1 KATSE ETEENPÄIN: KORKEAKOULUTUKSEN MUUTOSTRENDEJÄ 27.1.2016 Koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä, Oulun yliopisto Professori (yhdyskuntasuunnittelu), TkT (Arkkit. SAFA)
KORKEAKOULUTUKSEN LAAJENEVA TEHTÄVÄKENTTÄ Korkeakoulutuksen perinteiset yhteiskunnalliset tehtävät liittyvät kulttuurin ja yhteiskunnan uudentamiseen ja uudistamiseen, yksilöiden pätevöittämiseen, työvoiman kasvattamiseen ja sosialisaatioon, inhimillisen pääoman kasvattamiseen sekä uuden tiedon ja teknologian luomiseen. Näiden tehtävien rinnalle 2000-luvulla tullut kansantalouden, yrittäjyyden ja innovatiivisuuden tukeminen. Pekkola, E., Kivistö, J. & Nokkala, T. Korkeakoulupolitiikka, teoksessa: Pekkola, E., Kivistö, J. & Kohtamäki, V. (2014), Korkeakouluhallinto, Gaudeamus, Tallinna.
1) KORKEAKOULUTUS KILPAILUKYVYN TAKAAJANA Erilaiset politiikkalinjaukset kytkevätkin korkeakoulujärjestelmän osaksi tietotaloutta ja kansallisen kilpailukyvyn kehittämistä, ja korkeakoulutuksen liittymäpinnat työllisyys-, innovaatio-, kauppa- ja teollisuuspolitiikkaan ovat tiivistyneet. Muutokset korostavat aiempaa enemmän korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhteyksiä. Korkeakouluilta odotetaan vastauksia ja uusia avauksia yhteiskunnallisten ja taloudellisten ongelmien ratkaisemiseen Tulevaisuudessa korkeakoulutuksen linjauksia ei ole enää mahdollista määritellä sisäisten toimijoiden sopimuksena, vaan intressiryhmien vaikutus kasvaa. Tietoa ja osaamista välitetään uudenlaisten vuorovaikutuksen muotojen kautta, jolloin rajapintaan sijoittuvien toimintojen (esim. elinikäinen oppiminen, etäopetus, täydennyskoulutus ja palveluinnovaatiot) merkitys lisääntyy. Ks. esim. Lappalainen, P.; Markkula, M. & Kune, H. (toim.) (2015) Orchestrating Regional Innovation Ecosystems. Aalto University, Laurea University of Applied Sciences & Built Environment Innovations RYM Ltd., Otava.
2) RAHOITUSPOHJAN MONIPUOLISTUMINEN Korkeakoulutuksen rahoittajiksi voidaan määritellä: 1) Julkinen sektori 2) opiskelijat ja heidän vanhempansa 3) yritykset 4) kolmannen sektorin toimijat Korkeakoulutuksen rahoituspohja on monipuolistunut 2000-luvulla, ja suomalaisessa korkeakoulutusjärjestelmässä erityisesti yritysrahoituksen ja kv-rahoituksen rooli on kasvanut. Rahoituspohjan monipuolistuminen ja kansainvälistyminen tarkoittaa sitä, että koulutuksen laatua koskevien arviointien ja auditointien merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Kivistö, J. (toim.) (2009) Kuka maksaa ja miten? Näkökulmia korkeakoulutuksen maksullisuuteen. Tampere. Tampere University Press Clayes-Kulik, A.-L. & Estermann, T. (2015) Performance Based Funding of Universities in Europe. European University Association, http://www.eua.be/libraries/publications_homepage_list/define_thematic_report PBF_final _version.sflb.ashx
3) GLOBALISOITUVAT KOULUTUSMARKKINAT Bolognan prosessin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä vähintään 20%:lla valmistuneista on kokemusta opinto- tai harjoittelujaksosta ulkomailla Tämä on kuitenkin vasta alkua Korkeakoulutus on globalisoitunut ja samalla sen markkinat ovat laajentuneet: vuonna 2011 4,3 miljoonaa nuorta suoritti tutkintonsa oman maansa ulkopuolella (OECD 2013); ennusteen mukaan vuonna 2025 tämä luku on 7,2 miljoonaa (Global Student Mobility 2025) Taustalla on korkeakoulutuksen kaupallistuminen, mikä on toistaiseksi suosinut englanninkielisiä maita, esim. Iso-Britannia v.2000 11% -> v.2011 13% Eniten opiskelijoita oman maan ulkopuolelle lähtee Kiinasta, Intiasta, Saksasta, Ranskasta ja Koreasta. OECD-maissa on eniten kiinalaisia opiskelijoita: Kiinassa on 100 miljoonaa korkeakouluikäistä nuorta, mutta opiskelupaikkoja on noin 20 miljoonaa Tämä kehitys tukee erilaisten rankinglistojen syntyä -> kun hankitaan kallis koulutus, halutaan olla varmoja sen laadusta OECD (2013) Education at a Glance 2013: OECD Indicators. Paris, OECD.
