Liikenne Espoossa 29 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö 9.4.21
ESIPUHE Tässä raportissa esitetään Espoon tie- ja katuverkon ajoneuvoliikenteen liikennemäärät, jalankulkija- ja pyöräilijälaskentojen tulokset sekä tietoja joukkoliikenteen matkustajamääristä vuonna 29. Raportissa on esitetty ajoneuvoliikenteen vuonna 29 lasketut tie- ja katupoikkileikkausten liikennemäärät sekä laskettujen liittymien kääntyvien virtojen liikennemäärät. Pyöräilijälaskennat on esitetty raportissa kohteittain ja jalankulkija- sekä pyöräilijälaskentojen tulokset rantaraitin osalta. Lisäksi raportissa on analysoitu liikennemäärien kehitystä sekä esitetty tietoa liikenteen kausivaihteluista. Raporttiin on lisätty myös joukkoliikenteen tietoja Espoossa. Raportin on laatinut kaupunkisuunnittelukeskuksen liiken nesuun nitteluyksikön yleissuunnittelun ja tutkimuksen vastuualue. Tutkimuksiin ja raportin laadintaan ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Petri Suominen Risto Tetri Eero Rouhiainen Heini Peltonen Reijo Simola Seija Lumme Tuula Nykänen Hannamari Hänninen Sampsa Räsänen Aulis Palola Heljä Pirkkamaa suunnittelupäällikkö tutkimusteknikko liikenneinsinööri suunnitteluinsinööri tutkimusavustaja tutkimussihteeri suunnitteluavustaja suunnitteluavustaja media-assistentti liikenneinsinööri kesätyöntekijä Lisätietoja antaa Risto Tetri, puh. (9) 8162 4235 tai etunimi.sukunimi@espoo.fi. Raportti on myös pdf- muodossa Espoon kaupungin internet-sivuilla www.espoo.fi/kaavoitus. Kansikuva: Kuvaaja: Julkaisija: Siltakatu ja kauppakeskus Entresse Espoon keskuksessa. Tuula Nykänen Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö PL 43 27 ESPOON KAUPUNKI Puhelin (9) 816 21 Faksi (9) 816 2416 Internet espoo.fi/kaavoitus ISBN: Liikenne Espoossa 29 (nid) ISBN 978-951-857-575- Liikenne Espoossa 29 (pdf) ISBN 978-951-857-576-7 2 Liikenne Espoossa 29
SISÄLLYSLUETTELO sivu ESIPUHE 2 TIIVISTELMÄ - SAMMANDRAG 4 JOHDANTO 6 PERUSTIETOJEN KERÄYS 7 Ajoneuvolaskennat 7 Jalankulkija- ja pyöräilijälaskennat 7 Joukkoliikenteen matkustajalaskennat 7 TAUSTATIEDOT 8 Asukas- ja automäärät Espoossa 1.1.21 8 Muutokset liikenneverkossa 29 8 Merkittävimmät joukkoliikenteen linjastomuutokset 8 LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS JA VAIHTELU 1 Liikennemäärien kehitys 28 29 1 Liikennemäärien kehitys 1999 29 14 Liikenteen vaihtelu vuonna 29 18 Liikennesuorite 29 19 LIIKENNE MAANTEILLÄ, PÄÄKADUILLA JA RANTARAITILLA 2 Ajoneuvoliikenteen kehitys maanteillä ja pääkaduilla 2 Kävelyn ja pyöräilyn kehitys rantaraitilla 2 Väylähankkeiden vaikutukset liikennemääriin 21 MUITA LASKENTATULOKSIA 24 Koulureittikohteet 24 Pyöräilykypärän käyttö 25 Liittymälaskennat 25 Liitteet Liite 1 Kiinteät autoliikenteen liikennelaskentapisteet Liite 2 Vuosina 24 27 tehdyt erillistarkastelut Liite 3 Jalankulkijoiden ja polkupyörien laskentapisteet Liite 4 Pyöräilijämäärät silmukkapisteissä 29 Liite 5 Autoliikenne silmukkapisteissä 1999 29 Liite 6 Pyöräilijälaskennat Espoossa vuosina 26 29 Liite 7 Syksyn 29 keskimääräinen arkivuorokausiliikenne Liite 8 Raskaan liikenteen osuus syksyn arkivuorokausiliikenteestä Liite 9 Liikennemäärämuutokset syksystä 28 syksyyn 29 Liite 1 Liittymälaskentojen tulokset ja liittymien liikennemäärät 29 Taulukot Taulukko 1 Syksyn keskimääräiset liikennemäärät laskentalinjoilla 1994 29 Taulukko 2 Liityntäpysäköinti 1999 29 Taulukko 3 Liikennemäärät Nuijalantien ympäristössä 26 29 Taulukko 4 Koululaislaskentojen tulokset sekä koululaisten kypäränkäyttö Kuvat Kuva 1 Espoon asukasmäärä 197 21 Kuva 2 Autojen määrä Espoossa 197 21 Kuva 3 Autotiheys Espoossa 197 21 Kuva 4 Työmaat ja muutokset liikenneverkossa 29 Kuva 5 Syksyn keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) 29 ja muutos 28 29 Kuva 6 Pyöräilijämäärät arkisin kesällä Espoon laskinpisteissä 27 29 Kuva 7 Joukkoliikenteen nousijamäärät Espoon pysäkeiltä ja asemilta 29 Kuva 8 Liikennemäärien kehitys laskentalinjoilla 1989 29 Kuva 9 Jalankulkija- ja pyöräilijämäärien kehitys eräissä kohteissa 2 29 Kuva 1 Pyöräilyn ja jalankulun kehitys 1999 29 Kuva 11 Joukkoliikenteen nousijamäärät Espoon pysäkeillä ja asemilla 1999 29 Kuva 12 Asukasmäärän ja kulkutapojen kehitys Kuva 13 Keskimääräisen arkivuorokausiliikenteen suhde viikon 37 kavl:een Kuva 14 Pyöräilyn tuntijakaumia eräissä silmukkapisteissä Kuva 15 Pyöräilyn kausivaihtelu Länsiväylällä huhti elokuussa 29 Kuva 16 Liikennesuorite 29 Kuva 17 Asukkaiden ja autojen määrä sekä liikennesuorite Espoossa 1991 21 Kuva 18 Jalankulkija- ja pyöräilijälaskennat rantaraitilla 21 29 Kuva 19 Kypärän käyttö eri kellonaikoina 27 29 Kuva 2 Liittymälaskennat 29 Liikenne Espoossa 29 3
TIIVISTELMÄ Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 29 liikennemääriä. Ajoneuvoliikenteen ja joukkoliikenteen matkojen osalta määrät ovat syksyltä, kävelyn ja pyöräilyn osalta kesältä. Vuonna 29 Espoossa tehtiin ajoneuvoliikennelaskennat laskentakojeilla noin 2 poikkileikkauksessa, lisäksi liikennemäärätietoja saatiin noin 5 poikkileikkauksesta, jossa oli liikennevalot. Liittymien liikennevirrat laskettiin käsin yhdestä liittymästä. Lisäksi raportissa on esitetty korjatut tiedot yhdestä käsin tehdystä liittymälaskennasta vuodelta 28. Espoossa laskettiin vuonna 29 jalankulkijoita ja pyöräilijöitä 56 paikassa yhteensä 62 laskentaa aamu- tai iltapäivällä tai päivällä, ja lisäksi pyöräilyä laskimilla seitsemässä pysyvässä laskentapaikassa noin neljän kuukauden ajan. Laskennat kohdistettiin pitkän matkan yhteyksiä palveleville pyöräteille, rantaraitille, eräille koulureiteille, poikittaislinjalle sekä kaupungin länsi- ja itärajalle. Syksystä 28 syksyyn 29 ajoneuvoliikenne kasvoi Espoossa kojelaskentojen mukaan,4 %. Liikennemäärä kasvoi Tiehallinnon yleisillä teillä keskimäärin,7 % ja väheni Espoon katuverkolla keskimäärin,7 %. Espoon asukasmäärä kasvoi vastaavana aikana 1,2 % ja autokanta 1,7 %. Viimeisen kymmenen vuoden aikana autoliikenne on kasvanut lähinnä pääväylillä. Eräiden Mankkaan, Tapiolan ja Olarin kokoojakatujen liikenteestä on siirtynyt Kehä II:lle jopa puolet. Kaiken kaikkiaan autoliikenne on kasvanut suunnilleen samaa vauhtia kuin Espoon asukasmäärä. Laskentakohteissa kypärää käytti 6 % kaikista pyöräilijöistä, edellisvuonna 56 %. Kypärän käyttö on lisääntynyt kaikkina laskenta-aikoina edellisestä vuodesta. Joukkoliikenteen nousujen määrä busseissa väheni vuodesta 28 vuoteen 29 noin 4 %. Nousujen määrä oli silti toiseksi korkein kaupunkirataliikenteen aloittamisen jälkeen. YTV:n ajovuodelle 21 211 laatiman liikennöintisuunnitelmaluonnoksen mukaan koko vuoden nousujen määrä Espoon sisäisillä linjoilla kasvoi vajaan prosentin edellisestä vuodesta. Syksyllä 29 Espoon rautatieasemilta nousi juniin arkivuorokautena noin 21 1 matkustajaa. Keväällä 28 luku oli noin 2 1 ja syksyllä 27 noin 21 3. Nousujen määrä on siis pysynyt muutaman vuoden suunnilleen samalla tasolla. Joukkoliikenteen nousijamäärät Espoossa ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa reilut 16 %. Junamatkojen määrä on yli kaksinkertaistunut ja bussien käyttö on lisääntynyt noin kahdeksan prosenttia. Joukkoliikenteen käyttö lisääntyi vuosituhannen alussa ja vuosina 27 28 nopeammin kuin