ASEMAKAAVAN MUUTOS LINNOITUS KORTTELI 54 TONTTI 1 (VÄRISILMÄ)

1 (13) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Kaavoitus PL 70 49401 HAMINA ASEMAKAAVAN MUUTOS LINNOITUS KORTTELI 54 TONTTI 1 (VÄRISILMÄ) SELOSTUS NRO 533

2 (13) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavakartan päiväys: 13.11.2015 Piirrosnumero: 533 Asemakaavan nimi: Asemakaavan ja tonttijaon muutos sekä tonttijako Linnoituksen kaupunginosassa korttelissa 54 tontilla 1 sekä osalla katualuetta 9901-1 Asemakaavan laatija: Kaavoitusarkkitehti Milla Koskivirta Haminan kaupunki, kaavoitus Käyntiosoite: Puistokatu 2 Postiosoite: PL 70 49401 HAMINA Puhelin: 0400 485 531 E-mail: milla.koskivirta@hamina.fi Vireilletulopäätös: 8.10.2015 3 Kaupunkikehityslautakunta: 21.1.2016 3 Kaupunginhallitus: x.x.2016 Kaupunginvaltuusto: x.x.2016 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Haminan keskustassa ruutukaava-alueen eteläpuolella. Alue käsittää Linnoituksen kaupunginosan (keskustan) korttelin 54 tontin 1 sekä sen osan tonttiin rajoittuvaa kaupungin omistamaa katualuetta 9901-1. Aluetta rajaavat Rimamöljänkatu, Ratapihankatu, puistoalue ja liikekäytössä oleva tontti 5 (Haminan Vanha Rautakauppa). Suunnittelualueen tontilla 1 toimii Värisilmä-ketjuun kuuluva Värirengas Oy sekä Würth Center Hamina. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Haminan keskustassa.

3 (13) 1.3 ASEMAKAAVAN TARKOITUS Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty kiinteistönomistajan aloitteesta. Muutoksen tarkoituksena on laajentaa korttelin 54 tonttia 1 liittämällä siihen kaistale Ratapihankadun katualuetta. Kaavamuutos mahdollistaa kiinteistönomistajille tonttiin liitettävän lisämaan ostamisen kaupungilta ja nykyisen liikerakennuksen laajentamisen. Kaavamuutoksen yhteydessä tehdään kaavamuutosalueella myös tonttijako ja tonttijaon muutos. 1.3.1 Luettelo kaavaselostuksen liitteistä Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Seurantalomake 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muuttaminen perustuu 24.9.2015 päivättyyn kaavamuutosanomukseen. Kaavamuutos on tullut vireille 8.10.2015 kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu 9.11.2015 ja kaavamuutosluonnos 13.11.2015. Vireilletulosta ja OAS:in sekä luonnoksen nähtäville asettamisesta ilmoitettiin kuulutuksella kaupungin internetsivuilla ja julkisten kuulutusten ilmoitustaululla 19.11.2015 sekä lähinaapureille lähetetyillä kirjeillä. OAS ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä 19.11. 18.12.2015. 2.2 KAAVAN KESKEINEN SISÄLTÖ Asemakaavaa muutetaan siten, että suunnittelualueen liiketonttia laajennetaan liittämällä siihen viereistä katualuetta. Tontin länsiraja siirtyy länteen päin ja myös pohjoisrajaa Rimamöljänkadun puolella tarkistetaan. Tontin eteläpuolelle jäävä katualueen kulmaus liitetään viereiseen puistoalueeseen (VP). Tontin alueella sijaitsevat maanalaiset johdot huomioidaan kaavamuutoksessa Johtoa varten varattu alueen osa -merkinnällä. Tontin käyttötarkoitusmerkintä AL, eli asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue muutetaan toimitilarakennusten korttelialueeksi KTY-1, jolle saa sijoittaa liikeja toimistotiloja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työtiloja. Rakennusoikeutta ei ole tarvetta lisätä, joten tontin pinta-alan kasvaessa tehokkuuslukua pienennetään 0.75:stä 0.60:een, jolloin muodostettavan tontin rakennusoikeus säilyy suunnilleen ennallaan. Rakennusalan rajat tarkistetaan toteutuneen rakentamisen mukaiseksi sekä lisäksi huomioidaan rakennuksen laajentamistarpeet. Olemassa olevan rakennuksen suurin sallittu kerrosluku säilyy ennallaan (II). Sen sijaan lisätyillä rakennusalan osilla sallitaan rakentaminen ainoastaan yhteen kerrokseen (I).

