Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus



Samankaltaiset tiedostot
Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Sikojen Rehutaulukko Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

OMAVARA hankkeen loppuseminaari Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Sikojen ruokintasuositukset ja fytaasin vaikutus fosforin sulavuuteen

Sikojen ruokintasuositukset 2014

ICOPP hanke Uusien luomuvalkuaisrehujen sulavuus sioilla: Sinisimpukkajauho Mustasotilaskärpäsen toukkajauho

MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Hyötyykö lihasika säilörehusta?

Ajankohtaisia asioita

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

Palkokasvit sikojen ruokinnassa

Ensikoiden ruokinta. Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotantoketju -hanke. Kimmo Kytölä Soile Kyntäjä

Sikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön. Maija Karhapää

Härkäpapu siipikarjan rehuna

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Sikojen uudet ruokintasuositukset

Lihasikojen todellinen kasvupotentiaali ja uusimmat kasvatuskokeet

Broilerivehnän viljelypäivä Essi Tuomola

Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Sianrehujen rehuarvojärjestelmät Pohjoismaissa: voiko rehuarvoja muuntaa järjestelmästä toiseen?

Rehuako vesirutosta?

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 40/2015. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset. Märehtijät Siat Siipikarja - Hevoset

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Ruokintastrategiat fosforin ja typen määrän vähentämiseksi sikojen lannassa. Maija Karhapää, Tiina Kortelainen ja Hanne Damgaard Poulsen

Rehuseosten valvonta

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Kaura lehmien ruokinnassa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Uuden valkuaisarvojärjestelmän toimivuus kolmirotulihasioilla

Laatuvilja rehuksi. Kimmo Kytölä #Kaura8000. Knowledge grows

Kanojen ruokinta luomussa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin.

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Sinisimpukkajauhon (Mytilus edulis) aminohappojen sulavuus porsailla

Rehuanalyysien tulokset. Petra Tuunainen, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Johdanto

Uuden valkuaisarvojärjestelmän toimivuus kolmirotulihasioilla

Maatalouden Tutkimuskeskus. Sikatalouskoeaseman tiedote N:o 2. Timo Alaviuhkola. Herne ja härkäpapu lihasikojen rehuna.

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Hyödyllinen puna-apila

Rehutaulukot ja ruokintasuositukset digiajassa

Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen

Lampaat luomussa. Rokua Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO

Rehuarvoseminaari Viikki, Helsinki. Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Hevosten ruokinnan erityispiirteitä. Stina Eklund-Uusitalo


EvaPig Käyttäjän ohjekirja

Terra - täysin uusi sarja pieneläimille

valkuaisarvojärjestelmäksi

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka 6.2.

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Lihaisaa laatua koirallesi. Premium-luokan koiranruokasarja

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 91/2002

Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena

TUTKIMUSTULOKSIA FINOLA-SIEMENHAMPUN (FIN-314) VILJELYKOKEESTA MTT:N POHJOIS-SAVON TUTKIMUSASEMALLA

KRAFFT KÄSIKIRJA SYKSY 2016

Maississa mahdollisuus

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006

Valtuutussäännökset Rehulaki (396/1998) 10 ja 20

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Mustasotilaskärpäsen toukkajauhon (Hermetia illucens) aminohappojen sulavuus porsailla

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa?

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi?

Premium-luokan koiranruokasarja D

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Fytaasi ja uusi rehuarvojärjestelmä. Maija Karhapää

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Ratkaisuja lihasikojen kasvatuksen tehostamiseen

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Uusia ruokintastrategioita broilerinuorikoiden ruokintaan

Transkriptio:

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 4.4.2013

Sikojen rehutaulukoiden ja ruokintasuositusten päivitys ja uudistaminen Tavoitteet 1. Rehuarvojärjestelmän uudistus Valitun järjestelmän mukaiset tiedot rehutaulukkoon Käyttöliittymä uuteen järjestelmään 2. Rehutaulukon päivitys Tärkeimmät, aktiivisessa käytössä olevat rehuaineet Kotimaisia koostumustietoja rehuaineista Selkeys ja käytettävyys 3. Ruokintasuositusten päivitys Suositukset vastaamaan uutta rehuarvojärjestelmää Suosituksia päivitetään tarvittaessa koti- ja ulkomaisten tutkimustulosten ja kirjallisuuden perusteella 4. Yhteistyö elinkeinon kanssa Uusi rehuarvojärjestelmä ja päivitetyt taulukot käyttöön v. 2014 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.4.2013 2

