Päätös LAPELY/24/07.04/2011 Lappi 10.11.2011 ASIA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMINEN, SUHANGON KAIVOSHANKKEEN MUUTOS, (RANUA, TERVOLA) HANKKEESTA VASTAAVA HAKEMUS HANKE Gold Fields Arctic Platinum Oy Ahjotie 7 96320 Rovaniemi Gold Fields Arctic Platinum Oy on pyytänyt Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (Lapin ELY-keskus) päätöstä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta koskien muutosta Suhangon kaivoshankkeen aikaisemman suunnitelman ja voimassa olevan ympäristöluvan mukaiseen toimintaan. Suhangon kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely) toteutettiin vuosina 2001 2004. Hankkeesta vastaavana toimi tuolloin kaivosyhtiö Arctic Platinum Partnership (APP). Ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui 20.10.2003 ja Lapin ympäristökeskus (nyk. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) antoi siitä yhteysviranomaisen lausunnon 27.2.2004. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto (nyk. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto) on myöntänyt 7.12.2005 Suhangon kaivoksen ja rikastamon ympäristö- ja vesitalousluvan (nro 122/05/1), joka tuli lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden 13.12.2007 antaman päätöksen (nro 07/0429/1) jälkeen. Suhangon kaivoshanke on ollut keskeytyksissä vuodesta 2003, sillä hanketta on pidetty kannattamattomana mm. malmin monimutkaisten metallurgisten ominaisuuksien vuoksi. Vuonna 2009 yhtiö aloitti uudet rikastuskoeohjelmat, joissa kokeillaan vaahdotusrikasteiden kuparin, nikkelin ja platinametallien talteenottoa hydrometallurgisella Platsolmenetelmällä vaihtoehtona sulatusprosessille. Gold Fields Arctic Platinumin omistajayhtiön tavoitteena on tehdä Suhangon kaivoshanketta koskeva investointipäätös vuoden 2012 lopulla, mikäli hanke osoittautuu teknisesti ja kaupallisesti toteutettavaksi. Päätöksen
2 tekeminen edellyttää voimassa olevaa ympäristölupaa hydrometallurgisen Platsol-prosessin käytölle. Kaivosyhtiön mukaan sillä on lisäksi meneillään esiselvitys, jossa Suhangon malmivaroiksi on arvioitu noin 146 miljoonaa tonnia, kun voimassa olevassa ympäristöluvassa arvio oli 103 miljoonaa tonnia. Malmivarojen kasvuun liittyviä muutoksia ja ympäristövaikutuksia tullaan arvioimaan Suhanko II:n YVA-menettelyssä, joka kaivosyhtiöllä on suunnitteilla aloittaa vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä. KAIVOSHANKKEEN KESKEISIMMÄT MUUTOKSET Muutokset rikastusprosessissa sekä rikastushiekkojen laadussa Merkittävin muutos aiempaan YVA-menettelyyn ja voimassa olevan luvan mukaiseen toimintaan on vaahdotusrikasteen käsittely kaivosalueella hydrometallurgisella Platsol-rikastusprosessilla sen sijaan, että rikasteet kuljetettaisiin toisaalle sulatolle. Platsolmenetelmällä vaahdotusrikasteesta saadaan sellaisenaan myyntikelpoisia metallituotteita, joita ovat kuparikatodi, nikkelikobolttihydroksidisakan sekoite sekä kultaa ja platinametalleja sisältävä jalometallirikaste. Uuden prosessivaiheen myötä alueelle rakennetaan uusi hydrometallurginen rikastuslaitos sekä erillinen rikastushiekka-allas hydrometallurgisen rikastushiekan läjitystä varten. Rikastushiekka varastoidaan erilliseen tiiviiseen hydrometallurgisen rikastushiekan altaaseen. Läjitettävien rikastushiekkojen kokonaismäärä ei kuitenkaan oleellisesti muutu. Platsol-menetelmällä rikastuksen metallien talteenotto paranee ja vaahdotuksesta saatavan rikasteen vuosittainen määrä kasvaa aiemman suunnitelman mukaisesta 200 000 tonnista 600 000 tonniin. Samalla vaahdotusrikastushiekan määrä vähenee noin 400 000 tonnilla vuodessa. Hydrometallurgisen rikastushiekan määrä tulee olemaan noin 820 000 tonnia vuodessa. Hydrometallurgisessa rikastuslaitoksessa käytetään vuosittain noin 224 400 tonnia useita kemikaaleja ja reagensseja, joista käyttömäärältään merkittävimpiä ovat kalkkikivi, poltettu kalkki ja magnesiumoksidi. Samalla vaahdotusrikastuksessa käytettävien kemikaalien kokonaismäärä vähenee vuosittaisesta alkuperäisen suunnitelman mukaisesta 25 400 tonnista 5 600 tonniin. Platsol-menetelmä perustuu painehapetukseen ja prosessia varten tarvitaan happilaitos tuottamaan kaasumaista happea ulkoilmasta. Happitehtaan rakentamisesta, omistuksesta ja käytöstä vastaa ulkopuolinen toimija.
3 Muutokset vesien hallinnassa Muut alueiden käyttöön liittyvät muutokset Kaivosalueelle rakennetaan uusi, kapasiteetiltaan 1,5 Mm 3 ja pintaalaltaan 37 ha vesivarastoallas sateisten ja kuivien jaksojen vesimäärien tasaamiseksi. Vesivarastoaltaaseen pumpataan louhosten kuivatusvedet, ylijäämävedet rikastushiekka-altaasta sekä valumavedet rikastamon alueelta, happoa muodostavan sivukiven läjitysalueelta ja marginaalimalmin läjitysalueelta. Hydrometallurgisen rikastushiekkaaltaan vesiä ei johdeta vesivarastoaltaaseen. Talvikuukausina varastoallas toimii pääasiallisena vedenottoaltaana vaahdotuksen rikastushiekka-altaan ollessa suurelta osin jäässä. Vesivarastoaltaan vedenkorkeutta säädellään kontrolloimalla rikastusaltaasta pumpattavan veden määrää eikä altaasta johdeta ylivuoto- tai muita vesiä ympäristöön. Siltä varalta, että veden korkeus nousee liiaksi, allas varustetaan ylivuotojärjestelmällä. Hydrometallurgisen rikastushiekka-altaan viereen rakennetaan erillinen, käyttötilavuudeltaan 0,42 Mm 3 selkeytysallas poistettavaa vettä varten. Altaaseen johdetaan rikastushiekan pinnalle erottuva vesi ja sadevesi selkeytymään ja varastoitavaksi. Altaasta vesi pumpataan takaisin rikastamolle poistotornin kautta. Pienempinä alueiden käyttöön liittyvinä muutoksina esitetään sivukiven läjitysalueen laajentamista aikaisemman suunnitelman mukaisesta 570 hehtaarista 622 hehtaariin. Lisäksi moreenin, turpeen ja marginaalimalmin varastointialueiden koot ja sijainnit muuttuvat hieman. Moreenin välivarastointia varten tarvittava alue kasvaa 70 hehtaarista 154 hehtaariin, turpeen läjitykseen varatut alueet pienenevät 130 hehtaarista 94 hehtaariin ja marginaalimalmeille varatut alueet laajenevat 43 hehtaarista 78 hehtaariin. Pintamaiden läjitysalueet eivät ole pysyviä, sillä pintamaat tullaan hyödyntämään sivukivikasojen ja rikastushiekka-altaiden maisemoinnissa. Myös marginaalimalmin varastoalueet ovat väliaikaisia, jotka poistetaan toiminnan päätyttyä. Kaikki esitetyt maankäyttöön liittyvät muutokset sijaitsevat kaivospiirin sisäpuolella. MUUTOSTEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rikastusprosessin muutoksen vaikutukset Hydrometallurgisella laitoksella muodostuu useita uusia kaasumaisia päästöjakeita. Poistokaasujen keräys- ja puhdistusjärjestelmät suunnitellaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti eikä merkittäviä haitallisia päästöjä ilmaan ole odotettavissa.
