MUSEOVIRASTO KOHTEEN NUMERO 106 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO

MUSEOVIRASTO KOHTEEN NUMERO 106 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä-Suomen lääni 2. Kunta Leppävirta 3. Kohde LEHTOLA 4. Kylä / Rekisterinumero 420-411-0034-0001-T 5. Kaup.osa / Kortteli / Tontti 6. Kohdetyyppi Koulu 7. Peruskartta / Koordinaatit 324111 / P 6938100, I 3521980 8. Osoite Palokankaantie 58, 79140 KOTALAHTI 9. Omistaja ja omistajan osoite Kotalahden Erämiehet r.y. 79100 LEPPÄVIRTA 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus 1 2 3 4 Nykyinen käyttö Kokoontumishuone Varasto Sauna Kota Alkuperäinen käyttö Koulu Huussi / Liiteri Sauna Kota Rakennusaika 1927 1920-loppu Suunnittelija Kerrosluku 1 ½ 1 1 Perusta Hakattu luonnonkivi Nurkkakivet Betoni Runko Hirsi Hirsi / Tolppa Tolppa Kattomuoto Satula Satula Satula Kate Pelti Pelti Tiili Vuoraus Pystyrimalauta Hirsi / pystyrimalauta Pystyrimalauta Ulkovärit; Seinät Listat Ikkunat Katto Perustus Punainen Valkoinen Valkoinen Maalaamaton Punainen Valkoinen Valkoinen Maalaamaton Punainen Valkoinen Valkoinen Punainen Kunto Hyvä Kohtalainen Hyvä ei tarkasteltu Erityispiirteet

11. RAKENNUSHISTORIA Kotalahden Palokankaan koulupiiri on perustettu 1920 ja lakkautettu 1978. Palokankaan koulu on rakennettu 1927 ja koulutoiminta siinä alkanut 1928 kevätlukukaudella. Koulutoiminta on päättynyt 1978 ja kunta on myynyt rakennukset Kotalahden Erämiehet r.y:lle 1980. Nykyisin rakennuksessa on pääasiassa Erämiesten toimintoja. Pohjoispäädyssä olevassa entisessä opettajan asunnossa asutaan. Toisen kerroksen asuintilat ovat tyhjillään, ns. alkuperäisessä asussa. Ullakkotila toimii osittain varastotilana. Sisätiloja on korjattu nykyisen omistajan toimesta mm. sähkötyöt on uudistettu ja keittiötila uusittu kokonaan vuonna 2003-04. Osa rakennuksen alkuperäisistä puu-uuneista on lämmityskiellossa. Voimistelusalissa edelleen peltipintainen pönttöuuni ja alkuperäiset puolapuut. Luokkahuoneen seinät avattu hirsipinnalle. Rakennus on ollut valmistuessaan hirsipinnalla ja nykyinen pystyrimalaudoitus on tehty 1930-luvulla. Ikkunat osittain alkuperäiset, kuistin kaiderakenteita muutettu alkuperäisestä. Vesikate uusittu rivipeltikatoksi (vielä maalaamaton). Rakennus on ryhdikäs. Piharakennuksessa pohjoispäädyn hirsirakenteisessa osassa erillisellä sisäänkäynnillä varustettu tila. Huussit edelleenkin alkuperäisessä asussaan. Eteläpääähän on tehty suurikokoinen liukuovi hirvihuonetta varten. Rakennuksen katto on taipunut perustusten antaessa periksi, katto vaikuttaa ehjältä (alla päre). Saunarakennus on edelleen käytössä ja vaikuttaa hyväkuntoiselta. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Palokankaantie erkanee valtatie 5:tä ja on hiekkapintainen ns. kylätie jota puusto reunustaa. Koulurakennus on tien läheisyydessä. Piha-alue nurmettunut sorapiha, avoin, siisti ja hoidettu. Muusta pihapiirin rakennuskannasta poikkeava kotarakennus on vanhan kaivon vieressä. Koulurakennuksen eteläpuolen pihalla on toiminut kenttäsirkkeli, jonka aikaisia jäänteitä on pihalla. Pihapiirissä on ollut aikaisemmin koulun suuntainen hirsirakenteinen piharakennus joka on purettu. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET Yhdistys omistaa rakennukset. Rakennusten alkuperäinen ilme ja luonne on säilynyt kohtalaisen hyvin nykyisissä korjauksissa ja muutoksissa. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Paikallishistoriallisesti merkittävä vanha koulurakennus jolla myös rakennushistoriallista merkitystä vielä säilyneiden sisätilojenkin osalta. 15. Rakennushistoriallinen x 16. Historiallinen 17. Maisemallinen x 18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS Liite 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA Sisätilojen korjauksissa on pyritty säilyttämään mahdollisimman paljon alkuperäisiä ovia, listoituksia, valaisimia, sisäkattoja ja muita pintoja sekä varusteita. 20. VALOKUVAT Liite 21. LÄHTEET Kotalahti ajan virrassa, Jouko Kokkonen, Prismaprint 2002 22. LIITTEET 23. SUULLISTA TIETOA ANTANEET 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, PÄIVÄYS 11.11.2005 Savolainen Arto

106 - LEHTOLA Liite Valokuvat

106 - LEHTOLA Liite Piirros

MUSEOVIRASTO KOHTEEN NUMERO 108 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä-Suomen lääni 2. Kunta Leppävirta 3. Kohde KOTALAHDEN MAAMIESSEURANTALO 4. Kylä / Rekisterinumero Kotalahti Rno (31:15) uusi rekisterinumero 31-29 5. Kaup.osa / Kortteli / Tontti (31-6) jossa rakennus sijaitsee 6. Kohdetyyppi 7. Peruskartta / Tilastoalue 8. Osoite 79140 Kotalahti 9. Omistaja ja omistajan osoite Kotalahden mms. 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus 1 Nykyinen käyttö Alkuperäinen käyttö Seurantalo seurantalo Rakennusaika 1922 Suunnittelija Kerrosluku 1 Perusta Runko Kattomuoto Kate Nurkkakivi Hirsi satula Pelti Vuoraus Ulkovärit; Seinät Listat Ikkunat Katto Perustus Kunto Hyvä Erityispiirteet

11. RAKENNUSHISTORIA Kotalahden maamiesseura on perustettu 10.11.1907 ja nuorisoseura 14.12.1919, jotka tekivät päätöksen talon rakentamisesta 1921 ja seurantalo valmistui seuraavana vuonna 1922. Taloa on korjattu 1953, 1976 ja 1990-luvulla. Sisältä muutokset ovat pieniä. Ulkopuolelta näkyvin muutos on ollut sisäänkäynnin eli kuistin uusiminen, jolloin sisäänkäynti on muuttunut suoraan eteen, kun ennen se oli kuistin sivuilta. Talon yhteisomistus on muuttunut siten, että nykyisin talon omistaa yksin maamiesseura. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Kotalahden mms:n talo on nykyisin metsän ympäröimä, koska lähellä olevat pellot on metsitetty. Talo näkyy Suonenjoen tielle. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET Tulee säilymään. 14. LUETTELOINTIPERUSTE 15. Rakennushistoriallinen X 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen 18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA 20. VALOKUVAT 21. LÄHTEET Leppävirran historia. Ismo Koposen inventointi. 22. LIITTEET 23. SUULLISTA TIETOA ANTANEET 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, PÄIVÄYS 22.4.1993 Jouko Laitinen

MUSEOVIRASTO KOHTEEN NUMERO 110 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä-Suomen lääni 2. Kunta Leppävirta 3. Kohde AHOLA (entinen Kotalahden työväentalo) 4. Kylä / Rekisterinumero Kotalahti Rno 30:43 5. Kaup.osa / Kortteli / Tontti 6. Kohdetyyppi 7. Peruskartta / Tilastoalue 8. Osoite 79140 Kotalahti 9. Omistaja ja omistajan osoite Jouko Suvinen (v. 1993) 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus 1 Nykyinen käyttö Alkuperäinen käyttö Asuinrakennus Työväentalo Rakennusaika 1911 Suunnittelija Kerrosluku 1 Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus Kivi Hirsi satula Pelti Peiterima Ulkovärit; Seinät Listat Ikkunat Katto Perustus Kunto Kunto Erityispiirteet

