Espoon kaupungin ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen toimintakertomus 2016

Espoon kaupungin ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen toimintakertomus 2016

Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Ympäristölautakunnan kokoonpano... 3 1.1.1. Ympäristölautakunnan kokoukset... 4 1.1.2. Lautakunnan koulutus ja muut tapahtumat... 4 1.2 Ympäristökeskuksen organisaatiorakenne ja henkilöstö... 5 1.3. Ympäristötoimen koulutus ja työhyvinvointitoiminta... 6 2. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN TOIMINTA... 6 2.1. Talousarvion toteutuminen... 6 2.2. Espoo-tarinan toteutuminen... 7 2.2.1. Poikkihallinnollinen ohjelmajohtaminen... 7 2.3. Lautakuntasopimuksen toteutuminen... 8 2.3.1. Ilmastonmuutoksen torjunta... 8 2.3.2. Vesistöjen ja virtavesien suojelu ja kunnostus... 8 2.3.3. Luonnon monimuotoisuuden ja ekologisten yhteyksien turvaaminen... 8 2.4. Tuottavuus- ja tulopohjahankkeet... 9 2.5. Valtuuston neuvottelutoimikunnan pöytäkirjamerkintöjen toteutuminen... 9 2.6. Ympäristölautakunnan asettamien tunnuslukujen toteutuminen... 10 2.6.1. Lupapäätösten käsittelyaika... 10 2.6.2. Meluilmoitusten sekä koeluonteista toimintaa ja poikkeuksellisia tilanteita koskevien ilmoitusten käsittelyaika... 10 2.6.3. Lupapäätösten lukumäärä ja kustannukset... 10 2.6.4. Valvottujen kohteiden lukumäärä... 11 2.6.5. Annettujen lausuntojen lukumäärä ja muut yhteydenotot... 11 2.6.6. Villa Elfvikin luontotalon tulostavoitteet... 11 3. YMPÄRISTÖNSUOJELUTEHTÄVÄT... 12 3.1. Ympäristönsuojelun valvonta... 12 3.2. Ympäristöluvat ja rekisteröinnit... 12 3.3. Laitosvalvonta... 12 3.4. Jätehuolto... 13 3.4.1. Jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikkojen valvonta... 13 3.4.2. Roskaantuminen... 14 3.4.3. Lumen vastaanottopisteet... 14 3.4.4. Muu jätehuollon valvonta... 15 3.5. Meluntorjunta... 15 3.6. Ilmansuojelu... 15 3.7. Vesiasiat... 16 3.7.1. Vesistötutkimus vuonna 2016... 17 3.7.2. Vesistökunnostus vuonna 2016... 18 1

3.8. Pilaantuneen maaperän kunnostus... 18 3.9. Nitraattiasetuksen valvonta... 19 3.10. Ilmastonsuojelu... 19 3.11. Ympäristövaikutusten arviointi... 20 4. LUONNONSUOJELU... 20 4.1. Lumo-toimenpideohjelman järviluonto teemavuosi... 21 4.2. Espoon liito-oravien kokonaisselvitys (ELKS) ja liito-oravaviestintä... 21 4.3. Liito-oravaneuvottelut ja -neuvonta... 22 4.4. Luonnonsuojeluun ja yleiseen ympäristönsuojeluun liittyvät tutkimukset ja selvitykset... 22 5. YMPÄRISTÖVALISTUS, YHTEISTYÖ, LUONTORETKET, VIESTINTÄ JA JULKAISUT... 23 5.1. Yleinen ympäristövalistus... 23 5.2. Yhteistyö ja työryhmät... 23 5.3. Luontoretket... 25 5.4. Luontopolut... 26 5.5. Viestintä ja julkaisut... 26 6. YMPÄRISTÖJOHTAMINEN... 27 6.1. Ympäristöohjelma ja ympäristöraportointi... 27 6.2. Ympäristöjohtaminen ja ekotuki... 27 7. VILLA ELFVIKIN LUONTOTALO... 28 7.1. Yleistä... 28 7.2. Luontokoulu... 29 7.3. Koulu- ja päiväkotimetsät... 29 7.4. Vaihtuvat ja lainattavat näyttelyt... 30 7.5. Tapahtumat... 30 7.6. Uikunpesä... 31 7.7. Villa Elfvikin kestävän kehityksen ohjelma... 31 7.8. Villa Elfvikin luontotalon aukioloajat vuonna 2016... 32 7.9. Villa Elfvikin kahvila... 32 7.10. Villa Elfvikin ystävät - Villa Elfviks vänner ry.... 32 2

1. YLEISTÄ Ympäristölautakunta ohjaa ympäristökeskuksen toimintaa. Ympäristökeskus on itsenäinen hallintokunta teknisen ja ympäristötoimen johtajan alaisena. Espoon ympäristölautakunta on toiminut vuodesta 1978, jolloin se perustettiin vapaaehtoisesti. Lainsäädäntö edellytti toimintaa vasta vuodesta 1986. Ympäristölautakunta huolehtii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (1986/64) mukaan muun muassa ympäristönsuojelu-, jäte- ja vesilaissa hoidettaviksi säädetyistä ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävistä. Lisäksi tulee huolehtia ympäristönsuojelun suunnittelusta ja kehittämisestä, ympäristön tilan seurannasta sekä siihen liittyvistä tutkimuksista ja selvityksistä, ympäristönsuojelun tiedottamisesta, valistuksesta ja koulutuksesta sekä edistää kaupungin yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa. Lautakunta antaa myös lausuntoja, tekee esityksiä ja aloitteita ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista muille viranomaisille sekä suorittaa muut sille johtosäännöllä määrätyt tehtävät. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön mukaan ympäristölautakunnan tehtävänä on 1. toimia kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena 2. huolehtia kaupungin ympäristönsuojelusta, laatia ehdotus kaupungin ympäristönsuojeluohjelmaksi ja seurata sen toteutumista 3. huolehtia kunnalle luonnonsuojelulain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä antaa luononsuojelulain 24 :n ja 27 :n mukaiset kunnan lausunnot hakemuksista sekä käyttää luonnonsuojelulain 57 :ssä tarkoitettua kunnan vireillepano-oikeutta. Lisäksi lautakunta päättää luonnonsuojelulain 26 :n mukaisesta luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta ja 28 :n mukaisesta luonnonmuistomerkin rauhoituksen lakkauttamisesta. Lautakunta myöntää myös ympäristönsuojelulain 157 :ssä tarkoitetun poikkeuksen talousjätevesien käsittelyvaatimuksista sekä päättää maankäyttö- ja rakennuslain 161 a :n 2 momentissa tarkoitetusta ojan tekemisestä tai ojitusta varten tarpeellisen suojapenkereen tai pumppuaseman sijoittamisesta toisen alueelle asemakaava-alueella. Ympäristökeskuksen tehtävänä on edistää ympäristövastuullisuutta Espoossa vaalimalla ja parantamalla luonnon monimuotoisuutta ja toimintakykyä, ennaltaehkäisemällä ja korjaamalla ympäristöhaittoja sekä lisäämällä ympäristötietoisuutta ja kannustamalla vaikuttamaan. Ympäristökeskus on toimissaan innovatiivinen edelläkävijä ja houkutteleva asiantuntija- ja yhteistyökumppani. Käytännön työtä ohjaamaan ympäristökeskuksessa on valmisteltu laatukansio, jonka päivitystä koordinoidaan ympäristökeskuksen laatutiimissä. 1.1 Ympäristölautakunnan kokoonpano YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2013-2017 Lautakunnan kokoonpano ja jäsenten osallistuminen kokouksiin vuonna 2016 (suluissa vuoden 2015 osallistuminen): Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Partanen Henna, Vihr. pj 10 (10) Koura Vera, Vihr, 0 (0) Vuornos Henrik, Kok, varapj. 10 (3) Lehtonen Matti, Kok. 0 (0) Haeggström Eeva, SFP 8 (11) Selenius Magnus, SFP 3 (0) Lempiäinen Pekka, Kok, 10 (11) Karas Jaakko, Kok. 1 (0) 3

