,--- GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto ja Malmiosasto M06/4333/-95/1/1 0 ILOMANTSI Hatun liuskejakson pohjoisosa Timo Heino Aimo Hartikainen Esko Koistinen Matti Niskanen 15.09.1995 - Tutkimustyöselostus Ilomantsin kunnassa valtausalueilla Sivakko 1-3 (518811, 584011-2), Korpilampi 1-2 (540211-2), Korpi 1-5 (5356/1-4, 5840/3), Kuivista 1 (521011), Kuivista 2-3 (5356/5-6), Pihlajavaara 1-2 (5511/2-3) ja Valkeasuo 1-4 (4853/1, 551111, 5840/4-5) suoritetuista kultamalmitutkimuksista vuosina 1992-1995.
Sisältö: YHTEENVETO SUMMARY JOHDANTO TUTKIMUSALUEEN GEOLOGISET PÄÄPIIRTEET GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET GEOFYSIKAALISET MITTAUKSET SYV ÄKAIRAUS KULTAMALMIAIHEET JA TUTKIMUSKOHTEET Pampalon luoteispuolineo alue (valtaus Sivakko 3 vireillä) Sivakko (valtaus Sivakko 1, Sivakko 2 vireillä) Korpilampi (valtaukset Korpilampi 1-2) Kuivisto E (valtaukset Korpi 1-3) Kuivisto W (valtaukset Kuivisto 1-2 ja Pihlajavaara 1-2) Kivipuro (valtaukset Korpi 4-5) Valkeasuo (valtaukset Valkeasuo 1-2 ja Valkeasuo 3 vireillä) Iso Kivijärvi (valtaus Valkeasuo 4 vireillä) REFERENCES 1 2 3 3 7 7 7 12 12 12 14 15 15 15 16 16 17 Liitteet: PAMPALO-JAKSON KAIRAREIKIEN KOORDINAATIT, SUUNNAT, KAATEET JA PITUUDET Liittyy: ILOMANTSIN PAMPALON VYÖHYKKEEN KULTA-AIHEIDEN SYV ÄKAIRAUSTULOKSET JA MOREENIGEOKEMIALLISET KARTAT
1 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus (GTK) on vuosina 1986-1995 suorittanut kullan etsintää Ilomantsin Hatun liuskejakson pohjoisosissa. Tässä raportissa esitetään keskeiset malminetsinnälliset tulokset GTK:n valtausalueilta, jotka sisältävät noin 12 km pitkän ns. Pampalo-jakson yhteispinta-alaltaan 899.4 ha. Malminetsintä on paaosin perustunut moreenigeokemiallisten anomalioiden tarkistuskairauksiin. Koko alueelta on suoritettu kohdentava näytteenotto tiheydellä 16 näytettälkm 2 Tässä vaiheessa havaitut Au-anomaliat on tarkennettu linjamaisella näytteenotolla käyttäen 10m pisteväliä (yhteensä 5479 näytettä). Kulta-anomalia on lähes yhtenäinen koko Pampalo-jakson pituudelta. Pampalo-jakso on maastomitattu systemaattisesti protonimagnetometrillä sekä Slingram- ja IP-laitteistoilla. Lisäksi koko alueelta on tehty matalalentomittaus ja yksityiskohtainen geologinen kartoitus. Geofysikaalisten mittausten merkittävin hyöty oli kivilajien kulun ja kallioperän rakenteiden tulkinnassa. Kaikkiaan kairattiin 128 reikää yhteispituudeltaan 11 548.9 m. Kulta-aiheet liittyvät pääosin voimakkaasti muuttuneisiin suprakrustisiin kiviin, joita luonnehtivat serisiitti, kvartsi, kloriitti, talkki, biotiitti, albiitti ja turmaliini. Pampalo-jakson. kallioperä koostuu sedimenttikivistä (konglomeraatti, grauvakka, kiilleliuske, rautamuodostuma), mutta yleisesti myös intermediaarisista, basalttisista ja komatiittisista vulkaniiteista. Kulta näyttäisi olevan rikastunut voimakkaasti muuttuneisiin kivilajeihin, kivilajikontakteihin, hauraisiin kivilajirakenteisiin hydrotermisen kvartsin yhteyteen, kvartsimaasälpäporfyyreihin ja joskus pegmatiitteihin. Se esiintyy usein pieninä kultahippuina telluridien kanssa heikossa rautakiisupirotteessa, mutta myös yksittäisinä hippuina. Pampalojakson tonaliitti-intruusioista (Tasavaara, Korpilampi) todetut kultapitoisuudet ovat olleet lähes aina matalia. Kairaukset osoittavat geokemiallisten anomalioiden johtuvan pääasiallisesti paikallisista kultamineralisaatioista kallioperässä. Geokemiallisten anomalioiden ja hydrotermisten muuttumisvyöhykkeiden laajuus ja intensiteetti sekä kairaustulokset osoittavat alueella vaikuttaneen mittavan malminmuodostumisprosessin. Mielenkiintoisimmat kohteet tässä vaiheessa näyttäisivät olevan Kuivisto E (mm. Au 4.3 ppm/6 m ja Au 3.6 pprn/12 m) ja Valkeasuo (11.95 pprn/1.35 m ja 1.98 pprn/3.8 m). Mahdollisten mineraalivarantojen laskemiseksi nämä kohteet on vielä vaillinaisesti kairattu ja profiiliväli on monessa tapauksessa liian suuri. Lisäksi raportissa käsiteltyjen kohteiden välille on saattanut jäädä hyvinkin kultamineralisaatioita. Erityisesti Valkeasuon ja Kuivisto W :n välinen voimakkaasti serisiittiynyt vyöhyke on potentiaalista jatkotutkimusaluetta.