3 LÄHTÖKOHDAT 4 (13) 3.1.1 ALUEEN YLEISKUVAUS Suunnittelualue sijaitsee Haminan keskustassa ruutukaava-alueen eteläosassa Merikadun pohjoispuolella ja Ratapihankadun itäpuolella. Alue, yhdessä koko korttelialueen kanssa, muodostaa keskeisen sisääntuloalueen E18-tieltä vastikään valmistuneen Haminan sisääntulotien kautta keskustaan saavuttaessa. Suunnittelualue rajautuu lännessä Ratapihankatuun, pohjoisessa Rimamöljänkatuun, idässä liiketonttiin ja etelässä pieneltä reunaltaan puistoalueeseen. 3.1.2 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Suunnittelualueella toimii valtakunnalliseen Värisilmä-ketjuun kuuluva yksityinen maali- ja rakennustarvikeliike Värirengas Oy, sekä tämän vuokralaisena samassa kiinteistössä toimiva maailmanlaajuiseen yritysryhmään kuuluva, kiinnitys- ja asennustarvikkeita toimittava Würth Center Hamina. Samassa korttelissa naapuritontilla 5 toimii Haminan Vanha Rautakauppa Oy, joka on yksityinen valtakunnalliseen Rautanet -rautakauppaketjuun kuuluva yritys. Suunnittelualueella sijaitsee 1980-luvulla rakennettu yksikerroksinen myymälähalli pysäköintialueineen. Liittymä tontille on Rimamöljänkadun kautta tontin pohjoispuolelta. Tavaranvastaanotto ja lastaustasanne sijaitsevat tontin eteläosassa. Museoviraston v. 2003 tekemässä Haminan kaupunkiarkeologisessa inventoinnissa suunnittelualuetta ei ole merkitty tutkimuksellisesti eikä suojelullisesti mielenkiintoiseksi alueeksi. Vuonna 1723 laaditussa kartassa rantaviiva sijoittuu Rimamöljänkadun pohjoisreunalle eli suunnittelualue oli kartan mukaan merenpohjaa. Vuoden 1743 venäläisessä kartassa rantaviiva kulkee vinosti viereisen tontin myymälärakennuksen poikki ja edelleen tämän pysäköintialueen eteläosan poikki itäkaakkoon. Tervasaari oli tuolloin vielä erillinen saari ja nykyisen Merikadun tienoilla oli salmi. Vuoden 1888 asemakaavakartassa suunnittelualue on pääosin merenlahtea, mutta lahden itärannalle on merkitty rantaviivaa noudatteleva lounaasta koilliseen johtava puistokatu. Vuoden 1900 asemakaavassa lahden rantaviiva ja puistokatu ovat likimain ennallaan, mutta nykyisen Ratapihankadun kohdalla on lahden poikki Tervasaareen johtava ratapenger. Ensimmäiset alueen korttelialuevaraukset ovat Piponiuksen asemakaavassa vuodelta 1927. 3.1.3 SUUNNITTELUALUEEN LUONTO JA MAISEMA Suunnittelualue muodostaa kaupunkikuvallisesti keskeisen sisääntuloalueen Haminan keskustaan lännestä päin saavuttaessa. Alueen kaupunkikuvaa leimaa mataluus ja avaruus. Viheralueet pehmentävät liittymistä sisääntulotien ja Ratapihankadun suuntiin. Rakennusten rajaamaa katutilaa muodostuu lähinnä Rimamöljänkadun puolella, jossa sijaitsee v. 2001 valmistunut kolmikerroksinen asuinkerrostalo. Haminan seutu on maastoltaan melko tasaista. Kallioperä kuuluu Kaakkois-Suomen rapakivialueeseen ja sitä peittävät keskustassa tasaiset hiekka- ja moreenikerrostumat. Vaihtelua topografiaan tuovat keskustassa linnoitusvallit, jotka ovat suurim-