Rehuaineet Sivutuoterehut Keskimääräinen koostumus valmistajan tai myyntinimen mukaan Tähkä OVR, ST1 bioetanolin valmistuksen sivutuoteliemi rypsiöljysakka, herakuorrutettu kookosrasva laktoosiliemi, erityyppiset herat Rehujen valmistajien ja välittäjien esitykset MTT:lle Vanhentuneet tai puutteelliset koostumustiedot Karkearehut: juurekset ja nurmirehut Eksoottiset rehut: EvaPig Rehujen nimeäminen Apuna EU:n rehuaineluettelo (2011) rehuaineen nimi ja kuvattu valmistustapa Nimien tarkentaminen mm. palkoviljat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.4.2013 3

Rehuaineiden koostumustiedot Viljoista uusia kotimaisia analyysituloksia Ohra, vehnä, koostumuspäivitys Hehtolitrapainon vaikutus energia-arvoon regressioyhtälöllä Lisätietoja kemiallisesta koostumuksesta tarvitaan mm. tärkkelys, sokerit Rehuaineiden aminohappotiedot päivitetään Kotimaisista rehuista analysoitu harvoin tryptofaania Myös EvaPig -ohjelmassa aminohappojen pitoisuuksia Rehuaineiden kemiallisen koostumuksen vaihtelu Rehutaulukoissa julkaistaan keskiarvo Peruskoostumustietojen keskihajonta, vaihtelukerroin, min., max., rehutaulukkopalvelun Tietosiilo-osioon? Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.4.2013 4

Rehuaineiden kivennäiset ja vitamiinit Viljojen ja palkoviljojen kivennäiset Ympäristösäädösten vaikutus lannoitustasoihin: fosforipitoisuudet pienentyneet Aineisto koostumuspäivitykseen valmiina Fosforin käyttökelpoisuus Fytaattifosforin osuus kokonaisfosforista yleisimmässä rehuaineissa lisättävissä rehutaulukkoon Rehuaineiden vitamiinit Rehutaulukon aineisto osin vanhentunutta, päivitystarve Kotimaisia analyysituloksia melko vähän Ulkomaiset rehutaulukot, elintarviketaulukot, tieteelliset julkaisut Vitamiineja ei EvaPig -ohjelmassa Sikojen vitamiinisuosikset rehuun lisättävinä vitamiineina Vitamiinikoostumus vain tärkeimmistä rehuista? Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.4.2013 5

Viljojen ja palkoviljojen fosfori g/ kg ka 7 6 5 4 3 RT 2013 Päivitys 2 1 0 Ohra Vehnä Kaura Herne Härkäpapu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.4.2013 6

Rehuaineiden fytiinifosfori Fytaattifosfori % kokonaisfosforista 90 80 70 60 50 40 30 Ohra Vehnä Kaura Herne Rypsirouhe Soijarouhe Partanen ym. 2010 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.4.2013 7

Rehuaineiden energia- ja valkuaisarvot sekä sulavuustiedot Nettoenergia-arvo MJ NE/kg ka Kasvavat siat (<150 kg) ja aikuiset siat (emakot, karjut) Ravintoaineiden kokonaissulavuudet (RV, RR, RK, TUA, OA) poistuvat taulukosta järjestelmän vaihtuessa Rehuyksikkö poistuu sikojen rehutaulukosta Standardoidut sulavat aminohapot g/kg ka Lysiini, treoniini, metioniini, kystiini, tryptofaani, (valiini) Sulavuuskertoimet EvaPig -ohjelmassa, myös muut välttämättömät aminohapot Tarvittaessa sulavat aminohapot typen ja kuiva-aineen in vitro - sulavuuksista yhtälöillä (Boisen 2007) Aminohappojen in vivo -sulavuusmääritykset Sulava fosfori g/kg ka Kokonaissulavuus EvaPig ja kotimaiset tutkimukset Fytaasin vaikutus fosforin sulavuuteen, ohjeistus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.4.2013 8

HLP ja ohran energia-arvo eri järjestelmien mukaan laskettuna Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.4.2013 9

Sikojen ruokintasuositukset Kuvaavat ravintoaineiden tarvetta eri tuotantovaiheissa Biologinen tarve tai optimi + varmuusvara Monet tekijät vaikuttavat, mm. sian kasvupotentiaali, emakon porsaiden lukumäärä ja maidontuotantokyky Kaikki sikojen ruokintasuositukset päivitetty 2000-luvulla Kotimaiset tutkimukset, kirjallisuus Muutos: eläinaines ja tuotannon tavoitteet erilaisia sianlihantuotannon eri toimijoilla Eläinaineksen toimittajilla myös omia ruokintasuosituksia Suosituksia syntyy ja päivitetään tutkimushankkeissa Kotieläintuotannon ympäristökuormituksen vähentäminen (N & P) Luomutuotanto Selvitykset ja ohjeistukset Yritysten rahoittamat tutkimukset Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.4.2013 10