Leppinen Mika, Kok. 7 (7) Kaleva Atte, Kok 0 (0) Koivumäki Katja, SDP/ 5 (9) Kuuvalo Nasu, SDP/ 0 (0) Kuuvalo Nasu, SDP 2 (-) Pentikäinen Aulikki, SDP 1 (-) Kosonen Riina, Kok. 10 (9) Pirinen Johanna, Kok. 1 (1) Häggman Bjarne, Perus/Sit. 6 (7) Ahonen Perttu, Perus/Sit. 5 (4) Taipale Maria, Perus/Sit./ 2 (11) Helin Mirka, Perus/Sit. 0 (0) Ortju Ahti, Perus/Sit. 6 (-) Tilli Timo, Vas. 6 (7) Karvinen Niina, Vas. 4 (1) Vainikainen Joni, SDP 8 (9) Hirvelä Ilkka, SDP 3 (1) Vilo Taina, Kok. 11 (11) Saarniala Tea, Kok. 0 (0) Visakova Marika, Vihr. 10 (10) Lappalainen Ville, Vihr. 1 (1) Kaupunginhallituksen edustaja Varaedustaja Särkijärvi Jouni J., Kok. 10 (10) Peltokorpi Mikko, Kok. 0 (0) Nuorisovaltuuston edustaja Varaedustaja Honkonen Lotta/ 2 (10) Karhunen Paula/ 0 (0) Siket-Szász Áron 7 (-) Böök Renée 1 (-) Valtuusto valitsi 13.6.2016 ympäristölautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Maria Taipaleen tilalle Ahti Ortjun. Valtuusto valitsi 22.8.2016 ympäristölautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Katja Koivumäen tilalle hänen varajäsenensä Nasu Kuuvalon ja varajäseneksi Aulikki Pentikäisen. Nuorisovaltuuston edustajana toimi 22.3.2016 lähtien Áron Siket-Szász ja hänen varaedustajanaan Renée Böök. 1.1.1. Ympäristölautakunnan kokoukset Ympäristölautakunta kokoontui toimintavuoden aikana 11 kertaa ja käsitteli kokouksissaan yhteensä 88 asiapykälää. Vastaavat luvut edellisiltä vuosilta olivat: Vuonna 2015 11 kokousta 93 asiaa Vuonna 2014 11 kokousta 109 asiaa 1.1.2. Lautakunnan koulutus ja muut tapahtumat 17.3. Esittely Vihervuodesta, suunnittelija Niina Järvinen ja ympäristöasiantuntija Tia Lähteenmäki 13.4. Ympäristölautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan yhteisseminaari 12.-13.5. Puheenjohtaja Henna Partanen osallistui Kuntien 8. ilmastokonferenssiin Tampereella 26.5. Ympäristölautakunnan, teknisen lautakunnan ja kestävän kehityksen ohjelmaryhmän yhteiset roskien keräystalkoot Matinkylän uimarannalla, Vihervuoden tapahtuma 18.8. Esitys luonnonhoidon toimintamallin päivittämisestä, metsänhoitaja Sini Miettinen, kaupunkitekniikan keskus 15.9. Info Kiviruukin teollisuusalueen kivenmurskaamohankkeen ja varastoinnin lupa-asioista, ympäristötarkastajat Lasse Kämpe ja Harri Anttila 4

8.12. Info ympäristöohjelmaluonnoksesta, ympäristöjohtaja Tarja Söderman 1.2 Ympäristökeskuksen organisaatiorakenne ja henkilöstö Ympäristökeskusta johti ympäristöjohtaja FT Tarja Söderman. Ympäristökeskuksessa oli seuraavat yksiköt (suluissa kokopäiväiset työntekijät 31.12.2016): Valvontayksikkö (kahdeksan henkilöä, kaikki vakinaisia) Valvontayksikköä johti valvontapäällikkö FM Kari Kavasto ja siinä työskentelivät: ympäristötarkastaja FM Harri Anttila, ympäristötarkastaja MMM Tommi Paavilainen, ympäristötarkastaja FM Lea Salonpää ympäristötarkastaja DI Katja Ohtonen, ympäristötarkastaja DI Niko Torvela, ympäristötarkastaja DI Armi Tukia, ympäristötarkastaja MMM Lasse Kämpe Luonnonsuojelu- ja vesiyksikkö (viisi henkilöä, kaikki vakinaisia) Ympäristön ja luonnonsuojeluyksikköä johti johtava ympäristötarkastaja FM Kalevi Hiironniemi ja siinä työskentelivät: ympäristöasiantuntija FM Tia Lähteenmäki, limnologi FM Eeva Nuotio limnologi FM Ilppo Kajaste ja ympäristönsuojelusihteeri LuK Katrin Aia Ympäristötietoyksikkö (neljä henkilöä, kaikki vakinaisia) Ympäristötietoyksikköä johti johtava ympäristöasiantuntija, FM Leena Sjöblom siinä työskentelivät: ympäristöasiantuntija FM Laura Lundgren media-assistentti BA Eija Rissanen ja ympäristöasiantuntija FM Tuija Stambej Villa Elfvikin luontotalo (viisi henkilöä, joista kaikki vakinaisia) Luontotaloa johti MMM Riitta Pulkkinen ja hänen lisäkseen työskentelivät: ympäristökasvattaja FM Sara Svärd, suunnittelija FM Katri Luukkonen, ympäristönhoitaja fil. yo. Antti Mikala ja toimistosihteeri matkailuvirkailija Virpi Mäenpää Villa Elfvikissä tuntipalkkaisina oppaina ovat toimineet FK Iikka Oinonen (1.12. alkaen fil.yo Kaija Laurila) ja fil.yo Erika Zidbeck. Suoraan ympäristöjohtajan alaisuudessa toimi (kolme, joista kaikki vakinaisia) hallintolakimies OTM Erja Tiihonen, toimistosihteeri yo. Anita Korsumäki ja toimistosihteeri tradenomi-artesaani Leena Renko-Julin Ympäristökeskuksessa oli vuoden 2016 lopussa 26 vakanssia. Vakinaisista henkilöistä oli naisia 18 ja miehiä 8. Tilapäinen henkilöstö - Tia-Maria Virtanen, fil.yo, kesätyöntekijä Villa Elfvikin luontotalossa ajalla 23.5. 28.8.2016. 5

- Saara Ihanamäki, kesätyöntekijä (projektissa Villa Elfvikin luontotalon kestävän kehityksen työ näkyväksi ) Villa Elfvikin luontotalossa ajalla 23.5. 31.8.2016. - Teemu Kekäläinen, yo, (Villa Elfvikin siviilipalvelusmies) 1.1. 23.6.2016. - Seija Luukkonen, työssäoppimisjakso Villa Elfvikissä 29.3.-8.5.2016 - Jonatan Repokari, yo, (Villa Elfvikin siviilipalvelusmies) 22.8.2016 alkaen. - Eetu Paljakka, TET-harjoittelija Villa Elfvikissä 25.4.-29.4.2016 - Fil.yo Aku Pakarinen, ympäristönhoitaja ajalla 1.6-31.8.2016 - Fil.yo Kari Karhula, ympäristönhoitaja ajalla 1.6-31.8.2016 - Fil.yo Bettina Sommarstorm, projektityöntekijä, yksityismaiden luonnonsuojelun edistäminen ja lumo-indikaattorit, ajalla 4.4.-30.11.2016 - fm Miina Fagerlund 2.5.-31.12.2016 - Fil. yo Tuomas Väisänen, paikkatietoharjoittelija, ajalla 9.5.-31.12.2016 1.3. Ympäristötoimen koulutus ja työhyvinvointitoiminta Koulutukseen käytettiin 14 037 euroa vuonna 2016. Työhyvinvointitoiminta oli aktiivista ja siitä vastasivat keskuksen tyhy-vastuuhenkilöt. Tyhy-toimintaan käytettiin vuonna 2016 1,5 työpäivää. Tyhy-kohteiden valinnassa ja suunnittelussa huomioidaan, että kaikilla on mahdollisuus osallistua. Ympäristökeskuksen henkilökunta teki kokopäiväretken Helsingin Vallisaareen 20.6., jossa asiantuntevan oppaan johdatuksella perehdyttiin Vallisaaren historiaan. Lisäksi tututustuttiin Kansallismuseon Renessanssi.Nyt -näyttelyyn 3.11. 2. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN TOIMINTA 2.1. Talousarvion toteutuminen Menoja kertyi 2,5 milj. euroa, 96,6 %. Määrärahaa säästyi 90 000 euroa muutettuun talousarvioon verrattuna, lähinnä palveluiden ostoista. Henkilöstömenoja kertyi 1,5 milj. euroa, 101,5 %. Kaupunginjohtaja siirsi ympäristökeskuksen henkilöstömenoihin yhteensä 1 234 euroa. Määräraha kohdentui kesätyöllistämiseen. Ulkoisia palveluja ostettiin 0,616 milj. eurolla, 87,6 %. Asiantuntijapalveluita ostettiin 0,22 milj. eurolla. Määrärahaa säästyi 82 000 euroa. Projekteihin kohdistuneita menoja kertyi henkilöstömenoihin. Metsähallitukselle maksetaan rahoitusosuutta Haltia -luontokeskuksen menoihin 343 000 euroa vuodessa. Menot toteutuivat budjetoidusti. Avustuksia maksettiin Virtavesien hoitoyhdistykselle (VIRHO ry) 1500 euroa kunnostustalkoisiin. Sisäisiin toimintamenoihin käytettiin 0,352 milj. euroa. Sisäisiä palveluja ostettiin 0,135 milj. eurolla, 89,2 %. Toimitilavuokria maksettiin 0,188 milj. euroa. Menot ovat laskeneet 2,7 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Villa Elfvikin osalta menoja kertyi 0,5 milj. euroa, 105,9 %. Menot ylittyivät 28 000 euroa. Henkilöstömenot ylittyivät budjetoidusta. Tuloja kertyi 69 000 euroa, 98,4 %. Tulot toteutuivat lähes budjetoidusti. Maksutuloja kertyi 54 000 euroa. Sisäisiä toimintatuloja kertyi 5 000 euroa. Tukia ja avustuksia saatiin valtiolta 10 000 euroa. 6

Tulot kertyvät Villa Elfvikin tilojen käyttökorvauksista sekä ympäristö- ym. luvista perittävistä toimitus- ja lunastusmaksuista. Villa Elfvikin tilojen (juhla)käyttö oli alkuvuonna arvioitua vähäisempää. Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan tarkistus on tullut voimaan 1.7.2016. 2.2. Espoo-tarinan toteutuminen Espoo-tarinan tulostavoitteista raportoitiin 4 kertaa vuoden aikana. Espoo-tarinan tavoitteiden toteutumista vuonna 2016 on kuvattu tarkemmin ympäristölautakunnan vuoden 2016 ennakkotilinpäätöksessä (käsitelty ympäristölautakunnassa 9.2.2017). 2.2.1. Poikkihallinnollinen ohjelmajohtaminen Espoo-tarinaa toteutetaan yksiköiden omilla tarinoilla, toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tuloskorteilla ja poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, jotka läpäisevät kaupunkiorganisaation toimialat. Tämän valtuustokauden kehitysohjelmat ovat: Elinvoimaa ikääntyville, Kestävä kehitys, Kilpailukyky, Innovatiivisuus ja yrittäjyys, Nuorten elinvoimaisuus ja Osallistuva Espoo. www.espoo.fi/espoo-tarina. Poikkihallinnolliset kehittämisohjelmat ovat uusi toimintatapa ja ne tukevat Espoo-tarinan toteuttamista. Ohjelmia toteutetaan projektien, oman tekemisen muuttumisen, uusien kokeilujen ja kumppanuuksien kautta. Kestävä kehitys -kehitysohjelmassa kehitetään ja otetaan käyttöön uusia kestäviä ratkaisuja kaupungin taloudellisten, sosiaalisten sekä ilmasto-, energia- ja ekologisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtuusto on hyväksynyt ohjelmalle kuusi hyötytavoitetta, joiden kautta tavoite saavutetaan. Ne ovat: Kestävä elämäntapa Kestävä verkostomainen kaupunki Espoon luonto ja ympäristö Ilmastotyön koordinointi Energiaratkaisut Kestävät liikkumisratkaisut Kestävä elämäntapa -hyötytavoitetta totutetettiin ympäristökeskuksen toiminnassa osallistumalla esimiesten kestävän kehityksen valmennuksen ja kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen työpajan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Ympäristöministeriön nimeämää valtakunnallista teemavuotta Vihervuosi 2016 vietettiin tänä vuona osana kaupungin Kestävä kehitys -ohjelman Ympäristö ja luonto -hyötytavoitetta, jonka tavoitteena oli koota kuntalaiset, järjestöt ja yritykset toimimaan oman lähiympäristönsä puolesta. Vuoden aikana järjestettiin talkoita, tapahtumia, kaupunkiviljelyä retkiä ja kursseja, joita toteutettiin eri Vihervuosi 2016 osaprojektien kautta. Näitä olivat kaupunkitekniikan keskuksen Vihervuosi sekä ympäristökeskuksen luonnonalueiden viestintä, koulumetsäyhteistyön lisääminen, luonnonhoidon toimintamallin kehittäminen ja luonnon monimuotoisuuden projekti. Teemavuotta koordinoi Vihervuosi 2016 -ohjausryhmä. Ilmastotyön koordinointi hyötytavoitetta toteutettiin vuonna 2016 viimeistelemällä Espoon ilmasto-ohjelma vuosille 2016-2020. Ympäristökeskuksella oli vetovastuu ohjelman keskusteluttamisessa keskuksissa ja muokkaamisessa hyväksymiskäsittelyä varten. Ohjelmaluonnos kävi laajalla lausuntokierroksella hallintokunnissa ja se hyväksyttiin yksimielisesti kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Ohjelma linjaa kuusi toimenpidekokonaisuutta, joilla on mahdollista kääntää kasvihuonekaasupäästöt laskuun 7

nopeasti. Lisäksi ohjelmassa asetettiin Espoolle kaksi ilmastotavoitetta: Espoo tahtoo olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Asukaskohtaiset päästöt tulee saada vähenemään 60 % jo vuoteen 2030 mennessä. 2.3. Lautakuntasopimuksen toteutuminen Lautakunta asetti vuodelle 2016 seuraavia tavoitteita: 2.3.1. Ilmastonmuutoksen torjunta - 1.5. 2015-2016: Päivitetyn toimenpideohjelman toteutusta koordinoidaan ja seurataan. Lautakunta valvoo, että eri yksiköissä laaditaan päästöjen vähentämisen vuositavoitteet ja niiden toteutusta seurataan: yksiköt tekevät vuosiraportit, ympäristölautakunta arvioi toteutuksen ja antaa lausunnon ja toimenpideehdotukset. Toimenpideohjelma saatiin valmiiksi vuonna 2016 ja hyväksyttiin valtuustossa 22.8.2016. Tulosyksiköiden kanssa on käyty keskusteluja tavoitteiden saavuttamisesta ja niiden systemaattinen seuraaminen käynnistyy vuoden päästä ohjelman hyväksymisestä elokuussa 2017. 2.3.2. Vesistöjen ja virtavesien suojelu ja kunnostus Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 valmistui 2016 sen toteutumista seurataan jatkossa vuosittain. Vesiensuojelun toimnepideohjelma hyväksyttiin lautakunnan kokouksessa 9.2.2017-2.2. 2014-2016: Toteutetaan Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelmassa vuosille 2016-2021 tärkeimmiksi arvotettuja toimenpiteitä niille varattujen määrärahojen puitteissa yhteistyössä ELY-keskuksen, kaupunkitekniikan keskuksen, Hsy:n, yksityisen sektorin, järjestöjen sekä asukkaiden kanssa. Vesiensuojelun toimenpideohjelman toimenpiteistä Gumbölen kalatien rakentamisen suunnittelutyö valmistui 2016. - Espoon kaupungin työmaavesien käsittelyohje valmistui 2016 ja myös päivitettiin Ympäristökeskuksen ohjeita uomien muokkaamiseen sekä muuta vesiensuojelutietoa Järvivuoden 2016 toimenpitenä valmistui kaksi ohjetta omatoimiseen vesistöseurantaan: Vedenlaatuopas Espoon järville ja lammille sekä Kunnosta ja hoida lähijärveäsi kunnostusopas espoolaisille. 2.3.3. Luonnon monimuotoisuuden ja ekologisten yhteyksien turvaaminen - 2013-2014: Tehdään selvitys Espoon ekologisen verkoston tilanteesta. Selvityksen valmistelua ohjaa luottamushenkilöistä koostuva ohjausryhmä. Selvityksen perusteella tuotetaan tiedotusmateriaalia mahdollisesti yhteistyössä muiden PKS- kuntien ja metsähallituksen kanssa. Selvitys Espoon ekologisesta verkostosta julkaistiin alkuvuodesta. Vuoden aikana julkaistiin myös useita tiedotteita ekologisesta verkostosta. Muuta materiaalia julkaistiin pääkaupunkiseudun yhteistyössä jo edellisenä vuonna. 8