2 SUMMARY The Geological Survey of Finland (GTK) had gold exploration program in the northem part (Pampalo zone) of the La te Archean Hattu schist belt in Ilomantsi, eastemmost Finland during 1986-1995. This report summarizes the main results from the claims on the Pampalo zone holded by GTK (altogether about 12 km Iong). Gold exploration was principally based on checking of till geochemical anomalies. Local till geochemical survey comprising 16 sampleslkrn 2 cover the whole area. Anomalies of this stage were outlined with sampling every 10 m along profiles (total about 5479 samples). Gold anomaly forms almost coherent 12 km Iong zone. This zone was systematically measured geophysically by ground measurements (magnetic, Slingram, IP). Furthermore, the whole region was covered with low-altitude airbome geophysics and detailed geological mapping. The geophysical measurements do not indicate gold mineralization but give important information on strike and dip of the rocks and also faults and other structures of the bedrock. Eight anomaly targets were checked by diamond drilling, which comprises 128 drill holes with the total length of 11 548.9 m. Most gold occurrences are hosted by extensively hydrothermally altered supracrustal rocks, which are mainly composed of sericite, quartz, chlorite, talc, biotite, albite and tourmaline. The gold anomalous Pampalo zone is characterized, besides sedimentary rocks, by intermediate, basaltic and komatiitic volcanic rocks which were unusual in the southem part of the Hattu schist belt (Kuittila area). Most gold is in highly altered rocks, in the contacts of rocks, in brittle structures associated with hydrothermal quartz, in quartz-feldspar porphyries and incidentally in pegmatites. Usually it is as invisible gold grains with tellurides associated with weak disseminations of iron sulphides. Pampalo zone includes also tonalitic intrusions (Tasavaara and Korpilampi tonalites), but they seem to be almost barren of gold. The extension of the geochemical anomalies and hydrothermal altered zones and the results of the diamond drilling demonstrate of an intense crustal scale mineralizing process. Themost interesting targes seem to be Kuivisto E (Au 4.3 ppm/6 m ja 3.6 ppm/12 m) ja Valkeasuo (Au 11.95 ppm/1.35 m ja 1.98 ppm/3.8 m). As the most of the targes, also these have insufficiently been drilled and the distance of drilling profiles is often too Iong. Furthermore, the areas between the reported targets can obviously hide gold mineralizations. Especially widely sericitized zone between Valkeasuo and Kuivisto W is recommended for wide drilling program. The people more interested in the geology of the Hattu schist belt, are encouraged to read the paper referenced at the end of this report.
- 3 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee karttalehdillä 4333 05, 07 ja 08 lähimmillään noin 50 kilometrin päässä Ilomantsin keskustasta (kuvat 1-3). Raportoitavat kohteet sijaitsevat Ilomantsin Pampalon kultaesiintymän (Ward) luoteispuolella. Tutkimusalue sijoittuu molemmin puolin Runon ja Rajan tietä noin 12 km pituisella Pampalo-jaksolla, joksi kutsutaan Hatun liuskejakson pohjoista osaa. Tutkimusalueella on lukuisia metsäautoteitä. Raportoitavat alueet käsittävät Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) hallussa olevat valtaukset: Sivakko 1 (518811), Korpilampi 1-2 (5402/1-2), Korpi 1-4 (535611-4), Kuivisto 1 (521011), Kuivisto 2-3 (5356/5-6), Pihlajavaara 1-2 (551112-3) ja Valkeasuo 1 ja 2 (485311), (551111) sekä vireillä olevat valtaukset Sivakko 2-3, Korpi 5 ja Valkeasuo 3-4 (kuva 3). Geologian tutkimuskeskuksen malmitutkimukset Pampalon pohjoisilla jatkeilla alkoivat vuonna 1986, ennen Pampalon kultaesiintymän (raportti M06/4333/-94/lll 0) löytymistä, kohdentavalla moreenigeokemialla (16 näytettä/km 2 ), geofysikaalisilla mittauksilla, geologisella kartoituksella ja rakennegeologisilla tutkimuksilla. Kohdentavan vaiheen moreenigeokemiallisen näytteenoton jälkeen tehtiin mittava kohteellinen näytteenotto lupaavien geokemiallisten anomalioiden rajaamiseksi ja tämän vaiheen jälkeen kultaviitteitä on selvitetty viidessä vaiheessa syväkairauksella. Ensimmäiset reiät kairattiin vuonna 1988 ja viimeiset vuonna 1995. Suurin osa syväkairauksesta toteutettiin vuosina 1992-1994. Yhteensä kairattiin 128 reikää (valtausalueiden ulkopuolella neljä reikää) yhteispituudeltaan 11 548.9 metriä. Koko aluetta koskevia tutkimuksia on kuvattu seikkaperäisesti useiden tutkijoiden yhteisjulkaisussa (Nurmi and Sorjonen-W ard, 1993). Tässä raportissa kuvataan lyhyesti kaikki Pampalon esiintymän pohjoispuolella olevat kohteet ja niistä saadut kultaviitteet Yksityiskohtaiset kartat ja alkuperäinen data on esitetty liittyy-aineistona. TUTKIMUSALUEEN GEOLOGISET PÄÄPIIRTEET Tutkimusalue käsittää lähes kokonaisuudessaan Pampalon pohjoispuolella olevan Hatun liuskejakson Suomen puolella olevat osat (kuva 2). Liuskejaksoa luonnehtivat felsiset, intermediaariset, basalttiset ja komatiittiset vulkaniitit sekä konglomeraatit, grauvakkaliuskeet, kiilleliuskeet ja rautamuodostumat Liuskejakson länsiosassa on tapahtunut voimakasta hydrotermistä muuttumista, lähinnä läpikotaista serisiittiytymistä, joka näkyy erityisesti Kuivisto W ja Valkeasuon kohteilla sekä muutamassa näiden välille kairatussa reiässä. Lisäksi on usein nähtävissä voimakas kloriittiutuminen, talkkiuturninen, albiittiutuminen sekä turmalinisaatio. Alueen eteläosassa on muutamilla rei'illä lävistetty porfyyrisia tonaliitteja sekä näiden ja suprakrustisten kivilajien kontakteja. Tutkimusalueen itäpuolelle sijoittuu Korpivaaran ja lounaispuolelle Tasavaaran tonaliitti. Lisäksi muutamissa rei' issä tavataan hiertyneitä biotiittiutuneita tonaliitteja, joissa on erottuu vain haamumaisesti porfyyrinen rakenne. Kuivisten kohteista itäisempään liittyy runsaasti pegmatiittisia graniittijuonia, vastaavanlaisiin juoniin liittyvät Korpilammen alueen anomaaliset kultapitoisuudet
Kuva 1. GTK:n raportoitava valtausalue (koostuu useista valtauksista) Hatun liuskejakson pohjoisosassa GT-karttapohjalla (1:200 000). Figure 1. The area of reported claim (consists of several claims) of Geological Survey of Pinl!:!nrf f\n!:!?m mo nt rn!:!n
5 GeologicaJ Survey of Finland, Special Paper 17 GeologicaJ setting, characteristics and exploration history of mesothermal... ~ \PU" - ~ D Muscovite-tourmaline leucogranite D granodiorite Hornblende-biotite D GJ Biotite tonalite Epiclastic & felsic pyroclastic deposits R Migmatites and!:.:: ~ " ' metasediments Mafic & ultramafic rocks and iron formations,- High strain zones {1 Gold prospects 5km Silvavaara Granodiorlte ~.. ~ >- / ': ;1: - Pogosta Granodiorlte Kuva 2. Hatun liuskejakson geologiset pääpiirteet (Nurmi and al., 1993). Figure 2. Generalized features of geology of Hattu schist belt (Nurmi and al., 1993).
6 CLAIMS AND DEEP DRILLING SITES OF GSF Valkeasuo3 Valkeasuo4 Valkeasuo1 4564 6998 Valkeasuo2 Pihlajavaara 1 Pihlajavaara2 Kuivisto1 Korpilampi1 Sivakko1 Sivakko2 6989 4558 1 km Kuva 3. GTK:n valtausten nimet ja syväkairareikien sijainti Hatun liuskejakson pohjoisosassa. Figure 3. Names of claims and deep drilling sites in Hattu schist belt.
7 GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET Alueen geokemialliset tutkimukset keskittyivät Pampalon liuskevyöhykkeen hydrotermisesti muuttuneen osan rajaamiseen vuosina 1987-1989. Tämä tapahtui ottamalla näytteet moreenipeitteen pohjaosasta tasapisteverkolla 250m x 250m (16 pistettälkm 2, yhteensä 840 näytettä kuvan 4 alueelta). Hydrotermisesti muuttunut vyöhyke erottuu parhaiten kullan ja telluurin, heikommin antimonin, vismutin ja arseenin pitoisuuskartoilla. Kohteellisen näytteenoton tarkoituksena oli saada indikaatioita kultaesiintymistä. Näytteenottosuunnitelma perustui edellä mainitusta näytteenotosta saatuihin tuloksiin, kallioperästä tehtyihin havaintoihin sekä magneettiseen dataan ja IP-mittaustuloksiin. Kohteellisessa vaiheessa näytteet otettiin linjoittain 10 m välein kallioperän rapautuneesta pintaosasta ja yleensä välittömästi sen päällä olevasta moreenista (Hartikainen & Nurmi, 1993). Yhteensä Pampalon pohjoispuolelta otettiin kohteellisen vaiheen näytteitä 5479 näytettä 3782 näytteenottopisteestä (kuva 4). Tämän vaiheen näytteistä analysoitiin kulta ja telluuri grafiittiuuniin kytketyllä atomiabsorptiospektrofotometrillä (GAAS) sekä kupari, nikkeli, lyijy, sinkki ja hopea tavallisella AAS-menetelmällä. Suurin osa syväkairauksesta keskitettiin tässä näytteenotossa todettujen korkeiden kulta- ja tellumipitoisuuksien aiheuttajan selvittämiseksi. GEOFYSIKAALISET MITTAUKSET Pampalon pohjoispuolella tehtiin systemaattinen geofysikaalinen maastomittaus: magneettinen valtaosin protonimagnetometrillä (osin Jalanderilla) sekä sähköinen Slingram- ja lp-mittaus (kuvat 5 ja 6). Tutkimuskohteiden osalta ei ole saatu suoranaista osoitusta geofysiikan menetelmien soveltuvuudesta etsintämenetelmänä, joskin esimerkiksi Valkeasuolla IP-anomalia ja kultaa sisältävä serisiittiliuske yhtyvät ainakin osittain. Vastaavasti Kuiviston kohteessa Fe-muodostuma näkyy heikkonamagneettisenaja IP-anomaliana. Kuiviston ja Valkeasuon kohteilla testattiin spektri-ip:n käyttöä (Vanhala, 1995). Geofysikaalisten mittausten tuloksia on eniten käytetty kivilajiyksikköjen seuraamiseen sekä heikkousvyöhykkeiden paikantamiseen. Matalalentogeofysiikkaa hyödynnettiin tutkimusalueen litologian ja rakennegeologian tulkinnassa. SYV ÄKAIRAUS Syväkairauksessa käytettiin yleensä 56 mm tangostoa (91 reikää), osittain (39 reikää) kairaus toteutettiin kevyellä syväkairausyksiköllä (Commando), jossa oli 46 mm kalusto. Kivien analyysipituutena käytettiin yleensä yhtä metriä, kivilajirajat huomioitiin analyysivälejä määritettäessä. Poikkeuksellisesti voitiin metrin pituus ylittää ja yli 50 cm pituiset osat, joilla voitiin olettaa olevan poikkeavuutta kullan osalta, analysoitiin erikseen. Näytteet halottiin mekaanisesti, poikkeustapauksessa sahaamalla. Näytteet analysoitiin 5 g punnituksella atomiabsorptiospektrofotometrillä, johon oli liitetty grafiittiuuni (menetelmä 521 U). Kaikki yli 1 ppm menevät kultapitoisuudet tarkistettiin 20 g punnituksella fire-assay -menetelmällä (704A). Lisäksi tarkistettiin näytteet, joissa kultapitoisuus oli lähellä 1 g/t, mikäli niillä katsottiin olevan merkitystä aiheiden arvon kannalta. Kuvassa 7 on esitetty xy-diagrammina kultapitoisuuksien vastaavuus.
'7000 6999 1 km ~.,--t--- -~~-.--~---~--._--,~-1----------------------------~ Geochemical sampling sites and claim area 699'7... ~ Pislelukumälirä: 6319 6995 6994 6993.....o----<1-----o---.. 6992 6991 6990 6989 6988 4559 4560 4561 4562 4563 4564 PUrrell : 26.06.1995 GTK Kuva 4. Geokerniallinen kohdentava näytteenotto (tasapisteverkko) ja näytteenottolinjat sekä koko valtausalue. Figure 4. Local geochernical sampling (even grid), sampling traverses and claim area.
7 0 0 0 "' = 7000 SCALE 1 50 000 9 6 9 9 9 6 9 9 6 6 9 9 9 6 9 9 6 ILOMANTSI, Pampalo zone MAGNETIC MEASUREMENT AREAS 6 9 9 7 6 9 9 7 Magnetometers: Proton ~ (total intensity) 6 9 9 6 6 9 9 6 Jalander (llz-comp.) ~ 6 9 9 5 6 9 9 5 6 9 9 4 6994 6 9 9 3 6993 6 9 9 2 6 9 9 2 6 9 9 1 6 9 9 1 6 9 9 0 6 9 9 6 6 9 8 9 6 9 6 9 6 9 8 8 6 9 6 B GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND 8.8.1995 Kuva 5. Magneettiset mittausalueet ja GTK:n valtausalue Hatun liuskejakson pohjoisosassa. Figure 5. Magnetic measurement areas in the northern part of Hattu schist belt.