11. RAKENNUSHISTORIA Kotalahden työväenyhdistys on perustettu 14.10.1906 ja oma työväentalo on valmistunut vuonna 1911 Olli Toivaselta vuokratulle tontille. Perimätiedon mukaan talo on valmistunut aikoinaan kolmessa osassa. Yhdistys myi talon vuonna 1962 Suvisille. Talosta purettiin osa vuonna 1976 ja siihen teki rakennusmestari Seppo Mönkkönen korjauspiirustukset, jonka pohjalta tehtiin sisätilojen muutostyöt vuonna 1987. Nykyisten asuinhuoneiden paikalla oli ollut aikoinaan keittiö, buffetti ja narikka. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Ent. Kotalahden työväentalo sijaitsee Suonenjoen tien varressa ja on metsän ympäröimä. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET Tulee säilymään. 14. LUETTELOINTIPERUSTE 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen 18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA 20. VALOKUVAT 21. LÄHTEET Leppävirran historia 22. LIITTEET 23. SUULLISTA TIETOA ANTANEET 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, PÄIVÄYS Jouko Suvinen 22.4.1993 Jouko Laitinen

MUSEOVIRASTO KOHTEEN NUMERO 112 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä-Suomen lääni 2. Kunta Leppävirta 3. Kohde SIKALANHARJU 4. Kylä / Rekisterinumero Kotalahti 4:2 5. Kaup.osa / Kortteli / Tontti 6. Kohdetyyppi 7. Peruskartta / Tilastoalue 8. Osoite 9. Omistaja ja omistajan osoite Pauli Nyyssönen 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus 1 2 3 4 5 Nykyinen käyttö Asuinrakennus Aitta Varasto Navetta Varasto Alkuperäinen käyttö Asuinrakennus Aitta Riihi Navetta Sauna Rakennusaika 1880 1800-luku 1800-luku 1979 - Suunnittelija - - - Maatalouskeskus - Kerrosluku 1 1 1 1+1 11 Perusta Kivi Kivi, nurkkakivi Kivi Betoni Kivi Runko Hirsi Hirsi, lauta Hirsi Tiili, lauta Hirsi Kattomuoto Satula Satula Satula Satula Satula Kate Huopa Pelti Pelti Pelti Huopa Vuoraus Lomalauta Peiterima Lomalauta Lomalauta Peiterima Ulkovärit; Seinät Listat Ikkunat Katto Perustus Keltainen Valkea Valkea Punainen Maalaamaton Punainen Valkea Valkea Punainen Kunto Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Kohtalainen Erityispiirteet

11. RAKENNUSHISTORIA Sikalanharju on ollut saman suvun omistuksessa vuodesta 1721, jolloin isännäksi tuli Juho Kauhanen. Vuonna 1916 isännäksi tuli alun perin kotivävyksi tullut Kustaa Nyyssönen, jonka jälkeen tilan omistajina ovat olleet Nyyssöset. Nykyinen isäntä Pauli Nyyssönen tuli omistajaksi vuonna 1977. Tilan päärakennus on rakennettu 1880, vuosiluku on kaiverrettu rakennuksen hirsiin. Rakennuksen pohjakaava on säilynyt melko hyvin alkuperäisessä asussaan. Rakennuksessa on suuri tupa, kamareita, entinen keittiö sekä sali. Sisäänkäyntejä rakennuksessa on kaksi. Taloon tehtiin keskuslämmitys 1950-luvulla. Nykyinen valkovuoraus ja ikkunat ovat vuodelta 1986, jolloin talossa tehtiin peruskorjaus. Pihapiirissä sijaitseva aitta ja kauempana sijaitseva riihi ovat 1800-luvulta. Aitan vieressä on myös vanha sauna, jonka rakennusvuodesta ei ole tietoa. Talon pohjoispuolella on 1979 valmistunut navettarakennus. Ylempänä rinteellä on sijainnut aikoinaan myös paja ja nykyisin sen paikalla tai läheisyydessä on kaksi liiterirakennusta, jotka ovat lähinnä konevarastoja ja muita varastoja. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Sikalanharju sijaitsee niin kuin nimikin kertoo rinteessä, joka rajoittuu järveen. Rakennuksen ympärillä on peltoaukeat ja mäen päällä alkaa metsä. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET Rakennukset ovat hyväkuntoiset ja niistä on pidetty huolta eli ne tulevat säilymään 14. LUETTELOINTIPERUSTE Sikalanharju edustaa hyvin säilynyttä maatilarakennuskokonaisuutta, joka on 1880-luvulta. 15. Rakennushistoriallinen X 16. Historiallinen 17. Maisemallinen X 18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA 20. VALOKUVAT 21. LÄHTEET 22. LIITTEET 23. SUULLISTA TIETOA ANTANEET 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, PÄIVÄYS Pauli ja Marja Nyyssönen 26.3.1993 Jouko Laitinen

MUSEOVIRASTO KOHTEEN NUMERO 114 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä-Suomen lääni 2. Kunta Leppävirta 3. Kohde KOTALAHDEN KAIVOS (Pihkovansyvä) 4. Kylä / Rekisterinumero 420-411-0037-tontit; 0105, 0118, 0134, 0140, 0142, 0144, 0145, 0169 (tontit 120 ja163 yksityisomistuksessa) 5. Kaup.osa / Kortteli / Tontti Kotalahti 24-6. Kohdetyyppi Kaivos 7. Peruskartta / Koordinaatit 324112 A 8. Osoite 71470 ORAVIKOSKI 9. Omistaja ja omistajan osoite Leppävirran Oravikoski Oy, Puuntaitajat Oy, Oravikosken Konepaja Oy, Ville-Veikko Antikainen, Raakel ja Ilpo Sormunen 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus 1 2 3 4 Nykyinen käyttö Tyhjä Varasto / työtila Konepaja Varasto / työtila Alkuperäinen käyttö Kaivostornit Kaivostupa Rikastamo Voima-asema Rakennusaika 1958 1958 1959 1958 Suunnittelija Arkk.tsto Blomstedt&Lampèn Ins.tsto T.O. Pöysälä Kerrosluku Korkeus 77 ja 47 m 2 (+ kellaritilat) 1 1 Perusta Betoni Betoni Betoni Betoni Runko Betoni Betoni Betoni Betoni Kattomuoto Tasa Pulpetti Satula Satula Kate Kupari Huopa Huopa Huopa Vuoraus Betoni Pystylauta Pystylauta Pystylauta / rappaus Ulkovärit; Seinät Listat Ikkunat Katto Perustus T-ruskea Valkoinen Musta Maalaamaton T-ruskea Valkoinen Musta Maalaamaton V-keltainen Valkoinen Musta Maalamaton Kunto Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Erityispiirteet Puurakenteissa karbolitervaus ja osassa rakennuksia lasitiili-ikkunanauhat

Rakennus 5 6 7 8 Nykyinen käyttö Konepaja Varasto Liiketila/varasto Varasto / työtila Alkuperäinen käyttö Korjaamo Varasto Varasto Autotalli Rakennusaika 1958 1960-luku 1970-luku 1967 ja 1968 Suunnittelija Kerrosluku 1 1 1 1 Perusta Betoni Betoni Betoni Betoni Runko Betoni Puukannattajat Betoni / tolppa Betoni Kattomuoto Satula Satula Satula Satula Kate Huopa Pelti Huopa Huopa Vuoraus Rappaus Pystylauta Pelti / pystylauta Rappaus Ulkovärit; Seinät Listat Ikkunat Katto Perustus Maalaamaton Valkoinen Musta T-ruskea Maalaamaton Valk./ruskea Ruskea Musta Vaalea Valkoinen Musta Kunto Hyvä Kohtalainen Hyvä Hyvä Erityispiirteet Rakennus 9 10 11 Vehkan torni Nykyinen käyttö Asuin- ja varasto Varasto Tyhjä Alkuperäinen käyttö Konttori R-ainevar. Kaivostorni Rakennusaika 1959 ja 1967 1966 1956 Suunnittelija Kerrosluku 1 + kellarikerros 1 Korkeus 25 m Perusta Betoni Betoni Betoni Runko Tolppa / betoni Tolppa Betoni Kattomuoto Satula Satula Tasa / pulpetti Kate Huopa Pelti Huopa Vuoraus Pystylauta Pystylauta Vuoraamaton Ulkovärit; Seinät Listat Ikkunat Katto Perustus Vaalea Valkoinen Musta T-ruskea Musta Kunto Hyvä Hyvä Kohtalainen Erityispiirteet

