Itä-Savon laatukasvatuspäivä Rantasalmi,

Transkriptio

1 Tuloksia nopeakasvuisen männyn laadusta, pystykarsinnasta ja laadun hyödyntämisestä puutuotteissa Erkki Verkasalo, Esko Sirparanta, Mitchell Baker, Harri Kilpeläinen, Antti Ihalainen Itä-Savon laatukasvatuspäivä Rantasalmi,

2 Metlan tutkimushanke Männyn ja kuusen raaka-ainepotentiaalit, ominaisuudet, soveltuvuus ja kilpailukyky puutuoteteolisuudessa (PUU-ohjelma, ) Osahanke Nimi Tutkijat (osatutkimukset) 1 Viljelymännyn raaka-aine- ja puutuotetutkimukset Erkki Verkasalo, Martti Venäläinen & projektitutkijoita 2 Viljelykuusen raaka-aine- ja puutuotetutkimukset Erkki Verkasalo, Henrik Heräjärvi & projektitutkijoita 3 Viljelyhavupuun eurooppalainen bench-marking Lisäksi: Nordic pine ja Suomi-Venäjä havupuututkimusten loppuun vieminen 4 Havupuutavaralajien koko- ja laatujakaumat Lisäksi: VMI-tarkastelut viljely- ja luonnonmetsien määristä, laadusta ja puutavaralajeista 5 Harvennusmänty sahauksessa ja jatkojalostuksessa Lisäksi: Pienpuuhun perustuvien liimattujen rakennetuotteiden ja piharakentamisen tuotteiden ominaisuudet Erkki Verkasalo & Tuula Nuutinen Mika Grekin Sanna Hautamäki Tuula Nuutinen & MELA-ryhmä Harri Kilpeläinen, Antti Ihalainen & Erkki Verkasalo Reeta Stöd Reeta Stöd, Henrik Heräjärvi, Veikko Möttönen & Keijo Heikkilä

3 VILJELY- JA LUONNONPUUSTOJEN MÄÄRÄ JA LAATU VMI 10 -AINEISTOIHIN PERUSTUVIA TULOKSIA TEHTÄVÄT 1) Kartoittaa nykyisten mänty- ja kuusivaltaisten viljelymetsien pinta-alat, puustojen määrät ja keskitilavuudet kehitysluokittain 2) Laskea männyn ja kuusen läpimittaluokittaiset dimensiotunnukset ja saatavissa olevat ulkoisen laadun tunnukset VMI-koepuuaineiston perusteella D1.3 -läpimittaluokittain 3) Laskea männyn ja kuusen tärkeimpien puutavaralajien kertymät VMIkoepuuaineiston perusteella ja siihen apteerauksen simulointia soveltaen läpimittaluokittain VMI-koepuuaineiston perusteella D1.3 -läpimittaluokittain Laskelmat tehdään erikseen neljälle suuralueelle kasvupaikkaryhmittäin kaikissa tapauksissa luonnonsyntyisiin metsiin vertaillen Tekijät: Harri Kilpeläinen, Antti Ihalainen, Erkki Verkasalo

4 Metla / VMI10 Metla / VMI10 Nopeakasvuisten puustojen asema Mänty-, kuusi- ja lehtipuuvaltaisten metsien pinta-alat kasvupaikkaluokittain ja puuston kehitysluokittain metsikön vallitsevan puulajin mukaan Itä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI Pinta-alat (km 2 ) kasvupaikoittain Pinta-alat (km 2 ) kehitysluokittain Mäntyvaltaiset Kuusivaltaiset Lehtipuuvaltaiset Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori kasvatusmetsä Varttunut kasvatusmetsä Uudistuskypsä Suojus- tai siemenpuusto OMT+ MT VT- Ojittamaton Ojitettu Mäntyvaltaiset Kuusivaltaiset Lehtipuuvaltaiset