7 0 0 0 '" "' = '" = "' = "' = N 10 7 ooo SCALE 1 50 000 6 9 9 9 6999 ILOMANTSI, Pampalo zone lp & SLINGRAM MEASUREMENT 6998 AREAS 6 9 9 7 6 9 9 6 6 9 9 7 6 9 9 6 lp ~ Slingram ~ 6 995 6 9 9 4 69 94 6 9 9 3 6 993 6 9 9 2 6992 6 9 9 1 6 9 9 0 6 9 9 0 6 9 6 9 6 9 6 9 "' "' = "' = "' = 6 9 8 8 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Kuva 6. IP- ja Slingram-mittausalueetja GTK:n valtausalue Hatun liuskejakson pohjoisosassa. Figure 6. IP and Slingram measurement areas in the northern part of Hattu schist belt. 8.8.1995
11 GAAS Comparison of Au analyses 100r---------------------------~------------~...... 10 1 -L 1 0.1 0.01 / / 0.01 0.1 10 Fireassay 100 ppm Kuva 7. Kultapitoisuuden vertailu GAAS:lla ja fire-assay-menetelmällä (dokimastinen menetelmä) analysoiduista näytteistä. Figure 7. Comparison of gold contents of samples analysed by atomic absorption spectrophotometer with graphite fumace and by fire-assay method.
12 KULTAMALMIAIHEET JA TUTKIMUSKOHTEET Pampalon luoteispuolinen alue (valtaus Sivakko 3) Porfyyristen tonaliittien ja ultramafiittien kontaktivyöhykkeen selvittämiseksi kairattiin Commandolla E - W suuntainen yhdeksän reiän profiili, yhteispituudeltaan 478.30 metriä. Reiät lävistävät useita kapeita tonaliittisia porfyyrijuonia, emäksisiä, intermediaarisia ja happamia yksiköitä sekä talkki-kloriitti-amfiboliliuskeiksi muuttuneita ultramafiitteja. Ainoastaan reikä R480 lävistää merkittävästi anomaalisia osia emäksisen ja happaman kiven kontaktivyöhykkeessä. Paras kultapitoisuus on 1.21 ppm yhden metrin matkalla emäksisessä kivessä. Lisäksi happamaan tuffiittiin liittyy hajanaista kultapitoisuuden nousua (418-637 ppb) muutaman metrin matkalla. Kyseisellä kohdalla on selvää anomaalisuutta myös moreenigeokemiassa. Tämän profiilin lisäksi kairattiin pohjoispuolella oleviin lupaavan tuntuisiin anomalioihin kolme reikää yhteispituudeltaan 356.4 metriä. Näistä vain reiässä R521 tavattiin merkit kullasta. Porfyyrin sisällä olevassa rikkanaisessa kvartsiutuneessa kohdassa oli 50 cm matkalla 1.57 ppm Au, tarkistusanalyysissa 24.4 ppm. Muilta osin reiät olivat tyhjiä, eivätkä ne selittäneet anomalioita joiden vuoksi ne oli kairattu. Osa anomaliapisteistä oli moreeninäytteitä, joten anomalioiden aiheuttaja mahdollisesti sijaitsee reikien luoteispuolella. Edellisistä reistä 500 metriä luoteeseen kairattiin kulta-anomalian perusteella kaksi reikää yhteispituudeltaan 218.30 metriä. Reikien lävistämät kivet ovat ultramafiitteja ja porfyyrijuonia. Toisessa tavattiin heikkoa anomaalisuutta porfyyrissa, maksimipitoisuuus 422 ppb (vrt. taulukko 1). Sivakko (valtaukset Sivakko 1-2) Sivakon kohteen nimellä on tarkistettu useita anomaliapaikkoja Sivakkolammen pohjois-, itä-, ja eteläpuolilla. Rei'istä 14 (yhteensä 1414.80 metriä) sijoittuu Sivakkolammen pohjoispuolelle, jossa IP-anomalian reunaa seuraa useilla geokemian näytteenottolinjoilla paikannettu kulta-anomalia, maksimissaan kultapitoisuudet olivat noin 2 ppm. Lisäksi Commandolla kairattiin kolme lyhyttä pystyreikää (yhteensä 14.3 metriä). Kaikkien kohteeseen kairattujen reikien sijainnit näkyvät kuvassa 3. Sivakkolammesta itään kairattiin ultramafiitin ja porfyyrin kontaktiin neljä reikää (yhteispituus 263.0 metriä). Näiden lisäksi kolmeen kulta-anomaliaan kairattiin kuhunkin yksi reikä. Nämä reiät osoittautuivat tyhjiksi. Reikä R549 ja pystyreikä R573 osoittivat kulta-anomalian olleen moreenissa. Kyseisen pisteen kultapitoisuus on kuitenkin niin korkea, että lähteen selvittämiseksi pitäisi tehdä jatkotutkimuksia. Porfyyrin ja ultramafiitin kontaktissa sijainneen kulta-anomalian alle kairattu reikä R516 lävistää kontaktin, mutta reiästä tehdyt analyysit eivät sisällä kultaa. Reikä R515 jouduttiin siirtämään 80 metriä suunnitellusta paikasta etelään, reiässä ei ole minkäänlaista anomaalisuutta. Mainittu reikä ei selvitä Sivakkolammen itärannalla sijaitsevaa geokemian anomaliaa. Ultramafiitin ja porfyyrisen tonaliitin kontaktiin kairattu reikä R514 lävisti kvartsiutuneen porfyyrin. Kairasydämessä oli muutama rae näkyvää kultaa, analyysien mukaan kivi sisälsi 1.7 metrin matkalla 3.97 ppm Au, lisäksi anomaalisuutta viiden metrin matkalla. Kohteeseen