11. RAKENNUSHISTORIA Kotalahden kaivostoiminta sai alkunsa Huuhtijärven malmilöydöksesta 1954. Outokumpu Oy hankki omistukseensa malmion eteläpäässä sijainneet Valkeisen ja Rytkyn maatilat sekä Oravikosken tilan myllyineen ja sahoineen. Osa maapohjasta oli Hackman & Co:n omistuksessa, jonka Outokumpu Oy myös osti vesioikeuksineen. Näillä maakaupoilla Outokumpu Oy:n omistuksessa oli n. 200 ha maalue, jonka sisällä oli kolme päämalmiota; Huuhtijärvi, Vehka ja Mertakoski. Outokumpu Oy aloitti kaivostoiminta-alueen rakentamisen rakentamalla Vehkan tutkimuskuilun ja nostornin 1956 (11). Varsinaisen kaivosrakentamisen Outokumpu suoritti Oravikosken alueella vuosina 1957-1959 ja kaivoksen tuotannollinen toiminta alkoi 1959. Kaivostoiminnan ohessa syntyi Oravikoskelle kokonainen kaivosyhdyskunta (ks. erillinen selvitys; Kotalahden kaivoskylä, Oravikoski Leppävirta). Kaivos työllisti n. 250 henkilöä. Nikkeli-kupariesiintymää louhittiin syvimmillään 800 metrin syvyydestä ja Kotalahdessa oli myös Suomen syvin malmin nostokuilu (680 metriä). 800 metrin syvyyteen ulottuva vinotunneli palveli huoltotienä. Kaikkiaan kaivostunneleita oli 50 km. Kaivostoiminnan tultua kannattamattomaksi kaivos suljettiin vuonna 1987. Lähes kaikki kaivoksen alueen rakennukset ovat edelleen paikoillaan ja tällä hetkellä osa rakennuksista on yksityisen yrityksen konepajakäytössä ja osa yksityisten yrityskäytössä. Maanalaiset kaivoskuilut ovat täyttyneet / täytetty vedellä sortumavaaran vuoksi. Maa-alueet omistaa Leppävirran kunta ja rikastamojätettä sisältävät alueet Outokumpu Oy. Kaivostornit (1) on betonirakenteinen kahdesta eri tornista koostuva rakennelma. Suorakaiteen muotoisen nostotornin sisällä on edelleenkin puurakenteiset porrasrakennelmat joiden lisäksi alumiinitikkaat radioliikenne- ja varoitusvalojärjestelmien huoltoa varten (asennettu 1996). Nostotornin korkeus on 77m ja pohjan ala 9x9m. Tornirakenne on kiinni rikastamorakennuksessa ja toisella puolella olevassa kaivostuvassa pulpettikattoisen alahallin kautta. Pulpettikattoisessa alahallissa suurikokoiset teräovet joiden kautta kulku myös nostotornille ja jonka sisällä Leppävirran rautatie, eli kapearaiteinen kaivoskärrin kuljetinkiskot länsipuolella sijaitsevalle lastaussillalle. Nostotorni vaikuttaa hyväkuntoiselta ja sen alkuperäisyys on hyvin säilynyt, tällä hetkellä vailla käyttöä. Tornin vieressä halkaisijaltaan 1,5m ilmansisäänpuhalluskuilu kaivokseen. Nostotornin vieressa olevassa pyöreässä siilotornissa ovat edelleen paikoillaan kivimurskaimet joilla kiviaines murskattiin sormenpään kokoiseksi ja kuljetettiin nauhakuljettimella eteenpäin. Siilotornin korkeus 47m ja pohjan ala n. 150m2. Torni vaikuttaa hyväkuntoiselta, joitakin betonihalkeamia (pysty) on nähtävissä maantasosta lähtien ja joitakin rakenneteräksiä on paljastunut. Tornin teräsrakenteiset ikkunat on korvattu filmivanerilevyillä, vesikatot korjattu vanhan rakenteen mukaisesti, alahallin kuilut tukittu ja sähkövalaistus asennettu vuonna 1994. Torneihin liittyvä lastauskatos on osin puurakenteinen ja pystyrimalautaverhottu, melko hyväkuntoinen. Kaivostupa (2) on betonirakenteinen ulkopuolelta pystylautaverhottu pitkä rakennus. Rakennuksessa ovat olleet kaivosmiesten sosiaalitilat, saunat, puku- ja taukohuoneet sekä kaivosjohtajien tilat ja kokoustilat. Ylimmässä kerroksessa mm. koulutustilat. Rakennus on ollut alkuaan satulakattoinen, mutta korotettu itäpuolelta ja muutettu pulpettikattoiseksi. Kaivostuparakennuksen länsipuolen ulkoseinällä yhtenäinen n. 80cm korkea lasi-tiiliikkunanauha. Kaivostuvan sisätiloja ei tarkasteltu tämän inventoinnin yhteydessä, tilat konepajayrityksen käytössä. Vesikate ja ikkunat muutoksen jälkeen alkuperäiset. Rikastamo (3) on betonirakenteinen, yhtenäinen hallitila joka on tällä hetkellä konepajayrityksen käytössä. Rikastamolaitteet on poistettu kaivostoiminnan päättyessä mutta mm. nosturikiskot edelleen paikoillaan. Ulkoverhous on muiden rakennusten kanssa vastaavaa karbolitervalla käsiteltyä pystylaudoitusta joka on hyväkuntoinen, vesikate uusittu 2002, ikkunat alkuperäiset. Rikastamon eteläpäädyn tilat eivät ole käytössä (alkuperäiskunnossa?), josta mm. nauhakuljetin varastoon (ulkopuolelta tarkasteltuna hyväkuntoinen, pystylaudoitettu). Rakennuksen länsipuolella on nykyisen yrittäjän asentama nestekaasusäiliöaitaus josta konepajalle nestekaasulla toimiva säteilylämmitys (2003). Eteläpäädyssä ajoluiska kellaritilaan. Voima-asema (4) on betonirakenteinen rakennus jossa rapatut ulkoseinät. Toimii edelleenkin alueen sähkö- ja lämpökeskuksena, lämpökattila uusittu 2003. Kaivostoiminnan alkuaikoina halkolämmitys kunnes siirto öljyyn. Voima-asemalta virta myös kaivoskuilujen ilmanvaihtokompressoreille. Molemmila pitkillä sivuilla alkuperäiset lasitiili-ikkunat. Punatiilimuurattu savupiippu. Vesikate on uusittu 2003. Voima-asema vaikuttaa hyväkuntoiselta. Korjaamo (5) on betonirakenteinen leveärunkoinen pilari-palkkirakenteinen rakennus. ulkoseinissä rappaus, vesikate uusittu 2004, ikkunat alkuperäiset. Korjaamorakennus toimii edelleenkin alkuperäiskäyttöään vastaavassa tehtävässä, nyt konepajan työtiloina. Kaivostoiminann aikaiset nosturit edelleen paikoillaan. Rakennuksen länsipuolelle (pihan puoli) on rakennettu kevytrakenteinen varastokatos. Pohjoispuoleisella pihalla lastauslai-turin perustuksia. Rakennus vaikuttaa hyväkuntoiselta. Varasto (6) on kaarevista puukehärakenteista koottu puurakenteinen korkea hallirakennus, joka on toiminut rikastevarastona. Tällä hetkellä suurimmaksi osaksi tyhjillään oleva kylmä varasto. Varasto on rakennettu rikastamon päätyyn 1960-luvulla aikaisemmin paikalla olleen avolaanin paikalle. Nauhakuljetin rikastamosta varastoon on edelleenkin paikoillaan, samoin varaston sisäkatossa olevat kulkusiltarakenteet. Rakennus on rungoltaan hyväkuntoinen, suurikokoiset ovet huonokuntoiset. Osa kantavista puurakenteista ulkoseinän ulkopuolella. Toimisto/varasto (7) on 1970-luvulla rakennettu ja kaivostoiminnan jälkeen laajennettu nykyisiä yrityksiä palveleva matala toimisto- ja varastotila (useita eri rakennusvaiheita). Eteläpäädyssä puualan yritys ja sen toimistotilat. Autotalli (8) on betonirakenteinen autotallin ja porttirakennuksen käsittävä rakennus jota on laajennettu nykyisen yritystoiminnan aikana maalamo-varastotiloina palvelevalla osalla. Sisätiloissa toteutettu muutoksia siten, että varsinainen hallitila on yhtä tilaa ja vain porttivahdin/konttorin tila on erillisenä. Alkuperäismuodossa rakennuksessa oli kahden auton talli ja mm. VPK:n paloauton tilat, siirtonosturi sekä työterveydenhoitajan ja lääkärin vastaanottotila kaivosmiehille. Rakennus vaikuttaa hyväkuntoiselta. Konttori eli Eeronlehto (9) on rakennettu 1959 ja laajennettu eteläpäätyyn 1967. Kellarissa 145m2 väestönsuoja ja 188 m2 muuta kellaritilaa. Rakennuksessa edelleenkin 2kpl kaivostoiminnan aikana rakennettuja holvitiloja (toinen on toiminut karttavarastona). Alakerrassa toimi kaivoksen laboratoriotiloja ja puhelinkeskus. Rakennuksessa on ollut kaivoksen aikana myös KOP:n pankkitoimintaa. Huopakate on uusittu nykyisen omistajan toimesta 2001 ja rakennuksessa on toteutettu sisäisiä muutoksia ja siinä on nykyisin asuin- ja varasto-tiloja.

