Puutuoteteollisuuden puuhuolto ja raaka aineen

Samankaltaiset tiedostot
Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet

Puutuoteteollisuuden raaka-aineen laadun näkymät ja kilpailukyky

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Itä-Savon laatukasvatuspäivä Rantasalmi,

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

METSÄ SUUNNITELMÄ

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

hinnoitteluun ja puukauppaan

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

METSÄ SUUNNITELMÄ

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Hämeen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien inventointi

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Metsäpolitikkafoorumi

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Riittääkö puu VMI-tulokset

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Suomen metsävarat

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Maankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

Uusimmat metsävaratiedot

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

RN:o 23:36. n.58,8 ha

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Hakkuumahdollisuusarviot

Leimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen. Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo

Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille

Lounais-Suomen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet - Varsinais-Suomen maakunta

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Uudenmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

MMM:n IE2016 puunkäytön kehitysskenaariot ja metsiemme hakkuumahdollisuudet

Yhteensä Mänty Kuusi

UPM Metsäsuunnitelma

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

UPM Metsäsuunnitelma

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Puunkäyt. Finnish Forest Research Institute

n.20,5 ha

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

Tukkiraaka-aineen hyödyntämisen monet mahdollisuudet ja tuotepaletin kehittäminen

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste

Metsätila: HOVILA Kiinteistönumero: Osoite:

UPM Metsäsuunnitelma

Sahateollisuus vastaa biotalouden haasteeseen sahateollisuuden kapasiteettiselvitys

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

Mäntytukkipuu 55,2 46,0 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,0 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

UPM Metsäsuunnitelma

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Transkriptio:

Puutuoteteollisuuden puuhuolto ja raaka aineen markkinoille saaminen mitä, mistä ja miten Erkki Verkasalo, Harri Kilpeläinen, Antti Ihalainen, Tuula Nuutinen, Olli Salminen, Riitta Hänninen PUU vastaa haasteisiin Hämeenlinna, 6.9.212

RAAKA-AINEEN LÄHTEET JA NIIDEN KÄYTTÖÖN SAAMINEN OVAT MURROKSESSA 1) Viljelymetsät ovat ratkaisu kasvavaan puun kysyntään Euroopassa. Voimaperäinen, ammattimainen, totuttua lyhyempien kiertoaikojen metsänyleistyy ja puuntuotanto (ilmeisesti) kasvaa myös boreaalisessa ilmastossa 2) Biomassan tuotanto ja sen tehostaminen näyttävät olevan tulossa päätavoitteeksi metsänkasvatuksessa Building and living with wood osana biotalousyhteiskuntaa i t vaatii huomiota puutuoteteollisuuden t t perusja myös jatkojalostajien raaka-aineiden saatavuuteen ja ns. sivutuotteiden käyttöön (bioenergiaa mutta myös muuta) pitäisi mahdollistaa taloudellinen potentiaali ja kannattavan elinkeinon edellytykset myös metsänomistajille 3) Raaka-aineominaisuudet ja niiden vaihtelu ja tuotepotentiaali muuttuvat viljelymetsätalouden myötä mitäraaka-aineen käyttöön ohjauksen, lopputuotestrategioiden ja tuotantoteknologian kehittämis- ja sovellustarpeita on näköpiirissä, miten raaka-aineen soveltuvuutta voidaan säädellä ja lisäarvoa nostaa, mitä vaikutuksia on puualan perus- ja jatkojalostajien kilpailuasemaan ja kannattavuuteen 4) Puunkäyttäjä- ja kysyntäolot, metsänomistussuhteet kuten myös puunkasvatuksen toimintaympäristö ovat muuttumassa millä edellytyksillä ja miten toimien kasvatettu raaka-aineaine saadaan mahdollisimman hyvin markkinoille ja sopivaan käyttöön 3.9.212 2