Taulukko 1. Syväkairausreikien lukumäärä, kairattu metrimäärä, parhaat kultalävistykset, malmityyppi ja isäntäkivi kohteittain. Table 1. Number of diamond drill holes, total length of drilling and best intersections of each target. Kohde Reiän halkaisija (mm)/ reikiä (lukumäärä)/ yhteispituus (m) Kivilaji Muutokset Parhaat Au-lävistykset Pampalo NW 46 1 9 1 478.30 56 1 5 1 574.70 Porfyyri/ultramafiitti Porfyyri/ultramafiitti KVAR 24.4 pprn/0.50 m Sivakko 46 1 4 1 18.6 56 1 20 1 1942.0 Porfyyri Andesiitti KVAR BIOT 3.97 pprn/1.7 m 4.23 pprn/2.0 m Korpilampi 56 1 11 /1085.85 Tonaliitti MAGK 1.69 pprn/0.80 m Kuivisto E 461 91314.85 56 1 23 /2191.65 Serisiittiliuske SERI,ASKI,SCHE 4.3 pprn/6 m 3.6 pprn/12 m Kuivisto W 46 1 5 1 148.65 56 1 4 1 421.70 Serisiittiliuske SERI 2.50 pprn/2.8 m Kivipuro 46 1 2 1 88.8 56 1 8 11071.20 Andesiitti Andesiitti BIOT, MAGK Valkeasuo Iso-Kivijärvi 46 1 3 1 167.4 56 1 17 1 2350.8 46 1 1 1 62.5 56 1 3 1 390.0 Serisiittiliuske Serisiittiliuske ASKI, TURM, SCHE 11.95 pprn/1.35 m 1.98 pprn/3.8 m SERI, ASKI 1.2 pprn/1.35m... ~
kairatuista kolmesta muusta reiästä vain 25 metriä pohjoispuolelle kairattu reikä sisälsi metrin matkalla 1.04 ppm Au, kahden muun ollessa tyhjiä (R514, R550 - R552). IP-anomalian reunan kulta-anomalioihin kairatuista rei'istä R507, R509, R555 ja R506 olivat selvästi kulta-anomaalisia. Rei'ässä R509 oli kahden metrin matkalla 4.23 ppm Au. Yläpuolelle kairatulla reiällä vastaavaa kultaa sisältävää osaa ei tavattu. Profiilin molemmin puolin kairatut lähimmät profiilit sijaitsevat 100 metrin päässä, eteläpuolella olevassa reiässä R507 sekä pystyrei'issä R574 ja R575 on vähäistä anomaalisuutta. Pohjoispuolelle kairatulla profiililla reiät olivat tyhjiä. IP-anomalian pohjoispäähän kairatuista rei'istä R555 sisältää kahden metrin matkalla anomaalisesti kultaa (maksimi 1.7 ppm), alle kairatussa reiässä vastaavaa kultapitoisuutta ei tavattu. Kohteen pohjoisin reikä R506 lävistää useampia heikosti anomaalisia osia sekä paikoin metrin matkalla kultapitoisuus nousee yli 1 ppm tasolle. Kairauksella ja geokerniallisella näytteenotolla on saatu selviä viitteitä kullan esiintymisestä Sivakkolammen ympäristössä. Moreenigeokernian näytteenottoprofiilit ovat alueella 200 metrin päässä toisistaan ja kairaus on suunniteltu tämän näytteenoton pohjalta. Kairauksen tuloksena löydettiin useista rei'istä viitteitä kullan esiintymisestä, joten tämän perusteella kohde on jatkotutkimusten arvoinen. 14 Korpilampi (valtaukset Korpilampi 1-2) Korpilammen alueen tutkimukset alkoivat jo 1980-luvun loppupuolella, kun Korpilammen kohdalla olevasta tieleikkauksesta otetuissa näytteissä havaittiin kohonneita kultapitoisuuksia. Pegmatiittien ja kiilleliuskeiden kontakteissa oli paikoin runsaasti turmaliinia, samoin kohonneita kultapitoisuuksia. Vuonna 1988 paljastuman pohjoispuolelle kairattiin kaksi reikää, joissa ei ollut merkittäviä kultapitoisuuksia. Kohteellisessa geokerniallisessa näytteenotossa saatiin selvät kulta-anomaliat 200 metriä paljastuman pohjoispuolella, kulta-anomaalisuus liittyi heikon magneettisen anomalian laitaosiin. Kohteeseen kairattiin kaksi kolmen reiän profiilia, yksi kahden reiän profiili sekä yksi erillinen reikä geokemiallisen anomalian alle (yhteensä 1085.85 m). Paksuimrnin anomaalista kiveä oli reiässä R499, jossa ultramafiittien rajaamassa kvartsiutuneessa tonaliitissa oli selvästi kohonneet kultapitoisuudet, huippujen noustessa vain 620 ppb tasolle, lisäksi yhden metrin matkalla emäksisessä kivessä kultapitoisuus oli 1.43 ppm. Rei'issä R500 ja R501 on myös selviä anomaalisia osia pegmatiiteissa, ultramafiittien kontakteissa sekä andesiiteissa. Anomaalisissa osissa kultapitoisuudet nousevat maksirnissaan 1.69 g/t. Reikä R502 kairattiin 300 metriä edellisistä pohjoiseen geokemian anomaliaan. Tuloksena oli maksirnissaan 600 ppb kultapitoisuus, projisoituna pintaan kohta voisi hyvinkin vastata tarkistuksen aiheuttanutta moreenigeokernia näytteenottopistettä.