asukasmäärä kasvoi, mutta muuten joukkoliikenteen käyttö on jäänyt asukasmäärän kasvusta jälkeen. Asiasanat: liikennelaskenta, jalankulku, pyöräily, kevyt liikenne, joukkoliikenne, autoliikenne Suoritteen laskentatapaa uudistettiin, joten uudet luvut eivät ole suoraan verrannollisia aikaisempiin. Suoritteen muutoksen määrittämistä varten suorite laskettiin uudella menetelmällä myös vuodelle 28. Uudella tavalla laskettu suorite oli vajaan prosentin suurempi kuin aiemmalla tavalla laskettu. Ero johtuu muun muassa tietojen tarkentumisesta. Vuodesta 28 vuoteen 29 suorite kasvoi noin puoli prosenttia. Pyöräilijämäärä kaupunkikeskuksissa kasvoi keskimäärin 24 % edellisenä vuonna havaitusta ja pitkän matkan yhteyksillä pyöräilijämäärät kasvoi vertailutietojen mukaan 22 % edellisenä vuonna havaitusta. Jalankulkijamäärät keskuksissa kasvoivat keskimäärin 16 %. Pyöräilyn ja jalankulun määrä vaihtelee vuosittain ja vuoden aikana niin paljon, että selkeää trendiä on vaikea löytää. Pyöräilijämäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa sekä keskuksissa että keskusten välisillä pyöräteillä jopa 5 %. Jalankulkijamäärä keskuksissa on lisääntynyt kymmenessä vuodessa yli 1 %. Kehitys ei kuitenkaan ole ollut kaikissa keskuksissa samansuuntainen. Kilon aseman seutu radan eteläpuolelta. 4 Liikenne Espoossa 29
SAMMANFATTNING I denna rapport granskas trafikmängderna för år 29. Trafikmängderna för resorna i fordons- och kollektivtrafiken är från hösten och för gång- och cykelresorna från sommaren. År 29 räknades fordonstrafiken i Esbo maskinellt i cirka 2 tvärsektioner. Dessutom erhölls i cirka 5 tvärsektioner trafikmängder från trafikljusen. Trafikströmmarna räknades för hand i en anslutning. Dessutom har man i rapporten presenterat korrigerade uppgifter för en anslutning som räknades för hand 28. År 29 räknades fotgängare och cyklister i 56 punkter i Esbo. Totalt utfördes 62 räkningar under morgonen, dagen eller eftermiddagen. Därtill räknades cykeltrafiken maskinellt i sju permanenta räkningspunkter i cirka fyra månaders tid. Räkningarna utfördes på cykelvägar som tjänar långväga färder, strandpromenaden, några skolrutter, tvärlinjen samt stadens väst- och östgräns. Från hösten 28 till hösten 29 ökade fordonstrafiken i Esbo med,4 % enligt den maskinella räkningen. På vägförvaltningens allmänna vägar ökade trafiken med i medeltal,7 % och på gatunätet i Esbo minskade trafiken med i medeltal,7 %. Under motsvarande period ökade befolkningen i Esbo med 1,2 % och bilparken med 1,7 %. Under de senaste tio åren har biltrafiken ökat närmast på huvudlederna. Av trafiken på en del av matarlederna i Mankans, Hagalund och Olars har till och med hälften flyttat till Ring II. Sammantaget har biltrafiken ökat i ungefär samma takt som befolkningen i Esbo. Beräkningen av trafikarbetet förnyades och de nya siffrorna är därför inte direkt jämförbara med de tidigare. För att bestämma förändringen i trafikarbetet räknades även trafikarbetet för år 28 med den nya metoden. Trafikarbetet blev med det nya beräkningssättet en knapp procent större än med det tidigare beräkningssättet. Skillnaden beror bland annat på att data har preciserats. Från år 28 till år 29 ökade trafikarbetet med cirka en halv procent. Antalet cyklister i stadscentra ökade med i medeltal 24 % från det året innan observerade och på de långväga förbindelserna ökade antalet cyklister enligt jämförelsedata med 22 % från det året innan observerade. Antalet fotgängare i centra ökade med i medeltal 16 %. Antalet fotgängare och cyklister varierar från år till år och under ett år så mycket, att det är svårt att finna en klar trend. På tio år har antalet cyklister ökat med upp till 5 % både i centra och på cykelvägarna mellan centra. På tio år har antalet fotgängare i centra ökat med över 1 %. Utvecklingen har dock inte varit likadan i alla centra I räkningspunkterna använde i medeltal 6 % av cyklisterna cykelhjälm, året innan 56 %. Användningen av cykelhjälm har ökat under alla räkningstidpunkter från året innan. Antalet påstigningar i busstrafiken minskade med cirka 4 % från år 28 till år 29. Antalet påstigningar var ändå det näst största efter att stadsbanetrafiken påbörjades. Enligt utkastet till trafikeringsplan som SAD har utarbetat för trafikeringsåret 21-211 ökade antalet påstigningar på de interna linjerna i Esbo under hela året med en knapp procent från året innan. Hösten 29 steg cirka 21 1 passagerare per vardagsdygn på tågen på järnvägsstationerna i Esbo. Våren 28 var påstigningarna cirka 2 1 och hösten 27 cirka 21 3. Antalet påstigningar har således några år bibehållits på samma nivå. På tio år har påstigningarna i kollektivtrafiken i Esbo ökat med drygt 16 %. Antalet tågresor har över fördubblats och användningen av buss har ökat med cirka åtta procent. Användningen av kollektivtrafik ökade i början av årtusendet och åren 27-28 snabbare än befolkningen ökade, men annars har användningen av kollektivtrafik släpat efter befolkningsökningen. Ämnesord: trafikräkning, gångtrafik, cykling, lätt trafik, kollektivtrafik, biltrafik Kuvaaja: Tuula Nykänen Liikenne Espoossa 29 5
JOHDANTO Espoossa on tehty koko kaupungin alueen käsittävä ajoneuvoliikenteen liikennelas ken ta 196 1994 joka toinen vuosi ja vuodesta 1995 lähtien joka vuosi. Laskennan avulla on seurattu tie- ja katu verkon kuormitus ta sekä liikennemäärien kehitys tä. Ajoneuvoliikenteen liikennelaskentojen tuloksia tarvitaan mm. kaavoitushankkeissa, liikenneverkolla tapahtuvien parannustoimenpiteiden suunnittelussa, liikenne-ennusteiden laadinnassa, liikenneturvallisuustarkasteluissa ja liikennemelun nykytilannelaskelmissa. Vuodesta 1985 lähtien liikennesuunnitteluyksiköllä on ollut käytössä lii ken nelaskentatietojen rekisteri. Rekisteriin on talletettu tiedot liittymä- ja poikkileik kauslaskento jen liikenne määris tä suunnittain. Rekisteri sisältää tiedot yli 2 liittymästä ja noin 5 poikkileik kauk sesta. Vuoden 29 jalankulkija- ja pyöräilijälaskennoilla oli erityisenä tavoitteena: täydentää keskustojen välisten yhteyksien laskentoja täydentää poikittaislinjan sekä länsi- ja itärajan laskentoja, täydentää rantaraitin laskentoja ja täydentää laskentoja kaupunkikeskuksissa erityisesti Espoonlahdessa. Joukkoliikenteen käytöstä on kerätty tietoa YTV:n matkakorttijärjestelmästä ja VR:n matkustajalaskennoista. Tavoitteena on, että viimeistään kahden vuoden kuluttua YTV:n toimintaa jatkava HSL pystyisi tuottamaan myös joukkoliikenteenmatkustajamääräkarttoja, joista näkyisi joukkoliikenteen matkustajien kokonaismäärä vuorokaudessa kullakin väylällä. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden laskentoja Espoossa on tehty 197-luvulta lähtien. Järjestelmällisesti vuosittain jalankulkija- ja pyöräilijälaskentoja on raportoitu vuodesta 1996 lähtien. Jalankulun ja pyöräilyn laskentojen tavoitteena on hankkia tietoja kevyenliikenteen määristä ajankohtaisissa suunnittelukohteissa ja seurata jalankulun ja pyöräilyn kehitystä Espoossa. Samalla kevyen liikenteen laskennoilla syvennetään tietoja ko. kulkumuodoista. Rantaraitti, Soukan rantatie. 6 Liikenne Espoossa 29