- 2014-2016: Tiivistetään ympäristökeskuksen yhteistyötä kaupunkisuunnittelukeskuksen kanssa viheryhteyksien turvaamiseksi mm. yleiskaavapuolen viheraluekudelman laadinnan, Pohjois-Espoon yleiskaavatyön sekä Espoonväylän suunnittelun osalta. Yleiskaavan viheraluekudelman laadinnassa on tehty yhteistyötä sekä kartoitettu ja luovutettu kudelmatyöhön sopivia aineistoja kaupunkisuunnittelukeskukselle. Ympäristökeskus osallistui Pohjois-Espoon yleiskaavatyön luonto- ja ekoyhteysselvitysten ohjaamiseen. - 2013-2014: Kartoitetaan päiväkoti- ja koulumetsät. Kartoituksen perusteella laaditaan toimenpiteet päiväkoti- ja koulumetsien säilymiselle osana viherverkostoa. Lautakunta evästää jatkosuunnittelua. Tärkeät lähimetsät - Espoon koulu- ja päiväkotimetsäselvitys 2013 julkaistiin vuoden 2014 loppupuolella. Kyselyn tulokset vietiin kaupungin paikkatietojärjestelmiin kaavoituksen ja metsänhoidon käyttöön. Päiväkoti- ja koulumetsien säilymistä ja käyttöä on edistetty myös osana Kestävän kehityksen poikkihallinnollista ohjelmatyötä 2015-2016. Ks. 7.3. - 2013-2016: Ympäristökeskuksen ja teknisen keskuksen yhteistyötä Keskuspuiston statusta vahvistavien luontovalistushankkeiden toteutuksessa jatketaan. Vuonna 2016 valmistui Keskuspuiston toinen luontoportti, Puolarmetsän Korentoportti. Osallistuttiin myös Keskuspuiston reitit ja portit -ohjausryhmän kokouksiin sekä näihin liittyviin maastokatselmuksiin. - 2013-2016: Luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelman aikataulutettujen tavoitteiden toteuttaminen, seuraaminen ja edistäminen yhteistyössä muiden lautakuntien kanssa. Vuonna 2016 toteutettiin lumo-ohjelman järviluonto -teemavuotta ja sen mukaisia toimenpiteitä. kts. 4.1. - 2013-2016: Lintuvesien pesimälinnuston seurantaa jatketaan. Paikallisesti arvokkaiden lintuvesien pesimälinnuston seuranta toteutetiin vuonna 2016. Tämän lisäksi toimintavuonna valmistui selvitys Espoon lintuvesistä uhanalaisten lintujen pesimäympäristönä. 2.4. Tuottavuus- ja tulopohjahankkeet Espoo-strategiaan ei sisältynyt erityisesti ympäristölautakuntaa koskevia tuottavuus- ja tulopohjahankkeita. 2.5. Valtuuston neuvottelutoimikunnan pöytäkirjamerkintöjen toteutuminen Ympäristölautakunnalle osoitettiin pöytäkirjamerkintä Ympäristökeskuksen tarvitsema paikkatietoasiantuntijan resurssi järjestetään toimilalatasoisesti. Teknisen ja ympäristötoimen kaupunkitekniikan kaupunkimittauspalvelujen karttatuotanto palveli toimialan keskuksia ja muita hallintokuntia paikkatietoa koskevissa asioissa ja peruspaikkatiedon ylläpidossa. Ympäristökeskuksen asiantuntijatyön päivittäin tarvitsema paikkatietopalvelu järjestettiin ympäristökeskuksen toimintamenoista 2-vuotisella juniorivakanssilla vuosille 2017-2018. 9

2.6. Ympäristölautakunnan asettamien tunnuslukujen toteutuminen Ympäristölautakunnan asettamien tunnuslukujen toteutuminen on kuvattu tarkemmin ympäristölautakunnan vuoden 2016 ennakkotilinpäätöksessä (käsitelty ympäristölautakunnassa 9.2.2017). 2.6.1. Lupapäätösten käsittelyaika Ympäristöluvat ja vesiasiat valmistellaan neljässä kuukaudessa, ellei hakijan kanssa sovita muunlaisesta käsittelyaikataulusta. Aika lasketaan asian vireille tulosta lautakunnan ensimmäiseen käsittelyyn. Toteutuminen: Vuoden aikana käsiteltiin neljä ympäristölupahakemusta ja 93 vesiasiaa. Ympäristölupien käsittelyajat vaihtelivat välillä 2 5,5 kk. Vesiasioiden käsittelyaika oli keskimäärin 2,3 kuukautta. 2.6.2. Meluilmoitusten sekä koeluonteista toimintaa ja poikkeuksellisia tilanteita koskevien ilmoitusten käsittelyaika Meluilmoitukset sekä koeluonteista toimintaa ja poikkeuksellisia tilanteista koskevat ilmoitukset valmistellaan päätettäväksi kahden viikon kuluessa niiden vireille tulosta, mikäli hakijan kanssa ei sovita pidemmästä aikataulusta. Jos toiminnan mahdollisesti aiheuttamista haitoista joudutaan kuulemaan ympäristön asukkaita, valmisteluaika on yksi kuukausi. Toteutuminen: Meluilmoituspäätöksiä tehtiin 58 kpl ja niiden käsittelyajat vaihtelivat päivästä viiteen viikkoon, keskimääräisen käsittelyajan ollessa noin 1,9 viikkoa. Yli kaksi viikkoa käsittelyaika oli 19 meluilmoituksessa täydennystarpeiden vuoksi. 2.6.3. Lupapäätösten lukumäärä ja kustannukset Ympäristönsuojelutehtävistä tuloja kertyi 49 000 euroa vuonna 2016. 2013 2014 2015 2016 Ympäristöluvat 4 3 3 4 Poikkeukselliset tilanteet 1 - - - Meluilmoitukset 61 47 69 58 Maastoliikenne 1 1 1 1 Vesi- ja vesihuoltolain mukaiset asiat 96 167 156 93 2013 2014 2015 2016 Muut 52 44 48 21 Yhteensä 215 262 277 177 Menot ( / lupapäätös) 795 670 633 1050 10

2.6.4. Valvottujen kohteiden lukumäärä Valvontayksikössä tavoitteena oli tarkastaa 600 kohdetta. Yksikkö valvoo mm. lupavelvollisia ja ilmoituksenvaraisia toimintoja, pilaantuneiden maiden kunnostamista, ympäristön roskaantumista sekä jätevesien johtamista ja käsittelyä. Tavoitteena ympäristö- ja luonnonsuojeluyksikössä oli 150 kohteen valvonta. Ympäristö- ja luonnonsuojeluyksikkö valvoo arvokkaita luontokohteita, luonnonsuojelualueita, luonnonmuistomerkkejä, uhanalaisia lajeja, luontopolkuja yms. Valvottavia kohteita on yhteensä noin 450 kpl. Luonnonsuojelun valvonta Erityislakien mukainen valvonta 2013 2014 2015 2016 239 273 245 205 671 715 749 638 Yhteensä 910 988 994 843 Menot ( / valvottu kohde) 532 503 500 630 2.6.5. Annettujen lausuntojen lukumäärä ja muut yhteydenotot Lausuntopyyntöihin pyrittiin vastaamaan määräajassa. Ympäristö- ja luonnonsuojeluyksikön osalta tähän on kaupungin uuden käytännön mukaan laskettu mukaan myös sähköisesti annetut kannanotot. 2013 2014 2015 2016 Valvontayksikkö 70 72 90 56 Ympäristö- ja luonnonsuojeluyksikkö 234 292 Ympäristötietoyksikkö* 136 Yhteensä 304 364 458 488 Menot euroa / lausunto 842 723 574 560 368 296 *Ympäristötietoyksikkö perustettiin vuonna 2015 ja ensimmäisenä toimintavuotena sen tulokset laskettiin luonnonsuojelu- ja vesiyksikön tuloksiksi. Kaupunkilaiset ottavat yhteyttä ympäristökeskukseen puhelimitse, sähköpostitse ja kaupungin oman palautejärjestelmän kautta. Yhteydenotot koskevat hyvin erilaisia asioita, joista jotkut vaativat perusteellista selvittämistä. Vuonna 2016 ympäristökeskus vastasi 79 yhteydenottoon palautejärjestelmän kautta. 2.6.6. Villa Elfvikin luontotalon tulostavoitteet Villa Elfvikin luontotalon tulostavoitteita olivat: 11

