Kaupunkistrategia2011 2016KV130910Lopullinen.doc 1 Kaupunkistrategia 2011 2016 Kaupunginvaltuustossa hyväksytty 13.9.2010
Kaupunkistrategia2011 2016KV130910Lopullinen.doc 1 Kotkan kaupungin kaupunkistrategian 2011-2016 visio, strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät on kuvattu seuraavassa kuvassa ja strategiakartassa: Kotkan visiosta johdettu tavoitetila on olla 15 menestyvimmän kaupungin joukossa Suomessa. Seuraavilla mittareilla seurataan tämän tavoitetilan toteutumista. Menestymisen mittarit Asukasmäärän kasvu (%) Työllisyysaste (työllisten %-osuus työväestöstä) Tulovero-% BKT/as BKT/työllinen Työlliset/työvoima Työikäinen väestö/väestö Maksetut palkat/saadut palkat Hyvinvointitase (Pyll-indeksi) Satamaliikenne *Kaupunginhallitus päätti 23.8.2010 esittäessään kaupunkistrategialuonnosta kaupunginvaltuustolle, että päämäärä Kotka on 15 menestyvimmän kaupungin joukossa Suomessa siirretään kaupungin vision mittaristoksi. Tämän johdosta virkamiestyönä on luotu oheiset menestyksen mittarit, joita seurataan osavuosikatsausten merkeissä.
Kaupunkistrategia2011 2016KV130910Lopullinen.doc 2 Visio, päämäärät ja kriittiset menestystekijät
Kaupunkistrategia2011-2016KV130910Lopullinen.doc 3 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 1. Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laaja-alaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti Palvelut tuotetaan ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Palvelujen perustana on asiakaslähtöisyys. Kotka on toteuttanut palvelurakenteen uudistuksensa omaehtoisesti. Toiminnan luonteesta riippuen palvelutuotanto on jaoteltu kuntalaisten elinkaaren, palvelun saavutettavuuden tärkeyden ja palvelutarjonnan edellyttämän osaamisen ja muun resursoinnin mukaan. Palveluverkko- ja palveluverkon tilaselvitys käynnistetään vuoden 2010 aikana. Etelä-Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuus on järjestetty. Hyvinvointipuiston toteuttamisen valmistelu etenee suunnitelmallisesti. Palveluiden keskittäminen lisää palveluiden tuottamisen kustannustehokkuutta ja laatua. Kaakkoisen Suomen korkeakouluyhteistyö on organisoitu. Kotkan, sairaanhoitopiirin ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymän osalta Kuntamaisemaselvitys on tehty. Kaupunki on kilpailukykyinen työnantaja ja työhyvinvoinnin edelläkävijä Henkilöstön osaamisen kasvattaminen ja työkyvyn parantaminen sekä ylläpitäminen ovat keskeisiä tavoitteita. Kotkan kaupunki on houkutteleva ja kilpailukykyinen työnantaja. Ammattitaitoinen johto ja henkilöstö tuottavat uusia ja innovatiivisia toimintatapoja läpi koko kaupungin organisaation. Sähköisen tiedonkulun ja vuorovaikutuksen kehittäminen Sähköisten palvelujen kehittämisen tulee parantaa kuntalaisille tarjottavia palveluja. Palvelut rakennetaan asiakaslähtöisiksi ja kustannustehokkaiksi sekä nimetään niin, että asiakas ymmärtää asian. Edistetään sähköisen median palveluita ja kehitetään eri asiointikanavia kuten verkkopalveluita (Informaation jakaminen, Itsepalvelut, automatisoidut palvelut) sekä puhelinpalveluita (mm. tekstiviestipalvelut, puheentunnistus). Tavoitteena on sähköisten palvelujen vaikuttavuuden lisääminen sekä kuntalaisille että yrityksille, hallinnosta aiheutuvan kuorman vähentäminen ja tehokkuuden lisääminen kaupungin toiminnassa. Monipuoliset oppimis- ja koulutusmahdollisuudet sekä aktiivisen kansalaisuuden tukeminen Kotkan kaupungin kasvatus- ja koulutuspalvelut kehittyvät laadukkaaksi kokonaisuudeksi, jolla on erinomaiset mahdollisuudet vastata elinikäisen oppimisen tavoitteisiin ja ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin. Oppimisen jatkumo varhaiskasvatuksesta perusopetukseen toteutuu lapsia ja nuoria osallistavasti ja erilaiset oppijat huomioiden. Opetuksen laatua ylläpidetään ja kehitetään siten, että oppimistulokset ovat vähintään valtakunnallista keskitasoa. Kaikki perusopetuksen suorittaneet sijoittuvat jatko-opintoihin. Yleissivistävä toisen asteen koulutus on laadukasta ja vetovoimaista (lukioiden erityispainotukset, Urheiluakatemia). Kehitetään yhteistyömuotoja työelämän, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulun ja yliopistojen kanssa.
Kaupunkistrategia2011-2016KV130910Lopullinen.doc 4 Kaupunki tarjoaa kuntalaisille kehittäviä mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen tukemalla monipuolisesti kansalaistoimintaa. Seutustrategian mukaisen yhteistyön toteuttaminen Kotka kehittää seudun vahvaa logistista asemaa Helsinki-Pietari kehityskäytävällä ja seutustrategian mukaisesti tukee seudun yhteisen sataman sekä seudullisen sosiaali- ja terveyspiirin perustamisen valmistelua. Seudun väkiluku on strategiakaudella kasvu-uralla. Hallittu maankäyttö ja rakentaminen mahdollistavat Kotkan-Haminan seudun kasvun ja kehityksen. Seudullisesti luodaan monipuolisia ja viihtyisiä asumismahdollisuuksia ottaen huomioon myös elinkeinoelämän tarpeet. Kokonaisuus suunnitellaan avoimessa ja osallistuvassa vuorovaikutuksessa asukkaiden ja elinkeinoelämän kanssa. Seutustrategiatyön toimeenpanon kautta syvennetään kuntien välistä yhteistyötä kohti suurempaa kuntayhteisöä. Pääosa palveluista tuotetaan seudullisesti, mutta maakunnalliset tai kunnalliset vaihtoehdot, oma toiminta tai ostopalvelut ovat jatkossakin käytettäviä palvelutuotannon järjestämistapoja. 2. Monipuolinen ja vireä elinkeinoelämä sekä vetovoimainen suursatama Seudun päämääriä tukevat valtakunnalliset hankkeet toteutuvat Kotkasta muodostuu merkittävä matkustajaliikenteen satama, joka palvelee Baltiaan ja Venäjälle suuntaavia matkustajavirtoja. Alukset liikennöivät säännöllisesti Viron satamiin ja Pietariin. Kotkalaiset matkailuyritykset saavat tärkeän mahdollisuuden kehittää liiketoimintaansa Suomenlahden suurien saarien avauduttua. E18 moottoritie on rakennettu. Jumalniemen kaupallisen keskuksen liittymät E18 tielle on toteutettu. Kotka on onnistunut hyödyntämään E18:n kasvaneen liikennemäärän ja saanut merkittäviä toimijoita moottoritien läheisyyteen varatuille uusille kauppa- ja teollisuustonteille. Päätökset ratayhteyden rakentamisesta pääkaupunkiseudulta suoraan itään on tehty. Kotolahden ratapiha on rakennettu. Seudullinen rekkaparkki toimii. Oikeus- ja poliisitaloratkaisut on toteutettu. Kotka on mukana aktiivisesti valtakunnallisissa kehityshankkeissa. Logistiikan ja meriturvallisuuden huippuosaamisen keskittymän tukeminen Kotkaan vahvistuu logistiikan ja meriturvallisuuden huippuosaamisen keskittymä, joka tarjoaa yliopistoja ammattikorkeakouluopetusta ja tekee merkittävää meriturvallisuuteen ja meriliikenteeseen liittyvää tutkimustyötä. Toiminta tukee kaupungin elinkeinoelämän ja koulutuksen kehittämistä ja toimii pääosin ulkopuolisella rahoituksella. Venäjän mahdollisuudet hyödynnetään Kotka-Hamina on vetovoimainen seutu Itämeren kehityskäytävällä. Kotkalla on erityinen asema Pietariyhteistyössä. Liikennevirrat kytkevät kaupungin koko Venäjän ja Aasian kehitysvauhtiin. Kotka on EU:n portti Venäjälle. Kestävä kehitys luo seudulle uutta kilpailukykyä. EU:n Kaakkois-Suomi Venäjän naapuruusohjelman (ENPI) mahdollisuudet hyödynnetään. Kulttuurierojen ymmärtämistä ja työllisyyden edistämistä lisätään aktiivisella yhteistyöllä Pietarin kaupungin ja Leningradin alueen kanssa.
Kaupunkistrategia2011-2016KV130910Lopullinen.doc 5 Elinkeinoelämän uudistumiskykyä tuetaan Seudun vetovoima, aktiivinen elinkeinoelämä ja menestyvät verkostoituneet sekä kasvavat yritykset tuovat työpaikkoja seutustrategiassa hyväksyttyihin strategisiin osaamisaloihin, kuten logistiikka, energia- ja ympäristötekniikka, metsäklusteri, metalliteollisuus verkostoineen, kemiallinen ja mekaaninen puunjalostus, digitaalinen liiketoiminta, matkailu ja luovat alat. Seudulla on Suomen merkittävin tuonti-, vienti- ja kauttakulkusatama. Se hyödyntää täysimääräisesti asemaansa Suomenlahden logistiikkakeskuksena. Satamassa ja siihen liittyvissä toiminnoissa työpaikkojen määrä lisääntyy. Sataman tuomat mahdollisuudet ovat kaupungin elinkeinopolitiikan kärki. Talousalueen työllistämiskyvyn kehittäminen Tavoitteena on elinvoiman ja vetovoimaisuuden vahvistaminen sekä alueen osaamiskirjon hyödyntäminen sekä toimintaympäristön edellytyksistä huolehtiminen työpaikkojen lisäämiseksi. Kotkalaisille ja Kotkaan muuttaville uusille asukkaille tarjotaan uusia mahdollisuuksia rauhalliseen, merelliseen ja urbaaniin asumiseen sekä monipuoliseen työllistymiseen. Kotka on vahva koulutuksen, elinkeinoelämän ja kaupan keskus, joka palvelee laajaa aluetta työllistämiskyvyn lisäämiseksi. 3. Puhdas, turvallinen ja ekologinen elinympäristö Kaupunkikulttuurin kehittäminen monipuoliseksi ja näkyväksi Kotkassa on valtakunnallisesti tunnettu, kansainvälinen, luova ja suvaitsevainen kaupunkikulttuuri sekä kulttuurimatkailua tukeva monipuolinen tarjonta. Kantasatama/Old Port on vakiinnuttanut asemansa kotkalaisten keskeisenä olohuoneena ja tärkeänä vierailukohteena. Se on Kotkan nykyaikaisen ja vetovoimaisen kaupunkikeskustan ydin, yhdistettynä eri kaupunginosien tarjoamiin palveluihin ja kulttuuritapahtumiin. Kulttuurikaupunkina Kotka tukee kulttuurin ja liikunnan harrastajia, ammattilaisia ja järjestöjä. Viihtyisän ja vetovoimaisen kaupunkiympäristön luominen Kaupunkisuunnittelussa luontoarvojen huomioon ottaminen ja kestävät elämäntavat ovat keskeisiä arvoja. Kotka ylläpitää ja kehittää puistojaan merkittävänä viihtyisyystekijänä. Kaupungin ympäristöstrategiana on edistää ekologista kestävyyttä. Kotka toimii vastuullisesti ja kansainvälisessä yhteistyössä Itämeren suojelemiseksi. Kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa Kotkan kaupunki on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteiden noudattamiseen. Kaupunki on hyväksynyt Aalborgin asiakirjan. Aalborg + 10 -sitoumukset on liitetty osaksi valtuuston hyväksymää kaupunkistrategiaa. Sitoumusasiakirjan 10 kohdan ohjelmasta käynnistetään paikalliset prosessit, jotka voivat kohdistua yhteisiin luonnonvaroihin, johtamiseen kohti kestävää kehitystä, vastuulliseen kulutukseen ja elämänvalintoihin, ympäristölliseen kaupunkisuunnitteluun, paikalliseen toimintaan terveyden puolesta, vahvaan ja kestävään paikallistalouteen sekä sosiaaliseen tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen. Ekologisia arvoja edistetään EkoKymenlaakso hankkeella.