PERUSTIETOJEN KERÄYS AJONEUVOLASKENNAT Yksittäisten tie- ja katujaksojen liikennemääriä seurataan liikennelaskentakojein. Laskennoissa käytetään induktiosilmukka- ja mikroaalto las ki mia. Laskimilla lasketaan vähintään kaksi vuorokautta peräkkäin kus sa kin kohteessa. Kojelaskentojen tulokset ovat erit täin luotettavia. Liikennemäärätietoja poimittiin myös liikennevalojen ohjausjärjestelmästä, jota pyritään jatkuvasti lisäämään. Liittymien liikennevirrat laskettiin käsin yhdestä liittymästä. Lisäksi raportissa on esitetty korjatut tiedot yhdestä käsin tehdystä liittymälaskennasta vuodelta 28. Vuorokausiliikenne on syksyn keskimääräinen arkivuorokausiliikenne. Liit tymien 4 5 tunnin laskennat on muutet tu arkivuo rokauden liikenteeksi tunti vaihtelu ker toimien avulla. Liikenteen vaihtelu kertoimet perus tuvat kojelas kentojen tulok siin. Kiinteät autoliikenteen liikennelaskentapisteet ja vuosina 24 27 tehdyt erillistarkastelut on esitetty liitteissä 1 ja 2. JALANKULKIJA- JA PYÖRÄILIJÄLASKENNAT Laskentoja tehtiin käsilaskentoina ja kiinteillä polkupyörälaskimilla. Laskennat kohdistettiin keskusten välisille pyöräteille, seurantakohteisiin, rantaraitille ja eräille koulureiteille. Seutupisteet ja osa keskuspisteistä lasketaan 1 3 vuoden välein vakiokohteina. Laskentaan sisältyi 9 edellisinä vuonna laskettua ja kaksi uutta keskustakohdetta. Keskusten välisiä ja muita pyörätiekohteita laskettiin 4. Rantaraitin liikennettä laskettiin seitsemässä paikassa. Polkupyörälaskimilla kerättiin tietoa seitsemässä laskentapisteessä. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden laskentapisteet on esitetty liitteessä 3. Käsilaskennat tehtiin yleensä kahden tunnin laskentoina. Laskennat tehtiin pääasiassa toukokuun puolivälin ja syyskuun lopun välisenä aikana. Havainnot laajennettiin vuorokausiliikenteeksi kertoimilla laskentapisteen sijainnin, liikenteen luonteen ja ajankohdan mukaan. Pyörätiekohteista arvioitiin niiden sijainnin perusteella jalankulun ja pyöräilyn pääasiallinen matkan tarkoitus: työmatka (A), työmatka ja ulkoilu (B), keskustakohteissa merkittävänä osana ostos- ja asiointiliikenne (C) tai ulkoiluliikenne (U). JOUKKOLIIKENTEEN MATKUSTAJALASKENNAT Joukkoliikenteen matkustajamääristä ei ole olemassa tarkkaa tietoa. YTV:n matkakorttijärjestelmä on pitänyt kirjaa matkakortin leimauskerroista. Näistä tiedoista on laskettu joka vuosi pysäkkikohtaiset nousijamäärät viikolle 47. VR laskee vuosittain keväisin ja syksyisin juniin nousevien ja junista poistuvien matkustajien määrät lähiliikenteen asemilla. Yhdistämällä YTV:n ja VR:n tiedot saadaan arvio Espoon alueen joukkoliikenteen kokonaisnousijamäärästä. YTV on koonnut vuodesta 28 lähtien tietoa bussien todellisista matkustajamääristä joukkoliikennevälineiden oville asennetuilla tunnistimilla, jotka laskevat kunkin pysäkin todelliset nousija- ja poistujamäärät. HSL jatkaa tietojen keräämistä ja tavoitteena on, että viimeistään kahden vuoden kuluttua näiden tietojen pohjalta pystyttäisiin tuottamaan kartta, josta näkyisi joukkoliikenteen matkustajien kokonaismäärä vuorokaudessa kullakin väylällä. Kuvaaja: Tuula Nykänen Liikenne Espoossa 29 7
TAUSTATIEDOT ASUKAS- JA AUTOMÄÄRÄT ESPOOSSA 1.1.21 Espoon asukasmäärä 1.1.21 oli ennakkotietojen mukaan 244 221 asukasta. Kasvua oli 2 855 asukasta (1,2 %), mikä on vuoden 28 väestönkasvua (3 319 asukasta) noin 46 asukasta vähemmän. 1.1.21 Espoossa oli 122 574 autoa, kasvua vuodessa 212 autoa (1,7 %). Autotiheys 1.1.21 oli 52 autoa 1 asukasta kohden ja henkilöautotiheys 458 henkilöautoa 1 asukasta kohden. Molemmat ovat pysyneet suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Asukkaat Espoon asukasmäärä 1.1.197-21 25 2 15 1 5 7 73 76 79 82 85 88 91 94 97 3 6 9 Kuva 1. Espoon asukasmäärä 197 21. MUUTOKSET LIIKENNEVERKOSSA 29 Erilaiset työmaat ja muutokset liikenneverkolla saattavat aiheuttaa suuria rakennusaikaisia ja pysyviä muutoksia liikennemääriin. Työmaat siirtävät liikennettä tilapäisesti muualle ja uudet yhteydet keräävät liikennettä muulta verkolta vielä vuosia valmistumisensa jälkeen. Vuonna 29 oli käynnissä useita suuria työmaita. Jo vuonna 28 käynnissä ollut Kehä I:n Vallikallion tunnelin rakentaminen jatkui edelleen syksyllä 29. Leppävaaran alueella on tämän lisäksi alkanut Kehä I:n ja Turunväylän liittymän parantaminen, johon liittyy lisäkaistojen rakentaminen Turunväylälle Nihtisillan ja Kehä I:n välille. Samaan hankkeeseen kuuluu myös Vermonsolmun rakentaminen. Uusi silta Vallikalliosta Kehä I:n yli Mäkkylään korvasi vuonna 29 entiset kolmihaaraliittymät. Kauklahdessa oli käynnissä Vanttilanportin alikulun rakentaminen ja Laaksolahdessa Rastasniityntien rakentaminen jatkui. Parantamistoimenpiteitä oli käynnissä myös Tapiolan Etelätuulentiellä ja Kuitinmäentiellä. Espoonlahdensolmun parannus ja Tillinmäentien osuus Kauklahdenväylältä Nauriskaski-kadulle valmistuivat vuonna 29. Suurimpia muutoksia kevyen liikenteen verkolla on Iirislahteen rakennetun uuden Iiriskaari-sillan lisäksi tehty Tapiolan Itärannassa ja rantaradan varressa Kehä II:n ja Kauniaisten välillä. Autot Autoa/ 1 as. Autojen määrä Espoossa 1.1.197-21 14 12 1 8 6 4 2 7 73 76 79 82 85 88 91 94 97 3 6 9 Kuva 2. Autojen määrä Espoossa 197 21. 6 5 4 3 2 1 Autotiheys Espoossa 1.1.197-21 Autot Henkilöautot 7 72 74 76 78 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4 6 8 1 Kuva 3. Autotiheys Espoossa 197 21. MERKITTÄVIMMÄT JOUKKOLIIKENTEEN LINJASTOMUUTOKSET Pääkaupunkiseudun joukkoliikennelinjastoon tehdään muutoksia samaan aikaan aikataulumuutosten kanssa, eli koulukaiseminen syksyllä 29 vaikutti linjaan 24 (Leppävaara Rastasniityntien avaaminen ja Vanhan Rastaalantien katjen kesälomien alkamis- ja päättymispäivinä. YTV:n ajovuodelle 29 21 laatiman liikennöintisuunnitelman mukaan Rastasniityntien, Veininlaaksontien ja Lähderannantien kaut- Veini Jupperi). Linja kulkee nykyään Kuusinevantien, Espoon sisäisen liikenteen suoritteen oli määrä olla,4 ta Turuntielle. Samalla Karakalliossa poikkeavien T-vuorojen miljoonaa ajokilometriä suurempi kuin edellisenä ajovuonna. määrä väheni. Linjan 25 (Leppävaara Laaksolahti Seutuliikenteen suoritteeseen suunniteltiin miljoonan ajokilometrin verran kasvua. Kaiken kaikkiaan ajovuonna 29 Pitkäjärventieltä osaksi matkaa Laaksolahdentielle. Linjalla Lähderanta/Högnäs) reitti muuttui niin, että se siirtyy 21 Espoon sisäisessä liikenteessä on määrä ajaa noin 12,4 25 ei ole enää Karakalliossa poikkeavia T-vuoroja. miljoonaa ajokilometriä ja seutuliikenteessä noin 35,8 miljoonaa ajokilometriä. Kasvua on siis 3,3 % Espoon sisäisessä ja 2,9 % seutuliikenteessä. 8 Liikenne Espoossa 29