5 (13) maksi osaksi kasvillisuuden peitossa. Kallioperä tulee laajemmin näkyviin lähinnä Haminan reunaosissa, missä on matalahkoja kalliomäkiä. Suunnittelualue sijaitsee runsaan 2 metrin korkeudella merenpinnasta. Suhteelliset korkeuserot ovat erittäin pieniä, tuskin havaittavia. Yleisesti ottaen maanpinta nousee lähialueella etelästä pohjoiseen. Suunnittelualue käsittää tonttimaata ja katualuetta. Alue on kauttaaltaan rakennettua ja istutettua kaupunkiympäristöä, jolla ei ole kaavoituksessa erityisesti huomioitavia luontoarvoja. Tontin eteläpuolisella puistoalueella on pieniä istutettuja koivuryhmiä ja muutamia pihlajia sekä vuorimäntyistutuksia. Muodostettavalta tontilta joudutaan kaatamaan useita täysikasvuisia puita pihajärjestelyjen kuten pysäköintipaikkojen rakentamisen takia. Ratapihankadun kevyenliikenteen väylään jää etäisyyttä tontin rajalta vähimmillään noin 5 metriä, jotta mm. nuori katupuusto kevyen liikenteen väylän ja tontin välillä säilyy. 3.1.3.1. Luontokohteet Varsinaiselta suunnittelualueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien levähdys- tai lisääntymisalueita eikä muitakaan arvokkaita luontokohteita. 3.1.4 MAANOMISTUS Kaavamuutosta koskevan korttelin 54 tontin 1 (AL) omistaa kaavamuutoksen hakija Värirengas Oy sekä osan siihen liitettävää ja osan puistoalueeksi muutettavaa katualuetta 9901-1 Haminan kaupunki. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, joista neljä ensimmäistä koskee suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (Saimaa osana Vuoksen vesistöä)

6 (13) Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa sitä koskevien valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden (1.-4.) kanssa. Maakuntakaava Kymenlaakson ensimmäinen maakuntakaava, Taajamat ja niiden ympäristöt, on hyväksytty maakuntavaltuustossa 12.6.2006. Ympäristöministeriö on vahvistanut tämän 1. vaihemaakuntakaavan 28.5.2008 ja 18.1.2010 tehdyillä vahvistuspäätöksillä. Tämä Kymenlaakson maakuntakaava on alueellisesti rajattu vaihemaakuntakaava, joka käsittää maakunnan kuntakeskukset lähialueineen sekä eräitä alueita, joilla on käynnissä liikenteen kehittämishankkeita. 28.5.2008 vahvistettu maakuntakaava korvaa ympäristöministeriön 19.6.2001 vahvistaman kokonaisseutukaavan aluevaraukset siltä osin, kuin ne tulevat maakuntakaavassa käsitellyiksi. Toinen suunnittelualuetta koskeva maakuntakaava Kauppa ja merialue on vahvistettu 26.11.2014. Muut vahvistetut maakuntakaavat (Maaseutu ja luonto sekä Energiamaakuntakaava) eivät koske suunnittelualuetta. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita (C/s). Muutosalueella ei ole ko. säilytettäviä rakennuskulttuurikohteita. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueen viihtyisyyteen, omaleimaisuuteen ja kaupunkikuvan tasapainoisuuteen sekä huolehdittava eri liikennemuotojen järjestelyjen tarkoituksenmukaisuudesta ja häiriöttömyydestä. Aluetta suunniteltaessa on varauduttava riittävään nykyistä keskustatoimintaa sijainnillaan tukevaan palvelutarjontaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää maisema- ja kulttuuriarvojen sekä rakennushistoriallisten ominaispiirteiden säilyttämiseen. Kaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. KAAVA- MUUTOSALUE Kuva 2. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta Taajamat ja niiden ympäristöt. Keskeisten alueiden yleiskaava Haminan keskeisten alueiden yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.3.2006 ja se on saanut lainvoiman 5.11.2008. Haminan keskeisten alueiden