5 Metla / VMI10 Metla / VMI10 Nopeakasvuisten puustojen asema Mänty-, kuusi- ja lehtipuuvaltaisten metsien keski-tilavuudet kasvupaikkaluokittain ja puuston kehitysluokittain metsikön vallitsevan puulajin mukaan Itä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI Keskitilavuudet (m 3 /ha) kasvupaikoittain Keskitilavuudet (m 3 /ha) kehitysluokittain Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori kasvatusmetsä Varttunut kasvatusmetsä Uudistuskypsä Suojus- tai siemenpuusto Mäntyvaltainen 250 Kuusivaltainen 250 Lehtipuuvaltainen OMT+ MT VT- Ojittamaton Ojitettu 0 Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen

6 Metla / VMI10 Metla / VMI10 Nopeakasvuisten havupuustojen asema Mänty- ja kuusivaltaisten metsien pinta-alat puuston kehitysluokan ja syntytavan mukaan Itä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI Mäntyvaltaisten metsien pinta-ala (km 2 ) 6000 Kuusivaltaisten metsien pinta-ala (km 2 ) Kylvö Istutus Luontainen 5000 Viljely Luontainen Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori kasvatusmetsä Varttunut Uudistuskypsä kasvatusmetsä Suojus- tai siemenpuusto 0 Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori kasvatusmetsä Varttunut Uudistuskypsä kasvatusmetsä Suojus- tai siemenpuusto

7 Metla / VMI10 Metla / VMI10 Nopeakasvuisten havupuustojen asema Mänty- ja kuusivaltaisten metsien keskitilavuudet puuston kehitysluokan ja syntytavan mukaan Itä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI Mäntyvaltaisten metsien keskitilavuudet (m 3 /ha) 300 Kuusivaltaisten metsien keskitilavuudet (m 3 /ha) 250 Luontainen Istutus Kylvö 250 Luontainen Viljely Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori kasvatusmetsä Varttunut Uudistuskypsä kasvatusmetsä Suojus- tai siemenpuusto 0 Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori Varttunut Uudistuskypsä Suojus- tai kasvatusmetsä kasvatusmetsä siemenpuusto

8 NOPEAKASVUISEN MÄNNYN PYSTYKARSINTA JA ERIKOISSAHAUS TULOKSIA EMPIIRISISTÄ SAHAUSKOKEISTA JA PUUN SISÄISEN LAADUN TUTKIMUKSISTA TUTKIMUKSEN KOHTEET 1) Rakennuspuusepän- ja sisustuskäyttöön tarkoitettujen, tukkien läpisahauksen ja pinnanmyötäisen sahauksen yhdistelmällä saatavien tuoteaihioiden saanto, laatu ja arvo nopeakasvuisista karsituista tyvitukeista verrattuna karsimattomista tukeista saataviin massiivipuisiksi tai massiivipuisiksi ja sormijatketuiksi komponenteiksi 2) Oksattoman puun muodostumisen prosessi nopeakasvuisissa männyissä, karsinnan jälkeen muodostuneen puun paksuus ja puutekninen laatu 3) Nopeakasvuisen männyn karsinnan taloudelliset edellytykset ja kannattavuus puuntuottajan kannalta, kun sovelletaan kohdassa 1 kuvattua erikoissahausta Tekijät: Esko Sirparanta (pro gradu), Mitchell Baker (kv-harjoittelija), Seppo Silvennoinen (Sil-Kas Oy, konsultointi), Erkki Verkasalo (styyrmanni)