Linjalle 42 (Soukka Kivenlahti Espoon keskus Jorvi) tuli muutama lisälähtö. Linja 57 (Leppävaara Westendinasema) lakkautettiin, koska se oli suurelta osin päällekkäinen Jokeri 55:n kanssa. Tästä aiheutuvaa palvelutason putoamista Kalevalantiellä paikattiin linjaamalla linja 1 (Otaniemi Tapiola Westend Haukilahti Matinkylä Puolarmetsä) kulkemaan Pohjois- Tapiolan kautta Tapiolantien sijaan. Linja 65 (Ennen Espoonlahti Vanttila Kauklahden asema Espoonkartano Kauklahti, nyt Espoonlahti Vanttila Kauklahden asema Espoonkartano Kauklahti) siirtyi kulkemaan Kurttilantien sijaan Kauklahdenväylää. Lisäksi linja poikkeaa nykyään Vanttilassa. Linja 65K kulkee lisäksi Kurttilan kautta. Seutuliikenteen linjalle 165 lisättiin liikennettä Saunalahden kasvun vuoksi. Linjan N-reitti kulkee nykyään myös Vanttilan ja Kauklahden teollisuusalueen kautta. Linjojen 21 ja 27 N-reitit käyvät nyt myös Muuralassa. Linja 248 katkaistiin Lähderantaan. Linjan A-reitti jatkaa Jupperiin asti. K-reitti ei enää poikkea Karakalliossa. Tiedelinjan 56 reitti muuttui kulkemaan Kumpulan kampuksen kautta. Uusi reitti lyhentää kävelymatkoja kampuksella. Jokerilinjan 55 liikennettä tihennettiin entisestään. Esimerkiksi arkisin ruuhka-aikaan vuoroväli on nyt viisi minuuttia. Rantaradan junaliikenteessä ei ole olennaisia muutoksia edellisestä ajovuodesta. Kuva 4. Työmaat ja muutokset liikenneverkossa 29. Liikenne Espoossa 29 9
LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS JA VAIHTELU LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS 28 29 Ajoneuvoliikenne Vuosien 28 ja 29 yhteisissä laskentapisteissä liikenne kasvoi 36 pisteessä, väheni 4:ssä ja pysyi ennallaan viidessä pisteessä. Espoon alueen liikennemäärät pysyivät käytännössä edellissyksyn tasolla. Liikennettä näyttää siirtyneen hiukan katuverkolta maanteille, mutta muutokset ovat niin pieniä, ettei näin voida varmuudella sanoa. Yksittäiset muutokset ovat liitteessä 5. Espoon liikennemäärät 29 on esitetty liitteissä 7 ja 8 sekä muutos syksystä 28 syksyyn 29 liitteessä 9. Laskusuhdanne on vähentänyt raskaan liikenteen määrää lähes kaikilla väylillä, mutta erityisesti kehäteillä ja Turunväylällä. Poikkeuksena on Kehä I aivan Helsingin rajalla. Kehä I:tä pitkin itärajan ylittävän liikenteen määrä on kasvanut, vaikka liikenne on vähentynyt lähes kaikissa muissa itärajan pisteissä. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että tunnelityömaan vuoksi syksyllä 28 muualle siirtynyt liikenne on osittain palannut Kehä I:lle. Liikennemäärien muutokset laskentalinjoilla vuosina 1994 29 on esitetty taulukossa 1 ja muutokset syksystä 28 syksyyn 29 on esitetty kuvassa 5. Liikenteen määrä on kasvanut länsirajalla noin kolme prosenttia ja poikittaislinjalla noin kaksi prosenttia. Itärajalla liikennemäärä on laskenut vajaan prosentin. Tämä viittaa siihen, että Espoon omavaraisuus on edelleen parantunut sekä työpaikkojen että palveluiden osalta. YTV:n laajan liikennetutkimuksen mukaan 4 % Espoon länsirajan ylittävästä autoliikenteestä jää Espooseen tai Kauniaisiin ja vain 37 % jatkaa Helsinkiin. 1994 1996 1998 1999 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Muutos 28-29 % kpl Itäraja Vihdintie 8 3 8 5 9 2 94 9 3 1 5 1 8 11 1 1 9 11 3 11 3 11 1 11 1, Kehä III 26 5 31 1 38 1 39 6 42 6 42 9 41 4 45 2 45 9 49 1 5 5 51 47 6-6,7-3 4 Pitkäjärventie 1 1 9 7 1 1 1 4 11 5 12 2 12 12 3 12 2 11 8 11 4 11 4 1 8-5,3-6 Hämeenkyläntie 2 5 2 4 2 8 2 9 3 1 3 1 3 1 3 1 3 1 2 9 3 3 2 7-1, -3 Kehä I 5 3 53 7 59 3 62 6 64 6 62 2 65 4 66 5 68 1 69 8 71 2 66 7 71 4 7, 4 7 Turuntie 14 6 14 5 15 3 15 16 2 16 2 15 8 15 3 15 4 15 1 14 1 15 4 14 8-3,9-6 Ravitie 3 9 4 2 4 4 5 5 5 1 5 5 1 5 4 5 4 5-7,4-4 Turunväylä 31 8 33 1 34 34 4 36 36 9 36 6 36 5 36 5 36 7 37 3 37 7 38 1 1,1 4 Karhusaarentie 19 6 19 6 21 7 2 8 19 9 19 8 18 9 19 1 18 5 18 5 18 7 18 9 18 1-4,2-8 Länsiväylä 6 64 3 69 4 7 2 73 7 7 5 7 7 72 9 72 9 72 5 74 72 7 71 8-1,2-9 Yhteensä 223 7 236 9 263 8 269 5 28 9 278 8 279 7 287 1 288 5 292 8 296 9 293 3 291 4 -,6-1 9 Poikittaislinja Kehä I 45 1 49 2 54 5 57 8 45 5 43 7 45 2 46 4 47 2 47 2 47 1 45 1 45 7 1,3 6 Mankkaantie 21 21 4 21 6 21 5 12 11 11 8 11 6 1 7 1 5 1 5 1 7 1 4-2,8-3 Kehä II 45 9 49 6 52 2 55 55 6 56 3 58 9 59 6 3 2,2 1 3 Finnoontie 17 18 6 21 3 21 16 6 17 3 17 2 17 4 17 17 17 3 17 2 17 9 4,1 7 Kauklahdenväylä 7 7 8 4 1 1 1 7 1 5 11 3 11 5 12 11 9 11 9 12 6 12 8 12 8, Yhteensä 9 8 97 6 17 5 111 13 5 132 9 137 9 142 4 142 4 142 9 146 4 144 8 147 1 1,6 2 3 Länsiraja Vihdintie 4 2 4 3 4 4 4 4 4 5 4 5 4 5 4 8 4 7 4 9 5 5 1 4 6-9,8-5 Turunväylä 23 8 24 8 29 8 31 4 32 1 35 9 36 7 37 5 38 3 4 5 41 8 41 7 42 8 2,6 1 1 Nupurintie 2 2 1 2 4 2 3 2 2 2 5 2 5 2 4 2 5 2 6 2 3 2 5 2 5, Lapinkyläntie 3 3 3 8 4 4 3 8 3 8 4 2 4 6 4 7 4 7 4 5 5 4 9 5 6 14,3 7 Kehä III 7 3 8 1 9 7 1 2 9 6 1 8 1 4 11 1 11 3 11 3 11 5 11 1 11 2,9 1 Jorvaksentie 14 7 15 7 16 16 2 16 4 16 6 17 9 17 9 17 9 18 3 18 2 17 5 18 3 4,6 8 Yhteensä 55 3 58 8 66 7 68 3 68 6 74 5 76 6 78 4 79 4 82 1 83 8 82 8 85 2,7 2 2 Yhteensä 369 8 393 3 438 448 8 48 486 2 494 2 57 9 51 3 517 8 527 1 52 9 523 5,5 2 6 = suurin arvo Kehä II avattiin 25.1.2 Taulukko 1. Syksyn keskimääräiset arkivuorokausiliikenteet (KAVL) laskentalinjoilla 1994 29. 1 Liikenne Espoossa 29
Kuva 5. Liikennemäärät laskentalinjoilla. Liikenne Espoossa 29 11
Kävely ja pyöräily Laskenta-aineiston perusteella jalankulku keskustoissa on kasvanut 16 %. Leppävaaran raitin kävelijämäärä on kasvanut eniten, yli 3 %. Espoonlahdenkadulla kasvua on ollut 16 %. Eniten jalankulku on vähentynyt Kirkkojärventiellä, jossa kävelijämäärä on pienentynyt 17 %. Pyöräily kasvoi keskustoissa vielä enemmän, 24 %. Kasvua oli lähes kaikissa keskustojen laskentapisteissä. Leppävaaran raitilla pyöräily lähes kaksinkertaistui ja Espoonportissa kasvua oli 17 %. Kivelahdentien ja Espoonlahdenrannan liittymässä pyöräilijämäärä laski 9 %. Lasku johtunee ainakin osittain kiertoliittymätyömaasta, joka oli vielä kesällä käynnissä. Pp/ vrk, ma-to, 3 vilkkainta viikkoa 25 2 15 1 5 Pyöräilijämäärät arkisin kesällä Espoon laskinpisteissä 27-29 27 28 29 Pyöräily lisääntyi myös keskustojen välisillä pyöräteillä yli 2 %. Pyöräilijämäärät silmukkapisteissä on esitetty liitteessä 4 ja pyöräilijämäärät kaikissa vuosina 26 29 lasketuissa pisteissä liitteessä 6. Pyöräilijämäärien kehitys silmukkapisteissä vuosina 27 29 on esitetty kuvassa 6. Pyöräilijämäärät ovat kasvaneet Kehä I:n laskentapistettä lukuun ottamatta kaikissa silmukkapisteissä. Pitkäjärventie Kalevalantien alikulku Kirkkojärventie Kehä I Laajalahti Länsiväylä Karhusaari Vihdintie Uusmäki Merituulentie pohjoinen Kuva 6. Pyöräilijämäärät arkisin kesällä Espoon laskinpisteissä 27 29. Kuva 7. Joukkoliikenteen nousijamäärät Espoon pysäkeiltä ja asemilta 29. Junamatkustajat kursiivilla. 12 Liikenne Espoossa 29