7 (13) yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C/s-1), joka on valtakunnallisesti merkittävä sen kulttuurihistoriallisen arvon, rakennustaiteellisten ja kaupunkikuvallisten kohteiden ja aluekokonaisuuksien sekä kaupunkiarkeologian vuoksi. SUUNNITTELUALUE Kuva 3. Ote Haminan keskeisten alueiden yleiskaavasta Asemakaava Muutosalueella on voimassa 23.3.1982 hyväksytty asemakaava 163 ja 25.6.2013 vahvistettu asemakaava 434. Suunnittelualueelle on määritelty seuraavat kaavavaraukset: Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL) ja katualue.

8 (13) Kuva 4. Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue on rajattu sinisellä. asemakaavasta Haminan kaupunginvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2011. Muutosalueelle tehdään sitova tonttijako ja tonttijaon muutos. Alueesta on laadittu yksityiskohtainen pohjakartta mittakaavassa 1:1000. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARVE JA TAVOITTEET Asemakaavan muutokseen lähdettiin kiinteistönomistajan anomuksesta liittää katualuetta liiketonttiin. Kaavamuutos mahdollistaa kiinteistönomistajalle tonttiin liitettävän lisämaan ostamisen kaupungilta ja nykyisen liikerakennuksen laajentamisen. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Suunnittelu käynnistyi kaavamuutosanomuksen jättämisen jälkeen syksyllä 2015. Vireille kaavamuutos tuli 8.10.2015 kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä ( 3, Dnro 543/15).

9 (13) 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.3.1 OSALLISET Välittömiä osallisia ovat: - Suunnittelualueen kiinteistön omistajat ja vuokralaiset - Kaava-alueen naapuruston kiinteistönomistajat, yritykset ja asukkaat - Kunnan rakennusvalvontaviranomainen - Kunnan ympäristöviranomainen - Kunnan pelastus- ja paloviranomainen - Kaakkois-Suomen ELY keskus, ympäristö ja luonnonvarat Välillisiä osallisia ovat kaikki ne, jotka kokevat itsensä osallisiksi. 4.3.2 VIREILLETULO Kaavahanke on tullut vireille kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä 8.10.2015. Asemakaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävilläolosta ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla 19.11.2015. Naapureille lähetettiin erilliset kirjeet (ns. maanomistajien kuuleminen). 4.3.3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Luonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat esillä kaupungintalon asiakaspalvelun ilmoitustaululla 19.11. 18.12.2015. Mielipiteitä ei jätetty. 4.3.4 VIRANOMAISYHTEISTYÖ Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot. Lausuntoja saapui 4 kpl. Rakennusvalvonnalla ja Kymenlaakson pelastuslaitoksella ei ollut kaavaluonnoksesta huomautettavaa. Myöskään Kaakkois-Suomen ELY -keskuksella ei ollut kaavasta huomautettavaa, jonka lisäksi lausunnossa mainittiin, ettei se näe kaavamuutoksen kohdalla tarvetta pyytää ehdotusvaiheen lausuntoa eikä pitää viranomaisneuvotteluja. Ympäristötoimella ei ollut muuta huomautettavaa, kuin että kevyenliikenteen väylän viereen jäävä nuori puusto tulee säilyttää. Vastineena tähän todetaan, että korttelialuetta ja tonttia laajennettaessa riittävä etäisyys kevyenliikenteen väylään ja katupuihin on huomioitu kaavamuutoksessa. Koska asemakaavaluonnosta ei muutettu ehdotusvaiheeseen, eikä luonnoksesta annetuissa lausunnoissa ollut huomautettavaa, asemakaavan muutosehdotuksesta ei ole tarvetta pyytää lausuntoja. Asemakaavamuutoksen ehdotus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään osallisten mielipiteet. Kaavan nähtävilläoloaikana esillä on myös kaavan lähtöaineistoa sekä mahdolliset kaavoitusta varten laaditut selvitykset.