4 Kemikaalikuljetukset sekä myös henkilöliikenne todennäköisesti kasvavat aiemmassa YVA-menettelyssä arvioidusta. Raskaan liikenteen osalta muutos on 10-12 ajoneuvosta 20-22 ajoneuvoon ja henkilöliikenteen osalta 100-150 ajoneuvosta 400 ajoneuvoon päivässä. Rikastushiekkojen laadun muuttumisen vaikutukset Vesivarastoaltaan vaikutukset Alueiden käyttöön liittyvät vaikutukset Muut vaikutukset Rikastushiekkojen kokonaismäärä ei kasva oleellisesti. Vaahdotuksen rikastushiekkaa muodostuu vähemmän ja se on laadultaan hieman parempaa, erityisesti rikkipitoisuuden osalta, verrattuna aikaisempaan arvioon, joten rikastushiekka-altaasta pohjaveteen suotautuvan veden sekä laskeutusaltaille ja edelleen ympäristöön poistettavan veden laatu paranee. Negatiiviset vaikutukset ympäristöön ovat siten aiempaa arvioitua pienempiä. Hydrometallurgisen rikastushiekan allas rakennetaan ja luokitellaan ongelmajätealuetta vastaavaksi, jotta mahdollinen suotoveden pääsy pohjaveteen tai maaperään estetään. Altaasta ei aiheudu merkittäviä lisävaikutuksia ympäristöön. Allas suunnitellaan sijoitettavaksi vaahdotuksen rikastushiekka-altaan itäpuolelle sivukivialueen sisään alueelle, joka on aikaisemmassa YVA-menettelyssä ja ympäristölupavaiheessa määritelty sivukiven läjitysalueeksi. Vesivarastoallas vähentää tarvetta sekä raakaveden pumppaamiselle Konttijärvestä että veden johtamiselle vesistöön, joten vesivarastoallas pienentää pintavesiin ja samalla kalastoon ja kalastukseen kohdistuvia vaikutuksia. Sivukiven läjitysalueen laajennuksella sekä pintamaiden ja marginaalimalmin varastointialueiden laajennuksella ja siirrolla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia ympäristöön tai ne ovat kaivoksen mittakaavassa merkitykseltään vähäisiä. Osa sivukivialueesta sekä moreenivarastoalueesta sijaitsee voimassa olevan osayleiskaava-alueen ulkopuolella. Osayleiskaavan muutos- ja laajennushanke on käynnistymässä. Uuden hydrometallurgisen laitoksen myötä rikastamon kemikaalien kokonaiskulutus kasvaa. Kemikaalien lisääntymisellä ei kuitenkaan ole vaikutusta jätevesien ja jätteiden määrään tai laatuun, koska jätevesiä johdetaan ympäristöön ainoastaan vaahdotuksen rikastushiekkaaltaalta ja vaahdotusrikastuksessa käytettävien kemikaalien kokonaismäärä vähenee. Hydrometallurgiselta rikastushiekka-altaalta ei johdeta vesiä ympäristöön, vaan vedet pumpataan oman selkeytysaltaansa kautta takaisin rikastamolle.
5 Mahdollisia vesipäästöjä kaivosalueelta Ruonajoen kautta Natura 2000 -kohteisiin kuuluvaan Simojokeen on arvioitu aiemmassa YVAmenettelyssä ja voimassa olevassa ympäristöluvassa. Arvion mukaan Simojokeen ei odoteta kohdistuvan haitallisia vaikutuksia eikä esitetyt muutokset lisää tai vähennä niitä. Rikastamoalueen laajennukseen sekä muihin alueidenkäyttömuutoksiin liittyen kaivosyhtiö on tehnyt kasvillisuustarkasteluja maastossa vuonna 2011. Vaikutusten arviointi tullaan esittämään uudessa ympäristölupahakemuksessa. Vaikutuksia ei kuitenkaan pidetä kokonaisuudessaan merkittävinä. ASIAN KÄSITTELYN VAIHEET Gold Fields Arctic Platinum Oy jätti harkintapyynnön YVA-menettelyn tarpeesta 28.9.2011. Pyyntökirjeen liitteenä on Gold Fields Arctic Platinum Oy:n aluesuunnitelmakartat uusien toimintojen sijainnista suhteessa voimassa olevan luvan mukaiseen aluesuunnitelmaan, selvitys toiminnan muutoksista ja niihin liittyvistä ympäristövaikutuksista sekä hydrometallurgisen laitosprosessin kuvaus. Lapin ELY-keskus pyysi 7.10.2011 lisäselvitystä, jossa verrattaisiin suunniteltuja