- Luontotalon kävijämäärä, 30 000 hlö - Luontokoulupäivät 116 päivää Tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Luontokoulun käyttö, hlö 2013 2014 2015 2016 2 173 2 096 2 121 1 922 Luontokoulupäivät 110 107 113 101 Luontotalon kävijämäärä, hlö Käyttökulut ( /kävijä) 31 780 30 916 33 695 33 183 11,74 17,85* 14,84 14,80 * Käyttökulut ( /kävijä) ovat normaalia suuremmat. Talon menoissa näkyy Suomenlahti-vuoden palkka- ja muut kulut, mutta kaikkia vuoden aikana tilaisuuksissa tavoitettuja ei ole laskettu Villa Elfvikin kävijöihin. 3. YMPÄRISTÖNSUOJELUTEHTÄVÄT 3.1. Ympäristönsuojelun valvonta Ympäristökeskuksen valvontayksikön tehtävänä on huolehtia kunnallisena valvontaviranomaisena ympäristönsuojelu-, vesi-, vesihuolto- ja jätelaissa määritellyistä valvontatehtävistä ympäristöhäiriöiden ennalta ehkäisemiseksi. Valvontayksikkö tallentaa valvontatiedot Trimble Locus ympäristövalvonta -sovellukseen. 3.2. Ympäristöluvat ja rekisteröinnit Ympäristölupia myönnettiin vuonna 2016 neljä: yksi louhinnalle ja louheen murskaukselle, kaksi louheen murskaukselle sekä yksi betoniaseman toiminnalle. Vuoden 2016 aikana rekisteröitiin neljä jakeluasemaa ja yksi asfalttiasema. Seitsemän ympäristölupaa rauetettiin. Jätelain 100 :n mukaisia rekisteröintejä tehtiin yksi. 3.3. Laitosvalvonta Laitosvalvonta toteutetaan käymällä kohteissa, jotka ovat laitoksia, joille ympäristölautakunta, Uudenmaan ympäristökeskus tai Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt ympäristöluvan, tai yrityksiä, joiden toiminta ei edellytä ympäristölupaa. Tarkastuskohteita on vuosittain noin 70 kpl. Joissakin kohteissa käydään vuoden aikana useaan kertaan, kuten Ämmässuon Kulmakorven alueella. Monille yrityksille on ympäristöluvassa määrätty velvoite toimittaa vuosiraportti ympäristöviranomaisille edellisen vuoden toiminnasta. Vuosiraporttien tarkastaminen on olennainen osa laitosvalvontaa tarkastuskäyntien lisäksi. Vuonna 2016 rekisteröitiin useita jakeluasemia ja moniin niistä tehtiin myös tarkastuskäynti. Jakeluasemien rekisteröinnit ja tarkastuskäynnit jatkuvat lähivuosina. Helsingin seudun 12

ympäristöpalvelujen (HSY) kanssa tehdään vuosittain yhteistarkastuksia laitoksiin, joiden asiat vaativat käsittelyä. 3.4. Jätehuolto 3.4.1. Jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikkojen valvonta Espoossa on 31 toimijaa, joilla on voimassa oleva ympäristölupa jätteen laitosmaiselle käsittelylle tai hyödyntämiselle tai rekisterimerkintä jätteen keräystoiminnasta. Joukossa on pohjoismaiden suurin kaatopaikka ja kaatopaikkakaasulaitos, kaupungin maantäyttöalueet sekä mm. mullan valmistusta, jätemateriaalin hyödyntämistä, maantäyttöä sekä metalliromun, sähköja elektroniikkaromun ja vaarallisten jätteiden käsittelyä ja keräystä harjoittavia yrityksiä. Lähes kaikille toimijoille on määrätty raportointi- tai vesientarkkailuvelvoite. Näiden laitosten toimintaa valvottiin tarkastuskäynnein sekä vesientarkkailu- ja toimintaraporttien avulla. Ämmässuon Kulmakorven alue Suurin toimintakokonaisuus on Ämmässuon - Kulmakorven alue, jossa v. 2016 oli 13 ympäristöluvan perusteella toimivaa laitosta. Alueen suurimpien toimijoiden ympäristöluvat (Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskus, Rudus Oy:n louhinta ja murskaustoiminta, kaupungin maantäyttöalueet) on tarkistettu viime vuosien aikana. Uutena toimijana alueella on aloittanut NCC Industry Oy:n asfalttiasema. Vaasan hallinto-oikeudessa on vireillä HSY:n biojätteiden käsittelyä (kompostointi/mädätys) sekä kivenlouhintaa ja murskausta koskevat hakemukset ja Rudus Oy:n louhintahankkeen ympäristölupahakemus. Alueelle on määrätty laaja vesientarkkailuvelvoite sekä usealle laitokselle ilmansuojelua, melua ja hajua koskevia mittausvelvoitteita. Kaikki alueen ympäristöluvan perusteella toimivat laitokset tarkastetaan vuosittain joko laitostarkastuksella tai vuosi- ja päästöraporttien avulla. Alueella tehtiin 27 tarkastus- tai valvontakäyntiä tai valvonnallista neuvottelua vuonna 2016. Alueen merkittävin ongelma ovat olleet hajuhaitat, jotka ovat vähentyneet viime vuosina biojätteen käsittelyolosuhteiden parannuttua. Alueella on nyt kaksi kompostointilaitosta, minkä vuoksi kapasiteettiongelma on poistunut eikä hajuhaittoja aiheuttanutta raakaa kompostituotetta ole enää tarvinnut siirtää ulos. Ympäristökeskus sai vain yksittäisiä valituksia häiritsevästä hajusta vuonna 2016. Alueen ilman laatua (haisevat rikkivedyt (TRS), pienhiukkaset ja hengitettävät hiukkaset) seurataan ajantasaisen seurantajärjestelmän välityksellä internetissä, jolloin poikkeamat voidaan havaita nopeasti. TRS-pitoisuus ylitti ohjearvon (10 µg/m 3 ) tammikuussa 2016, jolloin ohjearvoon verrattava pitoisuus oli 12 µg/m 3. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo oli 4,1 µg/m 3, mikä on melko alhainen. Vuoden 2016 aikana hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausikeskiarvo ei ylittänyt kertaakaan raja-arvon numeroarvoa (50 µg/m 3 ). Ylityksiä sallittaisiin 35 kpl/a, ennen kuin varsinainen raja-arvo ylittyy. Datan keruussa oli teknisiä ongelmia joulukuussa, ja osa yllä olevasta perustuu vain 11 kuukauden mittaustuloksiin. Mainittavia poikkeavia tilanteita ei vuoden aikana sattunut. Jätteidenkäsittelykeskuksessa toimii HSY:n laaduntarkastusryhmä. Ryhmä mm. tarkkailee tulevia jätekuormia. Jos kuormissa havaitaan huomautettavaa tai autoilija kääntyy tai käännytetään portilla, tapauksesta lähetetään tieto sen kunnan ympäristökeskukseen, josta kuorma on tullut. Espoossa vuonna 2016 jätekuormien tuojia useimmiten huomautettiin siitä, että asbestia sisältävä kuorma tuli ilman asbestimerkintöjä. Kääntymisen syitä olivat tarvittavien jätetietojen puuttuminen tai jätteiden joukossa olleet vaaralliset jätteet. 13