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 10 (13) 5.1 KAAVAN RAKENNE JA MITOITUS Kaavamuutosalueen pinta-ala on n. 3695 m2. Asemakaavaa muutetaan siten, että suunnittelualueen liiketonttiin liitetään tonttiin rajautuvaa katualuetta n. 657 m2. Tontin länsiraja siirtyy n. 8 metriä länteen ja myös pohjoisrajaa Rimamöljänkadun puolella tarkistetaan kiinteistön muodostuksen selkiyttämiseksi. Muodostettavan tontin pinta-alaksi tulee n. 3589 m2. Tontin eteläpuolelle jäävä katualueen kulmaus (n. 106 m2) liitetään viereiseen puistoalueeseen (VP). Tontin alueella sijaitsevat maanalaiset johdot huomioidaan kaavamuutoksessa Johtoa varten varattu alueen osa -merkinnällä. Tontin käyttötarkoitusmerkintä AL, eli asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue muutetaan toimitilarakennusten korttelialueeksi KTY-1, jolle saa sijoittaa liikeja toimistotiloja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työtiloja. Tämä on sama merkintä kuin viereisellä liiketontilla (Haminan Vanha Rautakauppa). Myös autopaikkamääräys on sama kuin viereisellä liiketontilla. Nykyinen rakennusoikeus (2193 m2) on riittävä, joten tontin pinta-alan kasvaessa tehokkuuslukua pienennetään 0.75:stä 0.60:een, jolloin muodostettavan tontin rakennusoikeus (2153 m2) säilyy suunnilleen ennallaan. Rakennusalan rajat tarkistetaan toteutuneen rakentamisen mukaiseksi sekä lisäksi huomioidaan rakennuksen laajentamistarpeet. Olemassa olevan rakennuksen suurin sallittu kerrosluku säilyy ennallaan (II). Sen sijaan lisätyillä rakennusalan osilla sallitaan rakentaminen ainoastaan yhteen kerrokseen (I). 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset esitetään kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: 1. Ekologiset vaikutukset 2. Taloudelliset vaikutukset - vaikutukset yhdyskuntatalouteen 3. Sosiaaliset vaikutukset 4. Kulttuuriset vaikutukset 6.1 EKOLOGISET VAIKUTUKSET Asemakaavamuutoksen ekologiset vaikutukset luonnonympäristöön ovat pienialaisia kohdistuen pääasiassa suunnittelualueelle. Poistuvassa kaavassa alue on jo rakennettua. Koska alueella ei ole säilynyt alkuperäistä luonnonympäristöä, ei kaavalla ole luonnonmaisemaan kohdistuvia vaikutuksia.