PUU-ohjelman tutkimushanke Männyn ja kuusen raakaaine-potentiaalit, ominaisuudet, soveltuvuus ja kilpailukyky puutuoteteollisuudessa (28-212) Osahanke Nimi Tutkijat 1 Viljelymännyn raaka-aine- ja puutuotetutkimukset Erkki Verkasalo, Martti Venäläinen & projektitutkijoita 2 Viljelykuusen raaka-aine- ja puutuotetutkimukset Erkki Verkasalo, Henrik Heräjärvi & projektitutkijoita 3 Viljelyhavupuun eurooppalainen bench-marking Erkki Verkasalo & Tuula Lisäksi: Nordic pine ja Suomi-Venäjä havupuututkimusten loppuun vieminen Nuutinen Mika Grekin Sanna Hautamäki 4 Havupuutavaralajien koko- ja laatujakaumat Tuula Nuutinen & MELA-ryhmä Lisäksi: VMI-tarkastelut viljely- ja luonnonmetsien määristä, laadusta ja puutavaralajeista Harri Kilpeläinen, Antti Ihalainen & Erkki Verkasalo 5 Harvennusmänty sahauksessa ja Reeta Stöd jatkojalostuksessa Lisäksi: Pienpuuhun perustuvien liimattujen rakennetuotteiden ja piharakentamisen tuotteiden ominaisuudet Reeta Stöd, Henrik Heräjärvi, Veikko Möttönen & Keijo Heikkilä 3.9.212 3

Muita tutkimus- ja kehittämishankkeita (Metlassa) Nimi Tutkijat Kumppaneita Metsätalouden mallintaminen ja analyysit hakkuumahdollisuuksien hd k i analyysit ja Olli Salminen & MELA-ryhmä Julkisia ja yksityisiä tahoja selvitykset (ns. jatkuva hanke) Puunkäytön, metsänkäsittelymenetelmien ja omistajuuden vaikutukset alueellisiin Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Julkisia ja yksityisiä tahoja hakkuumahdollisuuksiin ja metsävarojen kehitykseen (212-216) Kari Härkönen Puukaupan toimivuus ja kehittämis- Eero Mikkola, MMM Puumarkkinatyöehdotukset (212) Riitta Hänninen, Jussi Leppänen, ryhmä, TEM Metsäalan strateginen ohjelma Antti Mutanen Maan käytön rajoitusten tunnistaminen Tuula Nuutinen, Mo-liitto Länsi-Suomi: metsien käytössä (212-213) Hannu Hirvelä, Helena Mäkelä Toimivuutta puumarkkinoille ; ELY-keskukset 3 kpl (rahoittajina) Metsien käyttörajoitusten vaikutukset puun hankintamahdollisuuksiin - puun jalostajan näkökulma (28-211) Puutaseskenaariot (212-214) Tuula Nuutinen, Leena Kärkkäinen Tuula Nuutinen, Reetta Lempinen P k i (212 214) T l N i 3.9.212 Helsingin yliopisto, EFI; Suomen metsäsäätiö (rahoittajana) 4

VILJELY- JA LUONNONPUUSTOJEN MÄÄRÄ JA LAATU VMI 1 -AINEISTOIHIN PERUSTUVIA TULOKSIA TEHTÄVÄT 1) Kartoittaa nykyisten mänty- ja kuusivaltaisten viljelymetsien pinta-alat, puustojen määrät ja keskitilavuudet kehitysluokittain 2) Laskea männyn ja kuusen läpimittaluokittaiset dimensiotunnukset ja saatavissa olevat ulkoisen laadun tunnukset VMI-koepuuaineiston perusteella D1.3 -läpimittaluokittain 3) Laskea männyn ja kuusen tärkeimpien puutavaralajien kertymät VMI- koepuuaineiston perusteella ja siihen apteerauksen simulointia soveltaen läpimittaluokittain VMI-koepuuaineiston perusteella D1.3 -läpimittaluokittain Laskelmat tehdään erikseen neljälle suuralueelle kasvupaikka- ryhmittäin kaikissa tapauksissa luonnonsyntyisiin metsiin vertaillen Tekijät: Harri Kilpeläinen, Antti Ihalainen, Erkki Verkasalo 3.9.212 5 3.9.212 5