9 MITÄ HYÖTYÄ TUTKIMUKSESTA PUUNTUOTTAJAN KANNALTA - Suomessa on pystykarsittu metsiä julkisella tuella hehtaaria vuosina männiköitä arvatenkin yli puolet (Varpu Hulsi 2012) - Pystykarsintaa on tehty myös ilmeisen paljon ilman tukia (isäntälinja) - Viljavien kasvupaikkojen nopeakasvuisia männiköitä, mukaan lukien viljelymänniköitä on tulossa hakkuisiin kasvavia määriä Itä- ja Etelä- Suomessa 10 vuodessa. Näistä saadaan jo nyt tukkimittaista puuta, jonkun verran on myös pystykarsittu. - Laatukasvatuksen mahdollisuudet ensiharvennusvaiheeseen tulevissa viljavien maiden männiköissä metsänhoidollisia valintoja silmällä pitäen. Nykyiset pystykarsintaohjeet koskevat verraten hidaskasvuista mäntyä, ohjeistus nopeakasvuiselle puuttuu tai karsintaa ei suositella. - Arvio ajasta missä ulkoisesti karsintakelpoiset nopeakasvuiset männyt kehittävät arvokasta oksatonta puuta virheettömänä tyvitukkien pintaosiin teknisesti oikein tehdyn karsinnan jälkeen ja viitteitä odotettavissa olevasta kantoraha-arvosta puuteknologisin perustein, kun käytössä tähdätään arvokkaisiin lopputuotteisiin. - Lisätietoa optimikiertoaikalaskelmille ja pohjaa suosituksille tämäntyyppisten männiköiden kannattavalle laatukasvatukselle

10 MITÄ HYÖTYÄ TUTKIMUKSESTA PUUNKÄYTTÄJÄN KANNALTA - Pystykarsittu mänty on erinomaista raaka-ainetta laadukkaisiin lopputuotteisiin tähtäävälle puusepänteollisuudelle ja arvokkaimpiin rakennustuotteisiin - Läpisahaukseen ja läpisaheiden pinnanmyötäiseen sahaukseen perustuvalla erikoissahauksella voidaan maksimoida erinomaista ulkonäkölaatua edustavan oksattoman, suorasyisen pintapuun saanto - Karsinnan jälkeen muodostuva puuaine on tasalaatuista, helposti työstettävää ja liitettävää ja pitää mittansa ja muotonsa todennäköisesti tavallista paremmin kuivauksessa ja välijalostuksessa sekä tuotteiden potentiaalisissa käyttökohteissa - Mahdollisia tuotteita: 1) ikkuna- ja oviteollisuuden arvokkaimpien tuotteiden aihiot, 2) visuaalisesti näyttävät pinnaltaan oksattomat hirsitalojen seinä- ja sisäpalkkirakenteet, 3) mäntyviilu sisustus- ja huonekalutuotteiden päällystykseen (mieluiten leikattuna viiluna), 4) massiivipuiset listat ja sisustuspaneelit (perinteisiä tuotteita)

11 - Tulokset antavat pohjaa puutuoteyrityksille tuotteiden arvon maksimointiin, osoittavat käytön kannattavuuden ja auttavat määrittelemään tuotekehityksen ja investointien suuntaamista - Tulokset antavat pohjaa tulevien mäntyvarojen kannattavaan hyödyntämiseen puutuotealalla - Potentiaaliset tuotteet ja pystykarsittu raaka-aine sopivat erityisen hyvin puutuotealan pk-yritysten asiakastuotestrategiaan - Kone- ja laitevalmistajat saavat lisätietoa tuotesuunnittelua varten Varpu Hulsi 2012, kysely 35 sahayritykselle Etelä-Pohjanmaalla: Mielipiteet pystykarsinnasta vaihtelevat. Osa sahalaitoksista piti pystykarsintaa hyvänä laadukkaan puutavaran lisäämismenetelmänä, osa taas kokee sen kannattamattomaksi toiminnaksi. Yleisesti kuitenkin todetaan, että päällisin puolin oksaton ja laadukas tukki ei ole tae virheettömästä puuaineksesta. Sahalaitoksista ja jatkojalostajista 92 % on valmis maksamaan enemmän laadukkaammasta puu- ja sahatavarasta. Hintojen nousu ei vaikuttaisi yrityksiin, mikäli myös raaka-aineen laatu nousisi samaa tahtia

