Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä

Transkriptio

1 Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Riina Vuorento ja Birgitta Vuorinen Korkeakoulujen kansainväliset kevätpäivät Levi,

2 Suomi maailman kolmanneksi kilpailukykyisin maa (World Economic Forum 2012) Suomen vahvuuksia terveys koulutusmahdollisuudet tiede ja turvallisuus Parantaakseen sijoitustaan Suomen tulisi hyödyntää uutta teknologiaa tehokkaammin hillitä inflaatiota pyrkiä parantamaan heikkeneviä kokonaistaloudellisia näkymiä

3 Hallitusohjelma ja korkeakoulutuksen tavoitteet Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen Julkisen talouden vakauttaminen Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen Vuonna 2020 suomalainen korkeakoulujärjestelmä on nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi ja tehokkaampi Laatua vahvoilla korkeakouluyksiköillä ja korkeakoulujen välisellä yhteistyöllä Laadukkaasta korkeakoulutuksesta nopeammin työelämään Laadukkaalla tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta Kansainvälistyminen laadun turvaajana Korkeakouluyhteisön kehittäminen Korkeakoulujen tehtävien, profiilien ja painopisteiden kirkastaminen Kehittämistavoitteista sopiminen Rahoituksen uudistaminen

4 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 134. Suomi ottaa aktiivisen roolin eurooppalaisen koulutus- ja tutkimusalueen rakentamisessa. Korkeakoulutus- ja tutkimussektorin yhteistyötä ja läsnäoloa lisätään nousevissa talouksissa, erityisesti Kiinassa ja Venäjällä. Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset hyödyntävät kansainvälisessä yhteistyössä FinNode -yhteistyötä ja muita yhteistyörakenteita yhteistyössä yritysten kanssa. Korkeakoulut panostavat kohdemaiden kielten ja kulttuurin opetuksen ja tutkimuksen vahvistamiseen yhteistyön edellytysten luomiseksi Korkeakoulut kaksinkertaistavat EU:lta saatavan tutkimusrahoituksen määrän hyödyntämällä kaikkia eurooppalaisia rahoitusinstrumentteja täysimääräisesti. Eurooppalaisia rahoitusinstrumentteja hyödynnetään myös tutkimusinfrastruktuurien kehittämisessä ja rakenteellisessa uudistamisessa. Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta kytketään entistä vahvemmin eurooppalaiseen tutkimusyhteistyöhön yhteisten tutkimusohjelmien ja ohjelmasuunnittelun kautta.

5 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 136.Suomalaiset korkeakoulut rakentavat strategisia painopisteitään tukevia kansainvälisiä liittoutumia. Näiden liittoutumien puitteissa kehitetään yhteistä koulutustarjontaa, mukaan lukien kaksois- ja yhteistutkinnot sekä tiivistetään tutkimusyhteistyötä Korkeakoulut sisällyttävät kaikkiin tutkintoihin kansainvälistymistä tukevia sisältöjä. Opiskelija-, opettaja- ja henkilökuntaliikkuvuutta lisätään hyödyntämällä aiempaa paremmin uusiutuvia EU:n liikkuvuusohjelmia. Korkeakoulut edistävät opiskelijoidensa ja henkilökuntansa tasavertaisia kansainvälistymismahdollisuuksia kaikilla koulutusaloilla yhteistyössä CIMOn kanssa Edistetään ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille kehittämälle heille suunnattua kotimaisten kielten opetusta Edistetään koulutusvientiä. Lukukausimaksukokeilu EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille arvioidaan. Arvioinnissa seurataan kokeilun vaikutuksia korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen ja vetovoimaan sekä vieraskielisen korkeakoulutuksen laatuun.

6 Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia Aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö, ml. määrälliset liikkuvuustavoitteet Korkeakoulutuksen laadun ja vetovoiman lisääminen Osaamisen vienti Monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen, erityisesti Suomessa olevan maahanmuuttajaväestön osaamistason merkittävä nostaminen Globaali vastuu

7

8

9

10

11 Aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö Korkeakoulujen raportoinnin mukaan keskeistä: Strategiset kumppanuudet pitkäkestoisuus, syvyys, monimuotoisuus, laatu Kansainvälisyyden valtavirtaistaminen henkilökunta, opiskelijat, toiminnot Yhteydet ja vaikutus ympäröivään alueeseen Korkeakoulujen raportoinnissa erityisesti: - kv-strategiat tai kv-painotukset, maapainotukset

12 Aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö TARGET: By 2015, the number of non-finnish teachers, researchers and degree students has risen considerably and higher education institutions will have become genuinely international study and work communities TARGET Amount of degree students: Universities: Polytechnics: Universities: Polytechnics: Universities: Polytechnics: Universities: Polytechnics: Student mobility/ over 3 months U: P: U: P: U: P: U: P: Mobility of staff/ mean, average U: 0,18 P: 0,88 U: 0,36 P: 0,94 U: 0,36 P: 0,98 U: 0,42 P: 1,09