Vantaan jätevoimala otettiin käyttöön syyskuussa 2014. Nykyisin sinne viedään poltettavaksi kaikki sekajäte, joka aiemmin kuljetettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Tämä on vähentänyt merkittävästi Ämmässuolle tulevien kuormien määrää. Ämmässuon vanhan kaatopaikan kunnostus Ämmässuon kaatopaikan vanha osa suljettiin marraskuussa 2007 ja sen kunnostus alkoi keväällä 2008. Vanhalle osalle on rakennettu kaasunkeräysjärjestelmä ja tiivis pintarakenne. Kaatopaikan pinta-alasta on peitetty noin 80 %. Kaatopaikan vanhalla osalla on suotovesien kierrätysjärjestelmä ja pumppuasemia. Järjestelmällä kaatopaikan sisäistä vettä palautetaan ylläpitämään jätteen hajoamiselle suotuisia olosuhteita jätetäytössä. Kaatopaikkakaasun hyödyntämiseksi tarkoitettu kaasumoottorivoimalaitos aloitti toimintansa toukokuussa 2010. Laitos tuottaa tällä hetkellä sähköä 15 MW:n teholla ja lämpöä 8 MW:n teholla. Vanhan kaatopaikan lakiosaa muotoillaan edelleen stabiileilla jätejakeilla. Täyttöalueen annetaan tiivistyä ja laskeutua muutaman vuoden ajan, minkä jälkeen lopullisen pintakerroksen tekeminen lakiosalle tehdään loppuun. Muiden täyttöalueiden ja kaatopaikkojen valvonta Mankkaan kaatopaikkaa on kunnostettu golfkenttä- ja virkistysaluekäyttöön. Kunnostus alkoi keväällä 2009 ja se päättyi toukokuussa 2012. Alueella on käynnissä vesien tarkkailu. Muiden kaatopaikkojen (käytöstä poistetut kaatopaikat sekä toimivat maantäyttöalueet, 11 kpl) valvontaa tehtiin vesientarkkailun, maastotarkastusten ja vuosiraporttien avulla. 3.4.2. Roskaantuminen Ympäristökeskus ottaa vastaan ilmoituksia ympäristön roskaantumisesta ja huolehtii tarvittaessa roskaantumistapausten selvittelystä ja siivouttamisesta. Roskaantumistapauksia hoiti kolme ympäristötarkastajaa sovitun aluejaon mukaisesti. Vuoden aikana ympäristökeskukseen tuli 95 roskaantumisilmoitusta. Ilmoitukset koskivat roskaantuneita kierrätyspisteitä, hylättyjä autonrenkaita, kodinkoneita ja huonekaluja sekä rakennus- ja puutarhajätteitä. Osa ilmoitetuista kohteista havaittiin tarkastuksella jo siivotuiksi tai sellaisiksi, etteivät ne edellyttäneet toimenpiteitä. 86 tapauksessa ympäristökeskuksesta otettiin yhteyttä siivousvelvolliseen tai ryhdyttiin muihin tarvittaviin toimiin. Jos roskaajaa ei ollut tiedossa ja roskaantuminen oli kaupungin omistamalla maalla, asiasta ilmoitettiin Siisti Espoo -projektille tai kohteesta vastaavalle kaupungin yksikölle. Joissakin kohteissa täytyy tehdä useita tarkastuksia ennen kuin ne saadaan siivotuiksi. Sekä tietoon tulleiden että toimenpiteitä edellyttäneiden roskaantumiskohteiden määrät olivat suunnilleen samat verrattuna edelliseen vuoteen 2015, jolloin ympäristökeskukseen ilmoitettiin 102 roskaamistapausta, joista 86 edellytti toimenpiteitä. 3.4.3. Lumen vastaanottopisteet Espoon suurin lumen vastaanottopaikka sijaitsi Sinimäentien varrella Mankkaalla. Talvesta 2015-2016 käytössä on ollut Vanttilan lumen vastaanottopaikka, koska Sinimäentien vastaanottopaikalla käytössä oleva alue on pienentynyt rakennettavien tonttien myynnin myötä. Vanttilaan arvioidaan tuotavan 8 000 11 000 kuormaa lunta talvikausien aikana. Runsaslumisina talvina on ollut käytössä myös tilapäisiä läjitysalueita. Alue on siivottu lumien sulettua ja sen siisteys on tarkastettu kevään kuluessa. Sulamisvedet eivät kuormittaneet lähialueen ojia ja puroja merkittävästi. Alueen ylläpitäjä, kaupunkitekniikan keskus, siivosi alueet 14

lumien sulettua. Suomenojan lumenläjitysalueen toiminta päättyi, koska alueen poikki rakennettiin Kaitaantien jatke Suomenlahdentielle. 3.4.4. Muu jätehuollon valvonta Rakennus- ja purkulupahakemusten liitteenä luvan hakijat laativat selvityksen rakennus- ja putkujätteen käsittelystä. Rakennusvalvontakeskuksen ympäristökeskukselle toimittamat selvitykset tarkistetaan. Tarvittaessa hakijalle soitetaan, hakijalta pyydetään lisäselvityksiä ja hakijaa neuvotaan jätteiden käsittelyssä. Maanalaisten öljysäiliöiden poistoja valvottiin 11 kohteessa. Kolmessa kohteessa oli aistivaraisia merkkejä öljystä maaperässä, jolloin maaperän tutkiminen ja kunnostus tehtiin asiantuntijakonsultin alaisuudessa. Viranhaltijapäätöksellä hyväksyttiin 11 maanalaisen öljysäiliön maahan jättäminen. Ympäristökeskus hyväksyi ympäristönsuojelumääräysten 12 :n mukaisesti sekä ympäristönsuojelulain ja jätelain nojalla kirjeellään 17 tapauksessa betonijätteen tai stabiloidun ylijäämämaan hyödyntämisen maanrakentamisessa korvaamaan luonnonaineksia. Ainesten sijoitukset merkittiin kaupungin paikkatietojärjestelmään. Ympäristökeskuksen vuonna 2016 hyväksymien hyödynnettävien ainesten kokonaismäärä oli 25 000 tonnia. Ympäristökeskukseen ilmoitettiin jatkotoimenpiteitä vaativia ympäristövahinkoja, kuten öljyvuotoja 9 kpl. Ympäristökeskus valvoi osaltaan kohteiden puhdistusta. 3.5. Meluntorjunta Meluntorjuntaa käsiteltiin kaavalausunnoissa, joissa painotettiin säännönmukaisesti meluntorjunnan huomioonottamista jo kaavoitusvaiheessa. Ympäristökeskukseen tehtiin vuonna 2016 91 meluvalitusta, jotka enimmäkseen koskivat rakennustyömaita ja erityisesti töiden aloittamista ennen klo 7.00. Myös lentomelu aiheutti jonkin verran valituksia. Ympäristönsuojelulain edellyttämiä melupäätöksiä erityisen häiritsevästä tilapäisestä melusta tehtiin 58 kappaletta. Meluilmoituksia tehtiin ennen muuta louhinta-, murskaus- ja paalutustöistä. Huomattavia meluilmoituksen perusteella valvottavia kohteita olivat mm. HSY:n Blominmäen jätevedenpuhdistamon, Länsimetron jatkeen louhinnat ja Kehä I Keilaniemessä -rakennushanke. Vuoden aikana aloitettiin ympäristömeludirektiivin mukaisen meluselvityksen 2017 valmistelu pääkaupunkiseudun yhteistyönä. 3.6. Ilmansuojelu Ilmanlaadun seurantaa jatkettiin yhteistyössä HSY:n kanssa. Pysyvät, jatkuvatoimiset mittausasemat olivat Leppävaarassa ja Luukissa. Lisäksi Ämmässuon kaatopaikalla mitattiin säätietoja, hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ), pienhiukkasten (PM 2,5 ) ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuutta. Espoon siirrettävä mittausasema oli vuoden 2016 ajan Lintuvaaran pientaloalueella, jossa mittausten tarkoituksena oli seurata pienpolton (takat, saunankiukaat) vaikutuksia ilmanlaatuun. Ns. passiivikeräimin kartoitettiin typpidioksidipitoisuuksia Sinikalliontien-Sinimäentien alueella Turunväylän vaikutuspiirissä sekä Mattlidenin koulukeskuksen alueella Länsiväylän vaikutuspiirissä. Tutkimusten tulokset HSY raportoi vuosiraportissaan, joka valmistuu touko-kesäkuussa 2017. Vuoden 2015 ilmanlaaturaportti esiteltiin lautakunnalle elokuussa 2016. 15