12 MIKSI ERIKOISSAHAUS: ARVOSAANTO Nelisahaus Läpisahaus Lähde: Arto Usenius VTT, Komponenttisahaus

13 MIKSI PYSTYKARSIA NOPEAKASVUISTA MÄNTYÄ: VIRHEETÖNTÄ PUUTA - NOPEASTI Erkki Salo, METLA Merja Lindroos, METLA

14

15

16 TUTKIMUSAINEISTOT (RANTASALMI, KIIHTELYSVAARA) - Koeleimikot: neljä MT-OMT (ikä v.), yksi VT-verrokki (nro 3, ikä 110 v.) - Koetukit: 20 karsittua ja 5 karsimatonta (pl. nro 2) per leimikko, yht kpl 4-metrin tyvitukit koesahaukseen, saheet saannon ja visuaalisiin laatumuuttujien mittauksiin sekä kaupalliseen laatuluokitteluun ja arvonmääritykseen - Oksakiehkurapölkyt: viidestä karsitusta puusta per leimikko virheettömän puun muodostumisen laboratoriomittauksiin; kolme karsitusta tyvitukista ja kaksi karsimattomasta välitukista - Kiekkonäytteet: kaikkien tukkien päistä ja oksakiehkurapölkkyjen yläpuolelta (näistä puista) 1 karsittu ei-karsittu 2 karsittu ei-karsittu 3 karsittu ei-karsittu 4 karsittu ei-karsittu 5 karsittu ei-karsittu karsittu ei-karsittu Ikä a D1,3 mm Pituus m 23,2 24,7 23,8 23,4 22,6 20,1 20,6 22,8 23,1 22,7 22,7 Koepuut Kapeneminen mm (1,3-6,0 m) Latvusraja m 12,1 14,3 11,3 12,7 13,6 9,7 10,9 12,3 12,3 11,6 11,7 Koetukit Latvalpm Tilavuus (neen) (kneen) mm dm Leimikko ja karsintaaste Kuivaoksaraja m 5,8 1,3 5,6 7,0 2,7 4,5 1,5 5,1 1,0 5,6 1,6 Lustonleveys mm 3,4 3,5 2,7 1,6 2,1 3,6 3,4 2,8 2,8 2,8 2,

17 LEIMIKOT Erkki Verkasalo, METLA 2 3 YKSITYINEN OMISTAJA RANTASALMEN KUNTA YKSITYINEN OMISTAJA 4 5 YKSITYINEN OMISTAJA RANTASALMEN KUNTA 17

18 @ 2011 Mitchell Baker Virheettömän puun muodostumisen Erkki Salo, METLA Männyn kuolleena karsitun oksan kyljestyminen ja muodostuva pihkatappi: a) oksan halkileikkauksessa, b) oksan 2010 Erkki Salo

19 Tuloksia pystykarsinnan jälkeen muodostuneesta puuaineesta ja puuteknisestä laadusta (Mitchell Baker 2011) Sädekasvunopeus ennen ja jälkeen pystykarsinnan leimikoittain Leimikko nro N kpl Keskiarvo mm Keskihajonta mm Ennen karsintaa ,74 0, ,48 0, ,90 0, ,79 0, ,45 0,53 Kaikki 260 3,32 0,86 Karsinnan jälkeen ,44 0, ,83 0, ,93 0, ,03 0, ,99 0,41 Kaikki 260 2,45 0, Erkki Salo, METLA

20 Oksien karsintajäljen laadun mukaiset jakaumat leimikoittain Leimikko Laatu Kaikki = Terävä katkaisupinta 2 = Tylsä katkaisupinta 3 = Murtunut katkaisupinta 4 = Lyöty poikki

21 Oksaisen sisäosan ja karsinnan jälkeen syntyneen vikaisen ja virheettömän puun säde karsitussa oksakiehkurassa leimikoittain Vikaisuuden lajit: pihkatappi, värivika tai laho, sisäänjäänyt kuori, häiriöt syysuunnassa

22 Karsinnan jälkeen muodostuneen puuaineen ja virheettömän puuaineen säteen suhde kasvunopeuteen ennen ja jälkeen karsinnan leimikoittain

