Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Transkriptio

1 Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

2 Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan uimarannan ja virkistysalueen kehitys, Pikku-Vuohisaaren ulkoalueen kehittäminen, Lietteenranta/kuntopolku kuntoon, Pusa - Puhdas Pien-Saimaa, Järviruo on korjuuketjun & hyötykäytön kehittäminen.

3 Mikä on maaseutuohjelma? Maaseutuohjelma eli Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma on työkalu, jolla tehdään maaseudusta parempi paikka 95 % Suomesta on maaseutua Osa rahoituksesta on kansallista ja osa tulee EU:n maaseuturahastosta Hyöty kohdentuu viljelijöille, maaseudun yrityksille ja maaseudun asukkaille sekä koko Suomelle

4 Maaseutuohjelman julkinen rahoitus Toimenpide milj. euroa Koulutus ja tiedonvälitys 80 Neuvonta 34 Investoinnit fyysiseen omaisuuteen josta kokonaan kansallinen lisärahoitus 656 Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen josta kokonaan kansallinen lisärahoitus 67 Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen 80 Ympäristökorvaukset Luonnonmukainen tuotanto 326 Luonnonhaittakorvaukset josta kokonaan kansallinen lisärahoitus Eläinten hyvinvointi 458 Yhteistyö ja innovaatiot (sis. EIP) 160 Leader 300 Tekninen apu 70 Yhteensä 8 265

5 KEHITTÄMISVÄLINEET Yritysrahoitus: Investointituki sisältäen myös investoinnin toteuttamisselvityksen ja yrityksen perustamistuki Kehittämisrahoitus: kehittämishanke ja yleishyödyllinen investointihanke Toimenpiteet Tp 1 Koulutus ja tiedotus Tp 7 Maaseudun palvelut ja kylien kehittäminen Tp 16 Yhteistyö Alatoimenpiteet, esim. 7.1 Suunnitelmien ja selvitysten laatiminen (luonnonarvoltaan tärkeiden alueiden suojelu-, hoito- ja käyttösuunnitelmat) 7.2 Investoinnit kaikenlaisten pieninfrastruktuurien luomiseksi, parantamiseksi tai laajentamiseksi (vesihuoltoa koskevat investoinnit, kylien kehittäminen esim. uimarannat) Toteutusta paikallisesti, alueellisesti, alueiden välisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti Rahoittajina ELY-keskukset tai paikalliset Leader-ryhmät Huom. Ravinteet kiertoon ja vesistöt puhtaaksi erillisrahoitus

6 Hanketuen myöntämisen yleisiä edellytyksiä Edistää maaseutuohjelman ja alueellisen suunnitelman tai Leader-ryhmien paikallisia tavoitteita Toteutettava ohjelman soveltamisalueella Hyöty kohdistuu ohjelma-alueelle Tuen kohteena olevaa toimintaa ei ole aloitettu ennen kuin hakemus on tullut vireille Tuen tarpeellisuus tuettavan hankkeen kannalta Tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä Hanke on osallistunut avoimeen hakuun ja täyttää vähimmäisvaatimukset

7 Tuensaaja Yksityisoikeudellinen tai julkisoikeudellinen yhteisö tai säätiö Tukea ei myönnetä hakijalle, joka on keinotekoisesti luonut tuen saamisen edellytykset Hakijalla oltava riittävät taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset Yleishyödyllisissä hankkeissa tukea ei myönnetä, jos pääasiallinen tarkoitus on taloudellinen toiminta tai toiminnan ensisijainen päämäärä on voiton tavoittelu Sivu 7

8 Rahoituksen hakuprosessi Sähköinen hakeminen Hyrrä-järjestelmässä Hankkeen on osallistuttava avoimeen valintamenettelyyn - Haku on jatkuva, mutta päätökset valintajaksojen jälkeen - Valintajaksot (vähintään 3) päättää kukin ELY-keskus, pääsääntöisesti yhtenevät muiden ELY-keskusten kanssa Jokaisella toimenpiteellä hiukan erilaiset valintakriteerit - Komissio on hyväksynyt ohjelmamuutoksen, jossa myös valintakriteereihin muutoksia Valintakriteereissä kaksi samaa arviointikohdetta: - Missä määrin hanke edistää Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman strategian ja tavoitteiden toteutumista? (30 %) - Millainen on hankkeen kustannustehokkuus? (20 %) ELY-keskus arvioi ja pisteyttää hankkeet; parhaat rahoitetaan! Valintajakson jälkeen rahoitukseen valittuja hankkeita voidaan hioa; pienentää, poistaa tukikelvottomia toimenpiteitä tai päällekkäisyyksiä

9 Kehittämishankkeiden tukitasot ELY-keskuksissa Perustuvat Valtioneuvoston asetukseen 539/2015 Eri hanketyypeillä kiinteät julkisen rahoituksen ja yksityisen rahoituksen vaatimukset: - Tiedonvälityshankkeet julkinen rahoitus 100 % - Koulutushankkeet julkinen rahoitus 90 % 70 % tai 75 % - Yhteistyöhankkeet julkinen rahoitus 100 %, 80 %, 75 % tai 60 % - Maaseudun palveluiden ja kylien kehittäminen julkinen rahoitus 100 % - Maaseudun palveluihin ja kylien kehittämiseen liittyvät yleishyödylliset investoinnit 75 %, mutta 70 % tietoliikenneyhteydet 50 % vesihuolto Hakijana julkisoikeudellinen yhteisö 100 % julkinen rahoitus, josta vähintään 30 % muuta julkista rahoitusta

10 Kiitos mielenkiinnosta! Tiedon janoisille ja nälkäisille: