JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO VARHAISKASVATUSPALVELUJEN ASIAKASRAATI Aika maanantai 31.8.2015 klo 18.00 20.00 Paikka Mannilan päiväkoti, Liinaharjankatu 4-6, 40200 JYVÄSKYLÄ Läsnä -Aalto Sanni xcasati Laura -Heino Jenni xjokela Laura -Kainulainen Katri xkatko Soili xkutvonen-lappi Titta xlampinen Susanna xlópez Elina xmarjokorpi Helena xnokkala Terhi -Malinen Heidi -Malinen Maarit xnaukkarinen Pia xriekkinen Jaana -Salminen Jenni -Salonmaa Tiina xsillanmäki Minttu xsironen Sanna -Turpela Mari xvilanti Anna xvuorinen Markus xväisänen Tanja xylönen Suvi xarnberg Heli, siht. xpajunen Tuija, pj. xkarkulahti Susanna xhaapajoki Päivi Tuija Pajunen avasi illan ja toivotti uudet ja jatkavat raatilaiset tervetulleeksi toimintakaudelle 2015 2016. 1. Mannilan päiväkodin esittely, päiväkodinjohtaja Susanna Karkulahti Mannilan päiväkoti on aloittanut toiminnan elokuussa 2012. Päiväkodissa on 126 laskennallista paikkaa, tämänhetkinen lapsilukumäärä on 109. Päiväkodissa toimii kolme suurryhmää; alle 3-vuotiaiden Varsaniitty, jossa toimitaan 12 lapsen ja kolmen aikuisen tiimeissä. Ponilaaksossa ja Hevoshaassa toimii kummassakin kolme pienryhmää kahden työntekijän kanssa. Päiväkodissa toimii alueen kerhotoiminta ja perhekahvila. Mannilan päiväkoti on pohjoisen alueen päivystävä yksikkö koulujen loma-aikoina. Lähellä sijaitsee Mankolan koulu, jossa useimmat Mannilan päiväkodin eskareista aloittaa ensimmäisen luokan. Tosin tänä syksynä eskarit hajaantuivat kuuteen eri kouluun. Susanna Karkulahden esimiesalueeseen kuuluu lisäksi Lahjaharjun 105-paikkainen päiväkoti sekä viisi perhepäivähoitajaa. Susanna kertoi Mannilan päiväkodin ensimmäisen yksikkövasun valmistuneen tänä syksynä. Se on luettavissa päivähoidon nettisivuilla. Vasutyö on aloitettu marraskuussa 2013. Päiväkodin toiminnassa korostuu mm. arviointi ja kehittäminen. Arviointi- ja kehitystyön mahdollistumiselle on luotu toimivat rakenteet. Henkilöstön työhyvinvointi on myös erityisen tärkeä asia. Talon kaikki toiminta järjestetään porrastetusti, jolloin tiloja voidaan hyödyntää monipuolisesti. Yli 3-vuotiaat lapset ruokailevat yhteisessä ruokasalissa. Pienet ruokailevat omissa ryhmissä. Väinönkatu 1 PL 82, 40101 Jyväskylä Verkkolaskun OVT-tunnus: 003701746664500 Puhelin: 014 266 3100 Vaihde: 014 266 0000 etunimi.sukunimi@jkl.fi www.jyvaskyla.fi
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 2 (6) Kysyttiin, onko Mannilassa jokin suuntaus tai painopistealue? Tällä hetkellä liikunta on painotusalue, esim. ympäristössä on jatkuvasti saatavilla liikkumiseen houkuttelevia ja aktivoivia elementtejä. 2. Asiakasraadin uuden toimintakauden käynnistäminen Erikoissuunnittelija Päivi Haapajoki esittäytyi ja kertoi työstään, jonka aloitti palveluohjausyksikössä elokuun alussa. Raatilaiset esittäytyivät ja kertoivat mm. kuinka kauan ovat toimineet raadissa, minkälaista varhaiskasvatuspalvelua perhe käyttää. Tuija Pajunen kertoi lyhyesti raadin toimintaperiaatteet. Esittelymateriaali raadin toiminnasta ja periaatteista on lähetetty kaikille raatilaisille kesäkuussa. Raatilaiset keskustelivat kolmessa ryhmässä, mikä mietityttää Jyväskylän varhaiskasvatuspalveluissa uuden toimintakauden alkaessa? Ryhmä 1. Ryhmäläiset ilmaisivat huolensa tulevien lakimuutosten mahdollisista vaikutuksista, kuinka Jyväskylä aikoo toteuttaa