Rakennus on toiminut erilaisina yritystiloina kaivostoiminnan jälkeen, se on hyväkuntoinen. Varasto (10) on ollut kaivostoiminnan aikana räjähdysainevarasto ja nykyisin tyhjä varastotila. Rakennus vaikuttaa hyväkuntoiselta (seinät karbolitervattua pystyrimoitusta). Vehkan torni (11) käsittää 25m korkean nostotornin ja kivisiilotornin sekä kiinnirakennetun lämpövoimalaosan ja vinssirakennuksen. Betonirakenteiset tornit vaikuttavat kohtalaisen hyväkuntoisilta. Teräsrakenteiset tikkaat ja kaiteet pahoin ruostuneet. Kivisiilotornin puurakenteet huonokuntoiset ja katto osin romahtanut, tornin sisällä on varastoituna kutterinlastua aikaisemmin alueella toimineen hirsiveistämön jäljiltä. Lämpökeskustilassa on edelleen paikoillaan kattila ja polttimet, samoin ilmanpuhalluslaitteet, tila on käyttämätön. Puurakenteinen vinssihuonerakennus edelleen paikoillaan, nyt sahan käyttöön muutettuna. Edellä mainittujen rakennelmien lisäksi alueella ei ole muuta kaivostoimintaan liittynyttä rakentamista. Alueella on vuodesta 1997 alkaen toiminut saha. Nostotornin suljetussa kuilussa vedentarkastusputki, kuilussa edelleen puurakenteiset sisärakennelmat. Tornissa on tukkasotkan pesä. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Oravikoski sijaitsee kahden vesialueen, lännessä olevan Ylä-Koiruksen ja idässä olevan Oravilahden, välisellä kannaksella. Kaivosalue on Oravikosken kylätaajaman eteläpuolella ja valtatie 5:den itäpuolella. Maasto on suhteellisen tasaista metsämaastoa. Vehkalammen alue on kaivoksen välittömässä läheisyydessä (Vehkan torni sen eteläpuolella n. 900 metrin päässä kaivosalueesta). Kaivosalueen läpi virtaa luode-kaakko suunnassa kapea Mertajoki ja kaivoksen pohjoispuolella kaivoksen toimesta rakennettu ns. Asserin oja. Kaivoskuilujen vuoksi alueella on edelleenkin olemassa maankäyttöä rajoittavia määräyksiä sortumavaaran vuoksi (kuilut on täytetty vedellä), eikä rikastamojätettä sisältävää maa-aluetta ole tarkoin tutkittu mahdollisten ympäristömyrkkyjen osalta (rakentamatonta aluetta). Vehkalammen etelä-puolella on ollut koirien kilparata, joka on suljettu. Mertajoen, kaivosalueen ja kaivoskuilujen vedenlaatua tarkkaillaan jatkuvasti. Outokumpu Oy suorittaa alueella maanrakennustoimia valumavesien ohjaamiseksi niille tarkoitettuihin uomiin. Kaivoksen kaakkoisreunalle, Oravilahden puolelle on rakennettu erillinen saostuskenttä. Vehkan kaivoksen sisääntulotien ja valtatien välissä on avolouhoksen kuoppa joka on täyttynyt vedellä, alueella ei ole kunnollista aitausta. Avolouhos sorrettiin matalamaksi räjäyttämällä kaivostoiminnan päätyttyä, mutta avoin vedellä täyttynyt kuoppa on edelleenkin erittäin syvä. Vehkan kaivokselle johtavan tien alkupäässä käytössä oleva puomi. Toinen, alkuperäinen Vehkan kaivos-alueen puomi edelleen paikoillaan, ei käytössä. Kotalahden kaivoskuilun sisäänajoluiska on asfaltti-päällysteinen ja johtaa teräsrakenteiselle katokselle. Sisäänpääsy on suljettu ja luiska on veden peitossa, varsinaisia suoja-aitauksia ei ole. Ajoluiskan yläpäässä taulu; Kypärän käyttö pakollinen ja luonnonkiviporsaat ajon estämiseksi. Vanhan valtatie 5:den tiepohja edelleen käytössä Mertajoen ylitse johtavine siltoineen. Silta on betonirakenteinen ja muutoin kohtalaisessa kunnossa, mutta puiset kaidetolpat ovat lahonneet. Mertajoen uoma on hoitamaton ja runsaasti pusikoitunut. Kotalahden kaivoksen lähipiha-alueet on pääosin hiekkapintaista aluetta jonka reunamilla jonkin verran asiaankuulumatonta tavaraa. Sisäpiha asfalttipintainen ja siisti. Pajarakennuksen ja räjähdysainevaraston kaakon puoleisilla piha-alueilla runsaasti varastoitua tavaraa. Konttorirakennuksen sivuitse virtaava Asserin oja ja rakennuksen koillispiha hyvin hoidetut ja siistit. Autotallirakennuksen pohjoispuolella oleva pysäköintialue ja lammet osin hoitamattomat mutta siistit. Puurakenteilla tuettu kaivosvesiputki (liete) on purettu 1970- luvulla. Sisäänajo kaivos-alueelle edelleenkin ns. kaivosportin kautta. Sisääntulon edessä puistoalue, jolla kaivosvaunu ja muistomerkki jossa teksti; Mainarihengessä läpi harmaan kiven läpi elämän. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET Kaivosalueella on yritystoimintaa joiden käytössä rakennukset ovat. Rakennusten käyttö- ja korjauskustannukset rasittavat yrittäjiä. Kaivostorni kuiluineen ei sovellu suoraan nykyiseen yrityskäyttöön ja se toimii ainoastaan radioliikennetornina. Leppävirran kunnalla ei ole pitkän tähtäimen suunnitelmaa kaivosalueelle ja sen rakennuksille. Voimassa-olevassa asemakaavassa (1985) alue merkinnällä T. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Kaivosalue käsittää alkuperäisyytensä säilyttänyttä harvinaista kaivosteollisuuteen liittyvää rakennuskantaa. 15. Rakennushistoriallinen x 16. Historiallinen x 17. Maisemallinen x 18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS Liite

19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA 20. VALOKUVAT Liite 21. LÄHTEET Outokumpu 1910-1985, Kuisma Markku, Forssan kirjapaino 1985 Kotalahti ajan virrassa, Kokkonen Jouko, Prismaprint 2002 Metallikaivokset Suomessa 1900-luvulla, Kaivosinventointi 1996, Rautiainen Marianne 22. LIITTEET 23. SUULLISTA TIETOA ANTANEET 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, PÄIVÄYS Jehkinen Johannes Hiltunen Pentti Sormunen Raakel 11.11.2005 Savolainen Arto

