Stressi hallinnassa - vai onko? Hyvät käytännön ratkaisut Eurooppalainen työterveys- ja työturvallisuuskampanja 2014-2015 Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan 10 v. juhlaseminaari Työhyvinvoinnilla laatua työhön 11.6.2015 Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Sairaalankatu 6, Tampere Tarkastaja Taru Aho, LSSAVI; Hannu Stålhammar, sosiaali- ja terveysministeriö http://www.sotergo.fi/seminaarit www.tyosuojelu.fi Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle.
Johdanto kampanjaan Terveellinen työ stressi hallinnassa Kampanjaa koordinoi Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) Kampanja järjestetään yli 30 maassa Kampanjaa tukee yhteistyökumppanien verkosto: kansalliset koordinaatiokeskukset työmarkkinaosapuolet viralliset kampanjakumppanit mediakumppanit Yritys-Eurooppa-verkosto EU:n toimielimet. 2
Keskeiset tavoitteet Lisätään tietämystä työperäisestä stressistä ja psykososiaalisista riskeistä Edistetään näiden riskien hallintaa Ehkäistään niiden merkittäviä kielteisiä vaikutuksia (tapaturmat) Tuetaan työyhteisöjä hallitsemaan stressitekijöitä ja psykososiaalisia riskejä, jotta niitä voidaan ennaltaehkäistä Kannustetaan yhteistyöhön sekä käytännöllisten ja helppokäyttöisten stressin arviointivälineiden käyttöön. Työpaikoilla tunnistetaan kuormitustekijöitä melko hyvin Toimenpiteet eivät aina toteuttamiskelpoisia 3
Työympäriston ja työhyvinvoinnin linjausten tavoitteet vuoteen 2020 Elinikäinen työssäoloaika pitenee kolmella vuodella vuoteen 2020 mennessä Ammattitautien määrä vähenee 10% Työpaikkatapaturmien taajuus alenee 25% - Tapaturmia tapahtuu määrällisesti saman verran, vakavuus laskenut Työn aiheuttama haitallinen kuormitus vähenee: Koettu fyysinen kuormitus vähenee 20% - Sote-alalla työ koetaan fyysisesti raskaaksi (Työ- ja terveys Suomessa 2012 tutkimus) Koettu psyykkinen kuormitus vähenee 20 % - Kiire 28%, lääkäreillä 50%, sh 36%, muut 35% 4
Ongelman laajuus Yli puolet eurooppalaisista työntekijöistä ilmoittaa stressin olevan työpaikallaan yleistä. Tule-vaivojen jälkeen toiseksi yleisin terveysongelma. Stressin arvellaan muiden psykososiaalisten riskien ohella aiheuttavan noin puolet kaikista menetetyistä työpäivistä. Noin neljä työntekijää kymmenestä on sitä mieltä, ettei stressiä hallita hyvin heidän työpaikallaan. 5
Yleisimmät työperäisen stressin syyt Euroopassa 2013 (EU-OSHA) Heikot mahdollisuudet osallistua työtään koskeviin päätöksiin ja vaikuttaa oman työnsä suunnitteluun Ristiriitaiset vaatimukset ja epäselvät roolit työpaikalla 46% 52% Esimiesten ja työtovereiden tuen puute 57% Härintä tai epäasiallinen kohtelu 59% Työaika tai työmäärä 66% Huonosti hoidettu organisaatiomuutos tai työn epävarmuus 72% 0% 20% 40% 60% 80% 6
Kiire lisää työtapaturmariskiä, mutta myös Kuva 2. Kiirettä ja työtapaturmia selittäviä tekijöitä (Salminen ym., 2013) Mukailtu: Salminen Simo & Perttula Pia, Tietoa työstä - sarja, TTL, 2015 7
Kiireen ilmenemismuodot Työolotutkimus 2013: Joudun käyttämään liikaa aikaa raportointiin Esimiehet lupaavat asiakkaille ja johdolle liikaa Joudun usein venyttämään työpäivääni Johto säästää työntekijöistä piittaamatta % vastaajista Mietin mielenkiintoisia töitä vapaa-aikana Työ keskeytyy usein Työni sisältää tiukkoja aikatauluja 0 10 20 30 40 50 60 70 80 8