muutoksia sekä niiden aiheuttamia vaikutuksia aiemmin toteutettuun YVA-menettelyyn. Lisäksi hankevastaavaa pyydettiin tuomaan selkeästi esille oma näkemyksensä YVAn tarpeesta. Hankkeesta vastaava täydensi harkintapyyntöä 13.10.2011. Lapin ELY-keskus järjesti 27.10.2011 YVA-lain 6 :n mukaisen neuvottelun arviointimenettelyn soveltamistarpeesta asianomaisten viranomaisten kesken. Samalla Lapin ELY-keskus varasi hankkeesta vastaavalle tilaisuuden tulla kuulluksi. Lapin ELY-keskuksen lisäksi neuvotteluun osallistuivat hankkeesta vastaava sekä Ranuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen, Tervolan kunnan, Tervolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ja Lapin liiton edustajat. Ranuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen edustaja ilmoitti, ettei YVAn tekemättä jättäminen ole riski, sillä Suhangon kaivoshankkeen laajennukseen liittyen tullaan kuitenkin toteuttamaan YVA. Tervolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen edustaja ilmoitti, että kaivoshankkeelle on tehty jo ympäristövaikutusten arviointimenettely eikä uutta YVA-menettelyä välttämättä tarvitsisi enää toteuttaa. Tervolan kunnan edustaja ilmoitti, ettei sen mielestä YVA-menettelyä tarvita. Samassa yhteydessä se kuitenkin osoitti huolensa prosessin lisääntyneestä raakaveden tarpeesta ja sen vaikutuksista Konttijärveen, mikäli vedenotto järvestä kasvaa.
6 Lapin liiton edustaja ilmoitti, ettei kaivoshankkeen muutos välttämättä tarvitse uutta YVA-menettelyä. Lapin maakuntasuunnitelmissa kaivoshankkeet ovat tärkeässä asemassa ja nyt esitetyt muutokset ovat tulkittavissa maakuntakaavoituksen sisälle. Länsi-Lapin maakuntakaavoitus on parhaillaan menossa, jossa voidaan myös tarvittaessa ottaa asiaan kantaa. Rovaniemen maakuntakaavoitus alkaa vuoden 2012 lopulla. Vastineena Tervolan kunnan kannanottoon hankevastaava totesi, ettei Konttijärvestä pumpata vettä enempää kuin aikaisemmin on suunniteltu. Konttijärven vedenotto tullaan pitämään nykyisen lupapäätöksen mukaisissa määrissä. Vesipäästöt rikastushiekka-altaalta pohjaveteen ja maaperään pienenevät, jota kautta päästöt myös Konttijärveen vähenevät. Kaivosalueelle tehdään vesivarastoallas tasaamaan kaivoksen vesitasetta. Altaaseen pumpataan kuivanapitovedet, alueen valumavesiä sekä tarvittaessa vesiä rikastushiekka-altaalta, erityisesti keväällä lumien sulamisaikaan. LAPIN ELY-KESKUKSEN RATKAISU Lapin ELY-keskus päättää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 2 luvun 6 :n perusteella, ettei Gold Fields Arctic Platinum Oy:n Suhangon kaivoshankkeen muutokseen sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (468/1994) 2 luvun 4 :n 1 momentin mukaan YVA-menettelyä sovelletaan asetuksella tarkemmin säädettäviin hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edellyttää arviointia tai joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (YVA-asetus, 713/2006) 2 luvun 6 :n hankeluettelon 2 a) alakohdan mukaan YVA-menettelyä sovelletaan metallimalmien tai muiden kaivoskivennäisten louhintaan, rikastamiseen ja käsittelyyn, kun irrotettavan aineksen kokonaismäärä on vähintään 550 000 tonnia vuodessa tai avokaivoksiin, joiden pinta-ala on yli 25 hehtaaria. Lisäksi arviointimenettelyä sovelletaan 6 :n hankeluettelon 12 kohdan mukaan 2 a kohdassa tarkoitettuja hankkeita kooltaan vastaaviin hankkeiden muutoksiin. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei tule sovellettavaksi suoraan asetuksen mukaan esitettyyn Suhangon kaivoshankkeen muutokseen.