23 Karsinnan jälkeen muodostuneen virheettömän puuaineen säteen suhde karsitun oksan läpimittaan leimikoittain

24 Karsinnan jälkeen muodostuneen vikaisen puuaineen säteen suhde karsitun oksan läpimittaan leimikoittain

25 ERIKOISSAHAUS, LAATULUOKITUS, ARVONLASKENTA * Sahaus pyörösahatekniikalla (kenttäsirkkeli), kartionmuotoiset keskikappaleet rimoiksi höyläämällä. * Ikkunanpuitelaatuiset soirot ja listalaatuiset rimat lämminilmakuivattiin tavoitekosteuteen %, muut saheet tuoreita Piirros: Seija Sulonen, Metla Saheiden luokitus Sil-Kas Oy:n asiakaslaatuvaatimusten mukaan: * Soirot A1: ikkunanpuiteaihioihin * Soirot A2: ikkunanpuiteaihioihin (tasauksen jälkeen, min. ½ A1 laatua) * Soirot B: rakennussahatavaraksi yms. * Rimat A, tukin sahauspinnoista: listoihin ja kapeisiin paneeleihin * Rimat B1, muut tukin sahauspinnoista; pakkaustavaraksi, välirimoiksi * Rimat B2, muut tukin sydänosasta; pakkaustavaraksi, välirimoiksi * Soirot A1 ja A2 ikkunanpuitekelpoinen osa yhdistettiin soirolaaduksi A * Sivutuotteet = kuori, sahanpuru, höylälastut, sahauspinnat, A2-soirojen tasauspätkät bioenergiaksi

26 @ 2011 Merja Lindroos, METLA 26

27 Tukin käyttösuhde ja sahatuotteiden bruttoarvo karsituilla ja karsimattomilla tukeilla leimikoittain Leimikko ja karsinta-aste 1 karsittu ei-karsittu 2 karsittu ei-karsittu 3 karsittu ei-karsittu 4 karsittu ei-karsittu 5 karsittu ei-karsittu karsittu ei-karsittu 2,44 2,34 2,42 2,62 2,32 2,43 Sahatuotteiden bruttoarvo Euroa / Tukki-m 3 Tukin käyttösuhde Tukki-m 3 / Sahatavara-m 3 Massiivipuuaihioiden Massiiivipuu- ja sormijatkos- valmistus aihioiden valmistus 2,33 2,28 2,33 2,39 2,34 2,31 2,31 2,33 2,48 2,40 2,42 2,40 2,76 2,61 2,52 2,45 Massiivipuuaihioiden valmistus Massiiivipuu- ja sormijatkosaihioiden valmistus

28 Tukin latvaläpimitan vaikutus sahatuotteiden bruttoarvoon karsituilla tukeilla tuotantostraregiasta riippuen Tukin kokonaisarvo, /m Tukin kokonaisarvo, /m Tukin latvaläpimittaluokka, mm Tukin latvaläpimittaluokka, mm Pystykarsittujen tukkien kokonaisarvo latvaläpimittaluokittain valmistettaessa massiivipuuaihioita (vasen) tai massiivipuuaiheioita ja sormijatkoskomponentteja (oikea), Euroa / Tukki-m

29 Päätelmiä 1. Käyttösuhde oli keskimäärin noin 0,1 m 3 /m 3 parempi karsituilla kuin karsimattomilla tukeilla, mutta ero oli systemaattinen vain massiivipuu- ja sormijatkosaihioita yhdessä valmistettaessa - massiivipuutuotteilla ratkaisee enemmän tukin laatu kuin muoto 2. Tukin latvaläpimitta vaikutti tukin käyttösuhteeseen ja bruttoarvoon käytännössä vain massiivipuu- ja sormijatkosaihioita yhdessä valmistettaessa. 3. Käyttösuhde heikkeni erikoissahauksessa jonkun verran eli m 3 /m 3 verrattuna nelisahaukseen (aikaisemmat suomalaiset ja ruotsalaiset tutkimukset ja käytännön kokemukset samoista tukkidimensioista) 4. Pinnanmyötäinen sahaus kohottaa saantoa tukin pinnasta päin hieman vähemmän kuin alentaa sitä tukin sydämestä (kartionmuotoinen keskikappale) sahaustekniikkaa ja sen hallintaa voidaan parantaa huomattavasti ja aihioiden saantoa täten kohottaa 5. Soirojen osuus sahatavarasta oli 85 % eli paljon korkeampi kuin nelisahauksessa. Aihiolaatu A on ratkaiseva tukin arvonmuodostukselle: osuus 78-87% karsittujen tukkien arvosta ja % karsimattomien tukkien arvosta eri leimikoissa. 29

