KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

Transkriptio

1 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 00

2

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO TUTKIMUSALUE AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET JA TARKASTELU Taksoniluku ja lajisto Yksilömäärä ja biomassa Havaintopaikkojen ekologinen tila JOHTOPÄÄTÖKSET...10 VIITTEET LIITTEET

4

5 Kalaosasto/JIT Kirjenumero 41/16 Lahden kaupunki, tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Vesijärvenkatu 11 C ALUSVEDEN HAPETUKSEN VAIKUTUKSET VESIJÄRVEN POHJAELÄIMISTÖÖN VUODEN 2015 TULOKSET 1. JOHDANTO Vesijärven Enonselällä havaittiin hapettomien alueiden kasvavan 2000-luvulle tultaessa. Vesijärven hapetus aloitettiin talvella Myllysaaren syvänteessä ja syksyllä 2009 pääsyvännealueelle asennettiin 8 kpl Mixox MD 1100-hapetinta (Kauppinen 2014). Esiselvitys pohjaeläimistön tilasta tehtiin vuonna 2009 (Hynynen & Salmelin 2010), ja hapetuksen vaikutusta syvännepohjaeläimistön tilaan on sen jälkeen seurattu vuosittain (Hynynen 2014). Tässä raportissa esitetään Vesijärven syvännepohjaeläimistön tulokset vuonna Tuloksia verrataan soveltuvasti vuosien tuloksiin, Vesijärven syvännepohjien tilan kehittymiseen. 2. TUTKIMUSALUE Vesi sijaitsee Lahden kaupungin ja Hollolan alueilla. Suomen vesistöaluejaottelussa Kymijoen vesistöalueen (14) Vesijärven valuma-alueella (14.24). Vesijärven pinta-ala on n. 108 km 2, keskisyvyys 6,1 m ja suurin syvyys 40 m. Vesi kuuluu suuriin vähähumuksisiin in (SVh). Järven väriarvo on ollut 2000-luvulla 1 metrin syvyydessä yleensä luokkaa mg PT/l ja päällysveden kokonaisfosforipitoisuus luokkaa 20 0 µg P/l. Enonselän syvänteessä on havaittu ajoittain voimakasta happivahjausta. Vuodelle 2015 seurantaan otettiin mukaan Vesijärven pohjoispään Paimelanlahden syvänteen näyteasema. Pohjaeläintutkimuksen havaintopaikat ovat esitettyinä kuvassa 1 ja taulukossa 1.. AINEISTO JA MENETELMÄT Pohjaeläinnäytteenotto ja näytteiden käsittely suoritettiin ympäristöhallinnon uusimpien ohjeiden (Meissner ym. 201) sekä näytteenottostandardin SFS 5076 (1989) mukaan 16. ja etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 0 ) PL 265, 101 Tampere

6 2 Kuva 1. Vesijärven pohjaeläintarkkailun havaintopaikat, mittasuhde(1:80 000). Taulukko 1. Vesijärven vuoden 2015 pohjaeläintarkkailun havaintopaikkojen tasokoordinaatit (ERTS-TM5FIN), syvyys ja näytteenottopäivämäärä. Näyteasema N-koord. E-koord. Syvyys (m) Pvm 1. Myllysaari ,-14, Vasikkasaari, syvänne ,7-22, Vasikkasaari, välisyvyys ,8-1, Lankisaari, syvänne ,-0, Lankisaari, välisyvyys ,-15, Enonselkä, syvänne ,4-29, Enonselkä, välisyvyys ,5-1, Enonsaari, syvänne ,9-19, Enonsaari, välisyvyys ,2-9, Karjusaari ,4-14, Paimelanlahti ,