lakimuutoksia. Raatilaiset toivoivat keskustelumahdollisuutta ennen päätöksentekoa. - ryhmäkoko - maksujen korotukset, - eskarilaisten iltapäivähoito - päivähoito-oikeuden rajoittaminen - toivotaan hoitomaksuja sellaisiksi, että maksettaisiin käytetyistä tunneista - nykyiset maksuvälykset koetaan liian suuriksi - Daisyn käytettävyys, muokkauksen mahdollisuutta pitäisi lisätä - onko työntekijöiden omia lapsia hoidossa samassa ryhmässä, missä huoltaja työskentelee, miten tällaiseen suhtaudutaan? Ryhmä 2. - turvallisuustekijät > miten huomioidaan, esim. myrkylliset kasvit - säästöasiat ja lakimuutokset, miten vaikuttaa Jyväskylässä - eskarien poissaolot, miten toimitaan, jos lapsi on poissa, ovatko käytännöt yhteneväiset kaikissa yksiköissä - subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen mitä tarkoittaa Jyväskylässä miten määritellään, kenellä on oikeus päivähoitoon mitä tarkoittaa ryhmien muodostamisessa ja henkilöstösuunnittelussa voisiko Jyväskylä olla mallikunta, jossa rajoittamista toteutettaisiin harkitusti keskusteltiin että kyseessä on myös naisnäkökulma; lapsen kokopäivähoito mahdollistaa äitien työssäkäynnin Ryhmä 3. - eskareitten kielisuihkutus; on päiväkoteja, jotka ovat jääneet ilman kielisuihkutusta pohdittiin myös, mikä on kielisuihkutuksen idea > lasta ei opeteta tuottamaan vierasta kieltä, vaan lapset tottuvat kuulemaan vieras-
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 3 (6) ta kieltä, vieraskielisiä sanoja mm. leikkien, loruillen, laulaen arjen tilanteissa. oli tietoa, että kielisuihkutus-hanke jatkuu vuoden 2016 loppuun saakka, tarkoitus on, että kaikki eskariryhmät pääsisivät mukaan. Miten kielisuihkutuksessa käytetty kieli valitaan? Vanhemmat olisivat halunneet vaikuttaa kielen valintaa. kielisuihkutuksella todettiin olevan merkitys myös monikulttuurisuuskasvatukseen - eskariryhmien minimikoko Kysytttin, onko eskariryhmien minimikokoa linjattu? Päiväkodissa oli keskusteltu aiheesta ja se oli huolestuttanut vanhempia. Kerrottiin, että 19.8. järjestettiin yksityisten palveluntuottajien esiopetuksesta vastaavien lastentarhanopettajien tapaaminen, jossa olivat mukana palvelujohtaja Hannamaija Väkiparta ja kehittämisvastaava Päivi Koivisto. Tapaamisessa keskusteltiin mm. Jyväskylän esiopetussuunnitelman päivittämisen vaiheista, esiopetuksen velvoittavuudesta ja siitä, onko esiopetuksen ryhmäkokoa tarpeen määrittää ja mikä minimiryhmäkoko voisi olla. - maksuhyvityskäytännöt asiakkaan näkökulmasta nykyiset käytännöt ovat liian jäykkiä koettiin, että lomat pitää ilmoittaa esim. kesän osalta liian aikaisin toivottiin paremmin perheiden elämäntilanteisiin ja arkeen soveltuvaa jaksotusmahdollisuutta pitkät päivystysjaksot ja esim. vuorohoidon keskittäminen aiheuttaa perheille logistisia ongelmia toivottiin ainakin osittaista maksuhyvitystä muulloin kun koululaisten loma-aikoina joustavuutta maksuhyvityksiin toivottaisiin myös sellaisissa tilanteissa, kun selkeästi tiedetään, että lapsi on säännöllisesti poissa muina kuin koululaisten loma-aikoina todettiin, että kunnat voivat päättää, minkälaisia maksuhyvityksiä päivähoidossa käytetään vai käytetäänkö ollenkaan. Jyväskylässä on käytössä tällainen malli. vanhemmat totesivat, että nämä asiat korostuvat, jos asiakasmaksuihin on tulossa korotuksia 3. Syksyn tapaamisten ajankohdat ja teemat