114 - KOTALAHDEN KAIVOS (Pihkovansyvä) Liite Valokuvat Kaivostornit ja muistomerkki Sisääntulo Länsipiha Voima-asema Tornit Nostotorni Siilotorni Alahalli ja kaivostupa Nostotornin itäpuoli Nostotornin kuilu Alahalli Sisäpiha Kaivostupa Alahalli itään Paja/korjaamo

Räjähdysainevarasto Varasto Autotalli/länsi Kaivostupa/länsi Etelästä Varasto/etelä Kaakko/piha Sisäpiha Koillispiha Varasto/konttori Varasto/konttori Paja/korjaamo Paja / itä Paja / pohjoinen Paja / sisäpiha Paja / pohjoinen Autotalli / laajennus Autotalli / pohjoinen Autotalli / länsi Autotalli / etelä Sisäpiha / kaakko Rikastamo Sisäpiha Rikastamon sali

Voima-asema Rikastamo / länsi Rikastamo / etelä Varasto Länsipiha Varasto / etelä Eteläpiha Varasto Varasto / itä Konttori / itä Konttori / länsi Konttori / länsipiha Konttori / portti Kaivostupa / sisäpiha Mertajoki / 5-tie Mertajoen lampi Muistomerkki

Vehkan kaivostornit ja toimiva saha Kaivostornit Kotalahti Vehkalammen yli Vehkan torni Vehkan lämpökeskus Vehkan tornit Avolouhoksen kuoppa Valtatie 5:den vanha silta Kaivoskuilun sisäänkäynti ja luiskan yläpää Vehkalammen maastoa

114 - KOTALAHDEN KAIVOS (Pihkovansyvä) Liite Piirrokset

MUSEOVIRASTO KOHTEEN NUMERO 339 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO ALUEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä-Suomen lääni 2. Kunta Leppävirta 3. Alue ORAVIKOSKI 4. Kylä / Kaupunginosa Kotalahti 5. Omistaja Leppävirran kunta, yksityiset 6. ALUEEN JA ALUEELLA OLEVIEN RAKENNUSTEN KUVAUS JA HISTORIA Oravikoski sijaitsee Leppävirran kunnassa, Varkaus-Kuopio valtatie 5:en varressa. Matkaa Leppävirran keskustaan on 15 km. Oravikosken historiaan kuuluu olennaisesti vesiväylä Ylä-Koiruksesta Mertajoen, Vehkalammen ja Oravijoen kautta Oravilahteen. Tämän vesiväylän ensimmäiset käyttäjät Dyhr ja Salonius rakensivat Oravijoen varteen vesimyllyn ja sahan 1700-luvun lopulla. Kun alueen maat tulivat majuri Gustaf Aminoffin hallintaan 1800-luvun alkupuolella, hän kohensi rappiolle joutuneen saha-myllyn. Aminoff liikekumppaninsa Johan Kumlinin kanssa siirsi saha-myllyn uuteen paikkaan lähelle Oravilahtea 1850-luvulla ja rakensi uuden myllyn Mertajokeen. Kumlinista tuli laitosten omistaja ja hän rakennutti Oravikosken Hovin ja siihen liittyviä rakennuksia. Kumlinin jälkeen omistajina olivat Pekka Kansanen, Kallavesistön Metsä Oy ja liikemies Matti Heikkilälle 1934. Tähän saakka Oravikoski oli ollut pieni kylä jonka rakennuskanta oli vaatimatonta, sillä suurikokoinen Hovi oli purettu 1920 ja siirretty Hackman Oy:n toimesta Sorsakoskelle. Heikkilä rakensi myllyn kokonaan uudelleen 1939, jollaisena se edelleenkin on asuinrakennukseksi muutettuna. Hän rakensi myös sahan uudelleen 1949 ja se purettiin seuraavan omistajan Outokumpu Oy:n toimesta. Vanhempaa rakennuskantaa ei juurikaan säästynyt, pois lukien edellä mainitut mylly, saha ja Hovin pehtoorin asunto Pilleshovi navettoineen sekä Heikkilän asuinrakennus, kun 1954 malmilöydöksen jälkeen Oravikoskella alkoi Outokumpu Oy:n aika. Yhtiö purki vanhempaa rakennuskantaa soveltumattomana uuden rakentamisen tieltä. Syntyi kokonainen asuinyhdyskunta kaivoksen työntekijöille joita parhaimpana aikana oli kaivoksen palveluksessa n. 300. Itse kaivosrakennukset käsittivät Kotalahden tornit, kaivostuvan, rikastamon, korjaamorakennuksen, voimakeskuksen, konttorirakennuksen ja lisäksi Vehkan kaivostornit. Muusta rakentamisesta olivat suurimpia kohteina ruokala-elokuvateatteri, sauna-pesula, lämpökeskus ja viemäriveden puhdistamo. Asuinrakennuksia Outokumpu Oy rakensi kaikkiaan; 7 lamellitaloa, 2 atriumtaloa, 5 rivitaloa ja kolme omakotitaloa. Alueella toimi kaivostoiminnan aikana kolme kauppaa ja muut palvelut. Leppävirran kunta rakensi Oravikoskelle uuden koulurakennuksen ja seurakunta seurakuntatalon. Kaivostoimintaa harjoitettiin 1959-1987 ja sen päättymisen jälkeen Outokumpu Oy myi kaikki rakennukset ensisijaisesti yksityisille. Entisen kaivosyhdyskunnan asuinrakennuskanta on erittäin hyvin säilynyt alkuperäisessä käytössä ja se on hyväkuntoista. Kaivosrakennukset ovat niin ikään edelleenkin paikoillaan eri käyttötarkoituksessa. Tällä hetkellä Oravikoskella asuu n. 320 henkilöä ja taajamassa on kaivostoiminnan päättymisen jälkeen syntynyttä yritystoimintaa. 7. ERIKSEEN LUETTELOIDUT KOHTEET Kotalahden kaivos nro 114, Pilleshovi nro 115 ja Myllyranta nro 116. Oravikoskella ei ole kaavalla suojeltuja kohteita. Oravikosken taajaman alueinventointi / Kotalahden kaivosyhdyskunta 2006 on erillinen kirjanen. 8. SÄILYMISEDELLYTYKSET Maa-alueet ovat suurimmalta osin Leppävirran kunnan omistuksessa, rakennuskanta hyväkuntoista ja käytössä. Oravikosken entinen kaivosyhdyskunta voi säilyttää sille omaleimaisen ja valtakunnallisesti harvinaisen olemuksensa. Alueella on 1985 vahvistettu asemakaava, jota ollaan täydentämässä 2006. 9. LUETTELOINTIPERUSTE Kotalahden kaivosyhdyskunta on Museoviraston Valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luettelossa 1993. 10. Rakennushistoriallinen x 11. Historiallinen x 12. Maisemallinen x

13. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS Erillinen alueinventointi 2006 kirjanen. 14. VALOKUVAT Erillinen alueinventointi 2006 kirjanen. 15. LÄHTEET Annala Vilho, Outokummun historia 1910-1959 Suomalaisen kirjallisuuden kirjapaino 1960 16. LIITTEET Hovi Olavi, Leppävirran historia osat 1 ja 2 Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1995 Kokkonen Jouko, Kotalahti ajan virrassa Prismaprint 2002 Kuisma Markku, Outokumpu 1910-1985 Forssan kirjapaino 1985 Rinta-Tassi Osmo, Leppävirran kirja Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1982 Outokumpu Oy, Vuosikertomukset 1957-1986 17. SUULLISTA TIETOA ANTANEET 18. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, PÄIVÄYS Jehkinen Johannes Karvonen Elvi 20.07.2006 Savolainen Arto