TULOKSET JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN 1) Tietoa männyn ja kuusen viljelymetsien nykyisestä merkityksestä ja käsitys lähivuosikymmenten tulevasta potentiaalista tukki- ja pikkutukkipuun lähteenä suuralueittain puuston määrä- ja laatutietojen perusteella 2) Tietoa viljelymännyn ja -kuusen tukki- ja pikkutukkipuukokoisen puuston ominaisuuksista ja laadusta tärkeimmillä puuntuotantoalueilla nykypuuston perusteella koskee kuitenkin vain runkojen dimensioita, ulkoista laatua ja niiden perusteella laskettavissa olevia puutavaralajijakaumia 3) Tulokset antavat pohjaa empiiristen tutkimusten suuntaamiselle alueittain sekä laatututkimusten tavoitteiden asetannalle, fokusoinnille ja priorisoinnille 3.9.212 6

Mänty-, kuusi- ja lehtipuuvaltaisten metsien pinta-alat kasvupaikkaluokittain ja puuston kehitysluokittain vallitsevan puulajin mukaan Etelä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI1 25 Pinta-alat (km 2 ) kehitysluokittain 3 2 Pinta-alat alat (km 2 ) kasvupaikoittain Mäntyvaltaiset Kuusivaltaiset Lehtipuuvaltaiset Pieni taimikko Varttunut taimikko 2 Nuori kasvatusmetsä Varttunut kasvatusmetsä Uudistuskypsä Suojus- tai siemenpuusto 15 1 1 5 OMT+ MT VT- Ojittamaton Ojitettu Metla / VMI1 Mäntyvaltaiset Kuusivaltaiset Lehtipuuvaltaiset Metla / VMI1 3.9.212 7

Mänty- ja kuusivaltaisten metsien pinta-alat puuston kehitysluokan ja syntytavan mukaan Etelä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI1 25 Mäntyvaltaisten metsien pinta-ala (km 2 ) Kylvö Istutus Luontainen 12 Viljely Kuusivaltaisten metsien pinta-ala (km 2 ) 2 1 Luontainen 15 8 6 1 4 5 2 Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori kasvatusmetsä Varttunut Uudistuskypsä kasvatusmetsä VMI1 Metla / V Suojus- tai siemenpuusto Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori kasvatusmetsä Varttunut Uudistuskypsä kasvatusmetsä VMI1 Metla / V Suojus- tai siemenpuusto 3.9.212 8

Mänty-, kuusi- ja lehtipuuvaltaisten metsien puuston tilavuus kasvu- paikkaluokittain ja puuston kehitysluokittain vallitsevan puulajin mukaan Etelä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI1 Kokonaistilavuudet t (milj. m 3 ) kasvupaikoittain itt i Kokonaistilavuudet (milj. m 3 ) kehitysluokittain 3 Mäntyvaltainen 3 Kuusivaltainen Pieni taimikko Varttunut taimikko 25 Lehtipuuvaltainen 25 Nuori kasvatusmetsä Varttunut kasvatusmetsä 2 2 Uudistuskypsä Suojus- tai siemenpuusto 15 15 1 1 5 OMT+ MT VT- Ojittamaton Ojitettu Metla / VMI1 5 Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen Metla / VMI1 3.9.212 9

Mänty- ja kuusivaltaisten metsien puuston tilavuus kehitysluokan ja syntytavan mukaan Etelä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI1 25 2 Luontainen Istutus Kylvö Mäntyvaltaisten metsien tilavuudet (milj. m 3 ) 25 2 Kuusivaltaisten metsien tilavuudet(milj (milj. m 3 ) Luontainen Viljely 15 15 1 1 5 5 Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori kasvatusmetsä Varttunut Uudistuskypsä kasvatusmetsä Metla / VMI1 Suojus- tai siemenpuusto Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori Varttunut Uudistuskypsä Suojus- tai kasvatusmetsä kasvatusmetsä siemenpuusto Metla / VMI1 3.9.212 1

Mänty-, kuusi- ja lehtipuuvaltaisten metsien puuston keskitilavuus kasvupaikkaluokittain ja puuston kehitysluokittain vallitsevan puulajin mukaan Etelä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI1 25 Keskitilavuudet (m 3 /ha) kasvupaikoittain 3 Mäntyvaltainen 25 Kuusivaltainen Keskitilavuudet (m 3 /ha) kehitysluokittain Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori kasvatusmetsä Varttunut kasvatusmetsä Uudistuskypsä Suojus- tai siemenpuusto 2 Lehtipuuvaltainen 2 15 15 1 1 5 5 OMT+ MT VT- Ojittamaton Ojitettu Metla / VMI1 Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen Metla / VMI1 3.9.212 11