30 Päätelmiä 6. Karsintahyöty vaihteli tukkien bruttoarvon perusteella arvioituna massiivipuuaihioiden valmistuksessa välillä /m 3 (31 49%) nopeakasvuisissa leimikoissa, mutta lisäys oli vain 15 /m 3 (8%) VTleimikossa - mitä nopeampi kasvu, sitä suurempi arvonlisäys 7. Karsintahyöty vaihteli vastaavasti massiivipuu- ja sormijatkosaihioita valmistettaessa välillä /m 3 (13 17%) nopeakasvuisissa leimikoissa, mutta lisäys oli vain 10 /m 3 (5%) VT-leimikossa 8. Sormijatkoskomponenttien valmistus lisäsi karsimattomien tukkien arvoa nopeakasvuisissa leimikoissa /m 3 (22-42 %), mutta vaikutus oli karsituilla tukeilla vain 5-19 /m 3, 2-12 %) ja VT-leimikossa olematon (hyvä laatu muutenkin) Vrt. Nelisahauksessa tukin käyttösuhde on ollut pystykarsituilla mäntytukeilla 0,05 0,15 m 3 /m 3 matalampi kuin karsimattomilla tukeilla ja karsinnasta saatu arvonlisäys 10 31% (NT-laatulajittelu sahatavaralla), samankokoisilla tukeilla ja vastaavalla karsinnasta kuluneella ajalla kuin tässä tutkimuksessa 8 %-yksikköä suurempi arvonlisäys saatu jos päätehakkuu tehtiin vuotta karsinnan jälkeen 30

31 karsittu karsimaton karsittu karsimaton karsittu karsimaton karsittu karsimaton karsittu karsimaton karsittu karsimaton Osuus sahatavarasta % B-laatu, sisärimat B-laatu, pintarimat A-laatu, rimat B-laatu, ikkunanpuiteaihiot A-laatu, ikkunanpuiteaihiot OMT1 OMT2 VT1 MT1 MT2 Kaikki Leimikko Pystykarsittujen ja karsimattomien tukkien sahatavaran laatuluokkajakaumat leimikoittain ja leimikoiden keskiarvona A-B-luokituksen mukaan

32 Osuus ikkunanpuiteaihioista, % karsittu karsimaton karsittu karsimaton karsittu karsimaton karsittu karsimaton karsittu karsimaton karsittu karsimaton virheetöntä sivua 1 virheetöntä sivua 2 virheetöntä sivua 3 virheetöntä sivua 4 virheetöntä sivua OMT1 OMT2 VT1 MT1 MT2 Kaikki Leimikko Pystykarsituista ja -karsimattomista tukeista sahattujen ikkunanpuiteaihioiden laatujakaumat leimikoittain ja leimikoiden keskiarvona virheettömien sivujen lukumäärän mukaan