7 Syvännenäytteet otettiin -noutimella, jonka näytepinta-ala on cm 2. Kultakin näyteasemalta nostettiin kolme rinnakkaisnäytettä, jotka seulottiin 0.50 mm:n seulalla. Seulos säilöttiin 70 % alkoholiin ja pohjaeläimet poimittiin myöhemmin laboratoriossa. Kvantitatiivisista näytteistä mitattiin ns. märkäbiomassa standardin SFS 5076 (1989) mukaan. Pohjaeläimet määritettiin vähintään Suomen ympäristöhallinnon asettamalle vähimmäistasolle (Meissner ym. 201). Syvännealueiden tuloksista laskettiin pohjaeläimistön tiheyden ja biomassan lisäksi taksoniluku sekä tiettyjen surviaissääsken toukkien suhteelliseen runsauteen perustuva Benthic Quality Index (BQI) (Wiederholm 1980). Ekologisen tilan luokittelua varten syvänneasemille laskettiin syvännepohjaeläinindeksi PICM (Profundal Invertebrate Community Metric) ja suhteellinen mallinkaltaisuus PMA (Percent Model Affinity) (Aroviita ym. 2012) (Liite 2.). Näytteenotosta vastasi Lahden seudun ympäristövalvonta, Malin ja Järveläinen. KVVY ry:n Laborantti Tarja Järvinen poimi ja punnitsi pohjaeläimet, ja hydrobiologi Jussi Iso-Tuisku teki lajimääritykset, aineiston analysoinnin ja raportoinnin. 4. TULOKSET JA TARKASTELU 4.1 Taksoniluku ja lajisto Taksoniluku vaihteli välisyvyyksissä välillä 8 11 ja syvänteissä välillä 6 9. Myllysaaren ja Karjusaaren välisyvyyksissä mitattiin tarkkailuvuosien ( ) korkeimmat taksoniluvut (11 lajia/ryhmää) molemmissa. Seurarannan aikana taksoniluku on välisyvyyksissä vaihdellut vuosien välillä. Paimelanlahden näyteasemalla taksoniluku oli 8. Syvänteissä on havaittavissa vähäistä trendiä taksoniluvun kasvamisesta vuosien välillä (Kuvat 1. ja 2.). Kuva 2. Pohjaeläimistön taksoniluku Vesijärven havaintopaikkojen välisyvyyksissä vuosina

8 4 Kuva. Pohjaeläimistön taksoniluku Vesijärven havaintopaikkojen syvänteissä vuosina Tarkkailualueen pohjaeläimistö koostui lähinnä surviaissääskistä ja harvasukasmadoista. Runsaslukuisimpia olivat harvasukasmadot Potamothrix/Tubifex ja paikoin myös Limnodrilus sp. sekä surviaissääskistä Procladius ja Chironomus plumosus-tyyppi, kaikki tyypillisiä huonohappisen ja rehevän pohjan lajeja, jotka ovat dominoineet pohjaa koko tarkkailun ajan. C. plumosus-tyyppi runsastui voimakkaasti vuodesta 2009 vuoteen 2011, jonka jälkeen sen tiheydet ovat laskeneet. Vuonna 2015 C. plumos-tyyppi esiintyi yleisesti vähäisesti harvempana kuin Paimelanlahden välisyvyys oli lajistoltaan Vesijärven muiden syvännealueiden kaltainen sillä erotuksella, että siellä esiintyi Sulkasääsken toukkia (Chaoborus flavicans) melko runsaasti (40 yks/m²) (Liite 1.) 4.2 Yksilömäärä ja biomassa Pohjaeläimistön tiheys vaihteli välisyvyyksissä välillä yks/m 2 ja syvänteissä välillä yks/m 2. Paimelanlahden näyteaseman pohjaeläintiheys (871 yks/m²) oli samaa tasoa tutkimusalueen muiden näyteasemien kanssa. Suuria muutoksia välisyvyyksien pohjaeläintiheyksissä ei havaittu, vaan tiheydet olivat lähellä seurannan keskiarvoja. Syvänteiden pohjaeläintiheydet olivat vuonna 2015 seurannan alhaisimmat kauttaaltaan (Kuvat 4. ja 5.). Tarkkailun suurimmat pohjaeläintiheydet ja biomassat mitattiin vuonna 2012 Lankisaaren ja Enonselän havaintopaikoilla erityisesti harvasukasmatojen ja C. plumosus-tyypin runsauden vuoksi. Vuonna 2015 erityisesti Lankisaaren molemmissa syvyyksissä biomassat olivat suuria, samoin Enonselän molemmilla näyteasemilla. Välisyvyyksissä mitattiin aikaisempia vuosia suurempia biomassoja (Kuvat 6. ja 7.).