Mänty- ja kuusivaltaisten metsien puuston keskitilavuus kehitysluokan ja syntytavan mukaan Etelä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI1 3 Mäntyvaltaisten metsien keskitilavuudet (m 3 /ha) 3 Kuusivaltaisten metsien keskitilavuudet (m 3 /ha) 25 Luontainen Istutus Kylvö 25 Luontainen Viljely 2 2 15 15 1 1 5 5 Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori Varttunut Uudistuskypsä Suojus- tai kasvatusmetsä kasvatusmetsä siemenpuusto Metla / VM MI1 Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori Varttunut Uudistuskypsä Suojus- tai kasvatusmetsä kasvatusmetsä siemenpuusto Metla / VMI1 3.9.212 12

Mäntykoepuiden d 1,3 -jakaumat syntytavan mukaan Koko Suomi Etelä - Pohjoinen Tukkipuukokoiset 13575 - luontainen 11573 - istutettu 1528 - kylvetty 474 Syntytapa Lpmluokka E-Suomi P-Suomi Luontainen <1 1162 1218 1-14 1457 1438 14-18 1929 174 18-22 2187 1462 22-26 23 972 26-3 1698 55 >3 2591 469 Kaikki 1354 7768 Istutettu <1 325 195 1-14 753 297 14-18 168 321 18-22 812 249 22-26 383 1 26-3 94 28 >3 33 4 Kaikki 3468 1194 Kylvetty <1 23 147 1-14 311 127 14-18 325 147 18-22 234 114 22-26 83 52 26-3 19 12 >3 1 2 Kaikki 1212 61 3.9.212 13

Kuusikoepuiden d 1,3 -jakaumat syntytavan mukaan Koko Suomi Etelä - Pohjoinen Syntytapa Lpmluokka E-Suomi P-Suomi Luontainen <1 1859 611 1-14 144 52 14-18 1615 515 18-22 1723 437 22-26 161 313 26-3 1477 214 >3 2447 198 Kaikki 12171 288 Viljely <1 227 29 1-14 263 9 14-18 32 4 18-22 34 7 22-2626 251 2 26-3 12 2 >3 97 1 Kaikki 1618 54 Tukkipuukokoiset 868 - luontainen 7864 - istutettu 744 3.9.212 14

Mäntytukkipuiden tekninen vikaisuus (VMI-koepuut) Etelä-Suomi Pohjois-Suomi 3.9.212 15

Mäntytukkipuiden tekninen vikaisuus syntytavan mukaan d 13 1,3 -luokittain Etelä-Suomi Luontainen Istutettu Kylvetty Ei vikaa 72,3 75,9 78,2 Tuoreet oksat, yleinen oksikkuus,9,7 1,8 Kuivat, lahot tai pystyoksat 2,7 1,8 2,2 Mutka, mutkaisuus 17,7 15,1 14,2 Lenkous 29 2,9 34 3,4 18 1,8 Haara, haaraisuus,7,7,3 Laho,8 1,,9 Runkovaurio, koro, halkeama 1,8 1,2,6 Muu vika tai vaurio,2,2, Vikaisten puiden osuus, % 35 3 25 2 15 1 5 Luontainen Istutettu Kylvetty Pohjois-Suomi Luontainen Istutettu Kylvetty 9 Ei vikaa 42,8 24,7 32,2 8 Tuoreet oksat, yleinen oksikkuus 3,4 4,1, 7 Kuivat, lahot tai pystyoksat 4, 5,4 2,7 6 Mutka, mutkaisuus 32, 5,3 52,3 5 Lenkous 1,8 1,1 1 7,4 Haara, haaraisuus 1,3 4,1 4,7 4 3 Laho,9,, Runkovaurio, koro, halkeama 4,2,6,7 2 Muu vika tai vaurio 5,5 6,6, 1 1 14 18 18 22 22 26 26 3 >3 Kaikki Luontainen Istutettu Kylvetty 14 18 18 22 22 26 26 3 >3 Kaikki 3.9.212 16

