Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon kuvapankki
Esityksen sisältö Hajakuormituksen vaikutukset: -jokiin -järviin -rannikkovesiin (Antti Räike) -ekologiseen tilaan -vedenlaatu -kasviplankton, vesikasvit, päällyslevät -pohjaeläimistö -kalat (Jukka Ruuhijärvi)
Pintavesien ekologisen tilan arviointi v. 2013 Lokakuu 2013, 2. VH suunnittelukierros: - Rannikko: Kaikki vesimuodostumat. - Järvet: 87 % pinta-alasta. - Joet: 51 % pituudesta (>10 km 2 v-a) = 35583 km. Jokien tila: Biologia Ekologinen tila Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Ei tietoa 1 % 1 % 22 % 10 % 20 % 51 % 16 % 24 % 8 % 44 % 3 % % luokitellusta jokipituudesta
Paineiden laajuus? Lokak. 2013, 2. VH-kierros Suomen joet: 70420 km (> 10 km 2 ) 34837 km (49 %): Ei arvioitu 35583 km (51 %): Ekologinen tila luokiteltu Hyvä (22960 km, 65 %) Tyydyttävä (12285 km, 35 %) Fys-kem ja HyMo -tilaluokka: 9 %* 16 % Fys-kem Hyvä, HyMo Hyvä Ei tietoa Fys-kem Hyvä. HyMo Hyvä? 10 % 33 % Fys-kem Hyvä, HyMo Tyyd. 44 % 44 % 12 % 29 % Fys-kem Tyyd., HyMo Tyyd. Fys-kem Tyyd., HyMo Hyvä 5 % Fys-kem Tyyd., HyMo =? 25 % 25 % 4 % 13 % Muu Fys-kem Tyydyttävä: 10869 km (31 %) luokitellusta jokipituudesta => 21511 km * Sis. ei tietoa
MaaMetseurannan tuloksia
Järvi-vm:n ekologinen tila Hy-Mo ka-els Fys-kem Kasviplankton Vesikasvit ja päällyslevät Pohjaeläimet Kalat med-els min-els min-els ka-els Vesikasvit Päällyslevät Litoraali Syvänne ka-els Ka-ELS ka-els ka-els + litor. a-klorofylli TTSO TT TT PICM BM Kok-BM PMA PMA PMA PMA Yksm Haitall. sinil. %-o. RI Särkik. BM-o. TPI Indik. l.
Joki-vm:n ekologinen tila Hy-Mo Fys-kem Kasviplankton Vesikasvit ja päällyslevät Pohjaeläimet (kosket) Kalat (kosket, FiFI) Vesikasvit (kehitteillä) Päällyslevät (kosket) TT PMA TT PMA TEPTh Lajilukum Herkkien lajien os. Kestävien lajien os. Särkikalojen tiheys Lohikalapoikasten tiheys
MaaMet-jokikohteiden tila Fys-kem HyMo (VEMU2)
MaaMet-järvikohteiden tila Fys-kem HyMo (VEMU2)
MaaMet: maankäytön vaikutusten seurantaa ja tutkimusta
Jokien kokonaisravinteet (kasvukausi) => Kokonaisfosforissa selkeä ero geologiatyyppien välillä. => Turvemaajoissa kokonaisfosfori osin humuksesta. Mutta liuenneen ja kokonaisfosforin välillä korrelaatio.
Jokien rauta ja kiintoaine (kasvukausi) => Raudassa selkeä ero geologiatyyppien välillä. => Turvemaajoissa rauta suurelta osin sitoutunut humukseen.
Jokien ekologisen tilan suhde peltoisuuteen => Suuri vaihtelu, mutta kaikki selkeästi merkitseviä. => Päällyslevillä voimakkain. => Kolme laatutekijää vähensi vaihtelua ja voimisti paineyhteyttä. => Tarkempi arvio tilasta. Hy/Tyyd: ~10-15 %.
Jokien hajakuormitus ja HyMo-muutos kumpi pahempi? Selkeä vaste hajakuormitukseen, ei juuri vastetta hydro-morfologisen tilan muutokseen. Turunen et al. käsikirjoitus, Friberg et al. 2013 (ed.) D3.1 Impacts of HyMo degradation on ecology. http://www.reformrivers.eu/results/deliverables
Järvien kokonaisravinteet (kasvukausi) => Suhteet maankäyttöön selkeästi heikommat kuin jokivesissä. => Järvissä sisäiset ainekierrot tärkeitä selittämään ravinteiden vaihtelua. - Raudalla ei ja kiintoaineella ei juuri yhteyttä v-a:een peltoisuuteen.
ELS pohjaeläimet ELS kalat ELS kasviplankton ELS vesikasvit ja päällyslevät Järvien ekologisen tilan suhde peltoisuuteen 1.2 1.0 r P -0.38 p 0.009 1.2 1.0 r P -0.56 p < 0.001 0.8 0.8 0.6 0.6 0.4 0.4 0.2 0.2 0.0 0.0 0 10 20 30 0 10 20 30 Peltojen osuus valuma-alueesta (%) Peltojen osuus valuma-alueesta (%) 1.2 1.0 r P -0.03 p 0.868 1.2 1.0 r P -0.21 p 0.163 0.8 0.6 0.4 0.2 0.0 0 10 20 30 Peltojen osuus valuma-alueesta (%) 0.8 0.6 0.4 0.2 0.0 0 10 20 30 Peltojen osuus valuma-alueesta (%) => Suuri vaihtelu, mutta kaikki selkeästi merkitseviä. => Useampi laatutekijä vähensi vaihtelua. 1.2 r P -0.42 p 0.004 Hy/Tyyd: ~5-10 %.
Syvänteiden pohjaeläimet ongelmallisia matalissa järvissä Syvänne-eläimistön vaihtelu suurta matalissa sekä vertailu- että kuormitetuissa järvissä. Myös matalissa vertailujärvissä esiintyy luonnostaa rehevyyttä suosivia lajeja (esim. Chironomus plumosus, Chaoborus flavicans). Jyväsjärvi, J., Aroviita, J. & Hämäläinen, H. 2012. Fundamental and Applied Limnology 180: 91 100.
Rantavyöhykkeen päällyslevät => Selkeä vaste järvien hajakuormitukseen ja ravinteisiin.
Yhteenveto ja johtopäätöksiä Biologiassa suuri vaihtelu, mutta myös vesikemiassa. => Jotta vesiensuojelutoimien aikaansaamia muutoksia voidaan havaita, tilaa seurattava paikallisesti ja ajallisesti kattavasti. Hajakuormitus merkittävä vesien tilaa huonontava tekijä ja MaaMet-seurantakohteet vain murto-osa Suomen vesistä. => Ekologisen tilan laaja-alainen mallinnus vahvemmin luokittelun ja asiantuntija-arvioinnin apuvälineeksi. Tulokset selkeitä, voimakas yhteys ravinteisiin ja maankäyttöön. Mutta pelkkä pelto-% ei riitä. => Jotta kunnostustoimia voidaan paremmin suunnitella, on paremmin ymmärrettävä vaikutusten ja (lähi)valuma-alueen maankäytön ja toimien väliset yhteydet. Metsätalouden vesistövaikutusten todentaminen vaikeaa. => Seurannan kehitys.