LAUSUNTO 27.6.2013 Maa- ja metsätalousministeriö Kirjaamo, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Asianro 134/03/06/01/2013 Asia: Lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 luonnoksesta Suomen riistakeskus kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 luonnokseen Yleisesti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma kuvaa hyvin maaseudun nykytilaa ja sen kehittämismahdollisuuksia. Maaseudun säilyminen elinvoimaisena niin ihmisten kuin luonnon osalta on edellytys maamme hyvinvoinnille muuttuvassa maailmassa. Luomu, lähiruoka ja uutena trendinä villiruoka ovat nousemassa aiempaa suurempaan merkitykseen kansalaisten keskuudessa, kun yhä useampi on aidosti kiinnostunut ruuan alkuperästä ja laadusta. Villiruoka on monelle maaseudun asukkaalle arkipäivää. Marjojen ja sienten lisäksi riistanlihalla on huomattava merkitys monen maaseudun asukkaan ruokapöydässä. Vuosittain riistanlihaa saadaan kokonaisuudessa noin 10 miljoona kiloa, josta muuta kuin hirvieläinten lihaa on noin miljoona kiloa. Yhä suurempi osa metsästäjistä asuu kaupungeissa ja käy metsällä kaupungista käsin jopa huomattavan etäällä vakituisesta asumuksesta. Kaupungeissa asuvat metsästäjät myös käyttävät huomattavia rahasummia metsästysmatkoillaan. Elinvoimaisten riistakantojen varaan rakentuvat virkistysmahdollisuudet, villiruoka ja elinkeinomahdollisuudet ovat keskeinen osa maaseudun arkea. Monella kylällä metsästysseura tai yhdistys on jopa aktiivisin toimija ja yhteishengen ylläpitäjä. Metsästävät maanomistajat ovat merkittävä ryhmä Suomessa. Joka neljännellä viljelijällä on metsästyskortti ja metsästävät maanomistajat omistavat noin kolmanneksen koko maan pinta-alasta. Suomessa on yli 300 000 metsästäjää, jotka vuosittain maksavat riistanhoitomaksun. Merkittävällä osalla väestöstä on lähipiirissään metsästäjä. Metsästys on myös merkittävä maaseudun ja kaupunkien asukkaita yhdistävä tekijä, jonka sosiaalinen merkitys on huomattava. Riistalinnuista pelto- ja vesilintujen sekä pienten hirvieläinten elinolosuhteisiin maatalouden käytännöt vaikuttavat merkittävästi. Erityisesti maatalousympäristön riistalintukannat ovat pitkään olleet heikot, joskin viimeisen kymmenen vuoden aikana esimerkiksi peltopyy on osoittanut elpymisen merkkejä. Metsästyksestä ja riistanhoidosta kiinnostuneet maanomistajat ja paikalliset yhdistykset ovat merkittävä voimavara maaseudulla erityisesti maatalouden ympäristötoimien toteuttamisessa silloin kun niillä on positiivisia vaikutuksia riistalajien, kuten peltopyy ja vesilinnut, elinolosuhteiden parantamiseen. Suomen riistakeskuksen näkemyksen mukaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014 2020 tulisi nykyistä luonnosta enemmän nostaa esille riistatalouden ja metsästyksen positiivisia vaikutuksia ja merkitystä maaseudulla. Tällä voidaan aiempaa paremmin vastata MMM uuteen strategiaan "Ruoka ja uusiutuvat luonnonvarat leipää ja hyvinvointia elinvoimaisesta luonnosta" ja sen päämäärään Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia ja tuottavia. Maaseudun ympäristötoimista suuri osa, erityisesti luonnon monimuotoisuuden ja vesien tilan parantamiseen tähtäävät toimet, ovat sellaisenaan positiivisia riistakannoille. Näiden positiivisten vaikutusten nostaminen kehittämisohjelmassa selkeästi esiin myös riistallisesta näkökulmasta auttaa ihmisiä näkemään asioiden monivaikuttavuuden, ja siten osaltaan lisää kiinnostusta maatalouden luonnon monimuotoisuuden ja vesien tilan hoitoon. Suomen riistakeskus pyytää ottamaan kehittämisohjelman valmistelussa vahvasti huomioon Maa- ja metsätalousministeriön julkaisemassa peltopyykannan hoitosuunnitelmassa sekä ministeriössä viimeisteltävän Kansallisen riistataloudellisen kosteikkostrategian luonnoksessa olevat maatalouden ympäristöohjelmaan vaikuttavat toimenpiteet.