9 5 Kuva 4. Pohjaeläimistön tiheys Vesijärven havaintopaikkojen välisyvyyksissä vuosina Kuva 5. Pohjaeläimistön tiheys Vesijärven havaintopaikkojen syvänteissä vuosina

10 6 g/m Vesi, välisyvyys Myllysaari Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Karjusaari Paimelanlahti Kuva 6. Pohjaeläimistön biomassa Vesijärven havaintopaikkojen välisyvyyksissä vuosina g/m 2 V Vesi, syvänne Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Kuva 7. Pohjaeläimistön biomassa Vesijärven havaintopaikkojen syvänteissä vuosina Havaintopaikkojen ekologinen tila Pohjanlaatuindeksi BQI (Benthic Quality Index) vaihteli välisyvyyksissä välillä 1,20 1,62 ja syvänteissä välillä 1,28 1,44.. Indeksi ilmensi kaikilla havaintopaikoilla hyvin rehevää pohjaa kuten aiemminkin, muutokset olivat pieniä, mutta keskimäärin korkeimmat arvot mitattiin kuitenkin vuonna 2015 (Kuvat 8. ja 9.).

11 7 Välisyvyys, BQI vuosina ,00 1,50 1,00 Myllysaari Vasikkasaari Lankiluoto Enonselkä Enonsaari Karjusaari Paimelanlahti ka Kuva 8. Vesijärven tutkimusalueen välisyvyyksien pohjanlaatuindeksi BQI (Benthic Quality Index) vuosina ,00 Syvänne, BQI vuosina ,50 1,00 Vasikkasaari Lankiluoto Enonselkä Enonsaari ka Kuva 9. Vesijärven tutkimusalueen syvänteiden pohjanlaatuindeksi BQI (Benthic Quality Index) vuosina Syvänteiden ekologisen tilan luokittelemiseksi laskettiin kullekin havaintoasemalle prosenttinen mallinkaltaisuus PMA (Percent Model Affinity) ja syvännepohjaeläinindeksi PICM (Profundal Invertebrate Community Metric). Prosenttisen mallinkaltaisuuden mukaan havaintopaikkojen ekologinen tila oli vuonna 2015 enimmäkseen hyvä tai tyydyttävä, välttävä luokka mitattiin Lankisaaren näyteasemalla. Vuonna 2015 tilanne oli suunnilleen sama kuin vuonna Paimelanlahdella PMA oli hyvä.

12 8 Välillä PMA-indeksi oli pienempi ja huonoimmillaan vuonna 2012, jolloin se oli kaikissa syvänteissä välttävä (Taulukko 2.). Taulukko 2. PMA-indeksi Vesijärven havaintopaikoilla vuosina E = erinomainen, Hy = hyvä, T = tyydyttävä, V = välttävä, Hu = huono. Välisyvyydet Alue Myllysaari Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Karjusaari Paimelanlahti 2009 Hy Hy Hy E T Hy T Hy T Hy Hy T T Hy T T Hy T T V V V T T Hy V Hy T T Hy Hy Hy Hy Hy T Hy Hy Hy Hy Hy T Hy Hy Syvänteet Alue Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari 2009 Hy T T Hy 2010 Hy Hy T Hy 2011 T T T T 2012 V V V V 201 Hy T T Hy 2014 Hy T T Hy 2015 T V Hy Hy Syvännepohjaeläinindeksin (PICM) mukaan havaintopaikkojen ekologinen tila oli vuonna 2015 useimmiten tyydyttävä, poikkeuksena Enonsaaren välisyvyys (hyvä) ja Paimelanlahti (välttävä) (Taulukko.). PICM-indeksin arvo on vaihdellut erilailla eri havaintopaikoilla, mutta yleinen trendi on ollut indeksien lasku vuodesta 2009 vuoteen 2011 ja sen jälkeen on tapahtunut pientä nousua. Tutkimusalueen näyteasemien syvänteiden PICM oli vuonna 2015 oli mittaushistorian suurin (Kuvat 8, ja 9.). Taulukko. Vesijärven tutkimusalueen näyteasemien välisyvyyksien ja syvänteiden ekologiset laatuluokat PICM-indeksin perusteella vuonna Indeksi voi saada arvoja 0-5 välillä (huono-erinomainen). Arvoja verrataan johdettuihin kohtaisiin PICM-luokkarajoihin. Näyteasema välisyvyys Myllysaari Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Karjusaari Paimelanlahti Näytteenottosyvyys (m) 14,0 14,0 1,5 14,0 10,8 14,0 1,0 PICM, havaittu arvo 1,026 0,989 0,974 0,845 1,164 0,798 0,742 PICM, vertailuarvo (Malli 1): 1,992 1,97 1,94 1,954 1,808 1,954 1,914 (Malli 2): PICM, luokkarajat E/Hy 1,594 1,579 1,547 1,56 1,446 1,56 1,51 Hy/T 1,195 1,184 1,161 1,172 1,085 1,172 1,149 T/V 0,797 0,789 0,774 0,782 0,72 0,782 0,766 V/Hu 0,98 0,95 0,87 0,91 0,62 0,91 0,8 Syvännepohjaeläinindeksi (PICM) tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä hyvä tyydyttävä välttävä