Joukkoliikenne Vuonna 29 Espoossa sijaitsevilta bussipysäkeiltä noustiin noin 121 kertaa arkivuorokaudessa. Määrä pieneni edellisvuodesta 5 1 nousulla, eli 4 %. HSL:n ajovuodelle 21 211 laatiman liikennöintisuunnitelmaluonnoksen mukaan nousujen määrä Espoon sisäisillä linjoilla kasvoi vuonna 29 vajaan prosentin edellisvuoteen verrattuna. Leppävaaran asema oli Espoon ylivoimaisesti suurin joukkoliikenteen solmukohta. Syksyllä 29 Leppävaaran asemalta nousi vuorokaudessa juniin 1 2 matkustajaa ja busseihin 6 4 matkustajaa. Espoon asemalta juniin nousi 3 9 matkustajaa ja busseihin 3 8 matkustajaa. Tapiolan keskustan pysäkeiltä busseihin nousi 7 9 matkustajaa. Espoon rautatieasemilta nousi syksyllä 29 lähiliikenteen juniin noin 21 1 matkustajaa. Syksyn 28 rautatieliikenteen matkustajamääristä ei ole laskentatietoja, mutta keväästä 28 kasvua oli noin 5 % ja syksystä 27 vähennystä vajaa prosentti. Kevään matkustajamäärät ovat tyypillisesti syksyn matkustajamääriä pienempiä. Syksyn 27 nousujen määrä on tähän mennessä kaikkien aikojen korkein. Suurten joukkoliikenteen solmukohtien nousijamäärät pääsääntöisesti pienenivät tai pysyivät samana kuin syksyllä 28. Espoon asemalle päättyviä bussilinjoja siirtyi radan pohjoispuolelta eteläpuolelle, josta syystä pohjoispuolella vuorokauden nousijamäärä väheni 15:llä. Koska nousijamäärä kasvoi eteläpuolella 33:llä, kokonaiskasvu oli kuitenkin Espoon suurin, eli noin 18 nousua vuorokaudessa (+ 5 %). Kun Tapiolan keskustan nousijamäärä romahti 1 1 nousulla (- 12 %), Espoon aseman 7 7 nousijan kokonaismäärä alkaa jo lähestyä Tapiolan keskustan nousijamäärää. Junien nousijamääriä ei ole mielekästä verrata vuoden 28 lukuihin, koska vuoden 28 matkustajamäärät on laskettu vain keväällä. Syksyyn 27 verrattuna nousijamäärät kasvoivat Tuomarilassa (+57), Kauklahdessa (+323), Koivuhovissa (+71) ja Mankissa (+35) ja laskivat Leppävaarassa (-64), Kerassa (-25), Kilossa (-24) ja Espoon asemalla (-19). Myös Espoota palvelevan Kauniaisten aseman matkustajamäärä oli matkustajalaskennan mukaan poikkeuksellisen alhainen: nousijamäärä 2 8 oli yli 6 nousua pienempi kuin keväällä 28 ja 55 nousua pienempi kuin syksyllä 27. Nousijamäärä on siis laskenut jopa 16 %. Siltakadun pysäkki Espoon keskuksessa. Kuvaaja: Tuula Nykänen Liikenne Espoossa 29 13
LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS 1999 29 Parhaan käsityksen liikennemäärien laajemmista muutoksista ja liikennevirtojen hakeutumisesta uusille reiteille saa tarkastelemalla pidemmän aikajakson esim. 1 vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. 5 Yhteensä Itäraja Poikittaislinja Länsiraja Ajoneuvoliikenne Kymmenen vuoden muutokset liikennemäärissä osoittavat liikenteen siirtyneen moottori- ja kehäteille alemmalta katuverkolta ja muilta pääväyliltä. Liikennemäärät kasvoivat Turunväylällä noin 4 %, Länsiväylällä reilut 3 % ja Kehä III:lla 1 3 %. Lisäksi vuonna 2 avatulla Kehä II:lla kulkee jopa 6 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärät laskivat vuodesta 1999 merkittävästi (3 6 %) Kehä II:n suuntaisilla kokooja- ja pääkaduilla Mankkaalla, Tapiolassa ja Olarissa. Vaikka liikennemäärät ovat pääväylillä pääasiassa kasvaneet, liikenne Länsiväylän rinnakkaiskaduilla on vähentynyt. ajon/vrk 4 3 2 Espoon omavaraisuuden kasvu työpaikoissa (93 % vuonna 1999 ja 95 % vuonna 29) ja ennen kaikkea palveluissa (vuoden 1999 jälkeen Espooseen on rakennettu Iso Omena, Sello ja useita pienempiä kauppakeskittymiä) näkyy siinä, että poikittaisen laskentalinjan liikenne on lisääntynyt kymmenessä vuodessa 33 % ja länsirajan ylittävä liikenne 2 %, kun itärajan ylittävä liikenne on lisääntynyt vain 8 %. Espoon asukasmäärä on kasvanut samassa ajassa 18 %. 1 Liikennemäärien kehitys laskentalinjoilla vuodesta 1989 vuoteen 29 on esitetty kuvassa 8. 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Kuva 8. Liikennemäärien kehitys laskentalinjoilla 1989 29. Kirkkokatu Espoon keskuksessa. Kuvaaja: Tuula Nykänen 14 Liikenne Espoossa 29
Kävely ja pyöräily Pyöräilyn ja jalankulun määrä vaihtelee vuosittain ja vuoden aikana niin paljon, että selkeää trendiä on vaikea löytää. Tämä johtuu ainakin osin siitä, että säällä on huomattava vaikutus varsinkin pyöräilyn määrään. Lisäksi tarkkojen pyöräily- ja jalankulkumäärien selvittäminen on hyvin haasteellista, koska virrat hajautuvat monille eri reiteille. Kuvassa 9 on esitetty jalankulkija- ja pyöräilijämäärien kehitystä eräissä usein lasketuissa kohteissa. Suurin vaihtelu näkyy Leppävaaranraitilla, Turuntien alituksessa, jossa kevyt liikenne notkahti viime vuosikymmenen puolivälissä Sellon rakentamisen aikana huomattavan paljon, mutta on viime vuosina kasvanut nopeasti Leppävaaran keskustan kehittymisen ansiosta. Turuntien Lähderannantien kohteessa kevyen liikenteen vähentyminen näyttää pysähtyneen, vaikka vuotuiset vaihtelut ovat suuria. Finnoontien Hösmärintien kohteessa liikkuu paljon koululaisia, Länsiväylän pyöräteillä työmatkaliikennettä ja ulkoilijoita. Kaakkois-Espoossa pyöräilijämäärät ovat olleet laskussa, muissa kohteissa määrät ovat olleet suhteellisen vakaita. Piste 3. Turuntie - Länderannantie Jk- ja pp-määrien kehitys v. 2-9 25 2 pp/vrk jk/vrk 15 1 5 OO O1 O2 O3 O4 O5 O6 O7 O8 O9 Piste 5. Turuntie - Länderannantie Jk- ja pp-määrien kehitys v. 2-9 25 2 pp/vrk jk/vrk 15 1 5 OO O1 O2 O3 O4 O5 O6 O7 O8 O9 Konelaskin *B. Turuntie - Länderannantie Jk- ja pp-määrien kehitys v. 2-9 25 2 pp/vrk jk/vrk 15 1 5 OO O1 O2 O3 O4 O5 O6 O7 O8 O9 Piste 3. Turuntie - Länderannantie Piste 4. Leppävaaran raitti - asemaportti Jk- ja pp-määrien kehitys v. 21-9 14 pp/vrk 12 jk/vrk 1 8 6 4 2 O1 O2 O3 O4 O5 O6 O7 O8 O9 Piste 7. Leppävaaran raitti - asemaportti Jk- ja pp-määrien kehitys v. 21-9 14 pp/vrk 12 jk/vrk 1 8 6 4 2 O1 O2 O3 O4 O5 O6 O7 O8 O9 Piste 4. Leppävaaran raitti - asemaportti Jk- ja pp-määrien kehitys v. 21-9 14 pp/vrk 12 jk/vrk 1 8 6 4 2 O1 O2 O3 O4 O5 O6 O7 O8 O9 Piste 4. Leppävaaran raitti - asemaportti Viimeisen kymmenen vuoden kuluessa on pyöräilijämäärä lisääntynyt noin 5 % sekä keskuksissa että keskusten välisillä pyöräteillä. Kehitys on tosin ollut erilaista eri keskuksissa. Vuonna 29 pyöräilijämäärät olivat tähän mennessä suurimmat. Trendi on ollut nouseva, vaikka esimerkiksi vuonna 28 kevyen liikenteen määrät tippuivat edellisestä vuodesta. Jk- ja pp-määrien kehitys v. 2-9 Jk- ja pp-määrien kehitys v. 21-9 25 pp/vrk 14 pp/vrk 12 jk/vrk jk/vrk 2 1 15 8 1 6 4 5 2 OO O1 O2 O3 O4 O5 O6 O7 O8 O9 O1 O2 O3 O4 O5 O6 O7 O8 O9 Kuva 9. Jalankulkija- ja pyöräilijämäärien kehitys eräissä kohteissa 2 29. Jalankulkijamäärä keskuksissa on lisääntynyt kymmenessä vuodessa yli 1 %. Lisäys on osin seurausta kaupunkikeskuksiin rakennetuista Ison Omenan ja Sellon kauppakeskuksista, osin yleisestä kaupunkirakenteen tiivistymisestä. Indeksi 1 = v.1999 25 2 15 1 Pyöräilyn ja jalankulun kehitys 1999-29 Pyöräily keskuksissa Pyöräily keskusten väleillä Jalankulku keskuksissa 5 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Kuva 1. Pyöräilyn ja jalankulun kehitys 1999 29. Liikenne Espoossa 29 15
Joukkoliikenne Joukkoliikenteen nousijamäärät ovat kasvaneet Espoossa vuodesta 1999 vuoteen 29 noin 17 %. Junien nousijamäärät ovat kasvaneet 115 % ja bussien nousijamäärät 8 %. Vuosi 28 oli tähän mennessä huippuvuosi (noin 146 nousua) Taulukossa 2 on esitetty liityntäpysäköinnin kehitys Espoossa vuosina 1999 29. Liityntäautopaikkojen käyttöaste on vaihdellut 7 9 % välillä. Autopaikkojen määrä on noussut kymmenessä vuodessa reilut 7 %. Polkupyöräpaikkojen käyttöaste on vaihdellut välillä 3 7 %. Polkupyöräpaikkojen määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa noin 6 %. Liityntäpaikkojen käyttö on kasvanut hieman enemmän kuin paikkojen määrä. Kysyntä on jakautunut epätasaisesti niin, että liityntäpysäköintiä on eniten suurten asemien (Espoo, Kauniainen, Leppävaara) yhteydessä. Joukkoliikenteen nousijamäärät Espoon pysäkeillä ja asemilla 1999-29 16 14 12 1 8 6 4 2 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Juna Bussi Kuva 11. Joukkoliikenteen nousijamäärät Espoon pysäkeillä ja asemilla 1999 29. Bussi lähdössä Leppävaarasta Lähderantaan. Autot syksy-99 syksy- syksy-1 syksy-2 syksy-3 syksy-4 syksy-5 syksy-6 syksy-7 syksy-8 syksy-9 Mäkkylä 4 16 19 17 1 26 