315 - ORAVIKOSKI Liite Piirros

MUSEOVIRASTO KOHTEEN NUMERO 115 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä-Suomen lääni 2. Kunta Leppävirta 3. Kohde PILLESHOVI 4. Kylä / Rekisterinumero 5. Kaup.osa / Kortteli / Tontti Kotalahti - 16-2 6. Kohdetyyppi Maatila 7. Peruskartta / Koordinaatit 42 / 31-32 / P 6942351, I 3531531 8. Osoite Pilleshovintie 3, 71470 ORAVIKOSKI 9. Omistaja ja omistajan osoite Kotala Eino ja Hely Pilleshovintie 3, 71470 ORAVIKOSKI 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus 1 2 3 Nykyinen käyttö Asuinrakennus Varasto Varasto Alkuperäinen käyttö Asuinrakennus Navetta Aitta Rakennusaika 1800-puoliväli 1880-luku Suunnittelija Kerrosluku 1 1 1 Perusta Luonnonkivimuur. Luonnonkivimuur. Nurkkakivet Runko Hirsi Hirsi Hirsi / tolppa Kattomuoto Satula Satula Satula Kate Kuitusementtilevy Huopa Huopa Vuoraus Pystyrimalauta Lk/ hirsi/pystyrimal. Hirsi / tolppa Ulkovärit; Seinät Listat Ikkunat Katto Perustus Vaalea keltainen Valkoinen Valkoinen Vihreä Punainen Valkoinen Valkoinen Punainen Punainen Valkoinen Valkoinen Punainen Kunto Hyvä Kohtalainen Kohtalainen Erityispiirteet

11. RAKENNUSHISTORIA Nykyisin Pilleshovina tunnettu Kotalahti Rn:o 37 on kuulunut Stenudd-nimiseen tilaan, joka on muodostettu Kotalahti Rn:o 1 liikamaista 1787 ja pantu verolle 1789. Tila siirtyi 1845 majuri Gustaf Aminoffille palkkiona sotilaallisista ansioista. 1850 Aminoff myi tilan liikekumppanilleen, varamaanmittari Johan Kumlinille joka rakensi tilan päärakennuksen (Hovi, jossa 13 huonetta) 1851 ja siihen kuuluvat lisärakennukset. Kumlin myi tilan viipurilaiselle kauppahuone Hackman Oy:lle joka purki ja siirsi päärakennuksen Sorsakoskelle seurantaloksi 1900- luvun alussa (ks. inventointikohde nro 51/Seurala). Tässä yhteydessä maataloutta harjoittavan tilan päärakennukseksi jäi pehtoorin talo joka on nykyinen Pilleshovi. Liikemies Pekka Kansanen osti tilan 1921 Hackman Oy:ltä ja hänen kuolemansa jälkeen tilan osti Otto Takkunen Kansasen perillisiltä vuonna 1927. Takkusen aikana tilalla harjoitettiin edelleen maataloutta ja tilaan kuuluneilla 63 ha:n mailla oli viljeltyä n. 20 ha. Oravikoskentien toisella puolella olivat mm. lehmi- ja ja sikahaat. Puretun Hovin alla sijainnut kellari on edelleenkin paikoillaan, nyt Seurakuntatalon (sijaitsee samalla paikalla kuin Hovi ) tontilla. Takkunen myi tilan Outukumpu Oy:lle 1950-luvun lopulla Oravikosken kaivostoiminnan alkaessa. Outokumpu Oy käytti Pilleshovin asuinrakennusta konttorina ja muita rakennuksia varastotiloina sekä rakensi tilan maille teollisuusyhteisöön kuuluvia raken-nuksia. Kaivostoiminnan loputtua 1980-luvulla Pilleshovin tilakeskus oli jonkun aikaa tyhjillään ja se oli yksi vii-meisimpiä yhtiön omistamia kiinteistöjä joka siirtyi yksityiselle omistajalle. Nykyisen omistajan haltuun Pilleshovi tuli 1995, sitä ennen omistajana Säilä. Päärakennus on ollut hirsipintainen ja vuoraamaton 1950-luvun alkuun jolloin se vuorattiin ja uusi sisäänkäyntikuisti rakennettiin (1920-luvun lopulla vielä kaksi erillistä satulakattoista sisäänkäyntiä). Nykyinen pulpettikattoinen kuisti on rakennettu 2000-luvun alussa. Päärakennuksen ikkunat uusittu todennäköisesti 1950-luvulla. Rakennuksen alla, itäpuolella on edelleenkin toimiva kellari. Itäpuolen seinustalla pieni avokuisti ja portaat jotka rakennettu nykyisen omistajan toimesta. Tuvassa oleva uuni on rakennettu 1942 jota ennen samalla paikalla ollut 18 leivän leivinuuni. Tupa ollut sisältä hirsipintainen 1940-luvun lopulle jolloin seiniin on asennettu Haltex-levyt, alkuperäisiä pintoja ei ole nykyisellään nähtävissä. Yläpohjassa edelleenkin alkuperäinen eriste, alakatto on rakennettu myöhemmin. Pannuhuone ja wc-tilat on rakennettu sisäänkäynnin yhteyteen nykyisen omistajan toimesta. Päärakennuksessa, navetassa ja aitassa on ollut pärekatto. Navettarakennuksessa on luonnonkivimuuratut (paksuus n. 1,2 m) seinät sikalan, navetan ja karjakeittiön osalla (navetta 36 lehmälle Otto Takkusen aikana). Talli ja lantala on hirsirunkoista, laudoitettua rakennetta. Nykyisin navetan itäpäädyssä on lisäksi huussi ja varasto (myös saunatilat). Kumilin omistuksen aikana rakennettu oinas jolla Oravijoesta otetusta haarasta nostettiin vesi navetassa olleeseen säiliöön on purettu 1950-luvulla. Outokumpu Oy:n kivivarastona toimimisesta on navetassa edelleenkin jäljellä kivisydänvarasto kivineen. Navetan kantavissa hirsirakenteissa on havaittavissa vakavia vaurioita, samoin pohjoispuolen ikkuna-aukkojen kohdalla olevissa kiviseinissä. Välipohjassa on lahovaurioita (ei välipohjaa talliosan päällä). Ajosillan puuraken-teiset osat ovat heikot. Navetan vesikatetta on nykyisen omistaja toimesta paikattu lukuisa kertoja mutta se on edelleenkin melko huonokuntoinen. Aittarakennus lienee rakennettu samoihin aikoihin navetan kanssa ja se on toiminut myös tallina ja liiterinä. Rakennusta on jatkettu tolpparunkoisella osalla ja nykyisen omistajan toimesta on itäpäätyyn rakennettu kesähuone. Luhtiosan ulkoportaat purettu. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee Oravikosken taajaman keskustassa, nykyisen Seurakuntatalon välittömässä läheisyydessä. Pilleshovintie erkanee Oravikoskentiestä, sivuaa Pilleshovin pihapiiriä ja päätyy Mainarintielle. Autolla-ajoyhteys on katkaistu betoniporsailla. Tontin pohjoispuolella on Mainarintien varteen rakennettu uudempia omakotitaloja, itäpuolella on metsittyvää peltoa Oravijoelle saakka. Tilakeskus on maisemallisesti Seurakuntatalon ja Mainarintien rakennusten välissä, eikä sitä voi hahmottaa kummaltakaan suunnalta kokonaisuutena. Pihapiiri on siisti ja hyvin hoidettu. Edellisen omistajan aikana rakennettu portti-aihe rajaa pihapiiriä Pilleshovintielle. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET Nykyinen omistaja asuu tilaa ja on kiinnostunut rakennusten kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämisestä. Ei välitöntä purku-uhkaa. Asemakaavamerkintä AO. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Paikallishistoriaan olennaisesti liittyvä tilakeskus jolla myös maisemallista ja kylätaajaman kannalta rakennushistoriallista merkitystä. 15. Rakennushistoriallinen x 16. Historiallinen x 17. Maisemallinen x

18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS Liite 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA 20. VALOKUVAT Liite 21. LÄHTEET Rantama Mauri, selvitys Kotalahden taloista Kotalahti ajan virrassa, Kokkonen Jouko 2002 Stenuddin kruununtilasta harrastuskerhon kudontatuvaksi, Karvonen Aira-Sisko 2001 (Essee) 22. LIITTEET 23. SUULLISTA TIETOA ANTANEET 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, PÄIVÄYS Kotala Eino Karvonen Elvi Jehkinen Johannes 11.11.2005 Savolainen Arto Piirros