13 9 Näyteasema syvänne Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Näytteenottosyvyys (m) 22,0 29,0 2,0 19,5 PICM, havaittu arvo 0,904 0,991 0,884 0,877 PICM, vertailuarvo (Malli 1): 2,21 2,44 1,954 2,151 PICM, luokkarajat E/Hy 1,785 1,947 1,56 1,721 Hy/T 1,9 1,460 1,172 1,291 T/V 0,892 0,974 0,782 0,860 V/Hu 0,446 0,487 0,91 0,40 Syvännepohjaeläinindeksi (PICM) tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä Kuva 8. Vesijärven välisyvyyksien ekologinen tila vuosina PICM-indeksin avulla arvioituna. Asteikko: huono (0 0,4), välttävä (0,4 0,8), tyydyttävä (0,8 1,2), hyvä (1,2 1,6), erinomainen (>1,6). Kuva 9. Vesijärven syvänteiden ekologinen tila vuosina PICM-indeksin avulla arvioituna. Asteikko: huono (0 0,45), välttävä (0,45 0,89), tyydyttävä (0,89 1,4), hyvä (1,4 1,79), erinomainen (>1,79).

14 10 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Vesijärven pohjaeläimistö ilmentää syvänteiden ja välisyvyyksien heikkoa tilaa. Chironomus plumosus-tyyppi on selvästi taantunut huippuvuodesta 2011, mutta pohjaeläimistön valtalajit ovat pysyneet samoina (Potamothrix/Tubifex, Limnodrilus, Procladius ja C. plumosus-t.). Paimelanlahdessa esiintyy äsken mainittujen valtalajien lisäksi huonoissa happioloissa selviytyvä sulkasääsken toukka. Taksoniluku on pääsääntöisesti pysynyt samanlaisena välisyvyyksissä ja vähäisesti kohonnut paikoin syvänteissä vuodesta 2009 vuoteen Tiheydet olivat vuonna 2015 välisyvyyksissä yleensä melko lähellä vuoden 2009 tasoa, ja syvänteissä laskeneet vähäisesti. Sen sijaan biomassat olivat vuonna 2014 ja 2015 erityisesti syvänteissä moninkertaisia vuoteen 2009 verrattuna. Pohjanlaatuindeksi BQI ilmensi kaikilla havaintopaikoilla hyvin rehevää pohjaa kuten aiemminkin. Indeksin korkeimmat keskimääräiset arvot mitattiin vuonna Prosenttisen mallinkaltaisuuden (PMA) mukaan havaintopaikkojen ekologinen tila oli vuonna 2014 hyvä tai tyydyttävä, välttävä ainoastaan Lankisaaren syvänteessä. PMA oli yleisesti samankaltainen vuonna 2015 kuin Syvännepohjaeläinindeksin (PICM) mukaan havaintopaikkojen ekologinen tila oli vuonna 2015 useimmiten tyydyttävä. Vuonna 2015 mitattiin korkeimmat PICM-arvot, mutta ekologiseen luokkaan tällä ei ollut vaikutusta. PICM oli alhaisin vuonna 2011, minkä jälkeen arvoissa on tapahtunut pientä nousua. Hapetus ei ole toistaiseksi parantanut syvänteiden ja välisyvyyksien ekologista tilaa. Lieviä merkkejä syvänteiden tilan kohentumisesta ovat kaikkien käytettyjen indeksien (BQI, PMA ja PICM) pieni kasvu parina viime vuotena sekä ravinteikasta pohjaa suosivan ja huonoja happioloja sietävän C. plumosustyypin taantuminen. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Hydrobiologi, FM Jussi Iso-Tuisku Hyväksynyt: Osastonjohtaja Olli Piiroinen