31 4 35 Leppävaara 91 76 81 138 288 362 386 371 377 299 38 Kilo 33 35 31 5 45 46 59 63 68 66 68 Kera 8 5 1 Remontissa 18 14 26 Kauniainen 198 214 243 * 248 161 142 127 145 174 169 Koivuhovi 4 1 3 4 4 11 12 14 15 15 15 Tuomarila 31 22 27 34 28 26 3 28 25 26 26 Espoo 184 297 288 253 27 265 294 293 294 291 32 Kauklahti 54 54 48 48 54 43 46 67 74 91 91 Mankki Hanasaari 51 51 51 53 * 57 51 64 1 89 Westend 35 35 35 35 * 35 4 4 4 57 Espoonlahti 4 2 1 Yhteensä Autopaikkoja 811 93 1 928 1171 1171 1213 1242 1312 1423 149 Käytössä 595 794 811 637 144 936 185 182 1152 1156 1186 Käyttöaste 73 % 85 % 81 % 69 % 89 % 8 % 89 % 87 % 88 % 81 % 84 % Polkupyörät syksy-99 syksy- syksy-1 syksy-2 syksy-3 syksy-4 syksy-5 syksy-6 syksy-7 syksy-8 syksy-9 Mäkkylä 4 6 22 * 6 7 * 8 14 Leppävaara 125 84 * 158 94 * 2 242 269 31 316 Kilo 38 37 42 36 45 * 22 4 * 52 3 Kera 2 5 1 * * 14 14 * 15 12 Kauniainen 44 28 35 49 5 37 53 48 * 37 64 Koivuhovi 6 2 2 8 * 18 18 * 3 27 Tuomarila 28 22 28 32 38 * 42 38 * 35 3 Espoo 119 49 66 112 11 * 85 84 43 57 59 Kauklahti 28 18 9 41 48 * 23 49 * 78 98 Mankki 3 3 3 1 1 3 * 1 Hanasaari * * * 4 * 1 4 * 1 1 Westend * * * * * 9 18 14 7 Espoonlahti * Yhteensä Paikkoja 664 628 65 644 742 742 818 886 156 Käytössä 388 245 192 44 411 465 556 628 659 Käyttöaste 58 % 39 % 3 % 68 % 55 % 63 % 68 % 71 % 62 % Taulukko 2. Liityntäpysäköinti 1999 29. Punainen väri tarkoittaa, että pysäköijiä on ollut enemmän kuin pysäköintipaikkoja. * = ei havaintoa 16 Liikenne Espoossa 29
Kuvassa 12 on verrattu eri kulkutapojen kehitystä Espoon asukasmäärän kehitykseen niin, että indeksi 1 vastaa vuoden 1999 arvoa. Joukkoliikenteen käyttö lisääntyi vuosituhannen alussa nopeammin kuin asukasmäärä kasvoi, mutta jäi sitten selkeästi jälkeen. Vuosina 27 ja 28 joukkoliikenteen käyttö on kasvanut enemmän kuin asukasmäärä, mutta vuonna 29 käyttö laski jälleen. Pitkällä aikavälillä katsottuna joukkoliikenteen käyttö on kuitenkin kasvanut saman verran kuin asukasmäärä. Jalankulku ja varsinkin pyöräily vaihtelevat vuodesta toiseen voimakkaasti muun muassa säätilojen mukaan. Pitkällä aikavälillä pyörämatkojen määrä näyttää kuitenkin kasvaneen enemmän kuin asukasmäärä. Kävely keskusta-alueilla on kasvanut Leppävaaran ja Matinkylän keskustojen kehittymisen ansiosta erittäin voimakkaasti yli kuusi kertaa niin paljon kuin asukasmäärä. Ajoneuvoliikenteen määrä on seurannut varsin tarkasti asukasmäärän kehitystä. Asukasmäärän ja kulkutapojen kehitys (indeksi 1=1999) 24 22 2 18 16 14 12 1 8 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Asukasmäärä 31.12. Ajoneuvoliikenne Joukkoliikenne Polkupyöräily keskusten välillä Jalankulku kaupunkikeskuksissa Kuva 12. Asukasmäärän ja kulkutapojen kehitys. Mankkaanlaaksontie. Kuvaaja: Tuula Nykänen Liikenne Espoossa 29 17
LIIKENTEEN VAIHTELU VUONNA 29 Syksyn viikot tarjoavat edullisimman, vähiten vaihtelevan ajankohdan autoliikenteenlaskentojen suorittamiseen. Espoossa tehtävät autoliikennelaskennat tehdään siten, että ne mahdollisimman hyvin kuvaisivat viikon 37 arkivuorokausiliikennettä. Liikenteen kausivaihtelua havainnollistaa kuva 13. Tietoja pyöräilyn vaihtelusta hankittiin vuonna 29 polkupyörälaskinten avulla. Suurimmat pyöräilijämäärät havaittiin alkuviikon arkipäivinä ja pienimmät viikonloppuisin, lauantaina ja sunnuntaina. Pyöräilyn määrä voi vaihdella huomattavasti eri arkipäivinäkin esimerkiksi säätilan perusteella. Liitteessä 4 on esitetty laskentatulosten perusteella eri laskentakohteille havaittuja viikonpäivä-, tunti- ja kausivaihteluja. Työmatkaliikenteen vilkkaat aamu- ja iltapäivätunnit näkyvät kaikilla pyöräteillä ja kaikissa laskinpisteissä, erityisesti Kehä I:n pyörätien laskennassa. Ostos- ja asiointiliikenne vilkastuttaa pyöräilyn koko päivän ajaksi kaupunkikeskuksissa, mikä näkyy mm. Kalevalantien laskennassa. Vilkkain aika osuu iltapäivään ja alkuiltaan. Ulkoiluliikenne lisää myöhäisillan tuntien pyöräilymääriä mm. Länsiväylän pyörätiellä Keilaniemessä. Esimerkkejä eri pyöräteillä esiintyvistä tuntivaihteluista on esitetty kuvassa 14. 1,2 1,,8,6,4,2, Kuva 13. Keskimääräisen arkivuorokausiliikenteen (kavl) suhde viikon 37 kavl:een. Länsiväylä Pitkäjärventie Tuntivaihtelut ma 1.6.29 Tuntivaihtelut ma 1.6.29 pp:t 35 3 25 2 15 1 1 5 5 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 klo kl Kalevantie Kehä I, Laajalahti Tuntivaihtelut ma 25.5.29 Tuntivaihtelut ma 1.8.29 16 14 14 12 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 kl kl pp:t pp:t pp:t 3 25 2 15 Kuva 14. Pyöräilyn tuntijakaumia eräissä silmukkapisteissä. Yhtenäisiä havaintosarjoja polkupyörälaskimilla laskettiin vuonna 29 huhtikuun alusta elokuun alkupuolelle. Vilkkaimmat ajankohdat osuivat kesä-heinäkuun vaihteeseen, elokuun alkuun ja touko-kesäkuun vaihteeseen. Kesäkuussa ja heinäkuussa pyöräilijämäärät jäivät useina päivinä huippuja pienemmiksi, eri laskentapaikoissa vaihtelevasti. kpl 3 25 2 15 1 Pyöräilyn kausivaihtelu Länsiväylällä huhti-elokuussa v. 29 pp/vrk Länsiväylän pohjoiselta pyörätieltä on yhtenäinen havaintosarja, joka on esitetty kuvassa 15. Pyöräilijöitä oli enim- 27.3. 3.4. 1.4. 17.4. 24.4. 1.5. 8.5. 15.5. 22.5. 29.5. 5.6. 12.6. 19.6. 26.6. 3.7. 1.7. 17.7. 24.7. 31.7. 7.8. pvm millään arkisin noin 26 vuorokaudessa. Pyöräilijämäärä kasvoi kevään Kuva 15. Pyöräilyn kausivaihtelu Länsiväylällä huhti elokuussa 29. aikana, huhtikuun alusta toukokuun puoliväliin noin 8 arkipyöräilijästä 13:an. Kesän lämpimillä viikoilla pyöräilijämäärä nousi 2 25 pyöräilijän vuorokausitasolle. Koleat ja sateiset jaksot pudottivat päivittäisen käyttäjämäärän tästä puoleen, jopa pienemmäksi. Terminen kesä jatkui syyskuun lopulle ja syksy joulukuun alkupuolelle, molemmat pidempään kuin viime vuosina keskimäärin. 18 Liikenne Espoossa 29 5
LIIKENNESUORITE 29 Suoritteen laskentatapa on muuttunut vuodesta 28. Tie- ja katuluokitus on päivitetty vastaamaan kaupunkisuunnittelukeskuksessa käytettyä toiminnallista luokitusta, laskettavien tieosien määrä on lisääntynyt ja niiden yhteispituus kasvanut. Alimman katuluokan suoritteen määritys on tarkentunut uuden laskentatavan johdosta. Pituudet (m) 28 29 8-9 Yhteensä % Yhteensä % Muutos-% Moottoritiet 34 6 3, 34 6 3,, Kehätiet 31 3 2,7 31 3 2,7, Muut pääväylät 14 6 8,9 14 6 8,9, Alueelliset kokoojakadut 15 12,8 15 4 12,8,3 Paikalliset kokoojakadut 73 7 6,3 74 6 6,4 1,2 Muut kadut 775 1 66,3 775 1 66,2, Yhteensä 1 169 3 1 1 17 6 1 % 1, 1,,1 Vuoden 29 tieluokituksessa moottoritiet-luokka on säilynyt entisellään. Kehätiet on erotettu pääväylistä uudeksi kehätiet-luokaksi. Uuteen pääväylät-luokkaan kuuluvat entiset pääväylät kehäteitä lukuun ottamatta. Lisäksi luokkaan on siirtynyt osa entisistä kokoojakaduista. Uudistuksessa kokoojakadut on jaettu alueellisiin ja paikallisiin kokoojakatuihin. Edellä kuvatun ylemmän tie- ja katuverkon yhteispituus on säilynyt suunnilleen v. 28 tasolla. Alimpaan muut kadutluokkaan kuuluvien katujen yhteispituus on kasvanut tarkennuksessa noin 15 km:llä. Koko tie- ja katuverkon yhteispituus on siis kasvanut noin 15 km:llä. Laskentaan tulleet muutokset vaikuttavat vuoden 29 suoritteeseen ja sen suoraan verrattavuuteen aikaisempiin suoritteisiin. Jotta suoritteen muutosta voitaisiin arvioida, myös