Ti 29.9. Halssilan pk; some, netti, e-hipsu Ke 28.10 Kotimäen pk; esiopetusasiat To 26.11. Liinalammin pk; liikuntakasvatus, hyvinvointioppiminen 4. Asiakasraadin jäsenille ja asiakasraadin sähköpostiin tulleet asiat ja viestit Viime syksynä on tullut palaute työntekijän roolista vasu-keskustelussa. Palautteen lähettäjä toivoi, että päivähoidon henkilöstön olisi hyvä miettiä, missä määrin on asianmukaista ja järkevää jakaa omia kokemuksia päivähoidosta ja omista lapsista vanhempien kanssa pidettävissä vasu-keskusteluissa. Palautteen antaja toivoi, että perheelle ei saisi tulla tunnetta olevansa kuuntelevassa roolissa.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 4 (6) Palaute liikuntakasvatuksen ja erityisesti ohjatun ulkoliikunnan lisäämisestä päiväkoteihin. Kevään 2015 hälyttävät tutkimustulokset liikunnan vähyydestä sekä viittaukset seuraaviin tutkimustietoihin tiedoksi varhaiskasvatuksen kentälle. Brusas, Eija, and Minna Kokko. "Lapsen maailma on liikkeen maailma: Varhaiskasvattajien käsityksiä liikunnan merkityksestä ja tukemisesta päivähoidossa." (2014). Prest, Linda, and Sonja Virkkala. "HEI ME LIIKUTAAN!: Sosioemotionaalisten taitojen harjoittaminen leikin ja liikunnan avulla." (2014). Mikkonen, Kaisa. "Mistä on pienten tyttöjen ja poikien päivä tehty?: Lifelong Wellbeing-hankkeen tuloksia ja hyviä käytänteitä Kajaanin ja Kostamuksen päiväkodeissa." (2014). Liikuntakasvatus on teemana raadin marraskuun tapaamisessa. Palaute tuntiperusteisten maksujen käyttöön oton valmistelusta yksityiseen päivähoitoon. Todettiin, että tuntiperusteiset asiakasmaksut ovat olleet käytössä kunnallisissa varhaiskasvatuspalveluissa osittain vuodesta 2008 ja kattavasti vuodesta 2013. Maksujärjestelmän laajentamisen mahdollisuutta selvitellään ja valmistellaan. Maksujärjestelmällä ei ole vaikutusta perheen päivähoidon tarpeeseen, arjen sisältöön, päivärytmiin, esiopetuksen järjestämiseen. Palaute kesäpäivystyksestä, kesän 2015 päivystys oli hienosti hoidettu, edellisenä kesänä se oli huonommin järjestetty, mutta nyt oli onnistuttu. Palaute Daisy-järjestelmästä. Palautteen antaja totesi sen päivittyneen nykypäivään. Palautteessa kysyttiin, miten Daisyn saa ladattua mobiilisovelluksena tablettiin ja älypuhelimeen? Toimiiko se anroid, windows ja l-xx mobiileissa. Kehotetaan kysymään ohjeita päiväkodinjohtajalta. Raatilaiset kertoivat kakkosversion toimivan paremmin. Se ei jää jumiin, eikä kadota hoitoaikoja. Muistutettiin, että hoitoaikavaraus lukittuu edellisen viikon maanantaina klo.18 mennessä. Lasten hoitoajat vaikuttavat henkilökunnan työvuorojen suunnitteluun ja aterioiden tilaamiseen. Palautteissa toivottiin maksuhyvitystä muulloinkin kuin koulujen loma-aikoina. 5. Muut asiat Hyvä alku Raatilainen oli kertonut lapsensa päivähoitopaikassa, että oli kuullut päivähoidon hyvän alun kotikäyntikäytännöstä raadin tapaamisessa lokakuussa 2014. Kyseissä päiväkodissa henkilökunta ei ollut tietoinen tällaisesta käytännöstä. Toisaalta henkilökunta oli todennut, että osa kotikänneistä olisi hyvä toteuttaa työparina. Mistä johtuu, että joissakin yksiköissä käytetään kotikäyntiä aloituskeskustelussa ja joissakin ei? Kysyttiin mikä on päivähoidon henkilöstön velvoite tehdä lastensuojeluilmoitus? Vaikuttaako työntekijän rohkeus siihen, keskustellaanko asioista suoraan, otetaanko asia puheeksi?