- 15 Kuivisto E (valtaukset Korpi 1-3) Kohteellisen geokemian kulta-anomalian perusteella kaivettiin vuonna 1990 parhaaseen anomaliaan tutkimuskaivanto. Anomalian aiheuttaja ei kuitenkaan tutkimuskaivannolla selvinnyt. Kesällä 1993 kairattiin yksi 49.25 metrin pituinen reikä anomalian alle. Reiän loppuosassa olleen heikon anomaalisuuden ja edelleen selvittämättömien geokemiallisten anomalioiden vuoksi päädyttiin kairaamaan kaksi reikää kesällä 1994. Näistä ensimmäisessä olikin serisiittiytyneessä kivessä heikko arseenikiisu ja scheeliittipirote, joka analyysin mukaan sisälsi kuuden metrin matkalla 4.3 ppm ja 12 metrin matkalla 3.6 ppm kultaa. Lisäksi sata metriä pohjoiseen kairatussa toisessa reiässä oli useita selvästi anomaalisia kohtia. Seuraavissa vaiheissa kairattiin lisäreikiä lävistyksen pohjois- ja eteläpuolelle 25 metrin profiilivälein (yhteensä 20 reikää 56 mm kalustolla, yhteensä 2100.55 ja kahdeksan reikää 46 mm kalustolla, yhteensä 265.60 metriä). Neljä viimeksi mainituista oli lyhyitä pystyreikiä, joilla tarkistettiin geokemiallisen näytteenoton kultaviitteitä. Näistä yhdessä oli 4.86 ppm Au 2.1 m matkalla. Kuivisto W (valtaukset Kuivisto 1-2 ja Pihlajavaara 1-2) Lupaavien geokemiallisten viitteiden perusteella kairattiin kohteeseen kesällä 1993 kolme reikää (yhteensä 127.95 metriä). Yhdessä kairatuista rei'istä oli selvästi kohonneita kultaja telluuripitoisuuksia, joten aiheeseen palattiin kesän 1994 kairausohjelmassa. Kohteeseen kairattiin neljä reikää (yhteensä 42.70 metriä) 100 metrin profiilivälein ja lisäksi kairattiin kahteen telluurianomaliaan pystyreikä ja Valkeasuon suuntaanjatkuvaan IP-anomaliaan neljä yksittäistä reikää (yhteensä 262.60 metriä). Kohde sijottuu ultramafiitin kontaktiin, jonka länsipuolella on hyvin voimakas, mahdollisesti Valkeasuon kohteelle jatkuva, serisiittiytynyt jakso. Serisiittiliuskeiden lisäksi tavataan andesiittisia tuffiitteja ja pegmatiittijuonia. Kohonneet kultapitoisuudet liittyvät sekä pegmatiitteihin että serisiittiliuskeisiin. Nykyinen kairauksen määrä, samoin kuin muukin näytteenotto on riittämätön, jotta luotettavasti voitaisiin arvioida IP-anomaliana näkyvien pyriittiä sisältävien serisiittiliuskeiden todellista merkitystä mahdollisena kultaesiintymänä. Osa kairarei'istä antoi lupaavia Au-viitteitä (mm. 2.5 ppm Au 1 2.8 m). Kivipuro (valtaukset Korpi 4-5) Tutkitulla jaksolla oli kolme kohteellisen moreenigeokemian näytteenottolinjaa, joista keskimmäisen kohdalle kairattiin kuuden reiän profiili ja eteläisemmän kohdalle neljän reiän profiili (yhteensä 1071.20 metriä). Pohjoisemman profiilin kaksi itäisintä reikää on lyhyitä Commandolla kairattuja reikiä. Alueen kivet ovat valtaosin andesiittisia ja emäksisiä vulkaniitteja, joissa paikoin serisiittiytyminen on melko voimakasta. Pohjoisemmalla profiililla rei'issä R490 ja R491 oli heikkoa anomaalisuutta, muilta osin profiili oli tyhjä.
Toinen profiili sijaitsi 750 metriä etelään edellisestä, sillä kohteellisessa moreenigeokemia näytteenotossa oli lupaavan tuntuinen Au-anomalia. Profiilin kaikilla rei' illä oli anomaalisuutta, vähiten itäisimmällä. Anomaaliset pitoisuudet kohoavat yleensä 200-600 ppb tasolle, lähelle 1 ppm tasoa nousee yksi metrin analyysipätkä. Tulokset selvittävät geokemian moreenianomaliat. 16 Valkeasuo (valtaukset Valkeasuo 1-3) Valkeasuon kohteeseen kairattiin kolmessa vaiheessa yhteensä 21 reikää (yhteispituus 2518.20 metriä). Ratkaisevana tekijänä tutkimusten aloittamiselle olivat läheltä löydetyt kultaa sisältäneet serisiittiliuskelohkareet sekä kulta-telluurianomalia geokemiallisessa näytteenotossa. Tutkimuskohde sijaitsee harjualueella, jossa paksujen maapeitteiden ja osin moreenin puuttumisen vuoksi ei moreenigeokemian näytteenotolla pystytty tehokkaasti etenemään. Syksyllä 1992 kairattiin neljä reikää, joista kolmella tavattiin merkittäviä kultapitoisuuksia serisiittiliuskeessa olevassa kvartsiutuneessa ja turmaliinia sisältävässä osassa. Kesällä 1993 kairattiin parhaan lävistyksen kohdalle ja viereen kolme reikää kevyellä syväkairauskalustolla ( 46 mm kalusto), kairaussuunta itään. Vuonna 1992 kairattujen reikien kairaussuunta oli länteen, reiät leikkasivat huonolla kulmalla serisiittiliuskeita. Kesällä ja syksyllä 1994 kairattiin sadan metrin profiilivälein yhteensä 14 reikää. Lähes kaikilla rei' illä tavattiin serisiittiliuskeessa kvartsiutunut turmaliinia sisältävä osa, usein vähäinen scheeliitti- ja arseenikiisupirote sekä voimakas pienoispoimutus. Kultapitoisuudet kohosivat 1-3 metrin paksuisissa osissa 3-6 ppm tasolle, maksimipitoisuus 19.8 ppm. Useilla rei'illä oli selvästi havaittavissa useampia vierekkäisiä anomaalisia osia. Kokonaisuudessaan anomaalinen jakso näyttää jatkuvan pohjois-etelä suunnassa ja on seurattavissa 100 metrin profiilivälilläkin. lp-mittaus antaa kohdalle selvän etelään päin levenevän anomalian. Sulfidien määrässä ei näyttäisi tapahtuvan muutosta. Reikä R564 kairattiin erilliseen IP-anomaliaan, siihen ei liittynyt minkäänlaista kulta-anomaliaa. Reiät R540-542 kairattiin rautamuodostuman ja serisiittiliuskeen kontaktiin, joka näkyy myös heikkona magneettisena anomaliana, yksi näistä rei' istä sisälsi heikkoa Au-anomaalisuutta. Valkeasuon kohde vaikuttaa harvankin kairauksen perusteella ainakin jatkotutkimusten arvoiselta. Kivilajien muuttuminen, lähinnä serisiittiytyminen, on ollut hyvin voimakasta ja harvallakin kairauksella on saatu viitteitä Au-rikkaammista osista, lisäksi kullan esiintymiselle näyttää olevan selvä rakenteellinen kontrolli. Iso-Kivijärvi (valtaus Valkeasuo 4) Syynä tutkimusten aloittamiselle oli poikkeuksellisen korkea moreenin telluuripitoisuus, joka oli havaittu kohdentavan moreenigeokemian näytteenotossa (uusinta-analyysissä myös korkea kultapitoisuus). Pisteen selvittämiseksi tehtiin tiheä lisänäytteenotto,joka antoi telluurin lisäksi hyviä viitteitä kullasta. Kesällä 1993 kairattiin yksi reikä anomalia-alueen alle Iso-Kivijärven rannasta. Reikä R461 sisälsi useita selvästi kulta-anomaalisia kohtia.