Espoon kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelman toimenpiteiden toteutuminen vuoden 2015 aikana raportoitiin ympäristölautakunnalle, Uudenmaan ELY-keskukselle ja ympäristöministeriölle keväällä 2016 aikana. Espoon kaupungin eri yksiköiden edustajista koottu ilmanlaaturyhmä kutsuttiin koolle kerran vuoden 2016 aikana. Ilmanlaatuun kiinnitettiin huomiota myös kaavalausunnoissa ja muussa yhteistyössä kaavoittajien kanssa. Tiivistyvässä kaupungissa kaavoitettavat kohteet tai käyttötarkoituksen muutoskohteet sijaitsevat usein vilkkaiden liikenneväylien varrella. Vuonna 2016 ympäristökeskus lisäsi Espoon kaupungin sisäiseen paikkatietojärjestelmään ensimmäiset ilmanlaatuun liittyvät aineistot: HSY:n ja Ilmatieteenlaitoksen laatiman typpidioksidin vuosikeskiarvomallinnuksen Espoon tulokset sekä HSY:n ilmanlaatuvyöhykkeet asuinrakennuksille ja herkille kohteille vuoden 2015 liikennetietojen mukaan. Näiden paikkatietojen avulla kaupungin maankäytön suunnitelijat pystyvät paremmin huomioimaan millä alueilla on suurimmat riskit huonolle ilmanlaadulle. Asukkaat kärsivät savuhaitoista, joista tuli 12 ilmoitusta. Yleisin häiriö tule naapurin savupiipusta, valitettavasti häiritsevää savua saattaa tulla vuorokauden ympäri koko talvikauden ajan. Jätteiden hävittämistä polttamalla nuotiossa kiellettiin kaksi kertaa. 3.7. Vesiasiat Vesiensuojelussa käsiteltiin vesien tutkimus- ja kunnostusasioita sekä ojituksiin, jätevesiin, meriläjitykseen ja vesistön rakentamiseen liittyviä päätös- ja lausuntoasioita. Asiat kuuluvat ympäristönsuojelulain, vesihuoltolain ja vesilain piiriin. Pohjavesien suojelua edistettiin laatimalla Espoon kaikille luokitelluille pohjavesialueille suojelusuunnitelma. Tässä yhteydessä osa alueista poistettiin luokituksesta joko niiden vedenhankinnan kannalta vähäisen merkityksen vuoksi tai hyödyntämistä estävän laatuongelman perusteella. Lautakunnassa käsiteltiin jätevedenpuhdistamoiden, vesistötarkkailujen sekä Ämmässuo- Kulmakorven alueen yhteistarkkailun vuosiyhteenvedot. Vesihuoltolain mukaisia päätöksiä vapautushakemuksista tehtiin 95 kpl. Erityisesti hulevesien käsittelyyn on pyritty kiinnittämään huomiota myös kaavalausunnoissa. Vuonna 2011 valmistuneen Espoon hulevesiohjelman toteuttamista varten perustetun hulevesityöryhmän tavoitteena on ollut ohjelman toteuttamisen edistäminen kaupungin eri hallintokunnissa. Hulevesityöryhmän käsiteltäväksi laadittiin ohjeluonnos rakentamisaikaisten vesien ja työmaavesien käsittelystä Espoossa. Ohje valmistui 2016 ja sitä jalkautettiin eri toimialoille kevään aikana eri toimialoille. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn annettiin neuvontaa 141 kiinteistöllä. Neuvontahanke toteutettiin yhteistyössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen kanssa. Vesiasioista tiedottamisessa tavoitettiin pelkästään vesiin liittyvissä esityksissä noin 700 henkilöä. Erityisesti hulevesistä, työmaavesien käsittelystä ja yleisesti vesiensuojelusta pidettiin yli kymmenen esitystä kaupungin eri toimialoille sekä vesiensuojelusta kiinnostuneille asukkaille. Espoon järvet kuntoon - teemavuosi Teemavuoden tavoitteena oli lisätä asukkaiden tietoisuutta Espoon rikkaasta järviluonnosta sekä neuvoa omatoimiseen vesistötarkkailuun että antaa ohjeita vesistökunnostuksia varten. Teemavuonna järjestetty valokuvakilpailu Espoon järvien lumo oli suosittu ja palkitut huomattiin 16

mm. Iltalehdessä Satumaiset järvet espoolaiset kuvasivat kotipaikkansa kauneutta,(21.11.2016). Teemavuoden aikana laadittiin kolme kaupungin verkkosivuille tulevaa opasta, jotka käsittelivät vesistöseurantaa, järvikunnostusta sekä vedenlaatua: - Ohje omatoimiseen vesistöseurantaan Ohjeen tarkoitus on opastaa espoolaisia erilaisten vesistöseurantojen kuten näkösyvyysmittausten tekemiseen. Oppaassa kerrotaan miten erilaisia vedenlaadusta kertovia muuttujia voi seurata ja minne havaintoja voi kirjata tai ilmoittaa. - Kunnosta ja hoida lähijärveäsi kunnostusopas espoolaisille Oppaan tarkoituksena on neuvoa miten oman lähijärven tilaa voi parantaa Espoossa. Oppaassa käydään läpi kunnostuksen etenemisvaiheet ja erilaiset kunnostusmenetelmät. Lisäksi selvitetään rahoitusmahdollisuuksia sekä listataan nettisivustoja, joilta saa aiheesta lisätietoa. Opas mahdollistaa helposti tiedon löytymisen myös teemavuoden jälkeen. - Vedenlaatuopas espoolaisille järville ja lammille Oppaassa käsitellään järven vedenlaatua sekä siihen vaikuttavat tekijöitä. Opas neuvoo myös tulkitsemaan vesianalyysituloksia esittelemällä yleisimmät vesinäytteistä analysoitavat aineet ja suureet sekä sen, mitä ne kertovat järven vedenlaadusta. Teemavuodesta viestittiin pääasiassa kaupungin verkkosivuilla, tiedotteilla, sosiaalisen median päivityksillä ja sähköpostiviesteillä. Tapahtumia mainostettiin myös muissa kanavissa ja flyereilla. Lisäksi teemavuosi näkyi myös lehdistössä. Teemavuoden Facebook- ja Twitter-päivityksiä julkaistiin yhteensä 45 kappaletta. Teemavuoden aikana järjestetyt asukastapahtumat: 1.4. 1.9.2016 Espoon järvien lumo valokuvakilpailu, kilpailun valokuvanäyttely entressessä 14.11.-3.12. ja palkintojen jakotilaisuus 16.11. 29.6. 28.8. Sakke Yrjölän Suomen kauneimmat kalat -näyttely, Villa Elfvik 5.7. Ota mittaa lähivesistöstäsi, Oittaan uimarannalla näkösyvyysmittaus neuvontaa asukkaille 24.8. Maastoretki Hiidenveden vesiensuojelukohteille. Tutustumista kosteikkoihin ja muihin vesiensuojelukohteisiin. 22.9. Järvikunnostus seminaari valtuustotalolla. Seminaarissa käsiteltiin Espoon järvien tilaa, järvien rehevöitymisen syitä, järvien kunnostusmenetelmiä ja -kokemuksia, valtion avustuksia rahoitusmahdollisuutena sekä esiteltiin vesistökunnostusverkostoa ja Järvimeriwikiä. 9.11. Järven tarina -elokuvanäytös kaupungin työntekijöille 3.7.1. Vesistötutkimus vuonna 2016 Vesitutkimuksia jatkettiin ohjelman puitteissa. Vesitutkimuksen teki Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ja kesäkuusta lähtien NabLabs Oy. Tutkimuksia tehtiin Espoonlahdella ja seuraavilla järvillä: Pitkäjärvi Lippajärvi Luukinjärvi Bodominjärvi Matalajärvi Hannusjärvi Kalajärvi Odilampi Halujärvi Nuuksion Pitkäjärvi 17

Tutkimuksia tehtiin myös seuraavilla joilla ja puroilla: Espoonjoki Glimsjoki Glomsjoki Lambrobäcken Mankinjoki Gumbölenjoki Monikonpuro Finnoonoja Lisäksi tutkittiin kolmen Matalajärven laskevan ojan vedenlaatua järven kuormituksen seuraamiseksi. Merialueella tehtiin yhteistyötä Suvisaariston asukkaiden kanssa ja koordinoitiin näkösyvyysmittauksia edellisten vuosien tapaan. Tuloksista laadittiin yhteenveto Sommaröseuran vuosikirjaan. 3.7.2. Vesistökunnostus vuonna 2016 Vesistökunnostuksista pääkohteena ovat olleet Pitkäjärvi ja Lippajärvi keskeisen merkityksensä vuoksi. Pitkäjärveä hapetettiin talvella kahdella Mixox-hapettimella (Vesi-Eko Oy). Lippajärveä ilmastettiin talvella Visiox-ilmastimella (Vesi-Eko Oy). Pitkäjärvellä ja Lippajärvellä vuosina 2011-2014 tehtyjen särkikalojen tehokalastusten tuloksellisuutta tutkittiin eläinplanktontutkimuksella ja Pitkäjärvellä myös verkkokoekalastuksella. Hannusjärven kunnostukseen osallistuttiin avustamalla Hannusjärven suojelu ry:n toimintaa. Kunnostustoimenpiteet olivat hapettaminen, vesikasvien niitto ja kalakannan hoito katiskoilla ja turoilla. Yhteistyössä Uudenmaan ELY- keskuksen ja Espoon kaupunkitekniikan keskuksen kanssa jatkettiin Gumbölenjoen Myllypadon kalatien suunnittelua. Kalatien ohjausryhmässä on edustus ELY-keskuksesta, teknisestä keskuksesta ja Espoon Rotaryklubista. Kalatien on tarkoitus valmistua vuonna 2018. Ympäristökeskus oli mukana asiantuntija tahona HSY:n projektissa Espoon vedenhankintavesistöjen säännöstelyn muuttaminen, jossa on tavoitteena poistaa Nuuksion Pitkäjärven, Dämmanin ja Oittaan padot ja korvaamalla ne kalateillä. Ympäristökeskus oli mukana asiantuntijatahona Kaupunkitekniikan keskuksen vetämässä Espoonjoen kunnostuksen suunnittelussa, jossa kunnostetaan Espoonjokea huomioiden niin kalataloudelliset kuin tulvasuojelullisetkin tavoitteet. Virtavesien hoitoyhdistyksen (VIRHO ry) kunnostustalkoita avustettiin Gräsanojan Lukupurossa. 3.8. Pilaantuneen maaperän kunnostus Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) tuli voimaan 1.6.2007. Asetuksessa on liitteenä yleisesti esiintyvien maaperän haitallisten aineiden kynnys- ja ohjearvot maaperässä kokonaispitoisuutena kuiva-ainetta kohti. Kynnysarvon ylittäminen edellyttää maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia. Luontainen 18

