MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA INVESTOINTEJA KOSKEVAN KORVAUKSEN HAKEMISESTA VUONNA Yleistä 2 Asetuksen sisältö Euroopan unionin maaseudun kehittämistoimenpiteet perustuvat ohjelmakaudella Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1305/2013, jäljempänä maaseutuasetus. Maaseudun kehittämistoimenpiteet jäsenvaltioissa perustuvat jäsenvaltion maaseutuasetuksen perusteella laatimaan ja Euroopan komission hyväksymään maaseudun kehittämisohjelmaan. Euroopan komissio hyväksyi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvät tukijärjestelminä ympäristökorvaus, luonnonhaittakorvaus, luonnonmukaisen tuotannon korvaus ja ei-tuotannollisia investointeja koskeva korvaus. Kansallisesti ympäristökorvauksesta, luonnonhaittakorvauksesta, luonnonmukaisen tuotannon korvauksesta ja ei-tuotannollisia investointeja koskevasta korvauksesta säädetään eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetussa laissa (1360/2014). Lain 3 :n 4 momentin, 5 :n 9 momentin, 6 :n 4 momentin, 7 :n 4 momentin, 8 :n 5 momentin ja 9 :n 4 momentin nojalla korvauksen vuosittaisesta myöntämisestä, sitoumuksista ja korvauskelpoisesta alasta voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Ohjelmakaudella annetaan vuosittain valtioneuvoston asetus ympäristökorvausta ja luonnonmukaisen tuotannon korvausta koskevien uusien sitoumusten antamisesta, luonnonhaittakorvauksen hakemisesta sekä uusien ympäristösopimusten ja geenivarojen säilyttämistä koskevien sopimusten tekemisestä. Samoin vuosittain säädetään aikaisemmin korvauskelvottoman peltoalan mahdollisesta hyväksymisestä korvauskelpoiseksi edellä mainituissa tukijärjestelmissä. Vuosittain annettavalla asetuksella säädetään myös ei-tuotannollisia investointeja koskevan korvauksen hakemisesta. Valtioneuvoston asetuksen antamisen yhteydessä otetaan huomioon vuosittain käytettävissä oleva valtion talousarvion määräraha. 1 Asetuksen 1 :ssä säädettäisiin ympäristösitoumuksesta. Ehdotetun 1 :n 1 momentin mukaan vuonna 2017 ei voisi määrärahojen niukkuuden vuoksi antaa uutta ympäristösitoumusta. Voimassa oleviin sitoumuksiin ei myöskään olisi mahdollista lisätä korvauskelpoista peltoalaa. 2 Asetuksen 2 :ssä säädettäisiin ympäristösopimuksista. Uusia ympäristösopimuksia olisi vuonna 2017 mahdollista tehdä määrärahojen niukkuuden vuoksi vain rajoitetusti. Ympäristösopimuksista voisi tehdä ainoastaan kosteikon hoitoa koskevan sopimuksen ja maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevan so-

2 2 pimuksen. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin alkuperäiskasvilajikkeen ylläpitoa koskevien sopimusten tekemisestä. Edellä mainittuja sopimuksia olisi mahdollista tehdä vuonna Asetuksen 3 :ssä säädettäisiin luonnonmukaista tuotantoa ja luonnonmukaista kotieläintuotantoa koskevista sitoumuksista. Vuonna 2017 aktiiviviljelijä voisi antaa 1 momentin mukaan uuden sitoumuksen. Sitoumukseen voitaisiin aktiiviviljelijän hakemuksesta hyväksyä luonnonmukaisen tuotannon korvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (237/2015) 4 :ssä tarkoitettua peltoalaa. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin alan lisäämisestä voimassa oleviin sitoumuksiin. 4 Asetuksen 4 :ssä säädettäisiin korvauskelpoisesta alasta luonnonhaittakorvausta haettaessa vuonna Luonnonhaittakorvausta myönnettäessä korvauskelpoiseksi alaksi voitaisiin vuonna 2017 hyväksyä aktiiviviljelijän hakemuksesta luonnonhaittakorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (236/2015) 3 :ssä tarkoitettu ala. 5 Asetuksen 5 :ssä säädettäisiin ei-tuotannollisia investointeja koskevan korvauksen hakemisesta. Korvausta olisi vuonna 2017 mahdollista hakea sekä kosteikkoinvestointeihin että perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaukseen ja aitaamiseen. 6 Asetuksen olisi tarkoitus tulla voimaan Taloudelliset vaikutukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kokonaisrahoitus koostuu Euroopan unionin maaseuturahaston rahoitusosuudesta (42 prosenttia) ja kansallisesta rahoitusosuudesta sekä kokonaan kansallisesta lisärahoituksesta. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kokonaisrahoitus on miljoonaa euroa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kokonaisrahoituksesta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) rahoitusosuus on miljoonaa euroa. Kehittämisohjelman kokonaan kansallisen lisärahoituksen osuus on miljoonaa euroa. Lisäksi kehittämisohjelma sisältää yksityistä rahoitusta miljoonaa euroa. Ympäristökorvauksesta, luonnonmukaisen tuotannon korvauksesta ja eituotannollisia investointeja koskevasta korvauksesta aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion talousarvion momentin (Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit) määrärahasta. Vuoden 2017 valtion talousarvion kyseisen momentin määräraha on 300,043 miljoonaa euroa, josta Euroopan unionin rahoitusosuus on 42 prosenttia. Ympäristökorvauksen osuus momentin määrärahasta on noin 238,027 miljoonaa euroa, luonnonmukaisen tuotannon korvauksen osuus noin 48,683 miljoonaa euroa, neuvonnan osuus noin 10,333 miljoonaa euroa ja ei-tuotannollisia investointeja koskevan korvauksen osuus noin 3,0 miljoonaa euroa. Lisäksi momentilla on noin 35,051 miljoonaa euroa vuodelta 2016 siirtynyttä määrärahaa, joka koostuu ympäristökorvauksen kaudelta siirtyvistä määrärahoista. Momentilla on siten käytettävissä yhteensä 335,094 miljoonaa euroa ympäristökorvaukseen, luonnonmukaisen tuotannon korvaukseen, ei-tuotannollisiin investointeihin sekä neuvontaa.

3 3 Edellä mainitusta määrärahasta arvioidaan vuonna 2017 tarvittavan ympäristökorvaukseen, luonnonmukaisen tuotannon korvaukseen ja ei-tuotannollisiin investointeihin sekä neuvontaan yhteensä noin 278,325 miljoonaa euroa. Momentin määrärahaa käytetään vuodelta 2016 maksettavien ympäristökorvauksen ja luonnonmukaisen tuotannon korvauksen toisen maksuerän maksamiseen keväällä 2017 sekä vuodelta 2017 maksettavien ympäristökorvauksen ja luonnonmukaisen tuotannon korvauksen ensimmäisen maksuerän sekä ei-tuotannollisia investointeja koskevan korvauksen ja neuvonnan maksamiseen syksyllä Loppuosa vuodelta 2017 maksettavista ympäristökorvauksesta ja luonnonmukaisen tuotannon korvauksesta maksetaan vuonna Ensimmäinen maksuerä on noin 75 prosenttia ja toinen maksuerä noin 25 prosenttia maksettavan tuen kokonaismäärästä. Vuodelta 2016 siirtynyt määräraha (35,051 miljoonaa euroa) käytetään vuodelta 2016 maksettavan ympäristökorvauksen ja luonnonmukaisen tuotannon korvauksen toisen maksuerän maksamiseen. Siirtyvästä määrärahasta käytetään luonnonmukaisen tuotannon korvaukseen noin 15,010 miljoonaa euroa ja ympäristökorvaukseen noin 20,041 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 määrärahasta käytetään vuodelta 2017 maksettavan ympäristökorvauksen ensimmäisen maksuerän maksamiseen 178,056 miljoonaa euroa, vuodelta 2017 maksettavan luonnonmukaisen tuotannon korvauksen ensimmäisen maksuerän maksamiseen 36,67 miljoonaa euroa, ei-tuotannollisia investointeja koskevan korvaukseen 3,0 miljoonaa euroa ja neuvontaan 10,333 miljoonaa euroa eli yhteensä 228,059 miljoonaa euroa. Ympäristökorvauksen määrärahaosuus käytetään ympäristösitoumuksiin, ympäristösopimuksiin, maatalouden ympäristötuen erityistukisopimuksiin ja geenivarojen säilyttämistä koskeviin sopimuksiin. Voimassa oleviin ympäristösitoumuksiin arvioidaan tarvittavan vuonna 2017 noin 162,375 miljoonaa euroa. Voimassa oleviin ympäristösopimuksiin, maatalouden ympäristötuen erityistukisopimuksiin ja geenivarojen säilyttämistä koskeviin sopimuksiin arvioidaan tarvittavan noin 14,191 miljoonaa euroa. Asetusehdotuksen mukaisiin uusiin ympäristösopimuksiin arvioidaan tarvittavan noin 1,4 miljoonaa euroa ja uusiin geenivarojen säilyttämistä koskeviin sopimuksiin noin euroa. Luonnonmukaisen tuotannon korvauksen määrärahaosuus käytetään luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksiin. Voimassa oleviin luonnonmukaisen tuotannon korvausta koskeviin sitoumuksiin arvioidaan tarvittavan vuonna 2017 noin 32,920 miljoonaa euroa. Asetusehdotuksen mukaisiin uusiin luonnonmukaisen tuotannon korvausta koskeviin sitoumuksiin arvioidaan tarvittavan noin 3,75 miljoonaa euroa. Ei-tuotannollisia investointeja koskevaan korvaukseen arvioidaan vuonna 2017 tarvittavan noin 3,0 miljoonaa euroa.