7 Arviointimenettelyä sovelletaan yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 4 :n 1 momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa on YVA-asetuksen 7 :n mukaan tarkasteltava erityisesti hankkeen ominaisuuksia, sijaintia ja vaikutusten luonnetta. Tarkasteltavia seikkoja ovat näin ollen mm. hankkeen koko, yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa, nykyinen maankäyttö, luonnon sietokyky sekä vaikutusalueen laajuus ja suuruus. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset tulevat riittävällä tarkkuudella selvitetyiksi vaikutuksiltaan merkittävien hankkeiden suunnittelussa. Samalla hankkeen ympäristövaikutukset kirjataan tulevaa päätöksentekoa varten. Menettelyn tarkoituksena on myös parantaa kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia ympäristön kannalta merkittävien hankkeiden suunnittelussa. Lapin ELY-keskus katsoo, etteivät Gold Fields Arctic Platinum Oy:n esittämät muutokset Suhangon kaivoshankkeeseen aiheuta merkittäviä muutoksia aiemmassa YVA-menettelyssä ja voimassa olevassa ympäristöluvassa arvioituihin ympäristövaikutuksiin. Kaivostoiminta muuttaa joka tapauksessa merkittävästi kaivospiirin alueen luonnontilaista ympäristöä, kuten sen suoalueita, eivätkä suunnitellut muutokset enää lisää ratkaisevasti haitallisia vaikutuksia. Kaikki esitetyt muutokset sijoittuvat Suhangon kaivospiirin rajojen sisäpuolelle. Läjitettävän rikastushiekan kokonaismäärä ei muutu oleellisesti. Uuden Platsol-rikastusprosessin avulla metallien talteenotto paranee. Vaahdotuksen rikastushiekkaa muodostuu vähemmän ja se on laadultaan hieman parempaa kuin aikaisemmassa YVA-menettelyssä on arvioitu. Uudessa hydrometallurgisessa prosessissa muodostuva rikastushiekka läjitetään tiiviiseen altaaseen, josta suotovesiä ei pääse ympäristöön. Lapin ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ottaen huomioon se, mitä edellä on esitetty hankkeen ominaisuuksista, sijainnista sekä ympäristövaikutuksista ja niiden luonteesta, Gold Fields Arctic Platinum Oy:n suunnittelemista Suhangon kaivoshankkeen muutoksista ei aiheudu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, että niihin olisi sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä YVA-lain 4 2 momentin perusteella tapauskohtaisesti. Hankkeen aiheuttamat ympäristövaikutukset ja vaikutusten lieventämismahdollisuudet voidaan ottaa huomioon ja käsitellä riittävällä tavalla ympäristönsuojelulain ja muiden lakien mukaisissa lupamenettelyissä ja ne turvaavat riittävästi myös kansalaisten tiedonsaannin ja osallistumismahdollisuudet.
8 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 ja muutos 458/2006) 4, 6, 17 ja 19. Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 713/2006 4, 6, 7 ja 8. MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Rovaniemen hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä (LAP 01 R). Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan. (Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 19 3 momentti). Johtajan estyneenä ollessa Ympäristönsuojelupäällikkö Tiina Kämäräinen Ylitarkastaja Anna-Leena Pitsinki PÄÄTÖKSEN NÄHTÄVILLÄOLO JAKELU JA MAKSUT Kuulutus päätöksestä on nähtävänä Ranuan ja Tervolan kuntien ilmoitustauluilla 21.11. 7.12.2011. Päätös on nähtävänä saman ajan kunnanvirastoilla ja toistaiseksi sähköisesti internetissä osoitteessa www.ely-keskus.fi/lappi hakupolkuna Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > YVA-päätökset > Luonnonvarojen otto ja käsittely > Suhangon kaivoshankkeen muutos. Päätös Maksu Hankkeesta vastaavalle saantitodistuksella Maksutta
9 TIEDOKSI Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Lapin liitto Lapin aluehallintovirasto Ranuan kunta Tervolan kunta Rovaniemen kaupungin ympäristötoimi Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristöpalvelut Lapin ELY-keskus, kalatalousviranomainen Lapin ELY-keskuksen YVA-tiimi (sähköpostilla)