11 (13) Kaavan mukainen suunniteltu rakentaminen muuttaa osan nykyisestä avoimesta paikoitus- ja piha-alueesta rakennetuksi ympäristöksi. Vastaavasti viheralueena olevaa katualuetta liitetään liiketontin piha- ja pysäköintialueeksi ja asfaltoitu pihaalue leviää länteen päin. Ympäristön yleiskuva muuttuu entistä kaupunkimaisemaksi ja rakennetummaksi. Tontti säilyy kuitenkin yhä viheralueiden jäsentämänä ja reunustamana alueena. Korttelin rakennusvolyymi kasvaa jonkin verran, lähinnä levittäytyen laajemmalle alalle, mutta sen asema kaupunkimaisemassa ei nouse hallitsevaksi. Lupinlahden Natura-alue ulottuu lähimmillään noin 1,5 kilometrin päähän kaavamuutosalueesta. Merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueelle ei ole odotettavissa. LSL:n mukaiseen Natura -arviointiin ei katsota olevan tarvetta. Asemakaavamuutoksen mukaisella maankäytöllä ei arvioida olevan vaikutusta Lupinlahden kasvillisuuteen tai linnuston elinoloihin. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan rakennettua kaupunkialuetta, jolla ei katsota olevan erityisiä säilytettäviä luonnonpiirteitä. Alueella ei ole todettu arvokkaita kasvitai eläinlajeja, joten kaavalla ei ole näiden osalta vaikutuksia. Pääosa aluetta on merestä vallattua täyttöaluetta, jolle ei ole kehittynyt eliöstöltään arvokkaita luontotyyppejä. Kallio- ja maaperän osalta kaavan toteuttamisen vaikutukset ovat vähäisiä. Kallioperä on koko suunnittelualueella syvällä eikä kallio tule korttelissa miltään osin esiin. Suunnittelualue on pääosin merestä vallattua tasaista täyttöaluetta, jossa korkeusvaihtelut ovat erittäin vähäisiä, ja jolla ei ole luonnonmukaisia maastonmuotoja. Tuleva rakentaminen noudattaa koko alueella maaston nykyisiä pinnanmuotoja. Ratapihankatu on tontin kohdalla korkeammalla, joten tontin reunaa joudutaan leikkaamaan ja pengertämään. Alueen rakentaminen vaikuttaa jossain määrin pintaveden virtauksiin. Rakentamisen myötä päällystettävän piha-alueen sekä rakennettujen alueiden hulevedet siirtyvät sadevesiviemäreitä myöten muualle kuin luonnollisesti tapahtuisi, jolloin maaperään suotaantuvan veden määrä vähenee entisellä nurmipintaisella osalla aluetta. Kokonaisuutena muutos on kuitenkin vähäinen, sillä suunnittelualue on jo nykyisin pääosin päällystettyä. Suunnittelualue ei kuulu pohjavesialueisiin. Vaikutukset pohjavesiin ovat siten vähäiset. 6.2 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET YHDYSKUNTATALOUTEEN Asemakaavamuutoksen mukainen maankäyttö tukeutuu nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja eheyttää alueen yhdyskuntarakennetta. Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset ovat vähäisiä ja ne kohdistuvat pääasiassa suunnittelualueelle. Suunnittelualueen sijainti nykyisen kaupunkirakenteen keskellä mahdollistaa uusien rakennusosien liittämisen infraverkkoon ilman, että alueelle tarvitsee rakentaa uusia vesijohto- ja/tai viemärilinjoja. Käytettävissä olevien tietojen mukaan myöskään suunnittelualuetta ympäröiviin verkostoihin ei kohdistu lisäinvestointitarpeita, kuten putkikokojen suurentamista.