Kaupunkistrategia2011-2016KV130910Lopullinen.doc 6 Ekologinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen Kotka suosii uusiutuvien energialähteiden käyttöä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja tukee ilmastonmuutoksen ehkäisyyn liittyviä toimia. Uusi hyötyvoimala käyttää yhdyskuntajätettä energianlähteenä ja vähentää kaatopaikkakuormitusta ja kasvihuonekaasuja tuntuvasti. Lämmön ja sähkön yhteistuotantoon perustuvalla kaukolämmöllä kaupunki säästää energialähteitä ja lämpöhäviöitä tehokkaasti. 4. Talous on tasapainossa Palveluiden laajuuden määrittäminen Käynnistetään palveluverkko- ja tilaselvitys strategiakauden alussa. Rahoitusrakenne ja käyttötalouden kantokyky ovat hallinnassa Velkaantuminen on pysäytetty vuoteen 2012 mennessä. Jatkossa lainaa otetaan maksimissaan vuosittaisen lyhennysmäärän verran. Tulorahoituksen on riitettävä investointeihin (vuosikate). Uusinvestointien määrää alennetaan. Pääosa investoinneista on peruskorjausinvestointeja. Kiinteistösalkutukset on tehty ja jatkotoimenpiteistä on sovittu v. 2010 aikana. Mahdollinen myyntivoitto kohdennetaan korjausvelan lyhentämiseen. Toimeenpano strategiakauden aikana. Omaisuudesta pidetään huolta. Tarpeettomien tilojen korjaus- ja ylläpitomenoilta vältytään. Elinkeinopoliittisia panostuksia toteutetaan. Edullisempia vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja harkitaan käytettäväksi perinteisten talousarvioinvestointien ja lainojen sijasta. Kaupunkisuunnittelun tuloja (rakennusoikeuksien myynti, teollisuus- ja liiketonttien vuokra) käytetään elinkeinopoliittisiin investointeihin. Lainakantaan liittyvä talousarviolainojen kohdentuminen otetaan erityistarkastelun kohteeksi (mm. elinkeinopoliittiset lainat). Lainakantaan liittyvät markkinariskit minimoidaan tarpeellisin suojauksin. Vuosikate vastaa vähintään poistoja. Vuosikatteella osoitetaan kumulatiivisten alijäämien kattaminen suunnitelmakaudella v. 2013 mennessä. Toimintakatteen kasvu pidetään kestävällä pohjalla. Vuosittaisen käyttötalouden kestävyysvajeen (1,5 2,5 %) kurominen umpeen. Laaditaan vakausohjelma siitä, miten kasvavat palvelutarpeet tyydytetään matalan tulokasvun oloissa. Toimintamenot ovat korkeintaan tulokehityksen tasossa. Toimintatuottoja (maksut, taksat) kasvatetaan ja asukkaiden omavastuisuutta lisätään. Palvelujen hinnoille määritellään kustannusvastaavuudet, kun se on mahdollista. Strategiakaudella veroprosentti on vertailutasolla (40 000-100 000 asukkaan kunnat ja maakunta) ja kiinteistöverotaso maakunnan tason mukainen. Vuosittain sovitaan kuitenkin tarkemmat verolinjaukset (kunnallisvero ja kiinteistövero), liiketoimintayhtiöiden tuloutukset ja muut palvelutuotot. Tehdään lainakannan korkomenoanalyysi ja riskikartoitus sekä suojaustarveselvitys. Henkilöstöohjelman 2015 säästötavoitteet on saavutettu Henkilöstöohjelmalle asetettu 6 miljoonan euron henkilökustannussäästötavoite toiminnallisine linjauksineen on toteutunut ja kaupunginvaltuusto on hyväksynyt uuden henkilöstöstrategian Uusi henkilöstöstrategia ja sitä tukeva, vuosittain päivitettävä henkilöstöohjelma huomioi organisaatiolle ja palvelutuotannolle asetetut vaatimukset henkilöstökustannusten alentamiseksi sekä työn tuottavuuden ja palvelutuotannon laadun jatkuvalle parantamiselle.
Kaupunkistrategia2011-2016KV130910Lopullinen.doc 7 Henkilöstöohjelman päivitys on osa talousarviovalmistelua, joka huomioi erityisesti henkilöstön luonnollisen poistuman ja määräaikaisen henkilöstön käytön perusteet. Henkilöstöohjelma sisältää myös yksittäisiä toimenpiteitä ja ohjelmia, jotka tukevat henkilöstörakenteen tervettä kehittymistä ja henkilöstökustannussäästöjen aikaansaamista. Tällaisia ovat mm. johtaminen, tuottavuuden ja jatkuvan parantamisen näkökulma, vastuu- ja palvelualueiden eläköitymissuunnitelmat, määräaikaisen henkilöstön käytön perusteet, sairauspoissaolojen ratkaisut työaikapankista, henkilöstöpankin jatkuva kehittäminen, työnantajan ja työntekijän oikeuksien ja velvollisuuksien korostaminen ym. toimet.