MYÖS KOULUTUS VOI LIIKKUA Myös rajat ylittävän koulutuksen (cross-border education / transnational education) merkitys ja markkinat voimakkaassa kasvussa Suurimpia rajat ylittävän koulutuksen viejiä ovat Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Australia ja tuojia Singapore, Malesia, Hong Kong, Kiina Malesian hallituksen strategiana on hankkia osa koulutuksesta rajat ylittävänä koulutustuontina; maassa toimii useita satoja yksityisiä korkeakouluja sekä ulkomaisten korkeakoulujen sivukampuksia (OECD & The World Bank 2007) Voidaankin erottaa neljä erilaista korkeakoulutuksen kansainvälistymisstrategiaa: 1) vastavuoroisen ymmärryksen strategia (esim. liikkuvuus, ymmärrys) 2) huippulaatuun ja lahjakkuuksista kilpailemiseen perustuva strategia (opiskelija- ja henkilökuntarekrytointi, englanninkieliset koulutusohjelmat) 3) korkeakoulutusta tulonlähteenä korostava strategia (koulutus vientituotteena, ulkomaiset sivukampukset) 4) koulutuskapasiteetin luomista koskeva strategia (kehittyvät maat perustavat yhteisohjelmia jne. kehittyneiden maiden kanssa) Stephan Vincent-Lancrin (2009) Cross-border Higher Education: trends and Perspectives. Teoksessa Higher Education to 2030. Volume 2, Globalisation. Paris, OECD, 63-88.
4) KOULUTUS KOKEMUSHYÖDYKKEENÄ Markkinaehtoistumisen myötä yksityisen hyödykkeen ominaisuudet korostuvat tutkimuksessa ja koulutuksessa nykyistä enemmän Korkeakoulujen tuotantotoiminta ei ole lähtökohtaisestikaan mahdollista ilman opiskelijoita Opiskelijoiden motivaatio ja valinnat vaikuttavat tuotoksen muodostumiseen, johon toki korkeakoulut voivat vaikuttaa koulutustarjonnan sekä koulutuksen toteutuksen avulla Koska koulutuspalvelu tuotetaan ja kulutetaan (osin) samanaikaisesti, se on luonteeltaan kokemushyödykkeen (experience good), jonka todellisesta laadusta saadaan käsitys usein vasta myöhemmin esimerkiksi alumnien työllistymisen ja urakehityksen kautta (Canton&Venniker 2001) Koulutuksen luonne kokemushyödykkeenä alleviivaa sitä, että meidän tulisi tuntea paremmin sekä hakijoiden, opiskelijoiden että valmistuneiden tilanne Opiskelijat ovat myös pitkälti hyödyntämätön resurssi koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja jopa kehittämisessä Education for students -> with students -> by students
8 POHDITTAVAA 1/2 Mitä mahdollisuuksia ja lisäarvoa digitalisaation avulla opiskelijakokemuksen huomiointiin, työelämäyhteistyöhön, rahoittajarajapinnan hallintaan, oppimisen tukeen sekä monitoimijaiseen tai ylirajalliseen koulutukseen? Vaikka työkalut mahdollistavat esim. räätälöidyt palvelut (vrt. nettikauppa, joka suosittelee aiempien ostosten perusteella toisia tuotteita) tai 24/7 toiminnan, olemmeko siihen valmiita? Mikä on eettisesti hyväksyttävää? http://www.theguardian.com/education/2016/jan/19/big-brotheruniversities-data-higher-education-students
9 POHDITTAVAA 2/2 Mitä verkko-opetuksen skaalautuvuus tarkoittaa korkeakoulutuksen tuottamisen osalta? Korkeakoulut ovat olleet hitaita muuttumaan, mutta koulutuksen digitalisaation ja globalisaation myötä: audience is changing, time frame is changing (24/7), geography is changing -> case: 24/7 student helpdesk, toteutus alihankkijan avulla, koska omana toteutuksena palvelutaso oli liian matala muuttuneeseen tarpeeseen nähden Tärkeää: urapolkuajattelu ja opintojen ohjaus / henkilökohtainen tuki, jotta perinteinen tutkintotavoitteinen koulutus säilyttää vetovoimansa uusien vain virtuaalikoulutusta tarjoavien kaupallisten verkkoyliopistojen rinnalla 28.1.2016