Kesällä 1994 kairattiin kolme lisäreikää, yhteensä 390 metriä. Reiät, jotka lävistivät valtaosin voimakkaasti serisiittiytyneitä liuskeita eivät sisältäneet merkittäviä kultapitoisuuksia. Reiän R558 alkuosassa oli 60 cm matkalla runsaasti tellurideja sekä molybdeenihohdetta. Samalla kohdalla on kohteellisessa näytteenotossa myös selvä telluurianomalia, jossa ei kuitenkaan ole kultaa. Kaikki lisäreiät sijoittuvat reiän R461 eteläpuolelle eivätkä välttämättä osu samaan anomaaliseen yksikköön kuin aloitusreikä. Kairausten perusteella voidaan kuitenkin melkoisella varmuudella todeta, etteivät kulta-anomaaliset kivet jatku ainakaan etelään. Erityisesti kesällä järvi vaikeuttaa pohjoisten jatkeiden tutkimisessa. 17 REFERENCES: Hartikainen, A. and Nurmi, P.A.,1993. Tili geochemistry in gold exploration in the late Archean Hattu schist belt, Ilomantsi, eastero Finland. In P.A.Nurmi and P.Sorjonen-Ward (Eds.) Geological development, gold mineralization and exploration methods in the late Archean Hattu schist belt, Ilomantsi, Eastero Finland. Geological Survey of Finland, Spec. Paper 17, 323-352. Nurmi, P.A., Sorjonen-Ward, P. and Damsten, M.,1993. Geological setting, characteristics. and exploration history of mesothermal gold occurrences in the late Archean Hattu schist belt, Ilomantsi, eastero Finland. In P.A.Nurmi and P.Sorjonen-Ward (Eds.) Geological development, gold rnineralization and exploration methods in the late Archean Hattu schist belt, Ilomantsi, Eastero Finland. Geological Survey of Finland, Spec. Paper 17, 193-232. Nurmi, P.A. and Sorjonen-Ward, P., 1993, (Eds.) Geological development, gold rnineralization and exploration methods in the late Archean Hattu schist belt, Ilomantsi, Eastero Finland. Geological Survey of Finland, Spec. Paper 17. Vanhala, H., 1995. Spektri-IP-testi Hattuvaarassa Kuiviston ja Valkeasuon Au-aiheilla joulukuussa 1994. Geologian tutkimuskeskus, Etelä-Suomen Aluetoimisto, Erityistoiminnot, 1-7, 10 liitettä. Liite: PAMPALO-JAKSON KAIRAREIÄT Liittyy: ILOMANTSIN PAMPALON VYÖHYKKEEN KULTA-AIHEIDEN SYVÄKAIRAUSTULOKSET JA MOREENIGEOKEMIALLISET KARTAT (Sisällysluettelo raportin lopussa)
PAMPALO-JAKSON KAIRAREIÄT DIAMOND DRILL HOLES IN THE PAMPALO ZONE from south to north (checked coordinates): Area in NW side of Ward deposit X y z dir dip length 4333/93/R469 6988.518 4563.773 211.1 270 45 47.70 4333/93/R470 6988.518 4563.693 205.7 270 45 52.70 4333/93/R471 6988.519 4563.662 205.4 270 45 69.00 4333/93/R472 6988.520 4563.610 204.8 270 45 59.20 4333/93/R473 6988.521 4563.560 202.6 270 45 34.90 4333/93/R478 6988.522 4563.534 202.7 270 45 63.05 4333/93/R479 6988.523 4563.494 202.9 270 45 56.55 4333/93/R480 6988.525 4563.350 203.3 270 45 48.10 4333/93/R481 6988.526 4563.308 204.2 270 45 47.10 4333/94/R521 6988.751 4563.393 206.3 270 45.9 113.00 4333/94/R519 6988.849 4563.502 208.4 270 45.3 111.00 4333/94/R520 6988.849 4563.571 211.3 270 46.3 132.40 4333/94/R517 6989.201 4563.121 208.5 270 45.4 97.80 4333/94/R518 6989.201 4563.181 211.1 270 44.3 120.50 Sivakkolampi environment: 4333/94/R549 6989.863 4562.704 206.0 270 45.2 70.00 4333/94/R573 6989.851 4562.671 222.8 90 11.60 4333/94/R516 6989.900 4563.600 212.8 225 49.7 91.50 4333/94/R515 6990.120 4562.550 203.3 270 45.2 96.00 4333/94/R551 6990.176 4563.042 212.6 270 45.5 37.00 4333/94/R514 6990.201 4562.961 212.5 090 45.2 121.40 4333/94/R550 6990.201 4563.041 212.5 270 45.4 51.80 4333/94/R552 6990.226 4563.039 212.6 270 44.5 51.20 4333/94/R513 6990.851 4562.237 206.8 270 45.9 130.60 4333/94/R512 6990.899 4562.416 198.8 270 45.1 150.10 4333/94/R507 6991.000 4562.384 206.0 270 44.8 115.20 4333/94/R511 6991.000 4562.324 205.5 270 44.9 50.40 4333/94/R575 6991.003 4562.295 207.1 90 5.60 4333/94/R574 6991.008 4562.295 207.7 90 3.90 4333/94/R509 6991.101 4562.345 210.0 270 45.9 122.40 4333/94/R510 6991.100 4562.425 209.5 270 44.1 135.80 4333/94/R554 6991.096 4562.295 212.2 270 45.0 80.50 4333/94/R576 6991.205 4562.254 213.0 90 4.80 4333/94/R553 6991.200 4562.273 216.3 270 45.0 52.10 4333/94/R508 6991.203 4562.315 214.4 270 45.2 140.10 4333/94/R503 6991.305 4562.225 226.3 270 44.4 120.30 4333/94/R504 6991.303 4562.313 215.1 270 47.3 150.50 4333/94/R555 6991.400 4562.094 217.3 270 46.0 50.00 4333/94/R505 6991.404 4562.123 222.5 270 46.8 105.20 4333/94/R506 6991.500 4562.052 217.0 270 47.7 131.90