33 Päätelmiä 1. Laadun A soirojen ja rimojen saanto karsituilla tukeilla %-yksikköä korkeampi kuin karsimattomilla tukeilla nopeakasvuisissa leimikoissa hyvä tulos ottaen huomioon vain 30 vuotta karsinnasta. 2. VT-kasvupaikan referenssileimikossa (nro 3) saannon kohoaminen oli vain 3 %-yksikköä, mutta osuus oli varsin korkea ilman karsintaakin. 3. Laadun A soirojen osuus sahatavarasta oli korkea karsituilla tukeilla, %-yksikköä leimikosta riippuen 4. Laadun A soirojen osuus sahatavarasta oli karsituilla tukeilla %-yksikköä korkeampi kuin karsimattomilla tukeilla nopeakasvuisissa leimikoissa, vain 1 %-yksikköä korkeampi VT-leimikossa. Vrt. 1. Nelisahauksessa u/s-sahatavaran osuus sydäntavarasta on ollut suomalaisissa ja ruotsalaisissa tutkimuksissa karsituilla tukeilla % ja karsimattomilla tukeilla %, samankokoisten tukkien ja vastaavan karsinnasta kuluneen ajan aineistoissa. Vrt. 2. Kahdessa suomalaisessa mäntyviilun sorvauskokeessa korkealaatuisen viilun osuus on ollut karsituilla tukeilla 46 % ja 66 % ja karsimattomilla tukeilla 14 % and 9 %. 5. Vain karsituista tukeista saatiin 4 tai 3 sivulta oksattomia soiroja osuudet kuitenkin vain 0 5 % ja 3 13 % eri leimikoissa 6. Kahdelta tai yhdeltä sivulta oksattomia soiroja oli karsituilla tukeilla13 30 % ja %, karsimattomilla tukeilla 0 7 % ja 4 31 % 7. Päätehakkuun pitkittäminen kauemmaksi kuin 30 vuotta karsinnasta parantaa olennaisesti karsintatulosta tässäkin suhteessa.

34 Ikkunanpuiteaihion laatuisten soirojen kuivauslaatu karsituilla ja karsimattomilla tukeilla Mittaus yhden metrin pätkissä tukin tyvestä alkaen Karsitut Karsimattomat Lapevääryys Lapevääryys Luokka Luokka Pätkä A B C Pätkä A B C 1 82,3 12,3 5,4 1 81,5 13,6 4,9 2 81,3 13,8 4,9 2 80,6 15,1 4,3 3 80,3 14,6 5,1 3 81,8 14,8 3,4 4 80,6 14,8 4,6 4 79,0 16,7 4,3 Karsitut Karsimattomat Syrjävääryys Syrjävääryys Luokka Luokka Pätkä A B C Pätkä A B C 1 80,9 11,7 7,3 1 73,6 19,1 7,4 2 81,2 11,7 7,1 2 74,2 18,5 7,4 3 81,1 11,8 7,1 3 74,2 18,4 7,4 4 81,1 11,9 7,0 4 74,2 18,4 7,4 Karsitut Karsimattomat Kuperuus Kuperuus Luokka Luokka Pätkä A B C Pätkä A B C 1 100,0 0,0 0, ,0 0,0 0, ,0 0,0 0, ,0 0,0 0, ,0 0,0 0, ,0 0,0 0, ,0 0,0 0, ,0 0,0 0,0 Karsitut Karsimattomat Kierous Kierous Luokka Luokka Pätkä A B C Pätkä A B C 1 72,9 23,2 4,0 1 73,2 22,3 4,5 2 75,6 20,4 4,0 2 73,7 21,9 4,5 3 76,3 20,0 3,6 3 73,7 21,9 4,5 4 75,5 20,9 3,6 4 73,7 21,9 4,5 Päätelmiä: 1. Syrjävääryys karsitussa puussa vähäisempää kuin karsimattomassa. 2. Lapevääryydessä ei eroa. 3. Kieroudessa karsittu puu näytti hieman huonommalta kuin karsimaton (pl. tyvipätkä), mutta ero ei merkitsevä (mahdollinen syy: sydänpuun sisäosa saatu tarkemmin talteen). 4. Kuperuutta ei lainkaan, karsinnasta riippumatta (pinnanmyötäinen sahaus)