115 - PILLESHOVI Liite Valokuvat

MUSEOVIRASTO KOHTEEN NUMERO 116 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä-Suomen lääni 2. Kunta Leppävirta 3. Kohde MYLLYRANTA 4. Kylä / Rekisterinumero 420-411-0001-0056-D 5. Kaup.osa / Kortteli / Tontti 6. Kohdetyyppi Mylly (Asuinrakennus) 7. Peruskartta / Koordinaatit 3241124231/ P 6942318, I 3532030 8. Osoite Myllärintie 11, 71470 ORAVIKOSKI 9. Omistaja ja omistajan osoite Kahola Seppo ja Irma Myllärintie 11, 71470 ORAVIKOSKI 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus 1 2 3 Nykyinen käyttö Asuinrakennus Varasto Varasto Alkuperäinen käyttö Mylly Turbiinihuone Autotalli Rakennusaika 1939 1990-luku Suunnittelija Kerrosluku 3 1 1 Perusta Betoni Betoni Runko Betoni Tolppa Kattomuoto Satula Pulpetti Kate Pelti Huopa Vuoraus Rappaus Pystylauta Ulkovärit; Seinät Listat Ikkunat Katto Perustus Valkoinen Ruskea Valkoinen Ruskea Harmaa Kunto Hyvä Hyvä Hyvä Erityispiirteet

11. RAKENNUSHISTORIA Nykyisen myllyn alueen perinteet johtavat 1800-luvun puoliväliin, jolloin Oravilahdessa toimi Gustav Aminofin ja Johan Kumlinin saha. Nykyisen myllyrakennuksen viereen saha siirrettiin Kumlinin toimesta 1852 ja Kumlin osti osuudet sahaan Aminofin kuoltua 1859. 1889 saha siirtyi kauppias Pekka Kansaselle ja edelleen tämän pojalle Pekka E. Kansaselle. Tämän perikunnalta saha siirtyi Kallavesistön Metsä Oy:lle jonka jälkeen (sahaus loppui 1930) sen osti 1934 liikemies Matti Heikkilä. Kansasen aikana (1890-luvulla) sahalle tuli 20hv:n höyrykone ja sähköt tulivat sahalle 1920. Saharakennus paloi 1945 (keskeytti väliaikaisesti myös myllyn toiminnan) ja uusi saha rakennettiin 1947. Puurakenteinen saha on sijainnut 1939 rakennetun myllyrakennuksen eteläpuolella. Matti Heikkilä omisti Mertakosken maa-alueineen (myös Valoapu-nimisen tilan) ja myi ne 1956 Outokumpu Oy:lle, mylly kuitenkin toimi vuoteen 1957 (puoli vuotta Outokumpu Oy:n omistuksessa) saakka jolloin myös Mertajoessa suoritettiin viimeinen uitto. Saharakennus toimi Outokumpu Oy:n aikana lähinnä puuvarastona venevajana sekä pienenä omatarvesahana kaivoksen tarpeisiin. Saha purettiin 1960-luvun puolivälissä. Nykyisen myllyrakennuksen alta purettiin vanha vehnämylly perustuksiaan myöten ja rakennettiin Heikkilän toimesta rakennus jonka ulkoseinät on muurattu paikalla lyödyistä sementtitiilistä ja slammattu ulkopinnalta. Kolmikerroksisen myllyn koneet tuotiin Englannista ja se oli aikanaan yksi Kuopion seudun nopeimpia ja ajanmukaisimpia. Turbiini-akselin jalusta on edelleen paikoillaan, samoin patorakennelmat ja uusi vesikuilu joka on betonirakenteinen. Myllyrakennuksesta poistettiin kaikki myllytoimintaan liittyneet koneet ja laitteet myllytoiminnan päätyttyä ja se toimi aluksi puutyöpajana ja puuvarastona. Rakennus on muutettu asuinkäyttöön tarkoitetuksi vuonna 1987 Matti Hassisen hankittua sen omistukseensa ja tehtyä rakennuksessa suurehkon korjauksen. Nykyiselle omistajalle rakennus on siirtynyt 1990-luvun alussa. Rakennuksessa on tehty sisätilamuutoksia 1990-luvulla. Autotalli on nykyisen omistajan rakentama 1990-luvun puolivälissä. Rakennukset ovat hyväkuntoisia ja yksityiskäytössä. Rannassa on yksityinen laivalaituri. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Myllyrakennukset sijaitsevat Oravilahden rannalla Myllärintien varressa. Kohteen piha-alue on erotettu katutilasta vaalealla lauta-aidalla. Myllärintien ja Oravikoskentien risteysalueella sijaitseva, kaivostoiminnan aikana rakennettu lampi viheralueineen muodostaa pienmaiseman jota myllyrakennukset osaltaan rajaavat sen itäpuolella. Oravilahti ei näy katualueelle. Naapurustossa inventoitu kohde Myllytupa ja matalia omakotitaloja. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET Taloa asutaan omistajan toimesta. Asemakaavassa 1989 merkintä AL. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Rakennuksilla on maisemallista merkitystä lähialueella ja paikallishistoriallista merkitystä aikaisemman käyttötarkoituksen muodossa. Alkuperäinen kokonaisuus on kohtalaisen hyvin säilynyt. 15. Rakennushistoriallinen x 16. Historiallinen x 17. Maisemallinen x 18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS Liite 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA 20. VALOKUVAT Liite 21. LÄHTEET Leppävirran historia, osa II, Raamattutalo 1995 Kotalahti ajan virrassa, Kokkonen Jouko, Prismaprint 2002 22. LIITTEET 23. SUULLISTA TIETOA ANTANEET 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, PÄIVÄYS Jehkinen Johannes 11.11.2005 Savolainen Arto

116 - MYLLYRANTA Liite Valokuvat Piirros

MUSEOVIRASTO KOHTEEN NUMERO 118 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä-Suomen lääni 2. Kunta Leppävirta 3. Kohde OTRAHARJU 4. Kylä / Rekisterinumero 420-411-0037-0154-F 5. Kaup.osa / Kortteli / Tontti 6. Kohdetyyppi Maatila 7. Peruskartta / Koordinaatit 324109 / P 6944460, I 3529960 8. Osoite Kivisalmentie 197b, 71470 ORAVIKOSKI 9. Omistaja ja omistajan osoite Puustinen Päivi Kalliolahdentie 21, 70900 TOIVALA 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus 1 2 3 Nykyinen käyttö Tilapäiskäyttö Varasto Sauna Alkuperäinen käyttö Asuinrakennus Navetta Sauna Rakennusaika 1900-luvun alku 1900-luvun alku 1940-luku Suunnittelija Kerrosluku 1 1 1 Perusta Betoni Luonnonkivimuuraus Nurkkakivet Runko Hirsi Hirsi Hirsi / tolppa Kattomuoto Satula Satula Satula Kate Pelti Pelti Huopa Vuoraus Pystyrimalauta Vuoraamaton Hirsi / pystyrimalauta Ulkovärit; Seinät Listat Ikkunat Katto Perustus Keltainen Valkoinen Ruskea Ruskea Punainen Valkoinen Valkoinen Vihreä Punainen Valkoinen Valkoinen Musta Kunto Hyvä Hyvä Hyvä Erityispiirteet Rakennuksessa ei ole sähköjä