Korpilampi environment: 4333/88/R301 6991.837 4562.070 090 45 4333/88/R302 6991.837 4562.070 270 45 4333/95/R595 6991.851 4562.037 219.5 270 46.2 107.15 4333/95/R596 6991.850 4561.953 217.7 270 45.0 96.90 4333/95/R597 6991.850 4561.874 225.1 270 44.2 84.00 4333/94/R500 6991.999 4561.960 218.1 270 46.8 123.00 4333/94/R501 6992.000 4562.056 217.9 270 45.6 168.40 4333/94/R499 6992.005 4561.894 270 44.8 105.60 4333/94/R502 6992.298 4561.911 221.0 270 47.4 112.00 Kuivisto E: 4333/95/R592 6992.650 4561.425 220.5 270 44.5 108.20 4333/94/R582 6992.700 4561.341 222.7 270 45 64.50 4333/95/R591 6992.699 4561.399 221.2 270 46.8 115.30 4333/94/R528 6992.724 4561.385 221.0 270 45.3 68.40 4333/94/R560 6992.724 4561.407 218.8 270 45.4 83.20 4333/94/R567 6992.724 4561.425 220.3 270 55.7 128.50 4333/94/R465 6992.748 4561.335 222.1 270 45 49.25 4333/94/R526 6992.749 4561.386 220.1 270 59.1 67.50 4333/94/R527 6992.748 4561.371 220.5 270 45.2 43.80 4333/94/R530 6992.749 4561.386 220.1 270 45.9 141.20 4333/94/R559 6992.749 4561.406 221.1 270 59.5 98.90 4333/94/R568 6992.748 4561.420 221.6 270 61.1 112.70 4333/94/R581 6992.773 4561.355 221.4 270 45 52.10 4333/94/R529 6992.774 4561.387 221.0 270 45.2 71.70 4333/94/R547 6992.774 4561.411 221.0 270 45.0 118.90 4333/94/R569 6992.774 4561.411 221.0 270 60.0 120.70 4333/94/R583 6992.798 4561.361 221.5 270 45 57.80 4333/94/R548 6992.798 4561.396 221.0 270 51.1 79.60 4333/95/R593 6992.800 4561.584 230.0 270 45.4 94.90 4333/94/R531 6992.850 4561.385 220.8 270 45 126.80 4333/94/R584 6992.897 4561.255 222.0 270 45 58.50 4333/94/R570 6992.899 4561.392 226.2 270 47.4 132.35 4333/95/R594 6992.900 4561.807 221.3 270 45.7 91.10 4333/94/R545 6992.950 4561.304 226.9 270 43.9 59.00 4333/94/R578 6992.956 4561.324 227.6 90 5.70 4333/95/R589 6992.949 4561.342 219.5 270 46.6 42.30 4333/94/R546 6992.949 4561.356 226.0 270 45.2 81.10 4333/94/R572 6992.949 4561.275 228.3 90 8.40 4333/94/R577 6992.992 4561.336 230.0 90 8.80 4333/94/R544 6993.000 4561.374 228.7 270 45.4 100.80 4333/94/R571 6993.001 4561.343 224.3 90 9.80 4333/95/R590 6993.048 4561.364 227.0 270 45.2 104.70 Kuivisto W : 4333/94/R565 6992.801 4560.666 220.2 270 46.5 78.50 4333/93/R400 6992.898 4560.612 219.6 270 45 42.25 4333/94/R532 6992.898 4560.667 220.4 270 47.6 121.40
4333/94/R580 6992.997 4560.757 222.8 90 9.80 4333/93/R398 6993.008 4560.535 219.6 090 45 46.00 4333/93/R399 6993.0070 4560.482 217.6 270 45 39.70 4333/94/R533 6993.008 4560.627 220.4 270 47.1 120.20 4333/94/R566 6993.098 4560.596 220.3 270 45.1 101.60 4333/94/R579 6993.195 4560.805 90 10.90 Drill holes in Kuivista - Pihlajavaara area 4333/94/R585 6993.697 4560.355 224.9 270 45 53.20 4333/94/R586 6994.097 4560.026 231.3 270 45 71.60 4333/94/R587 6994.397 4560.036 231.5 270 45 64.10 4333/94/R588 6995.887 4559.732 239.3 270 45 53.00 Kivi puro: 4333/94/R495 6994.995 4560.997 220.2 270 45.5 101.60 4333/94/R496 6994.996 4561.065 216.9 270 45.2 133.30 4333/94/R497 6994.994 4561.136 214.2 270 45.7 130.50 4333/94/R498 6994.994 4561.215 208.2 270 45.2 132.70 4333/94/R489 6995.745 4560.940 196.7 270 45 55.10 4333/94/R490 6995.744 4560.911 196.5 270 45 33.70 4333/94/R491 6995.744 4560.889 196.4 270 44.9 121.30 4333/94/R492 6995.744 4560.795 196.2 270 45.2 120.30 4333/94/R493 6995.744 4560.725 198.4 270 45.8 120.30 4333/94/R494 6995.744 4560.655 199.2 270 43.6 122.40 Valkeasuo: 4333/94/R563 6996.993 4559.565 202.3 090 46.0 152.30 4333/94/R564 6996.992 4559.744 214.6 090 45.1 82.90 4333/94/R562 6997.143 4559.597 201.3 090 45 108.20 4333/94/R561 6997.253 4559.597 201.1 090 45.5 131.90 4333/94/R543 6997.343 4559.577 194.9 270 46.8 148.00 4333/94/R534 6997.443 4559.640 195.9 270 47.8 106.60 4333/94/R535 6997.443 4559.559 193.1 270 46.1 157.30 4333/94/R462 6997.543 4559.599 193.0 090 45 60.40 4333/92/R345 6997.543 4559.708 196.3 270 45 149.40 4333/94/R463 6997.593 4559.599 192.1 090 45 47.50 4333/94/R464 6997.593 4559.629 194.4 090 45 59.50 4333/94/R536 6997.643 4559.629 193.0 270 45.9 110.20 4333/94/R537 6997.644 4559.549 191.2 270 46.0 145.00 4333/94/R538 6997.743 4559.560 190.8 270 45.7 156.00 4333/92/R347 6997.794 4559.459 191.5 270 45 150.70 4333/92/R346 6997.792 4559.664 194.0 270 45 153.90 4333/94/R539 6997.893 4559.590 191.6 270 47.0 148.80 4333/92/R348 6998.094 4559.336 190.6 270 45 153.00 4333/94/R541 6998.394 4559.248 188.8 4333/94/R542 6998.394 4559.184 188.6 270 47.7 140.20 4333/94/R540 6998.495 4559.211 188.9 270 45.9 156.90
Iso-Kivijärvi: 4333/94/R558 6998.392 4559.813 192.0 090 45.3 170.00 4333/94/R557 6998.642 4559.713 187.5 090 45.7 150.00 4333/94/R556 6998.694 4559.712 183.6 090 45.4 70.00 4333/93/R461 6998.703 4559.731 183.1 045 45 62.50