15 11 VIITTEET Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväs, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012. Hynynen, J. 2014: Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön Vuoden 201 tulokset. Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 58/2014. Hynynen, J & Salmelin, J. 2010: Vesijärven ja Työtjärven (, Hollola) pohjaeläimistö v Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 120/2010. Kauppinen, E. 2014: Vesijärven Mixox-hapetus vuonna Vuosiraportti. Vesi-Eko Oy. Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S. M., Kuoppala, M., Mykrä, H. ja Vuori, K-M. 2012: Jokien ja en biologinen seuranta näytteenotosta tiedon tallentamiseen. - Moniste, versio SFS 1989: SFS Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto -noutimella pehmeiltä pohjilta. - Suomen standardisoimisliitto. Wiederholm, T. 1980: Use of benthos in lake monitoring. J. Wat. Pollut. Cont. fed. 52:57-54.

16 12 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Myllysaari LIITE 1. Pohjaeläimistön tiheys (yks/m²) ja biomassa (g WW/m²) Vesijärven havaintopaikoilla Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Potamothrix/Tubifex ,8 592, 125,6 Arcteonais lomondi 2 1 2,4 4,84 4,84 MOLLUSCA ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina ,4 150,99 40,2 CRUSTACEA Asellus aquaticus 1 1 0,8 11,61 20,12 INSECTA EPHEMEROPTERA Baetis rhodani 1 1 0,8 11,61 20,12 DIPTERA Chironomidae Procladius ,8 01,97 106,45 Chironomus dissidens 1 1 0,8 11,61 20,12 Chironomus neocorax 1 1 0,8 11,61 20,12 Chironomus plumosus-t ,6 197,44 72,5 Chironomus thummi-t ,14 20,12 Polypedilum nubeculosum 1 1 0,8 11,61 20,12 Summa ,8 11,91 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 11 14

17 1 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi,Vasikkasaari, välisyvyys 14,0-14,5 Vesi,Vasikkasaari, syvänne ,5-22, Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² 1 2 yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus ,22 19,7 Potamothrix/Tubifex ,6 255,52 55, ,8 60,05 22 Arcteonais lomondi ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina 2 2 1,9 2,2 40, ,5 255,52 112,01 INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius ,1 6,82 5, ,46 5,22 Chironomus dissidens ,9 2,2 20, , 11,61 20,12 Chironomus neocorax 2 1 2,8 4,84 4, , 11,61 20,12 Chironomus plumosus-t ,8 209, , 150,99 5,22 Chironomus thummi-t ,1 162,6 40, , 58,07 72,5 Cryptochironomus 1 1 0,9 11,61 20, , 11,61 20,12 Cryptochironomus ussouriensis 1 1 0,9 11,61 20,12 Polypedilum nubeculosum ,5 2,2 20,12 Summa ,74 4, ,15 171,88 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 10 9 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi Lankisaari, välisyvyys 1, - 1,5 Vesi, Lankisaari, syvänne ,5-0, Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² 1 2 yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus ,5 67,64 266,12 Potamothrix/Tubifex ,4 452,96 92,19 Arcteonais lomondi ,2 40,2 MOLLUSCA GASTROPODA Valvata macrostoma ,61 20,12 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina 2 5 5,1 58,07 5, ,6 220,67 72,5 INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius ,1 127,76 20, ,2 116,14 72,5 Chironomus dissidens ,46 20,12 Chironomus neocorax ,61 20,12 Chironomus plumosus-t , 290,6 72, ,2 24,9 120,7 Chironomus thummi-t ,1 127,76 5, ,7 150,99 87,69 Cryptochironomus 1 1 0,8 11,61 20,12 Summa ,8 251, ,96 475,62 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina)