12 (13) Rakennusten perustamiskustannusten osalta on otettava huomioon, että suunnittelualue on pääosin täyttömaata. Tietojen mukaan alueelle ei olla rakentamassa kellaritiloja, mutta siinä tapauksessa, jos kellareita aiotaan rakentaa, tulee niiden toteutuksessa huomioida mahdollinen pohjavesi. Mikäli pohjaveden korkeus on kellaritilojen tasossa, nousevat rakentamiskustannukset tältä osin. Kaavan toteuttaminen vahvistaa Haminan keskusta-alueen kaupallista vetovoimaa ja parantaa alueen palvelutarjontaa. Kaavan mahdollistamien uusien laajennettujen liiketilojen avulla nykyistä suurempi osa kaupungin ulkopuolelle kulkeutuvasta ostovoimasta on mahdollista pysäyttää oman kunnan alueelle. Korttelia 54 reunustavat Rimamöljänkatu, Satamakatu, Merikatu ja Ratapihankatu. Suunnittelualueen kiinteistö liittyy katuverkkoon Rimamöljänkadun kautta jatkossakin, mutta liittymä siirtyy rakennettavan myymälän laajennusosan takia lännemmäs nykyisestään. Ajosuunta piha-alueella muuttuu yksisuuntaiseksi. Sisään tontille ajetaan Ratapihankadun puoleisesta liittymästä ja ulos Värisilmän ja rautakaupan rakennusten välistä tontin itäreunasta. 6.3 SOSIAALISET VAIKUTUKSET Kaavamuutoksella ei katsota olevan oleellisia ja merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Korttelin 54 ympäristöön ei aiheudu sellaisia muutoksia, jotka voisivat merkittävästi vähentää nykyisten asuinalueiden viihtyvyyttä. Laajentuvan liiketontin liikenne ei suuntaudu asuntoalueille, vaan keskustan kokooja- ja pääkaduille. Kaavaratkaisun ei arvioida vähentävän merkittävästi nykyisten asukkaiden viihtyvyyttä. Haminan keskustan kaupallista kehittämistä on tarkasteltu Tuomas Santasalo Ky:n laatimassa selvityksessä Haminan keskusta-alueen kaupallinen vetovoima, jota on käytetty kaupallisten vaikutusten arvioinnin pohjana. Suunnittelualue sijoittuu Haminassa niin sanotulle kaupalliselle reunavyöhykkeelle. Tyypillisesti kaupallisella reunavyöhykkeellä sijaitsee yksittäisiä pienempiä päivittäistavarakaupan yksikköjä sekä tilaa vaativaa kauppaa. Haminassa tilaa vaativaa kauppaa sijaitsee keskustan etelä-, luoteis- ja pohjoisosissa. Merkittävimmin myynti on kehittynyt erikoiskaupassa ja tilaa vievässä kaupassa, mikä osin vastaa yleistä kehitystä. Kortteli 54:n tulevat liiketilat ovat tilaa vaativaa erikoiskauppaa, johon kohdistuu selvityksen mukaan eniten uuden tilan odotusarvoa. Kaavaratkaisu turvaa kiinteistössä toimivien yrityksien tilatarpeet ja toimintojen kehittämisen nykyisellä tontilla. Kaavamuutos tukee osaltaan myös kaupallisessa selvityksessä esitettyjä tavoitteita ja on selvityksen linjausten mukainen. Kaavan toteuttamisella parannetaan Haminan keskustan yleisilmettä ja vetovoimaisuutta sekä kaupunkilaisten että matkailijoiden keskuudessa. Laajeneva myymälärakennus parantaa osaltaan kaupungin tunnettuutta E18-tien varren paikkakuntien joukossa ja vahvistaa osaltaan Haminan imagoa. 6.4 KULTTUURISET VAIKUTUKSET Kaavamuutoksen myötä suunnittelualueen toteutunut rakennusvolyymi kasvaa nykyisestään. Suunnittelualuetta on noudatettu suorakulmaista koordinaatistoa, joka

13 (13) liittyy suunnittelualueen pohjoispuoliseen, vuoden 1888 asemakaavan ja Haminan torin ympäristön kaavoitusperinteeseen. Kaavaratkaisu täydentää kaupunkirakennetta. Korttelirakenne tiivistyy. Suunnittelualue muodostaa osan keskusta-alueen eteläistä aluejulkisivua. Rakennusten toteutussuunnittelun yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomioita Ratapihankadun ja Merikadun puoleisten julkisivujen käsittelyyn. Suunnittelualueella ei ole todettu kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa eikä muinaismuistoja, joten kaavalla ole siltä osin vaikutuksia. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Alue voidaan ottaa rakentamiseen sen jälkeen, kun asemakaava on tullut lainvoimaiseksi. Koska suunnittelualueen rakennusoikeus pysyy lähes samana, ei asemakaavan toteuttamiseksi tarvita maankäyttösopimusta. Tontin osan lunastusta varten neuvotellaan sopimus maakaupasta, kun asemakaava on saanut lainvoiman. Haminassa 7. päivänä tammikuuta 2016 HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus Milla Koskivirta Kaavoitusarkkitehti