden hankintaan. Osakeyhtiön valtiolle kuuluvia osakkeita hallinnoi Joensuun yliopisto. Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukainen aluekehitysraha. Osakkeiden hankintaan on tarkoitus käyttää valtion omaisuuden myynnistä vuosina 2000 2003 saatavien tulojen käytöstä 26.5.2000 tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteella yliopistojen alueelliseen kehittämiseen osoitettua rahoitusta. 2002 talousarvio 336 000 2001 I lisätalousarvio 840 940 20. Ammattikorkeakouluopetus Ammattikorkeakoulut asettavat kehittämistoiminnan lähtökohdaksi valtioneuvoston 29.12.1999 hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 1999 2004 määritellyt suuntaviivat ja tavoitteet. Ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään työelämään ja kehittävät aktiivista rooliansa osana alueellista ja tarvittaessa valtakunnallista kehittämisstrategiaa pitäen tavoitteena kehittää elinkeinoelämää ja muuta työelämää sekä parantaa väestön hyvinvointia ja työllisyyttä. Koulutusta suunnataan kasvualoille, jotka vahvistavat kansallista innovaatiojärjestelmää ja kansainvälisen kilpailukykymme taloudellista, teollista ja kulttuurista pohjaa. Ammattikorkeakoulun keskimääräisen vuosiopiskelijamäärän arvioidaan vuonna 2002 olevan noin 102 000, josta 83 400 nuorten ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, 14 600 aikuisten tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja 4 000 suorittaa ammatillisia erikoistumisopintoja. Aloituspaikkoja vuonna 2002 on nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa 24 500 ja ammatillisessa opettajankoulutuksessa 1 445. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot käynnistetään ja niihin suunnataan erikoistumisopintojen kiintiöstä 300 aloituspaikkaa. Säätelyjärjestelmän avulla Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

huolehditaan siitä, että opiskelijamäärät pysyvät talousarvioesityksen tavoitteiden puitteissa. Ammattikorkeakouluista 7 on kunnan, 11 kuntayhtymän ja 11 yksityisen ylläpitämää. Opetusministeriö ja ammattikorkeakoulut panostavat erityisesti ammattikorkeakoulujen tukiohjelmaan (henkilöstön kehittäminen, kansainvälistäminen, kirjasto- ja tietopalvelut, tietotekniikan ja tietoverkkojen kehittäminen sekä ura- ja rekrytointipalvelut) sekä tutkimus- ja kehitystyöhön ja virtuaaliammattikorkeakouluun. Tietoteollisuuden koulutuksen ja tutkimuksen vuosina 1998 2002 toteutettavan lisätoimenpideohjelman toteuttamista jatketaan. Henkilöstön kehittämisessä yhtenä tavoitteena on, että vuonna 2002 noin 1 150 ammattikorkeakoulun opettajaa osallistuu maisteri-, lisensiaatti- tai tohtorikoulutukseen. Kansainvälistämisessä yhtenä pitkän aikavälin tavoitteena on, että kolmannes ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista on opiskellut tai harjoitellut ulkomailla vähintään kolmen kuukauden jakson. Vuoden 2002 tavoite on 6 500 opiskelijaa. Vaihdon tavoitteena on pitkällä aikavälillä vastavuoroisuus. Vuonna 2002 tavoitteena on, että ammattikorkeakouluissa opiskelee 3 300 ulkomaalaista opiskelijaa. Opettajavaihdossa pitkän aikavälin yhtenä tavoitteena on, että 20 % opettajista työskentelee ulkomailla vähintään kuukauden jakson. Vuonna 2002 tavoitteena on vastavuoroisesti 600 opettajan vaihto. Kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämisessä yhtenä pitkän aikavälin tavoitteena on, että ammattikorkeakoulut käyttävät vähintään 5 % käyttökustannuksistaan näihin palveluihin. Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksessa pyritään parantamaan ammatillista koulutusväylää etenevien pääsymahdollisuuksia ammattikorkeakouluopintoihin siten, että heidän osuutensa nousisi asteittain noin 35 %:iin uusista opiskelijoista. Avoin ammattikorkeakouluopetus vakiinnutetaan. Opiskelijamäärätavoite vuodelle 2002 on 10 400 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärät vuosina 2000 2002 Koulujen lkm Opiskelijoiden lukumäärä Opisk.määrän muutos 2002 2000 2001 2002 2001/2002 Kunnalliset ammattikorkeakoulut 18 53 350 68 400 70 400 2 000 Yksityiset ammattikorkeakoulut 11 35 050 30 800 31 600 800 Kaikki ammattikorkeakoulut yhteensä 1) 29 88 400 99 200 102 000 2 800 joista nuorten amk-tutkintoon johtava koulutus 70 450 80 600 83 400 2 800 ja aikuisten amk-tutkintoon johtava koulutus, jatkotutkinnot ja erikoistumisopinnot 17 950 18 600 18 600-22. Ammattikorkeakoululaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 4 886 000 euroa. Määräraha on tarkoitettu ammattikorkeakoulujen tietoyhteyksien ja -verkon (FUNET), korkeakoulukirjastojärjestelmien, ammattikorkeakoulujen seurannan ja arvioinnin tietokannan (AMKOTA), ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintajärjestelmän sekä ammattikorkeakoulujen muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 345 000 euroa tietoverkon (FU- NET) ja kirjastojärjestelmien kehittämiseen siirtona momentilta 29.20.30. 2002 talousarvio 4 886 000 2001 talousarvio 3 700 134 25. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 4 579 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakoulujen arvioinnista, ammattikorkeakoulututkimuksesta ja muista selvitys- ja kehittämishankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien 1) Opiskelijamäärät on ilmoitettu keskimääräisinä vuosiopiskelijoina. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15