2 (6) Peltopyykannan hoitosuunnitelman toimenpiteet: Otetaan peltopyyn elinympäristövaatimukset huomioon maatalouden politiikkatoimien yhteydessä entistä paremmin. Käytännössä tämä tarkoittaa ennen kaikkea sopivan ravinnon ja suojan ympärivuotisen saatavuuden varmistavien, kannustavien ohjauskeinojen suunnittelua ja käyttöönottoa maatalousalueiden maankäytössä. Peltopyille suotuisan elinympäristön tulee ottaa huomioon peltopyyparien ja - parvien elinpiirin mittakaava. Olisi suotavaa, että suunnittelussa päästäisiin tilarajat ylittävään peltoaukea- tai kyläaluekohtaiseen toimintaan Selvitetään maatalouden ympäristötuen toimenpiteistä peltopyyn elinympäristön laadun parantamiseen kaikkein tehokkaimmin vaikuttavat toimenpiteet ja pyritään neuvonnan ja tiedotuksen avulla parantamaan näiden toimenpiteiden soveltamista peltopyyn kannanhoidon tärkeimmillä alueilla. Ottaen huomioon peltopyyn keskeinen asema maatalousympäristön monimuotoisuuden ilmentäjänä pyritään kehittämään ympäristötukijärjestelmää vielä nykyistäkin paremmin peltopyyn elinolosuhteita edistäväksi seuraavalle ohjelmakaudelle Riistataloudellisen kosteikkostrategian luonnoksen toimenpiteet: Pyritään lisäämään maatalouden seuraavaan ympäristöohjelmaan elementtejä, joiden avulla kosteikkojen perustaminen, kunnostaminen ja hoito tulevat nykyistä helpommaksi ja kannattavammaksi sekä nousee selkeämmin yhdeksi ohjelman painopisteeksi. Suomen riistakeskuksen yksityiskohtaisia huomioita Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 luonnokseen 1.Toimintaympäristön kuvaus 1.2. Maa-, elintarvike- ja metsätalous Luonnonmarjat, sienet ja viljellyt yrtit Suomen riistakeskus ehdottaa riistaa käsiteltäväksi tässä kappaleessa seuraavalla tavalla Otsikko Luonnonmarjat, sienet, riista ja viljellyt yrtit Tekstiosaan lisätään kappale: Suomen maa-alasta noin 90 % käytetään hirven metsästykseen ja merkittävä osa maa-alasta on muiden riistalajien metsästysalueena. Metsästysoikeuden haltijoita on noin 380 000, ja vuosittain metsästää noin 250 000 kansalaista. Vuosittainen riistasaalis on lihana mitattuna noin 10 miljoonaa kiloa, josta noin 9 miljoonaa kiloa on hirvieläinten lihaa. Metsästykseen käytetään vuosittain noin 6 miljoonaa pyyntipäivää, ja metsästyksen ja sen kerrannaisvaikutuksilla on erittäin merkittäviä aluetaloudellista merkitystä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Riistatalous elinkeinona on toistaiseksi kokonaisuutena vähäistä, mutta metsästysmatkailu ja metsästyksen opaspalvelut sekä riistatilayrittäminen ovat voimakkaassa kasvussa. 1.3 Ympäristö Suomen riistakeskus ehdottaa kappaleen kolmannen virkkeen muuttamista seuraavaan muotoon: Positiivinen vaikutus näkyy monimuotoisena ja avoimena maatalousmaisemana, joka tarjoaa elinympäristöä runsaille eläin- ja lintukannoille sekä viihtyisän asuinympäristön maaseudun asukkaille. Luonnon monimuotoisuus maatalousympäristöissä Suomen riistakeskus ehdottaa osion toisen kappaleen viimeisen virkkeen muuttamista seuraavaan muotoon:
3 (6) Lajiston monimuotoisuuden ja tavanomaisten lajien, kuten peltopyy, yksilömäärien kannalta ongelmallista on, että avoimien ja puoliavoimien viljelemättömien elinympäristöjen pinta-alan romahtamisen lisäksi jäljellä olevien alueiden laatu on heikentynyt umpeenkasvun ja rehevöitymisen myötä. 2.Analyysista nousevat tarpeet Prioriteetti 4. 4A: Euroopan maisemien tilan ja luonnon monimuotoisuuden Suomen riistakeskus ehdottaa ensimmäisen kappaleen kolmanneksi viimeisen lauseen muuttamista seuraavaan muotoon: Kosteikot monipuolistavat maatalousalueita palauttamalla kuivatuksen myötä harvinaistuneita elinympäristöjä. 3.Ennakkoarviointi 4.Valittu strategia 5.Sovellettavissa olevien ennakkoehtojen määrittely 6.Kuvaus tuloskehyksestä 7.Valitut toimenpiteet 7.1.Useita toimenpiteitä koskevat yhteiset ehdot 7.2.Koulutus ja tiedonvälitys 7.3.Neuvonta 7.4.Investoinnit fyysiseen omaisuuteen 7.4.1. Maatilojen kokonaistehokkuuden parantaminen Toimenpiteen sisältö (Tuettava toiminta) Suomen riistakeskus ehdottaa toisen kappaleen kohtaa ammattimaista metsästystä muutettavaksi seuraavaan muotoon: ammattimaista metsästystä ja riistatilatoimintaa Perustelu: Ammattimaisen metsästyksen käsitteen voidaan katsoa pitävän sisällään metsästysmatkailu- ja opaspalvelut. Maatalouden ohessa toteutettava riistatilayrittäminen muodostaa edellisen rinnalle oman kokonaisuutensa, johon oleellisena osana kuuluu maatilan elinympäristöjen aktiivinen kunnostus ja hoito vahvojen riistakantojen ylläpitämiseksi. Riistatilalla merkittävä osa pinta-alasta käytetään riistaeläinten- ja lintujen suoja- ja ravintokasvustojen ylläpitoon sekä peltoalalla että sen ulkopuolella sekä mahdollisiin riistalintujen tarhausrakenteisiin. Näiden tilan toimeentulon kannalta keskeisten elinympäristöelementteihin tai rakennuksiin investoiminen on laajempaa toimintaa kuin mihin ympäristöinvestointien ja peltoluonnon monimuotoisuuden toimenpiteiden toimenpiteillä on mahdollista päästä. Riistatalouteen painottavalla tilalla keskeistä on nykyisen viljelyskäytännön mukaisten suurten peruslohkojen sisälle luotavien suoja- ja ravintokasvustojen ja rakenteiden verkosto, joka tarjoaa edullisen elinympäristön myös muulle peltolajistolle kuin vain riistalle. Viljeltävien kasvustojen lisäksi toimenpiteinä on mm. kosteikkojen ja uomien kunnostaminen laajassa mitassa tilatasolla, peltolohkoja halkovat monivuotiset suojakasvustot (havu/pensas) ja harjanteet (vertaa beetle bank) sekä suojarakennelmat kuten ladot ja katokset. Tuen kohteet Suomen riistakeskus ehdottaa seuraavaa kohtaa lisättäväksi listaan: Toimenpiteeseen voidaan myöntää tukea:
4 (6) Riistaeläinten elinympäristöä parantavien pysyväluonteisten toimenpiteiden toteuttamiseen sekä tarhaukseen tarvittavien rakennusten ja rakennelmien uudisrakentamiseen, peruskorjaamiseen ja laajentamiseen 7.4.3 Ympäristöinvestoinnit Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaus ja aitaaminen Tavoitteet ja kohdentaminen Suomen riistakeskus pitää arvokkaana asiana suurpetosähköaitojen sisältymistä ympäristöinvestointeihin. Lopullisessa ohjelmatekstissä on huolehdittava siitä, että perinnebiotooppien investointien ja maatalousluonnon monimuotoisuuden hoito-sopimuksissa