Kaupunkistrategia2011-2016KV130910Lopullinen.doc 8 Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät (Asiat, joissa on ehdottomasti onnistuttava vision ja strategisten pää-määrien saavuttamiseksi) Arviointikriteerit/ mittarit (Kriteereillä tai mittareilla kuvataan sitä, miten menestystekijöiden suhteen on onnistuttu) 1. Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö 1. Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laaja-alaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti 2. Kaupunki on kilpailukykyinen työnantaja ja työhyvinvoinnin edelläkävijä 3. Sähköisen tiedonkulun ja vuorovaikutuksen kehittäminen Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen sosiaali- ja terveydenhuollossa (vastuualueittain kyllä/ei) Asukastyytyväisyys palveluihin -tutkimukset (Kuntaliitto, kaupunkipalvelu ja Efeko, yhdyskuntatekniset palvelut) Sote-piiri- ja hyvinvointipuistouudistusten suunnittelun eteneminen (laadullinen arvio) Kotkan sijoitus kuntien imagotutkimuksessa (Taloustutkimus, yli 50000 asukkaan kaupungit) Sairauspoissaolot vähentyneet keskimäärin 1 päivällä/työntekijä/vuosi (v. 2009 19 päivää/ työntekijä v. 2016 14 päivää/työntekijä) Työnantajan mainetutkimus tehty 2011 Henkilöstömitoitukset suhteessa lakisääteisiin/suosituksiin (varhaiskasvatus, hyvinvointineuvola, vanhusten huolto ja terveydenhuolto) (%) Liikuntatilojen itsenäinen käyttö (%) Sähköisen asioinnin (ml. sosiaalinen media) hyödyntäminen (laadullinen arviointi) Sähköisten palveluiden piirissä olevat terveydenhuollon asiakkaat (kpl) Uusien sähköisten palvelujen määrä ja käyttö (laadullinen/määrällinen mittari) ICT (information communication technology) hyödynnetty laaja-alaisesti palvelutoiminnoissa 4. Monipuoliset oppimis- ja koulutusmahdollisuudet sekä aktiivisen kansalaisuuden tukeminen Oppimistulosten valtakunnallinen ja kansainvälinen taso (valtakunnalliset kokeet) Perusopetuksen suorittaminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen (% ikäluokasta) Nuorisotalojen palvelujen laatu, itsearviointimalli, 37 kriteeriä (1-5) Päivähoidon ja esiopetuksen laatu (asiakaspalaute laadunarviointimittarilla) 5. Seutustrategian mukaisen yhteistyön toteuttaminen Yhteinen SoTe-piiri valmistelussa (laadullinen arvio etenemisestä) Satamafuusio toteutettu (laadullinen arvio etenemisestä) Seudullinen kaavoitus toteutettu (laadullinen arvio etenemisestä) Venäjä-liiketoiminnan kehittäminen, Rubiconin toiminta käynnistetty (laadullinen arvio etenemisestä) Seudullisen yhteistyön toimivuus (laadullinen arvio etenemisestä)
Kaupunkistrategia2011-2016KV130910Lopullinen.doc 9 2. Monipuolinen ja vireä elinkeinoelämä sekä vetovoimainen suursatama 6. Seudun päämääriä tukevat valtakunnalliset hankkeet toteutuvat 7. Logistiikan ja meriturvallisuuden huippuosaamisen keskittymän tukeminen 8. Venäjän mahdollisuudet hyödynnetään 9. Elinkeinoelämän uudistumiskykyä tuetaan 10. Talousalueen työllistämiskyvyn kehittäminen Kotolahden ratapihan toteutus (laadullinen arvio etenemisestä) E18 moottoritiehankkeen valmistuminen (laadullinen arvio etenemisestä) Vt15 Kunnostus aloitettu Hyväntuulentiestä (laadullinen arvio etenemisestä) Logistiikkayritysten yhteenlaskettu liikevaihto ( ) Meriturvallisuusalan työpaikkojen määrä (kpl) Satamaliikenne yhteensä (tonnia) Venäläisyritysten investoinnit Kotkaan ( /vuosi) Yöpyvien osuus venäläismatkailijoista (%) A2-venäjän kielen alkavien opetusryhmien lukumäärä (kpl) Helsinki-Pietari