taustapitoisuus voi joskus ylittää kynnysarvopitoisuuden. Geologian tutkimuskeskus on selvittänyt Espoon taustapitoisuudet ja tutkimusta koskeva raportti julkaistiin syksyllä 2013. Espoon ympäristökeskuksen ylläpitää tietoja mahdollisesti pilaantuneista maa-alueista paikkatietoperusteisessa valvontaohjelmassa (Trimble Locus ympäristövalvonta). Kohteiden ajantasaiset tiedot ovat nähtävillä kaupungin käyttämässä karttaohjelmassa (Webmap). Vuonna 2016 kunnostus- ja selvitystoimenpiteitä tehtiin noin 25 kohteessa. Maaperän pilaantuminen tuli esiin 10 purku-, rakennus- tai peruskorjauskohteessa. Yleisimmin maaperä oli pilaantunut öljyllä. Ympäristökeskus valvoi omalta osaltaan kunnostushakkeiden toteutusta. Kaupungin omistamien pilaantuneiden kohteiden tutkimisessa ja kunnostuksessa ympäristökeskus on mukana asiantuntijana. Lisäksi ympäristökeskus ohjaa ja neuvoo yksityisiä henkilöitä pilaantuneen maaperän kunnostusta koskevissa asioissa. 3.9. Nitraattiasetuksen valvonta Valtioneuvoston asetus (1250/2014) eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus) edellyttää, että kotieläinsuojien lantavarastoon tulee mahtua koko vuoden aikana muodostuva lanta lukuun ottamatta eläinten laitumelle jättämää lantaa. Lannan varastointitilalta vaadittavasta tilavuudesta voidaan poiketa tietyin edellytyksin. Lannan varastoinnista aumassa on tehtävä etukäteen valvontailmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuonna 2016 ympäristönsuojeluviranomaiselle tehtiin yksi valvontailmoitus. Kuusi tallia ja yksi kotieläinpiha tarkastettiin. 3.10. Ilmastonsuojelu Uusimmat käytettävissä olevat kasvihuonekaasupäästötiedot ovat vuodelta 2015. Ennakkotieto vuoden 2016 päästöistä saadaan huhtikuussa 2017. Päästölaskennat osoittivat, että kasvihuonekaasupäästöt eivät vähene tavoitteen mukaisesti. Espoon kasvihuonekaasupäästöjen lasku kuitenkin vauhdittui vuonna 2015. Asukasta kohti lasketut päästöt vähenivät 10 % ja kokonaispäästöt 8 % vuoteen 2014 verrattuna. Tähän vaikutti erityisesti jäteveden hukkalämpöä hyödyntävän Suomenojan lämpöpumppulaitoksen käynnistyminen vuoden 2015 alussa, mikä vähensi kaukolämmön tuotannon päästöjä. Myös kulutettu sähkö oli ennätyksellisen vähäpäästöistä. Espoon ongelmana on edelleen kivihiilen suuri osuus kaukolämmön tuotannossa. Espoon ilmasto-ohjelma 2016-2020 valmistui, ja se hyväksyttiin yksimielisesti kaupunginhallituksessa 20.6.2016 ja valtuustossa 22.8.2016. Ohjelmalla tavoitellaan hiilineutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä, ja välitavoitteena on vähentää 60 prosenttia asukaskohtaisista päästöistä vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Ohjelman jalkauttaminen aloitettiin yhteistyössä toimenpiteiden vastuuyksiköiden kanssa. Ekotukitoiminnan avulla edistettiin ilmasto- ja muiden ympäristötavoitteiden toteuttamista kaupungin työyksiköissä. Ekotukitoiminnasta on kerrottu tarkemmin luvussa 6.2. Osana HSY:tä toimiva Ilmastoinfo auttaa kaupunkilaisia pienentämään hiilijalanjälkeään tarjoamalla käytännönläheisiä ohjeita asukkaille ja pk-yrityksille keskittyen energia-, liikkumis- ja ruokavalintoihin. Vuonna 2016 Ilmastoinfo toteutti espoolaisille esimerkiksi Aurinkosähköä kotiin ja Tasapainota talosi -kampanjoihin liittyvät asukasillat sekä kaksi pyöräilynedistämistapahtumaa. Vuosi 2016 oli vuonna 2012 käynnistyneen Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvontahankkeen (entinen ASIAA-hanke) viimeinen toimintavuosi. Hankkeen 19

tarkoituksena oli antaa kuluttajille luotettavaa ja maksutonta neuvontaa energiankulutukseen liittyvistä asioista ja kannustaa vähentämään energiankulutusta. Vuonna 2016 hankkeen toiminta painottui taloyhtiöiden energianeuvontaan. Espoossa järjestettiin Energiaviisas taloyhtiö - koulutuskokonaisuudet Kivenlahden ja Karakallion alueilla. Vuonna 2017 hankkeen parhaat toimintamallit siirtyvät osaksi Ilmastoinfon toimintaa. 3.11. Ympäristövaikutusten arviointi Vuonna 2016 ympäristökeskuksen ohjattavana ei ollut ympäristövaikutusten arviointimenettelyjä (YVA). Circulation Oy on suunnitellut uutta bioterminaali- sekä hyötymateriaalien käsittely- ja siirtokuormausasemaa Klaukkalaan Espoon rajalle. Suunnitellun alueen vieressä on Lahnuksen ampumarata. Uudenmaan ELY-keskus päätti 28.9.2016, että hanke edellyttää YVA -arviointia. Ympäristökeskuksen edustaja osallistuu hankkeen ohjausryhmään. 4. LUONNONSUOJELU Espoossa on 83 luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua aluetta, joista 40 on kaupungin omistuksessa. Nuuksion kansallispuiston pinta-ala oli toimintavuoden alussa noin 4 500 hehtaaria, josta Espoon alueella oli noin 1 870 hehtaaria. Lisäksi ympäristökeskus seuraa: - 55 luonnonmuistomerkin tilaa - 32 luontotyypin tilaa (yht. n. 31 ha). Suojellut luontotyypit on perustettu luonnonsuojelulain 29 :n mukaan (Espoossa pähkinäpensaslehdot, jalopuumetsiköt, merenrantaniityt, tervaleppäkorvet). Rajauspäätöksen tekee Uudenmaan ELY- keskus, mutta Espoon ympäristökeskus on osallistunut kohteiden rauhoitusperusteiden varmistamiseen maastokäynneillä sekä päätösten hallinnolliseen valmisteluun Espoossa. - kuutta luonnonsuojelulain 27 :n mukaista erityisesti suojeltavan lajin elinaluetta. Meriuposkuoriaisen rauhoitusalueet ovat Saunalahdessa, Kivenlahden Marinsatamassa ja Espoonlahden Kallvikissa sekä vuonna 2012 rauhoitettu uusi esiintymispaikka Soukanlahdella. Lisäksi erityisesti suojeltavan lajin elinalueita ovat purohyrrän rauhoitusalue Bembölessä sekä Suomen ainoa tunnettu turvetorvijäkälän esiintymispaikka (1,9 ha) Mankkaan Turvesuolla. Rajauspäätöksen tekee Uudenmaan ELY- keskus, mutta Espoon ympäristökeskus on tehnyt rajauspäätöksen edellyttämät paikallisen viranomaisen tehtävät. Luonnon monimuotoisuuden suojelun toimenpideohjelma (Lumo-ohjelma) valmisteltiin Espoon ympäristökeskuksen luonnon monimuotoisuuden perusteet ja priorisointi -työn pohjalta. Jatkuvasti päivittyvään ohjelmaan on kirjattu käytännön toimenpiteet, joilla kaupunki voi parhaiten turvata luonnon monimuotoisuutta alueellaan, sekä teemavuodet, jolloin keskitytään erityisesti aina tiettyyn osa-alueeseen. Vuonna 2016 lumo-toimenpideohjelman mukaisena projektina oli yksityisomisteisten luonnon arvokohteiden suojelun ja hoidon edistäminen. Maanomistajia lähestyttiin myönteisin yhteydenotoin tarjoten neuvontaa, tietoa (esim. METSO-rahoituksen hakemisesta), ohjeistusta ja apua. Arvokkaiden, monipuolisten luontoalueiden turvaaminen on tärkeimpiä toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Toisena osana projektissa kehitettiin luonnon monimuotoisuuden indikaattoreita, jolla voidaan seurata lumo-toimenpideohjelman toteutumista 20