suurpetoaitojen rakentaminen ja ylläpito ovat tukikelpoisia toimia. Vahvistuvat karhu- ja ilveskannat luovat merkittävän uhan laiduntaville eläimille, erityisesti lampaille. Suden uhkaavat myös nautoja ja susireviirin alueella riski susivahingoille on olemassa, ja susikannan mahdollisesti vahvistuessa susivahinkojen voidaan olettaa kasvavan. Kosteikkoinvestoinnit Suomen riistakeskuksen näkemyksen mukaan on erinomaista, että kosteikkoinvestointien ehdot ovat merkittävästi parantuneet edellisen ohjelmakauden ehdoista. Luonnon monimuotoisuuden saaminen mukaan tasavertaiseksi perusteeksi vesiensuojelulle on tervetullut uudistus, joka osaltaan varmasti lisää kiinnostusta ja mahdollisuuksia kosteikkotyöhön ja osaltaan luo pohjaa tulevan riistataloudellisen kosteikkostrategian toteuttamiselle. Rajaukset Suomen riistakeskus ehdottaa lisäystä kohtaan osion rajaukset viimeiseen kappaleeseen: Tukea voidaan myöntää viljelijöille sekä rekisteröidyille yhdistyksille, ojitusyhteisöille sekä OSAKASKUNNILLE Perustelut: Osakaskunnat ovat yhteisten vesialueiden omistajia. Osakaskunnilla on usein hallinnassaan myös vesistöjä ympäröiviä vesijättö- ja maa-alueita sekä vesistöön laskevia puroja ja uomia. Osakaskuntien lisääminen tukikelpoisiin tahoihin lisää potentiaalisten hakijoiden määrää, ja vähentää tarvetta alueiden vuokraamiseen kosteikkoinvestointia varten. Osakaskunnilla on myös kiinnostusta oman vesialueen tilasta, ja valumaalueen vesienkäsittelystä kiinnostunut osakaskunta voisi monessa tapauksessa olla luonteva kosteikkoinvestoinnin toteuttaja omalla alueellaan tai vesialueen valuma-alueella. Osakaskunnan osakkaita ovat pääsääntöisesti vesialueeseen rajautuvien kylien maanomistajat. 7.5.Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen 7.6.Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen 7.7.Ympäristökorvaukset Toimenpiteen sisältö Toimenpiteen lisätiedot (sivu 103) Suomen riistakeskus ehdottaa yhteistyötä ympäristösitoumuksen tehneille viljelijöille suunnattavassa koulutuksessa. Riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ hankkeessa sekä muissa hankkeissa tuottamat koulutus- ja kuvamateriaalit sekä kokemukset ovat käyttökelpoista aineistoa kosteikkoasioiden ja peltoluonnon sekä maatalousluonnon monimuotoisuuden kouluttamisessa ja havainnollistamisessa. Suomen riistakeskus ja riistakeskuksen vetämät hankkeet ovat mielellään mukana keskeisenä sidosryhmänä koulutusten toteuttamisessa. Ympäristösitoumuksen luonnon monimuotoisuutta edistävät lohkokohtaiset toimenpiteet 7.7.10 Peltoluonnon monimuotoisuus Edellytetyt toimenpiteet Osion viiden kappale: Monimuotoisuuspellot
5 (6) Suomen riistakeskuksen näkemyksen mukaan monimuotoisuuspellot ovat keskeinen osa peltoluonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Linnuille edullisten kasvien saaminen mukaan on hyvä asia erityisesti peltopyyn ja muun peltolinnuston kannanhoidon ja elinympäristöjen näkökulmasta. Monimuotoisuuspeltojen käytännön toteutuksessa Suomen riistakeskus haluaa korostaa seuraavia seikkoja: - Monimuotoisuuspeltojen sovittaminen muuhun viljelykiertoon Monimuotoisuuspellon