vuoden 28 suorite on laskettu uudella tavalla. Vuonna 28 liikenteen kokonaissuorite oli entisellä tavalla laskettuna 1 543 miljoonaa ajoneuvokilometriä. Tämä on noin,7 % vähemmän kuin uudella laskentatavalla määritetty suorite. Vuonna 29 liikenteen kokonaissuorite oli 1 56 miljoonaa ajoneuvokilometriä. Kokonaissuorite nousi viimevuoden tasosta noin puoli prosenttia. Suoritteen lievään kasvuun on vaikuttanut eniten moottoriteiden liikenteen kasvu. Moottoriteiden, kehäteiden ja muiden pääväylien osuus suoritteesta oli 82 %, vaikka niiden osuus verkon kokonaispituudesta oli vain 15 %. Valtion ylläpitämiä teitä oli 14 % verkon kokonaispituudesta ja niiden osuus suoritteesta oli 71 %. Syksyn KAVL ajon.km/vrk 28 29 8-9 Yhteensä % Yhteensä % Muutos-% Moottoritiet 1 758 7 35,7 1 792 9 36,3 1,9 Kehätiet 1 249 3 25,4 1 246 25,2 -,3 Muut pääväylät 1 36 1 21, 1 22 7 2,7-1,3 Alueelliset kokoojakadut 692 14,1 691 5 14, -,1 Paikalliset kokoojakadut 131 2 2,7 133 2 2,7 1,5 Muut kadut 56 1,1 57 5 1,2 2,7 Yhteensä 4 923 3 1 4 943 8 1 % 1, 1,,4 Vuoden KVL ajon.km/vrk 28 29 8-9 Yhteensä % Yhteensä % Muutos-% Moottoritiet 1 52 4 35,7 1 55 36,3 1,9 Kehätiet 1 8 25,4 1 77 2 25,2 -,3 Muut pääväylät 895 7 21, 884 2,7-1,3 Alueelliset kokoojakadut 598 2 14,1 597 8 14, -,1 Paikalliset kokoojakadut 113 4 2,7 115 2 2,7 1,5 Muut kadut 48 4 1,1 49 7 1,2 2,7 Yhteensä 4 256 1 1 4 273 9 1 % 1, 1,,4 Milj.ajon.km/vuosi 28 29 8-9 Yhteensä % Yhteensä % Muutos-% Moottoritiet 555 35,7 566 36,3 1,9 Kehätiet 394 25,4 393 25,2 -,3 Muut pääväylät 327 21, 323 2,7-1,3 Alueelliset kokoojakadut 218 14,1 218 14, -,1 Paikalliset kokoojakadut 41 2,7 42 2,7 1,5 Muut kadut 18 1,1 18 1,2 2,7 Yhteensä 1 553 1 1 56 1 % 1, 1,,4 Kuva 16. Liikennesuorite 29. autoja asukkaitaa 25 2 15 1 5 asukkaita liikennesuorite autoja 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 2 5 2 1 5 1 5 1 ajonkm / vuosi Kuva 17. Asukkaiden ja autojen määrä sekä liikennesuorite Espoossa 1991 21. Liikenne Espoossa 29 19
LIIKENNE MAANTEILLÄ, PÄÄKADUILLA JA RANTARAITILLA AJONEUVOLIIKENTEEN KEHITYS MAANTEILLÄ JA PÄÄKADUILLA Länsiväylän liikenne on kasvanut 5 6 % välillä Kirkko-nummen raja Kehä II. (Liikennemäärä oli edellisenä syksynä noin 5 % tavallista pienempi Länsiväylän työmaan vuoksi.) Välillä Kehä II Helsingin raja liikenne on vähentynyt 2 %. Turunväylän liikenne on kasvanut 1 3 %, paitsi välillä Tuomarilantie Espoontie liikenne väheni 1 %. Kehä I:n liikenne on kasvanut Helsingin rajalla 7 %. (Liikennemäärä oli edellisenä syksynä poikkeuksellisen alhainen työmaan vuoksi.) Muualla Espoon osuudella muutokset olivat 1 %. Kehä II:n eteläosan liikenne kasvoi 2 % ja pohjoisosan liikenne väheni 5 8 %. Kehä III:n liikenne kasvoi 1 3 % välillä Kirkkonummen raja Es-poonväylä. Välillä Järvenperä Vihdintie liikenne väheni 3 7 %. Turuntiellä liikenne väheni 1 8 %. Kauk lah den väylän liikenne kasvoi eteläosassa 1 % ja pohjoisosassa 2 5 %. Fin noon tien liikenne kasvoi 1 %. Espoonväylällä liikenne kasvoi 2 % paitsi välillä Siltakatu Hösmärintie, jossa liikenne väheni 3 %. Nöykkiönkadun pohjoisosassa liikenne väheni 6 %. Nuijalantien Friisinmäentien liikenne kasvoi 5 9 %. KÄVELYN JA PYÖRÄILYN KEHITYS RANTARAITILLA Merenrannassa sijaitsevalla rantaraitilla laskettiin kesällä 29 viisi rantaraittikohdetta ja lisäksi kolme pääraittikohdetta. Kuvaan 18 (seuraava aukeama) on koottu tulokset vuosien 21-29 laskennoista merenrannan lähialueelta. Pyöräilyn ja jalankulun suosio vaihtelee eri osissa rantaraittia. Pyöräily on selkeästi jalankulkua yleisempää mm. Laajalahdessa, Ruukinrannassa, Otaniemessä ja Karhusaaressa. Alueilla on paljon opiskelu- ja työpaikkapyöräilijöitä sekä pitkänmatkanpyöräilijöitä. Rantaraitin länsiosissa, mm. Kivenlahdessa ja Laurinlahdessa taas jalankulkijoiden osuus on pyöräilijöitä selkeästi suurempi. Uutena rantaraitin kohteena laskettiin vuonna 29 kevyen liikenteen määrää Laajalahdessa Sakkolantien pohjoisosassa. Laskentojen mukaan pyöräilyn suosio on kohteessa jalankulkua suurempaa. Raitilla kulki vuorokaudessa 215 pyöräilijää ja 6 jalankulkijaa. Kivenlahdentie. Raittiristeys ja alikulku. Kuvaaja: Tuula Nykänen Haukilahden ja Iirislahden välisellä Iirislahdensillalla on tehty jalankulkija- ja pyöräilijälaskentoja useina peräkkäisinä vuosina. Tänä aikana sillan kevyen liikenteen kokonaiskäyttäjämäärä on kasvanut. Vuonna 26 käyttäjiä oli yhteensä 115 vuorokaudessa ja vuonna 29 1715 vuorokaudessa. Reitin kulkijoista valtaosa on pyöräilijöitä, joiden määrä on kasvanut melko tasaisesti. Jalankulkijoiden määrä reitillä on vaihdellut vuosittain. Vuoden 29 laskennoissa Iirislahden sillan ylitti vuorokaudessa 99 pyöräilijää ja 725 jalankulkijaa. Vuonna 29 laskettiin rantaraitin uutena tutkimuskohteena Iirislahdensillalta erkanevan Iiriskaaren pohjoispään kevyen liikenteen määrä. Iiriskaarella jalankulkijoiden osuus oli hieman suurempi kuin pyöräilijöiden. Raittiosuudella kulki vuorokaudessa 24 pyöräilijää ja 34 jalankulkijaa. Myös Hylkeenpyytäjäntien sillalla on tehty kevyen liikenteen laskentoja useamman kerran viime vuosikymmenen aikana. Hylkeenpyytäjäntien sillalla vuorokauden käyttäjämäärät ovat olleet noin 6 9 pyöräilijää ja 2 55 jalankulkijaa. Vuonna 29 sillalla kulki vuorokaudessa 89 pyöräilijää ja 66 jalankulkijaa. Vanhan Jorvaksentien ja Vanhan Saunalahdentien risteyskohdassa, Espoon länsirajan sillan tuntumassa rantaraitilla laskettiin vuonna 29 kevyen liikenteen määrän kehitystä. Pyöräilijöiden määrä 13 vuorokaudessa on hieman laskenut vuodesta 26, jolloin pyöräilijöitä laskettiin 165 vuorokaudessa. Myös jalankulkijoiden määrä raitilla on laskenut. Vuonna 26 raitilla kulki vuorokaudessa 12 jalankulkijaa, kun vuonna 29 kulkijoita oli 4 vuorokaudessa. 2 Liikenne Espoossa 29
VÄYLÄHANKKEIDEN VAIKUTUKSET LIIKENNEMÄÄRIIN Nuijalantie Friisinmäentie Leppävaaran ja Kilon välille avattiin uusi katuyhteys 3.1.27. Uuden yhteyden vaikutuksia liikenteen reitinvalintaan tutkittiin syksyllä 26 ja marraskuussa 27 tehdyllä ennen jälkeen-tutkimuksella. Tutkimuksen mukaan uudelle reitille siirtyi noin 2 7 ajoneuvoa vuorokaudessa välittömästi sen avaamisen jälkeen. Tarkempia tietoja reittimuutoksista on esitetty julkaisussa Ajoneuvoliikenne Espoossa 27. 