Mäntytukkipuiden runkoluokkajakaumat syntytavan t mukaan d 1,3 -luokittain i Etelä-Suomi Pohjois-Suomi 3.9.212 17

Kuusitukkipuiden tekninen vikaisuus (VMI-koepuut) Etelä-Suomi Pohjois-Suomi 3.9.212 18

Kuusitukkipuiden tekninen vikaisuus syntytavan mukaan d 13 1,3 -luokittain Etelä-Suomi Luontainen Istutettu 35 Ei vikaa 75,3 75,6 Tuoreet oksat, yleinen oksikkuus,9,3 3 Kuivat, lahot tai pystyoksat 2,2 1,8 25 Mutka, mutkaisuus 15,6 15,1 Lenkous 26 2,6 26 2,6 2 Haara, haaraisuus,6,4 Laho 1,1 1,5 15 Runkovaurio, koro, halkeama 1,5 2,3 1 Muu vika tai vaurio,3,4 5 Vikaisten puiden osuus, % Luontainen Viljely Pohjois-Suomi Luontainen Istutettu Ei vikaa 55,3 18,2 8 Tuoreet oksat, yleinen oksikkuus 1,2, Kuivat, lahot tai pystyoksat,8, 6 Mutka, mutkaisuus 25,9 81,8 Lenkous 78 7,8, 4 Haara, haaraisuus 2,, Laho 3,3, 2 Runkovaurio, koro, halkeama 3,1, Muu vika tai vaurio,6, 1 14 18 18 22 22 26 26 3 >3 Kaikki Luontainen Viljely 18 22 22 26 26 3 >3 Kaikki 3.9.212 19

Kuusitukkipuiden runkoluokkajakaumat syntytavan mukaan d 1,3 -luokittain Etelä-Suomi Pohjois-Suomi 3.9.212 2

PUUTAVARALAJIJAKAUMAN SIMULOINTI (Kilpeläinen läi 21) PUUTAVARALAJIT Mänty Min. lpm, cm Pituudet, m Sahatukki, normaali 15 3,7 5,5 Tyvitukki, A laatu 22 2,8 5,5 Tyvitukki, C laatu 15 3,7 5,5 Pikkutukki (tyvi) 12 3,1 4,3 Pikkutukki (muu) 12 3,1 4,3 Kuitupuu 6 2,8 5,5 Kuusi Min. lpm, cm Pituudet, m Sahatukki 16 3,7 5,5 Vaneritukki 22 2,6 ja 5,2 Pikkutukki (tyvi) 12 3,1 4,3 Pikkutukki (muu) 12 3,1 4,3 Kit Kuitupuu 7 28 2,8 5,5 55 3.9.212 21

PUUTAVARALAJIEN HINNAT VAIKUTTAVAT ARVOAPTEERAUKSEEN 1. Vakiopuutavaralajien keskimääräiset kantohinnat 29-211 Metlan hintaseurannasta (http://www.metla.fi/metinfo) 2. Ns. erikoispuutavaralajien hinnat asiantuntija-arvioina SIMULOINNIN TOTEUTUS - Koepuiden dimensiot ja ulkoisen laadun mukaiset laaturajat: VMI-mittausdatasta (maastoaineisto) - Puutavaralajit ja niiden yksikköhinnat - Puutavaralajien hintamatriisit (läpimitta, pituus) - Dynaaminen optimointi kunkin rungon parhaiden apteerausvaihtoehtojen välillä, kokonaisarvon maksimoimiseksi i i k i 3.9.212 22

Mäntytukkipuiden puutavaralajijakaumat j syntytavan mukaan d 1,3 -luokittain Etelä-Suomi Luontainen Istutettu Kylvetty 3.9.212 23

Mäntytukkipuiden puutavaralajijakaumat j syntytavan mukaan d 1,3 -luokittain Pohjois-Suomi Luontainen Istutettu Kylvetty 3.9.212 24

Mäntytukkipuiden tukkiprosentti ja tukki- ja pikkutukkiprosentti syntytavan mukaan d 13 1,3 -luokittain Etelä-Suomi Pohjois-Suomi 3.9.212 25

Kuusitukkipuiden puutavaralajijakaumat j syntytavan mukaan d 1,3 -luokittain Etelä-Suomi Luontainen Istutettu 3.9.212 26