perustaminen jo syksyllä syyskylvöisillä lajikkeilla, mikä tarjoaa koskemattoman kasvusto ja pesimäsuojan keväällä ja kesällä - Monivuotiset lintu/niittypellot, jotka tarjoavat kasvukaudet ylittävää suojaa ja ravintoa erityisesti alkukesästä peltolinnuille ja muulle lajistolle. - Rikkojen torjunnan salliminen (glyfosaatti) kylvön yhteydessä tai muokkauksen ja kylvön välissä parantaisi monimuotoisuuspeltojen suosiota selvästi ilman merkittäviä negatiivisia lajistovaikutuksia. Monet viljelijät karttavat monimuotoisuuspeltojen perustamista niiden mahdollisen rikkakasvien leviämis- ja runsastumisuhan vuoksi. 7.7.3 Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Edellytetyt toimenpiteet Suomen riistakeskus ehdottaa kahta sanaa poistettavaksi neljännen kappaleen toisesta virkkeestä (satovahinkoa aiheuttavien). Virke tulisi muuttaa muotoon: Kasvusto on perustettava ja ruokinta toteuttava siten, että sen avulla pyritään lintujen houkuttelemiseen sopimusalueelle läheisten viljelmien sijaan. Perustelu: Sopimuksen sitominen tiukasti pelkästään satovahinkoa kärsiviin kohteisiin on liian tiukka ja tulkinnanvarainen. Se ei ota huomioon esimerkiksi keväällä muuttavien lintujen levähdysalueita, joiden merkitys muutonaikaiselle ravinnonsaannille ja pesimäkunnolle määränpäässä on aivan keskeinen (metsähanhi + arktiset hanhet esimerkkinä). Muidenkin kuin satovahinkokohteiksi luokiteltujen merkittävien lintualueiden saaminen mukaan tuen piiriin on perusteltua niin riistanhoidon kuin lintumatkailun näkökulmasta. Lintu- ja luontomatkailu on nouseva ala, ja merkittävillä lintualueilla toteutettuna sopimus auttaa keskittämään lintuja siihen parhaiten soveltuville lohkoille, mikä yhteen sovittaa maatalouden ja luontomatkailun intressejä esimerkiksi Limingan alueen merkittävällä hanhien kerääntymisalueella. 7.8.Luonnonmukainen tuotanto 7.9.Luonnonhaittakorvaukset 7.10. Eläinten hyvinvointi 7.11. Yhteistyö 7.12. LEADER 7.13. Tekninen apu Kansallinen maaseutuverkosto Suomen riistakeskus pyytää lisäämään osion toiseen kappaleeseen tärkeäksi paikalliseksi toimijaksi metsästysseurat kyläyhdistysten rinnalle. Metsästysseurat ovat monin paikoin merkittävä toimija, jopa kyläyhdistyksen korvike. Metsästysseuran nostaminen sanana esiin ohjelmassa herättää toimijoita huomaamaan tämän voimavaran ja herättää myös metsästysseuroja, jotka muutoin eivät koe kuuluvansa ohjelman piiriin. Lisäksi verkoston toimintaan on kutsuttava mukaan myös riistatalouden, metsästyksen ja kalastuksen parissa toimivat organisaatiot ja järjestöt todellisen laaja-alaisen vaikuttavuuden turvaamiseksi. 8.Arviointisuunnitelma 9.Rahoitussuunnitelma 10.Indikaattorisuunnitelma 11.Kansallinen lisärahoitus toimenpiteittäin 12.Elementit, joita tarvitaan valtiontukien käsittelyyn
6 (6) 13.Tieto toimenpiteiden täydentävyydestä 14.Ohjelman toimeenpanon järjestelyn kuvaukset 15.Toteutetut toimet kumppanien mukaan ottamiseksi 16.Verkoston toimintasuunnitelma 17.Lisäksi/muuta Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus lausunnon valmistelija: Mikko Alhainen erikoissuunnittelija Suomen riistakeskus