26 Muutos 26-7 27 Muutos 27-8 28 Muutos 28-9 Turuntie (Lähderannantie-Rastaalantie) 226-2 224-5 219-4 Turuntie (Rastaalantie-Kilonkartanontie) 25-2 248 1 249-3 Turuntie (Kilonkartanontie-Vanha Maantie) 37-1 36-8 298-5 Nihtisillantie (Nihtisillankuja-Nuijalantie) 119 3 122-1 121 4 Lansantien länsipää 75-8 67-1 66-6 Nuijalantie (Nihtisillantie-Vitikka) 41 13 54 5 59 3 Nuijalantie (Vitikka-Kellarikuja) - 36 36 1 46 3 Friisinmäentie - 27 27 11 38 3 Turunväylä (Kehä II-Kehä I) 672 8 68-1 67 15 Taulukko 3. Liikennemäärät Nuijalantien ympäristössä 26 29. Nuijalantien ja Friisinmäentien liikenne kasvoi vuonna 28 edelleen noin 1 ajoneuvolla/vuorokausi, mutta vuonna 29 kasvu näyttää taittuneen. Noin 3 ajoneuvon kasvu vuorokautta kohden selittyy jo suurelta osin liikenteen yleisellä kasvulla. Maankäytön kasvu Leppävaaran alueella on tuottanut uutta liikennettä, josta osa hakeutuu toistaiseksi väljälle yhteydelle. Taulukossa 3 on esitetty Nuijalantien ja eräiden sen ympäristössä olevien teiden ja katujen liikennemäärät vuosina 26 29. Nuijalantie ja Friisinmäentie ovat houkutelleen kaikkiaan reilut 4 ajoneuvoa/vrk. Suurin osa näistä matkoista on siirtynyt Turuntieltä, Turunväylältä ja Lansantie Kilonkartanontie-reitiltä, mutta uusi yhteys on luultavasti synnyttänyt myös kokonaan uutta liikennettä. Liikenteen siirtyminen moottoritieltä ja pääkadulta kokoojakadulle ei tietenkään ole toivottavaa, mutta siirtymä lienee helpottanut ruuhkaa Kehä I:n ja Turunväylän liittymässä sekä Turuntiellä. Kun Kehä I:n ja Turunväylän liittymä on parannettu, osa Nuijalantielle siirtyneestä liikenteestä palautunee reitille Turunväylä Kehä I. Viistokuva Länsiväylästä Matinkylän Ison Omenan kohdalta. Kuvaaja: Lentokuva Vallas oy Länsiväylän ja Kehä I:n työmaat Työmaat Länsiväylällä Friisilän kohdalla ja Kehä I:llä Vallikallion kohdalla siirsivät syksyllä 28 liikennettä muualle liikenneverkkoon, mutta ilmeisesti myös vähensivät henkilöautomatkoja kaiken kaikkiaan. Länsiväylällä remontoitiin Finnobäckenin kohtaa ja rakennettiin kevyen liikenteen alikulku. Kehä I:llä rakennettiin tunnelia kehätien uutta linjaamista varten. Länsiväylän liikennemäärät putosivat syksystä 27 syksyyn 28 noin 2 5 ajoneuvolla vuorokaudessa työmaan kohdalla. Pudotukseen voi olla muitakin syitä, mutta työmaalla on varmasti ollut suuri osuus. Vain vajaat 1 ajoneuvoa/ vrk näyttäisi siirtyneen muille reiteille, joten huomattava määrä aiemmin tehtyjä matkoja näyttäisi jääneen kokonaan tekemättä. Liikennemäärät nousivat syksystä 28 syksyyn 29 noin 3 4 ajoneuvolla vuorokaudessa, joten liikenne näyttää palanneen töiden päättymisen jälkeen takaisin. Kehä I:llä liikennemäärät putosivat syksystä 27 syksyyn 28 Helsingin rajan tuntumassa noin 4 5 ajoneuvoa vuorokaudessa. Syksystä 28 syksyyn 29 kasvua oli noin 4 7 ajoneuvoa vuorokaudessa, joten ainakin suurin osa liikenteestä oli palannut takaisin reitille, vaikka työt olivat edelleen käynnissä. Osa muutoksesta on liikenteen yleistä kasvua. Liikenne Espoossa 29 21
22 Liikenne Espoossa 29
Liikenne Espoossa 29 23
MUITA LASKENTATULOKSIA KOULUREITTIKOHTEET Koululaislaskentoja tehtiin liitteen 3 kartassa K- ja T- merkinnällä osoitetuissa kohteissa yhteensä 8 eri paikassa. Taulukossa 4 on esitetty koululaislaskennoissa havaitut koululaisten jalankulkija- ja pyöräilijämäärät sekä kypäränkäyttöprosentit. Laskennoissa havaittiin 219 koululaispyöräilijää, joista kypärää käytti keskimäärin 72 %. Laskenta- jk- pp- Kypärät Kypärän- Koululaislaskentapiste ajankohta klo koululaiset koululaiset kpl käyttö - % Lähderannantie - Turuntie 12.5. 13-15 58 76 52 68 Finnoontie - Hösmärintie 7.5. 13-15 146 21 14 67 Vihdintie - Pohjoisen suojatie 26.5. 12.3-14.3 8 14 6 43 Lintulaakson silta - Lintulaakson koulu 18.5. 13-15 9 29 15 52 Suomenlahdentie - Leilitie 25.5. 13-15 2 7 5 71 Vanttilantie - Vantinlaaksontie 24.8. 12.15-14.3 16 72 65 9 Taulukko 4. Koululaislaskentojen tulokset sekä koululaisten kypäränkäyttöprosentit. Koululaislaskentojen yhteydessä tehtiin lisäksi seuraavia havaintoja: Turuntien ja Lähderannantien liittymässä koululaisista pääosa ylitti Turuntien sillan kautta. Hösmärintien ja Espoonväylän liittymässä monet kulkevat koulumatkansa bussilla ja käyttävät Espoonväylän pysäkkejä. Espoonväylän poikki kuljettaessa käytetään alikulkua tai pysäkkien pohjoispuolista keskisaarekkeella varustettua suojatietä. Vanttilantien ja Vantinlaaksontien liittymässä on kaksi suojatietä, ja monet koululaiset ylittävät ainakin Vantinlaaksontien. Muutamat ylittävät Vanttilantien Nissinmäentien liittymässä. Kadut ovat väljiä ja linjakkaita, asukkaat ovat huolissaan ajonopeuksista. Matinsolmun eteläisen ramppiliittymän yhteydessä pyöräilijät ylittävät Gräsanlaakson suojatien liikennevaloohjauksen avulla. Vilkkaassa liittymässä kertyy pitkiä odotusaikoja. Laskennan aikana havaittiin usean pyöräilijän, kävelijän tai mopon ajavan tai kulkevan suojatiellä päin punaisia liikennevaloja. Rastaalantien suojatie Tatartielle johtavan raitin kohdalla on varustettu liikennevaloilla ja keskisaarekkeella. Suojatien ylittäneet koululaiset tulivat Rastaalantien pohjoissuunnasta tai metsäpolkua Karakalliosta. Rastaalantien pyörätiellä ajoi koululaisia myös mopolla. Vanttilan koulun oppilaita. 24 Liikenne Espoossa 29
Länsiväylä PYÖRÄILYKYPÄRÄN KÄYTTÖ Käsilaskentojen yhteydessä oli tehty havainto1 334 pyöräilijän kypärän käytöstä. Laskentakohteissa kypärää käytti 6 % kaikista pyöräilijöistä, edellisvuonna 56 % ja vuonna 27 5 %. Kuvassa 19 on esitetty kypäränkäyttö ja sen kehitys eri laskenta-ajankohtina vuosina 26 29. Kypäränkäyttö on lisääntynyt kaikkina laskenta-aikoina edellisestä vuodesta. Aamulaskennassa kypäränkäyttäjien osuus on keskimäärin 8 %. Keskipäivällä osuus on 45 %, iltapäivälaskennoissa 52 % ja myöhäisiltapäivän aikana 6 %. kypärää käyttäneet (%) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kypärän käyttö eri kellonaikoina 26-29 26 27 28 29 7-1 1-13 aikajaksot 13-15 15-17 Kuva 19. Kypärän käyttö eri kellonaikoina 26 29. Kypäränkäyttö on yleistä aamutunteina ja myöhäisiltapäivällä, jolloin on runsaasti työpaikkapyöräilyä. Työmatkoilla tai reiteillä joita käytetään sekä työmatkoihin ja ulkoiluun pyöräilykypärän käyttö vaihteli 44 9 %. Länsiväylä Helsingin rajalla on hyvin vilkasliikenteinen työpaikkaliikenne- ja ulkoilutie, jossa kypäränkäyttöprosentti oli klo 7 9 laskennassa 9 %. Ulkoilumatkoilla pyöräilykypärän käyttö vaihteli 29 84 % osittain laskenta-ajasta riippuen ja keskustakohteissa 33 55 %. Päivätunteina pyöräilykypärän käyttö on alhaisempaa, jota selittää päiväaikaan vilkas keskustojen asiointiliikenne. Keskusta-alueilla kypäränkäyttö on harvinaisempaa kuin pitkämatkaisessa pyöräilyssä. Koululaislaskennoissa havaittua kypäränkäyttöä on selvitetty tarkemmin edellisessä kappaleessa Koulureittikohteet. LIITTYMÄLASKENNAT Vuonna 29 liittymien liikennevirrat laskettiin käsin yhdestä liittymästä. Lisäksi raportissa on tiedot vuodelta 28 yhdestä käsin tehdystä liittymälaskennasta, jonka tiedot on korjattu. Lisäksi yhden liittymän tiedot saatiin liikennevalojen tiedoista. Lasketut liittymät on esitetty kuvassa 2. Laskentatulokset on esitetty liitteessä 1. KILO KAUNIAINEN GRANKULLA LEPPÄVAARA ALBERGA Åboleden Turu nv äylä SEPÄNKYLÄ SMEDSBY laskettu liittymä LAAJALAHTI BREDVIK MANKKAA MANKANS liikennevaloliittymä 2214 liittymänumero POHJ-TAPIOLA OTANIEMI OTNÄS Laajalahti Bredviken HENTTAA HEMTANS NORRA HA GALUND OLARI OLARS NIITTY- KUMPU ÄNGSKULLA Läns iväylä Västerleden TAPIOLA HAGALUND 2214 21 MATINKYLÄ MATTBY HAUKILAHTI GÄDDVIK WESTEND Kuvaaja: Tuula Nykänen Kuva 2. Liittymälaskennat 29. Liikenne Espoossa 29 25
Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B97: 21 - Liikenne Espoossa 29 14 Autot 31.12.197-29 6 Autotiheys 31.12.197-29 12 1 8 6 4 5 4 3 2 2 1 7 73 76 79 82 85 88 91 94 97 3 6 9 7 73 76 79 82 85 88 91 94 97 3 6 9 1 Liikennemäärien vuosikasvu 1997-29 3 Liikennemäärien kasvu 1977-29 8 25 % 6 4 2 Indeksi 2 15 1-2 5-4 77 8 83 86 89 92 95 98 1 4 7 77 8 83 86 89 92 95 98 1 4 7 1 2 Liikenneonnettomuudet 197-29 25 Liikenneonnettomuuksissa kuolleet 197-29 1 2 8 6 4 15 1 2 5 henkilövahingo 7 73 76 79 82 85 88 91 94 97 3 6 9 7 73 76 79 82 85 88 91 94 97 3 6 9