kehityskäytävälinjausten mukaiset toimenpiteet / parannukset (laadullinen arvio) Kotkan asema Venäjän porttina toteutunut/varmistunut EU:n Itämeriohjelman toimeenpano-ohjelmassa Yrityksille luovutettujen tonttien lukumäärä (kpl) Yritystoimintaa tukevan hankerahoituksen määrä ( ) Jumalniemen kaupallinen keskus rakennettu ja toiminnassa (laadullinen arvio) Elinkeinopolitiikan mittaristo: Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys (yrittäjien antama arvio) Toimivat sosiaali- ja terveyden palvelumarkkinat Kiinteistöveron taso ja määrä Kaupungin johto organisoitu strategisten päämäärien edellyttämällä tavalla Uusien yritysten määrä (kpl) Työpaikkojen lukumäärä (kpl) Elinkeinoilmaston parantaminen (Y4- elinkeinoilmastoprojektin laadullinen arvio) Verotulojen kasvu (tavoitteeksi vertailukuntien kärjessä) Työllisyysaste (työllisten %-osuus tyäväestöstä) Yhteisöveron määrä (Euroa, muutos) Asukasmäärän kasvu (%)
Kaupunkistrategia2011-2016KV130910Lopullinen.doc 10 3. Puhdas, turvallinen ja ekologinen elinympäristö 11. Kaupunkikulttuurin kehittäminen monipuoliseksi ja näkyväksi 12. Viihtyisän ja vetovoimaisen kaupunkiympäristön luominen 13. Puhdas ja ekologinen ympäristö 14. Ekologinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen Kantasataman kehittäminen (rakennusoikeuden toteutuminen m2) Kaupungissa järjestettyjen tapahtumien määrä (kpl) Lastenkulttuuritapahtuminen osanottajien määrä / alle 18-vuotiaat (%) Kulttuuriyhteisöjen yhteenlasketut kävijämäärät (Kymi Sinfonietta, Kaupunginteatteri, Maretarium, Vellamo ja Meripäivät) (henkilöä/vuosi) Kuntien välinen laatuvertailu (puistot, leikkipaikat, yleiset alueet, katuvalaistus; Efeko ) (sijoitus) Etelä-Kymenlaakson maahanmuutto-ohjelman toteutusaste (laadullinen arvio) Liikenneonnettomuuksien lukumäärä Asukastyytyväisyys teknisiin palveluihin (Efeko Oy) Uusiutuvan energian määrä ja osuus energiatuotannon polttoaineista (%) Kaupungin kiinteistöjen energiakulutus (MWh/vuosi) Yhdyskuntajätteen määrä asukasta kohti (kg/hlö/vuosi) Aalborgin sitoumuksen toteutuminen (laadullinen arvio) Kaupungin hankintojen ekologisuus (laadullinen arvio) Joukkoliikennepalveluiden tavoitettavissa asuvien osuus väestöstä (%) Ekologisin perustein luovutetut tontit (kpl/v) Kaikista uusista asuntoalueista tehty ekologinen selvitys (kyllä/ei) Joukko- ja kevyen liikenteen osuus matkoista (%)
Kaupunkistrategia2011-2016KV130910Lopullinen.doc 11 4. Talous on tasapainossa 15. Palveluiden laajuuden määrittäminen 16. Rahoitusrakenne ja käyttötalouden kantokyky ovat hallinnassa 17. Henkilöstöohjelman 2015 säästötavoitteet on saavutettu Käynnistetään palveluverkkoselvitys ja toteutetaan strategiakaudella Lainamäärä ( /asukas) alenee strategiakaudella Korjausvelan määrä ( ) Toimintakatteen kasvu (%) Yhteisöveron määrä ( ) Vuosikate poistoista (%); lähtötaso v.2009: 35,7 % - tavoite > 100 % Investointien tulorahoitus (%); lähtötaso v.2009: 17,1%, tavoite > 100 % Omavaraisuusaste (%); lähtötaso v.2009: 52,1 % Liiketoimintayhtiöiden tuloutuksien määrä ( /v) Terveydenhuollon kustannukset (ikävakioitu ja ikävakioitumaton, e/as (v. 2008 1863 eur/2181) Vakinaisen henkilöstön määrä laskenut vähintään 100 HTV2:lla vuoteen 2015 mennessä (lähtökohtana identtinen vertailu palvelutuotannon asiakaspohjaan tilanteessa 1.9.2009) Määräaikaisen henkilöstön käyttö vähentynyt vähintään 150 HTV2:lla vuoteen 2015 mennessä (vrt. vuosi 2008).
Kaupunkistrategia2011-2016KV130910Lopullinen.doc 12