Talouden näkymät vuosina 2012-2014 Euro & talous 5/2012 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1
Kansainvälisen talouden viestit kaksisuuntaisia 2
Tilanne rahoitusmarkkinoilla kohentunut kesän jälkeen Osake-indeksejä Yhdysvallat (S&P500) Saksa Espanja Italia 4.1.2010 = 100 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 2010 2011 2012 Lähde: Bloomberg. 3
mutta kasvuennusteita heikennetty vuoden mittaan BKT-ennusteet vuodelle 2013 Maailma USA Euroalue Inflaatioennusteet vuodelle 2013 Maailma USA Euroalue 3.5 % 3.5 % 3 3 2.5 2.5 2 2 1.5 1.5 1 1 0.5 0.5 0 2012 Lähde: Consensus economics. 0 2012 Lähde: Consensus economics. 4
Kasvunäkymät heikentyneet myös Suomessa 5
Suomen talouskasvu niukkaa 180 BKT:n prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko) BKT viitevuoden 2000 hinnoin (vasen asteikko) Mrd. euroa % 10 160 5 140 0 120-5 100 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014-10 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 6
Kysyntä ja tarjonta 2011* 2010 2011 2012e 2013e 2014e Mrd. euroa Määrän prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote 189,4 3,3 2,7 0,3 0,4 1,5 Kesäkuun ennuste 2,9 1,5 1,2 1,6 Muutos -0,2-1,2-0,8-0,1 Tuonti 78,3 6,9 5,7-1,2 1,0 4,2 Vienti 77,1 7,5 2,6-1,9 1,3 4,3 Yksityinen kulutus 105,2 3,3 2,5 0,7-0,1 1,2 Julkinen kulutus 46,0-0,3 0,4-0,3 1,0 0,6 Yksityiset investoinnit 32,4 3,5 7,7-0,9 0,4 3,5 Julkiset investoinnit 4,6-7,7 0,6 0,4 0,5 1,3 * Käyvin hinnoin, mrd. euroa. 7
Työmarkkinoiden tila heikkenee 8
Hidas kasvu lisää työttömyyttä 2 600 Työlliset (vasen asteikko) Työttömyysaste (oikea asteikko) 1 000 henkeä % 12 2 500 10 2 400 8 2 300 6 2 200 2004 2006 2008 2010 2012 2014 4 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 9
Työvoimakustannukset nousseet Palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti Yksikkötyökustannukset Tuottavuus työllistä kohti 10 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8 6 4 2 0-2 -4-6 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 10
Teollisuuden yksikkötyökustannukset antavat liian suotuisan kuvan kilpailukyvystä Tehdasteollisuus Muutos 1999Q1-2012Q2, % Tuotannon volyymi Tuotannon arvo Suomi Euroalue Yksikkötyökustannukset Työkustannukset jaettuna tuotannon arvolla -10 0 10 20 30 40 26313 Lähde: Eurostat. Tuotannon arvo on bruttoarvonlisäys. 11
Kotimainen kysyntä hiipuu, viennin näkymät vaisut 12
Kotitalouksien kulutus vaimenee 6 % Säästämisaste Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot* Yksityinen kulutus* 4 2 0-2 -4 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Kotitaloudet = kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. * Prosenttimuutos edellisestä vuodesta. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 13
Viennin kasvu jää heikoksi Tavaroiden ja palveluiden vienti Suomen vientimarkkinat 140 Indeksi, 2007/I = 100 130 120 110 100 90 80 70 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähteet: Tilastokeskus, eurojärjestelmä ja Suomen Pankki. 14
Vaihtotase pysyy alijäämäisenä Vaihtotase Tavaroiden ja palveluiden tase* 12 % BKT:stä 8 4 0-4 -8 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 * Kansantalouden tilinpidon mukaan. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 15
Avoimen sektorin tulee asettaa palkkaratkaisun puitteet Viennin kehitys ollut heikkoa, näkymät vaisut. Taustalla: Kansainvälisen talouskasvun vaimeus. Elektroniikka- ja paperiteollisuuden erityisongelmat. Työkustannusten kasvu. Viennin vahvistaminen, avoimen sektorin työllisyys ja ulkomaankaupan tasapaino edellyttävät, että menetykset kurotaan umpeen ja avoimen sektorin kilpailuasemaa vahvistetaan. 16
Inflaatio hidastuu vähitellen 17
Elintarvikkeiden ja palveluiden hinnat nousseet nopeasti Palvelut Jalostetut elintarvikkeet Energia Teollisuustuotteet pl. energia Jalostamattomat elintarvikkeet Kokonaisindeksi 6 Vaikutus YKHI-inflaatioon, prosenttiyksikköä 4 2 0-2 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 YKHI = yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi. Lähde: Tilastokeskus. 18
Inflaatio hidastuu välillisten verojen korotuksista huolimatta YKHI YKHI kiintein veroin 5 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 4 3 2 1 0 2006 2008 2010 2012 2014 YKHI = yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 19
Julkisen talouden vakauttaminen välttämätöntä 20