11. RAKENNUSHISTORIA Tila on kuulunut Kotalahti Rn:o 1 liikamaista 1787 muodostettuun Stenudd-nimisen uudistilaan Rn:o 37 josta se on lohkaistu kauppahuone Hackman Oy:n omistuksen aikana 1900-luvun alussa. Nykyisellä omistajalla olevien kauppakirjojen mukaan tilan omisti 1926 Pekka ja Gustaava Hyvärinen joiden jälkeen omistajana Kalle Immo-nen joka myi tilan August Karttuselle 1933 jolta tila siirtyi nykyisen omistajan suvun Antikaisten haltuun. Nykyi-selle omistajalle tila on siirtynyt 1990-luvun puolivälissä. Hackmanin omistuksen aikoina taloa on todennäköi-sesti käytetty metsätyöväen asuin- ja majoitustiloina. Nykyisen asuinrakennuksen ympärillä on paikalla aikai-semmin sijainneen suuremman talon perustusten jäänteitä (mm. vanhat portaat). Asuinrakennukseen on käy-tetty muualla olleita hirsiä (vanha oviaukko löytynyt korjausten yhteydessä) ja todennäköisesti se on siirretty nykyiselle paikalleen. Rakennuksessa on ollut multiasperustus joka korvattu betoniperustuksella. Sisäpuolella on tehty remontti 1950-luvulla jonka aikaiset puukuitulevyt on nykyisen omistajan aikana poistettu tuvan hirsi-seinien päältä 2000-luvun alussa. Rakennus on ollut tyhjillään 1970-luvulta 1990-luvun loppuun jolloin nykyiset omistajat toteuttivat suuren korjauksen. Ennen viimeisintä korjausta ullakolla oli käyttöhuone ja rakennuksen sisäänkäyntikuisti oli toisin päin. Korjauksessa uusittiin yläpohjan rakenteet (katto romahtamassa) ja eristeet. Ulkovuoraus on uusittu 2000-luvun alussa ja ikkunat vanhan mallin mukaisesti. Vanhat ikkunat siirretty navettarakennukseen. Navettarakennuksen itäpäädyssä ollut talli- ja liiteriosa on purettu ja pohjoispuolelle on rakennettu nykyisen omistajan toimesta puukatoksena toimiva kylkiäinen. Navetta on käsitelty punamullalla 2003 jolloin myös katto uusittu ja sisäpuolelle lisätty kantavia rakenteita. Navettarakennus toimii nykyisin varas-tona. Rantasaunan viereen nykyinen omistaja rakentaa parhaillaan uutta hirsirakenteista saunaa. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee Kotalahden kylässä pohjois-eteläsuuntaisen Kivilammen länsirannalla. Tilalle ei ole ollut tietä ennen 1980-lukua johon saakka on käytetty vesitietä Kivilammen eteläpäähän. Pihapiiirin välittömässä läheisyydessä, navetan pohjoispuolella on kivikasoja kertomassa aikaisemmin suoritetusta kaskiviljelystä. Puimala on purettu asuinrakennuksen eteläpuolelta 1960- luvulla. Navetan itäpuolelta on purettu aitta, riihi ja kellari 1970-luvulla. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET Nykyinen omistaja käyttää tilaa lähinnä kesä-asuntona. Rakennukset hyväkuntoisia. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Vanha tilakeskus jolla on maisemallista merkitystä. 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen x 18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS Liite 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA 20. VALOKUVAT Liite 21. LÄHTEET Rantama Mauri, selvitys Kotalahden taloista 22. LIITTEET 23. SUULLISTA TIETOA ANTANEET 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, PÄIVÄYS Puustinen Ari ja Päivi 11.11.2005 Savolainen Arto

118 - OTRAHARJU Liite Valokuvat ja piirros

MUSEOVIRASTO KOHTEEN NUMERO 262 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä-Suomen lääni 2. Kunta Leppävirta 3. Kohde KAIVANTOLAMMEN SILTA 4. Kylä / Rekisterinumero 420-411-60-38 5. Kaup.osa / Kortteli / Tontti 6. Kohdetyyppi Maantiesilta 7. Peruskartta / Koordinaatit 324112 / P6943370, I3531211 8. Osoite Kivilammentie 9. Omistaja ja omistajan osoite Suomen valtio, Metsähallitus 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus Nykyinen käyttö Alkuperäinen käyttö Rakennusaika Perusta Runko Kunto Maantiesilta (rajoitettu käyttö) Maantiesilta Ajoittuu 1770-luvun ja 1850-luvun lopun välille. Kallio Luonnonkivilatomus jossa holvattu aukko n. 80 x 130 cm. Sillan ja tien leveys n. 4-5 metriä. Silta vaikuttaa hyväkuntoiselta, näkyviä vaurioita ei ole. Pintakerroksen paksuus kannen kohdalla on n. 30-50cm (soraa ja hiekkaa). Holvissa ei esiinny, sen läpi katsottuna, havaittavia sisäpuolen sortumia tai painaumia, myöskään veden virtauksen estäviä esteitä ei ole. Erityispiirteet

11. RAKENNUSHISTORIA Varkaus-Kuopio välillä on kulkenut ratsupolku jo 1500-luvulla. Tie on merkitty karttoihin 1751-1753 ja pikkuvihan jälkeen aloitettu postitien rakennusurakka joka mahdollisti ympärivuotisen postin kuljetuksen, valmistui 1770- luvulla. Savon valtatie / Kainuuntie oli 1700-luvun jälkipuolelle mennessä saatettu ainakin tyydyttään kuntoon ja sitä saattoi kulkea pyöräajoneuvoilla. Suomen viimeinen kuningas Kustaa IV Adolf on matkustanut tätä tietä Leppävirran kautta Kuopioon 1800-luvun alussa. Tästä matkasta tie sai paikkakuntalaisten puheissa nimen kuninkaantie. Vuonna 1809 tietä kunnostettiin nimismies Cajanderin ankaran käskyn mukaisesti ja mm. siltarummut oli puhdistettava ja tie tasattava. Seuraavan kerran ahtaaksi käyvää tietä kunnostettiin ja levennettiin 1858, jolloin se määrättiin tehtäväksi 10 kyynärän levyiseksi (5,94 metriä). Etelämpänä sijaitseva Niiralan kivisilta on uusittu 1870-luvulla. Tienpito siirtyi valtiolle 1920-luvulla, jolloin Varkaus-Kuopio välillä alkoi myös säännöllinen linja-autoliikenne. Tieosuus on sivunnut Oravikosken taajamaa ja silta on rakennettu Kaivantolahden pohjukan ja Kaivantolammen yhdistävän puron ylitykseen. Valtatien parantamissuunnitelmakarttojen mukaan voidaan päätellä tämän Kaivantolammen mutkan kiertäneen kalliokielekkeiden välistä. 1930-luvun lopulla tielinjausta oikaistiin nykyiselle paikalleen, jolloin silta jäi pois valtatiekäytöstä. Kaivantolahtea täytettiin ja kallioleikkaus tehtiin. 1955 käyttöön otettu uusi valtatie noudattaa edellistä 1930-luvun tielinjausta. Viimeisin perusparannus 1960-luvun puolivälissä on tuonut mukanaan valtatien alitse kulkevan kevyenliikenteen väylän ja tässä yhteydessä siltaosuudelle on asetettu rajoitus joka salii ainoastaan tonteille ajon Kivilammentien ja valtatieliittymän kautta. Kivilammentie on lyhyt yksityistie. Nykyisin silta ja sen tieosuus on ainoastaan tonttiliikennettä palvelevana hiekkapintainen ja edelleen ajokelpoinen tie. Sillan kohdalla ei ole kaiteita tai muita rakenteita. Sillan molemmin puolin on tienreunassa nähtävissä ladottua reunakiveystä joka vastaa siltarakenteen kiveystä. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Sillan länsipuolella sijaitseva Kaivantolampi on pienikokoinen ja matalahko, se on yhteydessä yläpuolella olevaan Kivilampeen. Kaivantolammesta johtava puro alittaa valtatie 5:en rummussa. Puron uoma on kivetty sillan molemmin puolin, mutta muita rakenteita purossa ei ole. Tieosuus jonka keskellä silta on, kasvaa reunoiltaan luonnontilaista nuorta puustoa joka osaltaan estää näkymän sillalta valtatielle ja lammelle. Valtatie 5:en kehittäminen osuudella Leppävirta-Kuopio on meneillään. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET Silta on rakenteeltaan melko hyväkuntoinen. Uusien tielinjausten sijoittuminen, liittymän mahdollinen muokkaus ja tien laajempi käyttö siltaosuudella saattavat vaurioittaa sillan rakenteita. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Leppävirran halkaisevan historiallisen maantien vanhinta ja säilyneintä rakennettua osaa. 15. Rakennushistoriallinen x 16. Historiallinen x 17. Maisemallinen x 18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS Liite 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA 20. VALOKUVAT Liite 21. LÄHTEET Leppävirran historia, osat 1 ja 2, 1989 ja 1995 Kotalahti ajan virrassa, 2002 Tieliinnelaitos, valtatielinjausten suunitelmat 1938 ja 1952 22. LIITTEET 23. SUULLISTA TIETOA ANTANEET 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, PÄIVÄYS 11.07.2006 Savolainen Arto