Kuusitukkipuiden puutavaralajijakaumat j syntytavan mukaan d 1,3 -luokittain Pohjois-Suomi Luontainen Istutettu 3.9.212 27

Kuusitukkipuiden tukkiprosentti ja tukki- ja pikkutukkiprosentti syntytavan mukaan d 13 1,3 -luokittain Etelä-Suomi Pohjois-Suomi 3.9.212 28

PUURAAKA AINEEN SAATAVUUS MITÄ SILLÄ TARKOITETAAN (TUULA NUUTINEN 19.5.211) Puuntuotannossa Hakkuukypsää + harvennettavaa Myytävänä/ ostettavissa Puustamaksukyvyn rajoissa Vapo Timber Oy, Hankasalmi 3.9.212 29

3.9.212 3

3.9.212 31

3.9.212 32

MILLAISISTA METSISTÄ PUUTUOTETEOLLISUUDEN VIIME VUOSIEN PUUHUOLTOA VASTAAVAT KERTYMÄT TULEVAISUUDESSA Skenaariolaskelma Toteutuneet hakkuut : vuosina 27-211 toteutuneita hakkuumääriä noudattava hakkuukertymä (Tietolähde: Metsäntutkimuslaitos / MELA-ryhmä 19.6.212 www.metla.fi/metinfo/mela) Laskettu metsäkeskuksittain 4 % tuottovaatimuksella Rajoitteina toteutuneet hakkuukertymät, mutta eivät hakkuutavat Etelä- ja Pohjois-Suomea koskevia tuloksia puulajeittain: ainespuun hakkuukertymät hakkuutavoittain tukkipuun hakkuukertymät k ja keskimäärin ki i tukkipuuta t / hakattava tukkirunko hakkuutavoittain Tekijät: Olli Salminen, Tuula Nuutinen 3.9.212 33

VERTAILU: TOTEUTUNEET HAKKUUT 27-211 VS. SUURIN KESTÄVÄ HAKKUUKERTYMÄ 29-238238 Lähde: VMI-tulosten julkistus 19.6.212, METLA / MELA-ryhmä 3.9.212 34

Ainespuun hakkuukertymä 29-238 Etelä-Suomi milj. m 3 /v 2 18 16 14 2 18 16 14 12 12 1 8 6 4 1 8 6 4 Kasvatushakkuu Uudistushakkuu 2 2 29 218 219 228 229 238 29 218 219 228 229 238 29 218 219 228 229 238 29 218 219 228 229 238 29 218 219 228 229 238 29 218 219 228 229 238 Mänty Kuusi Rauduskoivu Mänty Kuusi Rauduskoivu 4 % tuottovaatimus % tuottovaatimus Vuosien 27-211 toteutuneita hakkuita vastaavan hakkuutavoitteen alittaessa suurimman kestävän kertymätason se on saavutettavissa eri hakkuustrategioilla! 3.9.212 35

Ainespuun hakkuukertymä 29-238 Pohjois-Suomi milj. m 3 /v 1 1 8 8 6 6 4 4 Kasvatushakkuu 2 2 Uudistushakkuu 29 218 219 228 229 238 29 218 219 228 229 238 29 218 219 228 229 238 29 218 219 228 229 238 29 218 219 228 229 238 29 218 219 228 229 238 Mänty Kuusi Rauduskoivu Mänty Kuusi Rauduskoivu 4 % tuottovaatimus % tuottovaatimus Vuosien 27-211 toteutuneita hakkuita vastaavan hakkuutavoitteen alittaessa suurimman kestävän kertymätason se on saavutettavissa eri hakkuustrategioilla! 3.9.212 36

Tukkipuun hakkuukertymä 29-238 Etelä-Suomi milj. m 3 /v 12 m 3 /runko,6 1,5 8,4 6,3 4,2 Uudistushakkuu Kasvatushakkuu 2,1 29 218 219 228 229 238 29 218 219 228 229 238 29 218 219 228 229 238 29 218 219 228 229 238 29 218 219 228 229 238 29 218 219 228 229 238 Mänty Kuusi Rauduskoivu Mänty Kuusi Rauduskoivu Tukkikertymä Tukkirungon tukkiosan keskikoko 4 % tuottovaatimus 3.9.212 37