Valtion ja kuntien rahoitusvaje pienenee vähän 50 48 46 44 42 40 38 36 34 32 30 28 26 24 Rahoitusjäämä (oikea asteikko) Valtion rahoitusjäämä (oikea asteikko) Tulot (vasen asteikko) Menot (vasen asteikko) % BKT:stä % BKT:stä 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 21
Julkinen velkaantuminen ei taitu ilman uusia sopeutustoimia Julkisyhteisöjen EDP-velka Valtion ja kuntien velka Valtionvelka 90 % BKT:stä 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1995 2000 2005 2010 2015 Lähteet: Tilastokeskus, Valtiokonttori ja Suomen Pankki. 22
Kestävyysongelma on mittava Kokonaisveroasteella mitattu julkisen talouden sopeutustarve Maahanmuutto lisääntyy Tuottavuus paranee Perusura 52 % BKT:stä 50 48 46 44 42 40 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 23
Julkisen talouden sopeuttamistarve mittava Kevään 2012 päätökset olivat merkittäviä, mutta talouskehitys on jäämässä tuolloin odotettua heikommaksi. Hallituksen tavoite valtion velka-asteen taittamisesta ei ennusteen mukaan toteudu ilman lisätoimia. Riittävän ylijäämän saaminen koko julkiseen talouteen vaatii vielä mittavampia toimia. Tarvitaan koko vuosikymmenen kattava sopeuttamisohjelma. Keskeistä on toimien kasvuvaikutukset. Määrärahakehysten taso sopeutettava asteittain vastaamaan rahoituspohjaa. 24
Vakaata julkista taloutta ei saavuteta ilman rakenteellisia toimia Finanssipoliittisilla toimilla voidaan estää julkisen talouden paniikkijarrutus ensi vuosikymmenen alussa. Kestävyyttä ei kuitenkaan voida turvata ilman työvoiman tarjonnan lisäämistä. Työpanosta olisi lisättävä työuran kaikissa vaiheissa. Se tasoittaisi kustannusten jakautumista ikäryhmien välillä. Työurien aloittamisen aikaistaminen. Eläkkeelle jäämisen myöhentäminen. Työn tarjonnan kannustimet. Kuntataloudessa toimintaa tehostettava. 25
Rahoitusjärjestelmän vakaudesta 26
Toimintaympäristö haastava, vaikka rahoitusmarkkinoilla vakautumista Rahoitusmarkkinoiden tilan kohentumisesta huolimatta Euroopan talouden tilanne haavoittuva. Heikko reaalitalouden kehitys altistaisi Euroopan pankkisektorin omaisuuserien hintojen laskupaineille ja kasvattaisi luottoriskejä. Vakautta edistävien toimenpiteiden nopea läpivienti tärkeää. 27
Pankkiunioni toimintavalmiiksi Ecofin; yhteisymmärrys tänä aamuna. Pankkiunioni vakauttaa rahoitusmarkkinoita ja vähentää pankkikriisien todennäköisyyttä. Ensin yhteinen valvontamekanismi. Lisäksi tarvitaan yhteinen kriisinratkaisujärjestelmä. Tavoite on pienentää valtiolle ja veronmaksajille aiheutuvia kustannuksia sekä lisätä velkojien vastuuta Keskitetty kriisinratkaisujärjestelmä mahdollistaa suurtenkin pankkien hallitun alasajon ilman valtion tukea. 28
Luottamusta Euroopan pankkien tilaan lisättävä läpinäkyvyydellä Markkinatoimijoiden ei ole helppo saada kokonaiskuvaa varojen sitoutuneisuudesta lainanhoitojoustoista Vakavaraisuuslaskennan menetelmien vertailukelpoisuuteen kohdistuu epäilyjä. Riskipainoissa on huomattavia eroja valitun menetelmän mukaan. Matalammat lainojen riskipainot kuin kilpailijoilla voivat vääristää kilpailua. 29
Suomen rahoitusjärjestelmä vakaa haasteet liittyvät velkaantumiseen, reaalitalouden heikkoihin näkymiin ja matalaan korkotasoon Makrotalous Pankkien kestävyys Asuntojen hinnat Riskipreemiot Velkaantuneisuus IV/2009 I/2012 III/2012 Lähteet: NASDAQ OMX Helsinki, pankit, Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 30
Kotitalouksien kasvavaan velkaantuneisuuteen liittyy riskejä Velkaantuneisuuden kasvu lisää kotitalouksien haavoittuvuutta talouden häiriöiden suhteen. Kotitalouksien velkaantumista tulee hillitä seuraavasti: Kotitalouksien tulee varautua riittävästi korkomenojen mahdolliseen kasvuun. Pankkien tulee noudattaa Finanssivalvonnan suosituksia asuntolainanhakijoiden maksukyvyn arvioimisen ja enimmäisluototuksen osalta. Viranomaisten tulee saada käyttöön riittävät makrovakausvälineet. 31
Euro & talous: Talouden näkymät 5/2012 Liiteartikkelit: Rahoitusjärjestelmän vakaus Suomen julkisen talouden kestävyystarkasteluja Helvi Kinnunen, Petri Mäki-Fränti ja Hannu Viertola Suomen kilpailukyky ja sen mittaaminen Lauri Kajanoja 32
Yhteenveto Julkisen talouden sopeuttamistarve mittava jo tällä vuosikymmenellä. Pitkällä aikavälillä vakaata julkista taloutta ei saavuteta ilman rakenteellisia toimia. Palkkaratkaisut mitoitettava avoimen sektorin kilpailukyvyn mukaan. 33
Kiitos! 34