18 14 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Enonselkä, välisyvyys 1,5-14,5 Vesi, Enonselkä, syvänne ,0-2, Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² 1 2 yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus 2 2 1,6 2,2 40, ,4 69,69 69,69 Potamothrix/Tubifex ,48 210, ,1 476,19 412,76 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina ,7 127,76 80, , 557,49 125,6 INSECTA DIPTERA Chironomidae Tanypus vilipennis 1 1 0,7 11,61 20,12 Procladius ,8 174,22 125, ,8 19,7 69,69 Chironomus dissidens ,6 2,2 20,12 Chironomus plumosus-t ,2 106, ,22 6 Chironomus thummi-t ,5 81, 20, ,8 19,7 4,84 Cryptochironomus 1 1 0,8 11,61 20, ,7 11,61 20,12 Summa ,0 425, ,56 28,78 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 8 8 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Enonsaari, välisyvyys 1-10,8 Vesi, Enonsaari, syvänne , - 19,5 Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² 1 2 yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus ,4 19,7 69, ,4 2,2 40,2 Potamothrix/Tubifex , 92,92 72, ,7 406,5 72,5 INSECTA DIPTERA Chironomidae Tanypus vilipennis 1 1 1,2 11,61 20,12 Procladius ,2 174,22 69, ,6 220,67 20,12 Monodiamesa bathyphila 1 1 1, 11,61 20,12 Chironomus dissidens ,6 2,2 20,12 Chironomus neocorax 1 1 1, 11,61 20,12 Chironomus plumosus-t ,4 19,7 125, ,9 174,22 92,19 Chironomus thummi-t ,7 69,69 4, ,9 116,14 112,01 Cryptochironomus ,8 116,14 5, ,4 2,2 20,12 Glyptotendipes ,8 116,14 5,22 Polypedilum nubeculosum 1 1 1, 11,61 20,12 Summa ,92 09, , Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina)

19 17 Märkäpaino Paikan nimi Vesi, Enonselkä, välisyvyys Vesi, Enonselkä, syvänne Vesi, Enonsaari, välisyvyys Vesi, Enonsaari, syvänne Vesi, Karjusaari Vesi, Paimelanlahti Kunta Hollola Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] 1,5-14,5 29,0-2,8 1-10,8 19, - 19,5 1,8-14,0 1 Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Näytteet gww Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet gww Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet gww Summa %-osuus Keski arvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keski arvo Keskihajonta Näytteet gww Summa %-osuus Keski arvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,19 0,19 0,48 0,71 45,9 8,491,16 0,4 0,279 0,458 1,077 54, 12,509,171 0,0 0,04 0,024 0,1 16,1 1,158 0,6 0,092 0,052 0,06 0,20 25,2 2,61 0,75 0,012 0,022 0,008 0,042 5,8 0,489 0,249 0,006 0,002 0,005 0,01 4,8 0,152 0,066 ARTHROPODA ARACHNIDA ACARINA 0,011 0, ,02 1, 0,2 0,2 0,024 0,01 0,029 0,08 4,2 0,961 0,125 INSECTA DIPTERA Chaoboridae Chaoboridae 0,002 0,002 0, 0,027 0,046 0,044 0,054 0,047 0,146 52,9 1,69 0,178 Chironomidae Chironomidae 0,156 0,92 0,29 0,841 52,8 9,772 4,11 0,20 0,21 0,01 0,825 41,6 9,585 2,206 0,1 0,115 0, ,9 6,028 4,28 0,21 0,194 0,178 0,60 74,8 6,998 0,96 0,216 0,205 0,26 0,681 9,9 7,906 1,011 0,049 0,025 0,044 0,117 42,4 1,55 0,444 Summa ,642 1, ,497 5, ,61 0,788 1, ,055,959 0,46 0,158 0,115 0, ,186 4,277 0,24 0,245 0,27 0, ,59 1,662 0,228 0,229 0,268 0, ,422 0,794 0,099 0,081 0,096 0, ,197 0,2 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 2 2

20 18 LIITE 2. Järvisyvänteille kehitetty syvännepohjaeläinindeksi PICM (Profundal Invertebrate Community Metric), joka perustuu 46 pohjaeläintaksonin esiintymiseen ja näille lajeille annettuihin indikaattoripistearvoihin (Aroviita ym. 2012).