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 5 (6) Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuspalvelut ja sosiaalityön lastensuojelu ovat yhteistyössä laatineet lastensuojelun käsikirjan, johon on kirjattu mm. lastensuojelulain määrittämät tilanteet lastensuojeluilmoituksen tekemiseksi: Lastensuojelulaki velvoittaa päivähoidon työntekijää tekemään lastensuojeluilmoituksen (LSL 25 ) tai pyynnön lastensuojelutarpeen selvittämiseksi (LSL 25 a ) tilanteessa, jossa työntekijä havaitsee tai saa tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Tällaisia seikkoja ovat: lapsen hoidossa tai huolenpidossa havaitaan puutteita tai osaamattomuutta, joka vaarantaa lapsen turvallisuuden, kehityksen ja hyvinvoinnin päihde- tai mielenterveysongelmat perheessä perheväkivalta lapsen psyykkiseen vointiin tai käyttäytymiseen liittyvät huolet muu lapsen kehitystä vaarantava olosuhde tai tekijä esim. vanhemman ja lapsen väliset vakavat vuorovaikutusongelmat tai huolestuttavat poissaolot päivähoidosta lapsen pahoinpitely, muu kaltoin kohtelu tai seksuaalinen hyväksikäyttö (niiden epäily tai uhka) Kun epäily tai huoli lapsesta herää, keskustele asiasta päiväkodin johtajan kanssa ja sovi yhteydenotosta sosiaalityöntekijään. Jos olet epävarma siitä, tulisiko tilanteessa tehdä lastensuojeluilmoitus, voit kysyä neuvoa lastensuojelun sosiaalityöntekijältä ilmaisematta lapsen henkilöllisyyttä. On tärkeää, että ilmoitus tehdään viipymättä. Sen arviointi, johtaako ilmoitus toimenpiteisiin, kuuluu sosiaalityöntekijälle. Ilmoitus tulee tehdä, vaikka tietäisit, että lapsi on jo lastensuojelun asiakas. Samasta asiasta tulee tehdä uudelleen ilmoitus, jos tilanne jatkuu. Päivi Haapajoen puheenvuoro Päivi Haapajoki on aloittanut palveluohjausyksikön perusopetuksen palveluohjauksen suunnittelun yhteistyössä varhaiskasvatuspalvelujen palveluohjauksen kanssa. Päivi kysyi raatilaisilta, miten perusopetus olisi paremmin saavutettavissa, onko vanhempana ollut tunnetta, mistä voisi kysyä, mistä saisi tietoa perusopetukseen liittyvissä asioissa. Raatilaiset kertoivat, että varhaiskasvatuksessa on paremmin mahdollisuus päästä juttelemaan jonkun kanssa kuin perusopetuksessa Vanhemmilla on huoli, kuinka kasvattaa lapsi selviytymään koulun jälkeen? Todettiin, että pienen koululaisen yksin pärjääminen koulun jälkeen on yhteinen huolen aihe. Perheitä huolestuttaa myös pienten koululaisten pitkä kesäloma, kun vanhempien lomat eivät kata koko aikaa. Kesäjälkkäriä ei ole kuitenkaan kaikilla alueilla. Koulumatkat huolestuttavat, mitkä on lapsen kyvyt selvitä koulumatkat, näkemykset vaarallisuuden linjauksista huolestuttaa.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 6 (6) Lapsen kouluun lähtö huolestuttaa etenkin silloin, jos koulua alkaa vasta klo. 10. Kannattaa kysyä, onko olemassa aamupainotteisia kerhoja. Kysyttiin, miksi aamut on porrastettuja? Yhtenä syynä on, se että pystytään jakamaan opetus pienempiin ryhmiin. Kysyttiin, milloin vanhemmalla on mahdollisuus puhua lapsen opettajan kanssa? Aina voi soittaa. Wilman kautta voi lähettää viestiä. Tosin on tullut myös palautetta, että kaikilla ei ole tietokonetta käytössä. Onko niin, että jos on ongelmia niistä ilmoitetaan, kun taas ei kuulu mitään, kaikki on hyvin? Jos on ajatuksia, ehdotuksia, toiveita siitä, mitä perusopetuksen palveluohjaus voisi sisällyttää, niitä voi lähettää sähköpostitse Päivi Haapajoelle osoitteeseen paivi.haapajoki@jkl.fi Raatilainen kertoi tapauksesta erään kaupungin päivähoidossa, jossa erityistä tukea tarvitsevan lapsen tuki oli laiminlyöty ja lapsi oli siirretty toistuvasti erilleen muusta toiminnasta. Toimintatapa oli tullut ilmi, kun joku ulkopuolinen henkilö oli tullut päiväkotiin. Raatilaiset varmistelivat, että eihän tällaista pääse tapahtumaan Jyväskylässä.