Psykososiaalisten riskien hallinnan edut Työntekijöiden hyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden parantuminen Terveet, motivoituneet ja tuottavat työntekijät Yleisen suorituskyvyn ja kokonaistuottavuuden parantuminen Poissaolojen ja henkilöstön vaihtuvuuden väheneminen Koko yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten ja hallinnollisen taakan väheneminen Lainsäädännön vaatimusten noudattaminen Tapaturmat vähenevät? Jaksetaan työelämässä pidempään? 9
Johdon rooli Työnantaja vastaa psykososiaalisten riskien ehkäisemiseen tai vähentämiseen tähtäävän suunnitelman toteutuksesta. Johdon tulisi edistää kannustavaa työilmapiiriä ja kannustaa työntekijöitä ottamaan huolenaiheita esille ja tekemään ehdotuksia. Keskitason johdolla on keskeinen asema, sillä se on tekemisissä työntekijöiden kanssa päivittäin. Tukea kaivataan, esimiehen rooli ja malli tärkeä Hyvä johtamistapa ja henkilöstöjohtamistaidot auttavat luomaan hyvän psykososiaalisen työympäristön. Näitä taitoja voi oppia ja kehittää. Vapaaehtoisten toimenpiteiden toteuttaminen henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi voi myös edistää merkittävästi työpaikan terveellisyyttä -> seuranta 10
Työntekijöiden osallistumisen tärkeys Vaikka hyvällä johtamistavalla voidaankin vähentää työperäistä stressiä ja psykososiaalisia riskejä, myös työntekijöiden osallistuminen on tärkeää. Työnantajan ja työntekijöiden välillä on käytävä kaksisuuntaista vuoropuhelua. Työntekijät ja heidän edustajansa ymmärtävät parhaiten työpaikan ongelmat, ja he voivat auttaa suunnittelussa ja ratkaisujen toteutuksessa. Työntekijöiden kuuleminen auttaa parantamaan yleistä ilmapiiriä ja varmistamaan, että toteutetut toimenpiteet ovat sekä asianmukaisia että tehokkaita. Työntekijät haluavat osallistua keskusteluun, tulla kuulluksi, arvostaminen 11
Euroopan hyvän käytännön palkinnot Tunnustus merkittävästä ja innovatiivisesta hyvästä käytännöstä, työsuojeluehdotuksesta Ratkaisut stressin ja psykososiaalisten riskien hallintaan työssä Jaetaan seuraavilla alueilla toimiville organisaatioille ja yrityksille: EU:n jäsenvaltiot Euroopan talousalue Länsi-Balkanin maat ja Turkki Ehdokkaiden valinnasta huolehtivat koordinaatiokeskukset ja EU- OSHA kahdessa vaiheessa: Kansallisen tason valintamenettely Arviointi Euroopan unionin tasolla 12
Euroopan hyvän käytännön palkinnot Hyvän käytännön palkinto (Healthy Workplaces Good Practice Award 2014-2015): Fastems OY Ab, tamperelainen tehdasautomaatioalan yritys, joka on kehittänyt yrityskulttuuriaan tavalla, joka näkyy henkilöstön hyvinvoinnissa Fastems Oy Ab on toteuttanut yhteistyössä Finla Työterveys ry:n kanssa psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointeja ja niihin liittyviä kehittämishankkeita kehittämistyöhön on sitoutunut koko yritysorganisaatio yhteistyössä tavoitteena parantaa yrityskulttuuria kokonaisvaltaisesti prosessin tulokset on koottu kirjaan The Way We Rock, jossa kuvataan yhteiset määritellyt toimintatavat, vastuut ja tavoitteet - Kulttuuri on menestystekijä! Fastems Oy Ab on johtava tehdasautomaatiojärjestelmien toimittaja. Liikeideana on parantaa asiakkaiden kilpailukykyä automaation avulla tavoiteena hyödyntää mahdollisimman paljon vuoden jokaisesta 8760 tuotantotunnista. Yritys tunnetaan joustavista valmistusjärjestelmistä (FMS) ja robottipohjaisista automaatioratkaisuista sekä laajasta palveluvalikoimasta. 13
Euroopan hyvän käytännön palkinnot Eurooppalainen kunniamaininta: Hyvää työtä! - työhyvinvointitoiminta Satakunnan sairaanhoitopiirissä: Satakunnan sairaanhoitopiirin toiminnan arvokkaana tavoitteena on hyvä hoito ja palvelu - sairauksien hoitaminen ja ennaltaehkäisy, terveyden edistäminen, näyttöön perustuva toiminta, vaikuttavuus, tehokkuus ja tuloksellisuus, tuki arjessa selviytymiseen, toimivat tukipalvelut sekä kuntoutus. Hyvää hoitoa ja palvelua toteutetaan välinearvoilla: kohtaamisella, välittämisellä, vastuullisuudella ja kehittymisellä. Julkisella sektorilla työskentely vaatii yhä enemmän varautumista ihmissuhdekuormituksen aiheuttamiin haasteisiin, työväkivaltaan sekä työn fyysiseen raskauteen vuodeosastoilla. Psykososiaalisten riskien hallinta on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden kehittämiskohteista. Sairauksien hoito on myös erikoistuneempaa, jolloin henkilökunta joutuu opettelemaan jatkuvasti uusia asioita. Tulevien osaajien tarve on varmistettava. Edellä kuvattujen asioiden vuoksi työhyvinvointiohjelmaa on alettu toteuttaa osana henkilöstöohjelmaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä. Tämä Hyvä käytäntö edustaa pitkäntähtäimen ohjelmamuotoon suunniteltua toimintaa, jossa työhyvinvoinnin eri elementit on integroitu osaksi arkipäivän johtamista ja henkilöstön kehittämistä. 14
Euroopan hyvän käytännön palkinnot Kansallinen kunniakirja: Lataamo - sosiaalinen innovaatio työhyvinvoinnin kehittämiseksi, Ensihoito- ja päivystyspoliklinikka Acuta, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopistollisen sairaalan Ensiapu Acuta on Pohjoismaiden suurin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystys, jossa työskentelee noin 200 hoitohenkilökuntaan kuuluvaa. Johdon huoli henkilöstön hyvinvoinnista käynnisti kehittämisen Acutassa. Työ käynnistyi johtoryhmästä. Se sai vastatakseen kolme kysymystä: mikä toimii työyhteisössä, mikä lisäisi työhyvinvointia ja jos ihme olisi tapahtunut, missä se näkyisi? PSHP:ssä tehdään vuosittain tuloskuntokartoitus, mutta lisäksi haluttiin yksityiskohtaisempaa tietoa henkilöstön hyvinvoinnista. yhteistyökumppaniksi Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, Tutkimusja koulutuskeskus Synergos Synergos toteutti kyselyn, ja tuloksia käsiteltiin työhyvinvointipäivillä, joihin osallistui koko henkilöstö. Kehittämistyön lopputuloksena oli toimintamalli, jota kutsutaan Lataamoksi. Se on paikka/tila pysähtymiselle, henkilöstön vuorovaikutteiselle työskentelylle ja keskusteluille yhteisistä teemoista. Kaikkien osallistuminen on varmistettu työvuorosuunnittelulla. Kehittämistyö jatkuu edelleen painottuen myös vaikuttavuuden arviointiin. 15
Kiitos! Yhteistyöllä tuloksiin! 16