Sikojen energiaruokintasuositukset Ilmoitetaan MJ NE/eläin/d Vaihtoehtoja energian annosteluun Lihasiat: sukupuoli (imisä, leikko), rotu (M, Y, H, D) Ensikot: kasvatusstrategia (hidas ja nopea) Emakot: tuotantovaihe Päivitystarve Muuntaminen uusien energia-arvojen mukaisiksi Rehujen tyypilliset NE-pitoisuudet eri tuotantovaiheissa? Suositusten tekstiosat Karjujen suositus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.4.2013 11

Sikojen valkuaisruokintasuositukset Standardoitu (SID) sulava aminohappo g/mj NE Lysiini + muut aminohapot ihannevalkuaisen suhteissa lysiiniin Ihannevalkuaisen aminohapposuhteet (+vaihtelurajat) Raakavalkuainen, g/kg ka minimimäärä (+maksimimäärä) Aminohapposuositukset Biologinen optimi, eläinkokeissa määritetty meillä lysiini lihasioilla Ruokinnassa kompromisseja eläinaines, eläinten terveys, lihan ja rehujen hintasuhteet, tuotantomuoto (esim. luomu) vaikuttavat käytännön ruokinnassa Optimin lisäksi minimisuositus? Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.4.2013 12

SID LYS g/mj NE Näennäisen sulavan lysiinin (g/ry) ja standardoidun sulavan lysiinin välinen yhteys laskettuna rehujen koostumustiedoista (alustavia lukuja) 1,30 1,20 1,10 1,00 0,90 0,80 1-rehut 2-rehut Lin. (1-rehut) Lin. (2-rehut) 0,70 0,60 0,50 5 5,5 6 6,5 7 7,5 8 8,5 9 9,5 10 10,5 11 AID LYS g/ry Lihasikojen lysiinintarvekoe (Siljander-Rasi ym. 2000) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.4.2013 13

Lihasikojen kolmivaiheruokinta sulava lysiini g/ry vs. standardoitu sulava lysiini g/mj NE (INRA) (alustavia lukuja, voivat tarkentua) Sian elopaino Sulava LYS g/ry SID LYS g/mj NE INRA 20-55 kg 9,5 1,13 55-80 kg 7,0 0,81 80-120 kg 6,0 0,69 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.4.2013 14

Sikojen vaiheruokinnan aminohapposuositukset Lihasiat Oletus: käytössä vähintään kaksivaiheruokinta Päivitystarve Aminohapposuositus ja ruokintavaiheiden kesto 3-, 4- ja 5- vaiheruokintaan Kirjallisuustutkimus, suunnitteilla ruokintakoe (CLIMPIGFEED) Ohjeistus, milloin suositellaan vähintään kolmivaiheruokintaa (sian loppupaino) Ensikoiden ja karjujen kasvatus Nyt kolmivaiheruokinta kasvatusstrategian mukaan (nopea ja hidas) Päivitystarve: aminohapposuositus alle 55 kg ensikoille pienemmäksi Emakot Nyt kaksivaiheruokinta (tiineys ja imetys) Päivitystarve: aminohapposuositus, tarkempi vaiheistus käynnissä tutkimus vaiheistuksesta luomurehuilla (ICOPP) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.4.2013 15

Hivenaineiden sallitut enimmäispitoisuudet sikojen täysrehuissa (kosteus 12 %) (EY 1334/2003, EY 1459/2005) Mg/kg Rauta 750 Koboltti 2 Kupari 25 Mangaani 150 Sinkki 150 Jodi 10 Seleni 0,5 Kivennäisten ja vitamiinien ruokintasuosituksiin ei esitetä muutoksia Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.4.2013 16

MTT:n palvelupaketit rehuarvojen määrityksiin Rehuarvomääritykset, analyysipaketti Kemiallinen koostumus In vitro -sulavuus Rehuarvo Vertailu tavanomaisiin ja samantyyppisiin rehuihin Käyttösuositus Rehuarvomääritykset, sulavuuskoepaketti Rehuaineen aminohappojen standardoidut in vivo -sulavuudet Kemiallinen koostumus ja rehuarvo Tutkimustarpeet liittyen ruokintasuosituksiin Lihasikojen vaiheruokinnan aminohappotarve Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.4.2013 17

Selvitettäviä ja sovittavia käytännön kysymyksiä Aikataulu uuden rehuarvojärjestelmän käyttöönottamiseksi Ohjelman ja manuaalien käännöstyö INRA:n mukaan EvaPig -ohjelmaan ja -manuaaliin mahdollista saada suomenkielinen versio, jos toteutus kuten SLU Ruotsissa Käännöstyön toteutus ja kustannukset käännöstä tarvitsevan maan vastuulla Käyttöliittymä rehuarvojärjestelmään INRA:n mukaan mahdollista linkit EvaPig -ohjelmaan kuten Ruotsissa Ei uudelleenjulkaisua (yhtälöt ja kertoimet) Järjestelmän käyttöönottoon liittyvä koulutuksen ja neuvonnan tarve Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.4.2013 18