13 Yliopistojen rahoitusmalli vuodesta 2013 alkaen

14 Polytechnics core funding from 2014 (draft)

15 Korkeakoulutuksen laadun ja vetovoiman lisääminen KKA: kansainvälisten ohjelmien arviointi, suosituksia mm. Kansainvälisten koulutusohjelmien koon tarkastelu myös taloudellisesta näkökulmasta. Alumnien seuranta systemaattisemmaksi sekä korkeakoulutasolla että kansallisesti (ml. alumnikyselyt). Kansainvälisten koulutusohjelmien opettajien ja tukipalveluhenkilökunnan välisen yhteistyön vahvistaminen Palkitsemisjärjestelmien kehittäminen Opiskelijapalvelujen kehittäminen Sisäisistä ja ulkoisista sidosryhmistä muodostuvien laatutyöryhmien sekä työelämän edustajien hyödyntäminen kansainvälisten koulutusohjelmien kehittämisessä. Erilaisten oppimistyylien ja -kulttuurien tiedostaminen sekä opiskelijoiden monikulttuurisuuteen liittyvien valmiuksien tukeminen

16 Korkeakoulutuksen laadun ja vetovoiman lisääminen Läpinäkyvyyden lisääminen: U-Map Kansainvälisten opiskelijoille suunnattujen palvelujen parantaminen Alumnitoiminta Promoaminen, esim.

17 Kansainvälistymisen suuntia; BRICS -maat Lähde: Wikipedia

18 Osaamisen vienti Maailmanlaajuinen tavoite: osaamisen tason ja kilpailukyvyn kasvattaminen => korkeakoulutuksen kysyntä ylittää tarjonnan => kasvavat ja kansainvälistyvät koulutusmarkkinat Rajat ylittävän koulutuksen hotspotit, joissa korkeakoulutukselle kysyntää ja markkinat avoimia ulkomaisille toimijoille Esim. Times Higher Education (helmikuu 2013) listaa Hong Kongin, Malesian, Singaporen ja Arabiemiraatit kiinnostavina; UKkorkeakoulututkintoa opiskelee ulkomailla opiskelijaa, ulkomaalaista opiskelijaa UK:ssä Koulutusvientistrategia 2010 : Tavoitteena on, että Suomi on yksi maailman johtavista koulutukseen ja koulutusjärjestelmänlaatuun perustuvista talouksista, ja että koulutuksen osuus Suomen kokonaisviennistä kasvaa merkittävästi vuoteen 2015 mennessä.

19 Mitä koulutusvienti on? Osaamisen vienti/koulutusvienti Osa maailmanlaajuista palvelukauppaa, kasvavat ja kilpaillut markkinat Koulutuksen ja koulutusosaamisen vientiä, koulutukseen liittyvää vientiä, palveluja, tuotteita Missä koulutusvientiä tehdään? Suomessa Ulkomailla Ketkä vievät koulutusta ja osaamista? Oppilaitokset, korkeakoulut, muut koulutusta tarjoavat organisaatiot, yritykset Saako koulutusvienti viennin tukea? Koulutusvientistrategia, VN:n periaatepäätös TEM, UM, OKM: Future Learning Finland hanke (verkottumiseen, markkinaseurantaan, markkinointiin sekä tuote- ja palvelukehitykseen liittyviä palveluja). Korkeakoulutusta ja tutkimusta koskevan tiedon saatavuuden parantaminen (OKM, OPH, CIMO, SA, Korkeakoulut) Viranomaisyhteistyö

20 Koulutusviennin haasteita korkeakoulutuksen näkökulmasta Uusi vientisektori, vanha toimintakulttuuri. Uusi vientisektori, vanhat tukimuodot Koulutusvientiin osoitetut rajalliset resurssit. Vähäinen kokemus koulutusosaamisen tuotteistamisesta ja siihen liittyvästä liiketaloudellisesta toiminnasta. Heikko markkinatuntemus, ei tietoa siitä, kuinka kilpailluille markkinoille ollaan kulloinkin menossa. Ei strateginen valinta korkeakoululle. Keskeisten toimijoiden kuten korkeakoulujen ja oppilaitosten pieni koko. Suomalaisten koulutusvientitoimijoiden välinen vähäinen yhteistyö, keskinäinen kilpailu. Suuri kulttuurinen muutos, vaikea tehdä eroa kansainvälisen yhteistyön ja koulutusviennin välillä.

21 Monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen Maahanmuuttajien ammattikorkeakouluihin valmistava koulutus Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus, luonnos hallituksen esitykseksi lausunnoilla Koulutuksen tasa-arvo-ohjelma Yhteiskuntatakuu, koulutustakuu Maahanmuuton tulevaisuus 2020-strategan päivitys Osallisena Suomessa hanke päättyy 2013, seuranta Valtion kotouttamisohjelma Pääkaupunkiseudun aiesopimus Maahanmuuttajaopettajiin kohdistuvat erityistoimet

22 Globaali vastuu Suomalaiset korkeakoulut käyttävät tutkimustaan ja asiantuntemustaan globaalien ongelmien ratkaisemiseen ja kehitysmaiden oman osaamisen vahvistamiseen. Korkeakoulujen toiminta rakentuu eettisesti kestävälle pohjalle ja tukee opiskelijoiden valmiuksia toimia globaalissa ympäristössä ja ymmärtää oman toiminnan globaaleja vaikutuksia.