Tukkipuun hakkuukertymä 29-238 Pohjois-Suomi milj. m 3 /v m 3 /runko 3,35 2,5,3 2 1,5 1,5 25,25,2,15,1 Uudistushakkuu Kasvatushakkuu hkk,5 29 218 219 228 229 238 29 218 219 228 229 238 29 218 219 228 229 238 29 218 219 228 229 238 29 218 219 228 229 238 29 218 219 228 229 238 Mänty Kuusi Rauduskoivu Mänty Kuusi Rauduskoivu Tukkikertymä Tukkirungon tukkiosan keskikoko 4 % tuottovaatimus 3.9.212 38

D 1.3 11-18 cm puuston kuitupuun hakkuukertymä 29-238 Etelä-Suomi milj. m 3 /v m 3 /runko 3,14 2,5 2 1,5 1,5,12 1,1,8,6 4,4,2 Uudistushakkuu Kasvatushakkuu 29 2 218 219 2 228 229 2 238 29 2 218 219 2 228 229 2 238 29 2 218 219 2 228 229 2 238 29 2 218 219 2 228 229 2 238 29 2 218 219 2 228 229 2 238 29 2 218 219 2 228 229 2 238 Mänty Kuusi Rauduskoivu D 1.3 11-1818 cm puuston kuitupuun kertymä Mänty Kuusi Rauduskoivu D 1.3 11-1818 cm rungon kuitupuuosan keskikoko 4 % tuottovaatimus 3.9.212 39

D 1.3 11-18 cm puuston kuitupuun hakkuukertymä 29-238 Pohjois-Suomi milj. m 3 /v m 3 /runko 1,6,14 1,4 1,2 1,8,6,4,2,12 1,1,8,6 4,4,2 Uudistushakkuu Kasvatushakkuu 29 2 218 219 2 228 229 2 238 29 2 218 219 2 228 229 2 238 29 2 218 219 2 228 229 2 238 29 2 218 219 2 228 229 2 238 29 2 218 219 2 228 229 2 238 29 2 218 219 2 228 229 2 238 Mänty Kuusi Rauduskoivu D 1.3 11-1818 cm puuston kuitupuun kertymä Mänty Kuusi Rauduskoivu D 1.3 11-1818 cm rungon kuitupuuosan keskikoko 4 % tuottovaatimus 3.9.212 4

SELVITYS PUUKAUPAN TOIMIVUUDESTA, KEVÄT 212 Yhteenveto (Riitta Hänninen et al. 24.4.212) 3.9.212 41

Mistä kehittämistoimenpiteistä osapuolet ovat erimielisiä? 3.9.212 42

Puumarkkinatyöryhmä / MMM (7.5.21 6.5.213) TEHTÄVÄT 1) Keskustelufoorumi puumarkkinoihin liittyvissä ajankohtaisissa. 2) Seuraa ja edistää puumarkkinoiden vakautta ja ennustettavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä, ja tekee tarvittaessa tähän tähtääviä aloitteita valtiolle ja alan toimijoille 3) Toimii neuvoa-antavana elimenä puumarkkinoiden toiminnan edistämiseen tähtäävissä kysymyksissä 4) Seuraa käynnissä olevia kehityshankkeita TULOKSIA - Puukaupan julkisten hintatilastojen sisällön syventäminen (Metla): kuudesta seitsemään hinta-alueeseen, alueeseen pikkutukit tms. tavaralajin t eriytetty, ensiharvennukset eriytetty, puutavaralajien nimelliset kantohintaindeksit otettu mukaan - Energiapuun hinta- ja määrätilastoinnin kehittäminen - Puutavaran sähköisen kauppapaikan kehittäminen i - Metsänomistajien tekemien puukauppojen hinta- ja määrätilastointi vuoden 213 alusta (Metla) Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö, 19.7.212 3.9.212 43

KIITTÄEN KUULIJOITA! Lisätietoja: erkki.verkasalo@metla.fi tuula.nuutinen@metla.fi olli.salminen@metla.fi riitta.hanninen@metla.fi 9/3/212 44 3.9.212 44