35 Soirojen laatujakaumat syysuoruuden ja vuosirengaskulman perusteella karsituilla ja karsimattomilla tukeilla leimikoittain Vinosyisyys yhden metrin pätkissä tukin tyvestä alkaen ja lustokuvio soiron latvapään perusteella Vinosyisyys Karsitut Luokka Vinosyisyys Karsimattomat Luokka Pätkä Pätkä ,6 24,9 11,0 8,5 1 56,6 23,6 12,3 7,6 2 89,0 9,2 1,3 0,4 2 90,6 7,7 1,7 0,0 3 98,3 1,4 0,2 0,0 3 98,7 1,3 0,0 0,0 4 97,2 2,3 0,3 0,2 4 95,9 3,5 0,0 0,6 Karsitut Karsimattomat Lustokuvio Lustokuvio Luokka Luokka ,7 40,1 27,4 11,6 8,2 0,0 12,3 35,1 27,6 15,5 9,6 0,0 Päätelmiä: 1. Suorasyisyydessä ei ilmennyt ainakaan etua karsitulle puulle riippuu enemmän korkeusasemasta rungossa: tyvipätkässä selvästi eniten vinosyisyyttä 2. Lustokuvio ehkä hieman edullisempi karsitussa kuin karsitussa puussa (luokat 1-2)

36 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 1) Pystykarsinnalla saadaan teknisesti oikein ja turvallisena vuodenaikana tehtynä huomattava arvonlisäys NOPEAKASVUISELLA MÄNNYLLÄ (lustonleveys 3-6 mm), jos karsittavat puut valitaan oikein: d 1,3 <15 cm, tyvitukkiosan oksat <25 mm, suora runko, terve puu = SAMAT VAATIMUKSET KUIN PYSTYKARSINNASSA YLEENSÄKIN 2) Karsintahyöty on suurempi nopea- kuin hidaskasvuisella männyllä nopeamman virheettömän puuaineen muodostumisen ansiosta alkaa karsinnan jälkeen noin 2 cm:n sädekasvun jälkeen 2) Erikoissahaus pintapuun tarkemmaksi talteen saamiseksi lisää merkittävästi karsintahyötyä, selvästi enemmän kuin nelisahaus teolliset teknologiset ratkaisut todennäköisimmin näiden sahaus- ja työstötapojen välimuotoja ja/tai yhdistelmiä (vrt. trapetsisahaus, timanttisahaus, lockwood-menetelmä, kronenholz-menetelmä, woodmizer-menetelmä,...) 4) Tutkitulla tekniikalla pystykarsinta tuottaa keskimäärin ainakin noin 30 % (vajaa 50 /m 3 ) ja 15 % (noin 25 /m 3 ) bruttotuottojen lisäyksen männyn tyvitukeille, kun tavoiteltaessa massiivipuuaihioita tai vaihtoehtoisesti massiivipuu- ja sormijatkosaihioita (tässä ikkunanpuitteiden materiaaliksi) tuotantokustannukset vaikuttavat varmasti nettotuottojen eroihin (tutkimuksessa ei pystytty ottamaan huomioon) 5) Sormijatkaminen tuo käytännössä lisäarvoa vain karsimattomien nopeakasvuisten mäntyjen tukeille ei karsituille tai luontaisesti muutenkin hyvälaatuisille tukeilla 6) Karsintahyöty kasvaa olennaisesti, jos päätehakkuu tehdään myöhemmin kuin tässä tutkimuksessa eli vasta yli 30 vuotta karsinnan jälkeen hyvä tulos silti tälläkin 36

37 MUISTAMISET Sil-KaS Oy, Kuopio ja Rantasalmi suunnittelu, konsultointi, tehdaskoepaikat ja järjestelyt, muu yhteistyö Kolkonjoen Mylly ja Saha Oy, Rantasalmi - sahauspalvelut Tmi Saarenpää, Vuohijärvi sahatavaran kuivauspalvelut Rantasalmen kunta koetukkien lahjoitus Rantasalmen mhy - korjuupalvelut METLA rahoitus, henkilöresurssit, viestintäpalvelut Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto opinnäytetyön ohjaus Lisätietoja: erkki.verkasalo@metla.fi