4 4 vuoden maksuerä (milj. euroa) vuoden maksuerä (milj. euroa) ympäristökorvaussitoumukset 32, , ,850 voimassaolevat ympäristösopimukset 2,781 14,191 16,972 uudet ympäristösopimukset - 1,4 1,4 voimassaolevat geenivarasopimukset uudet geenivarasopimukset - 0,090 0,090 voimassaolevat luomusitoumukset 15,010 32,920 47,930 uudet luomusitoumukset - 3,75 3,75 ei-tuotannolliset investoinnit - - 3,0 neuvonta ,333 Momentin määrärahan käyttö vuonna Lausunnot yhteensä (milj. euroa) Luonnonhaittakorvauksesta aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion talousarvion momentin (Luonnonhaittakorvaukset) määrärahasta. Vuoden 2017 valtion talousarvion kyseisen momentin määräraha on 551,888 miljoonaa euroa. Määrärahasta Euroopan unionin rahoitusosuus on noin 97,113 miljoonaa euroa, valtion osuus noin 134,108 miljoonaa euroa ja kokonaan kansallisesti rahoitetun luonnonhaittakorvauksen osuus noin 320,667 miljoonaa euroa. Lisäksi momentilla on noin 53,199 miljoonaa euroa vuodelta 2016 siirtynyttä määrärahaa, joka koostuu luonnonhaittakorvauksen kaudelta siirtyvistä määrärahoista. Momentilla on siten yhteensä käytettävissä noin 605,087 miljoonaa euroa. Siirtyvä määräraha käytetään vuodelta 2016 maksettavan luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotuksen maksamiseen keväällä Luonnonhaittakorvaukseen arvioidaan vuonna 2017 tarvittavan yhteensä noin 551,888 miljoonaa euroa. Ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista aiheutuvat kustannukset katetaan valtiontalouden kehyspäätösten, valtion talousarvion mukaisten määrärahojen ja henkilötyövuosimäärien puitteissa. Asetusehdotuksesta pyydettiin lausunto valtiovarainministeriöltä, ympäristöministeriöltä, Maaseutuvirastolta, Elintarviketurvallisuusvirastolta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ltä, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf:ltä, ProAgria Keskusten Liitolta, Svenska lantbrukssällskapens förbund rf:ltä ja Maaseudun Kehittäjät ry:ltä. Lausuntoaikaa oli vain kolme viikkoa, jotta voitaisiin varmistaa, että korvausten haku voidaan toteuttaa suunnitellussa aikataulussa. Lausunnon antoivat valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö, Maaseutuvirasto, Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Maaseudun Kehittäjät ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Svenska Lantbruksproducenter-

5 5 5 Laintarkastus nas Centralförbund SLC rf, Yhdistyneet Luomutuottajat ry, Luomuliitto ry, Pro Luomu ry ja Biodynaaminen yhdistys-biodynamiska föreningen ry. Valtiovarainministeriöllä ja ympäristöministeriöllä ei ollut huomautettavaa asetusehdotuksen sisällöstä. Asetusehdotuksen 3 :n sanamuotoa täsmennettiin Maaseutuviraston lausunnon perusteella. Maaseudun kehittäjät ry:n lausunnossa esitettiin, että uusien ympäristösitoumusten antaminen tulisi olla mahdollista. Asetusehdotusta ei kuitenkaan muutettu tältä osin, koska määrärahojen niukkuuden vuoksi uusia sitoumuksia ei voida antaa vuonna Vastaavasti määrärahojen niukkuuden vuoksi ei voida tehdä lausunnoissa esiintuotuja uusia kurki-, hanhi- ja joutsenpeltosopimuksia eikä hyväksyä korvauskelpoiseksi alaksi uusjakosuunnitelmien mukaisia tilusjärjestelyaloja tai pieniä enintään 0,1 hehtaarin aloja peruslohkon sisällä. Tänä vuonna loppuun saatettujen tilusjärjestelyiden osalta alojen korvauskelpoisuutta kuitenkin harkitaan ensi vuonna. Osassa lausuntoja tuotiin esille, että sitoumuksen jakaminen tulisi olla mahdollista. Nykyisin voimassaolevat säädökset kuitenkin jo mahdollistavat sitoumuksen jakamisen. Asetusehdotusta ei ole tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä asian kiireellisyyden vuoksi ja koska asetus vastaa sisällöltään aikaisemmin tarkastettua vastaavaa asetusta.