Luento 2: Kausaaliset ja antireduktionistiset teoriat Usein toiminnan teoriat jaetaan kahteen luokkaan: I Kausaaliset teoriat: Teot voidaan ymmärtää kausaalisin termein. I Antireduktionistiset teoriat: Tekoja ei voi ymmärtää pelkästään kausaalisin termein vaan tarvitaan (esimerkiksi) teleologisia käsitteitä. 7/36 Kausalismi Tavanomaisten kausaalisten teorioiden mukaan agentin intentionaaliset teot syntyvät tämän sisäisten tilojen tai mielentilojen (halujen, intentioiden tms.) kausaalisina seurauksina. Kausalismia voi pitää psykologisena lähestymistapana, sillä sen mukaan intentionaaliset teot eroavat muista psykologisten tekijöiden perusteella: Psykologismi: Jos A on intentionaalinen teko, niin A on ruumiinliike joka toteuttaa agentin halun tai intention. Kausalismi: A on intentionaalinen teko joss (i) A on ruumiinliike, jonka aiheuttaa halu D ja uskomus että tekemällä A:n voi toteuttaa D:n, ja (ii) liike toteuttaa D:n. 8/36
Davidsonin haaste Esimerkki (Monta halua): Jane kävelee kadulla pomonsa kanssa. Jane haluaa tehdä pomoon vaikutuksen ja uskoo että rahan lahjoittaminen UNICEFin kerääjälle olisi hyvä tapa tehdä vaikutus. Häntä kuitenkin hävettää tämä itsekeskeinen syy rahan lahjoittamiselle joten hän hylkää ajatuksen. Myöhemmin hän huomaa UNICEFin julisteen nälkäisistä lapsista ja hänessä syntyy halu auttaa lapsia lahjoittamalla rahaa kerääjälle. Hän toimii tämän halun vaikuttamana. Janen pomo on vaikuttunut teosta. Davidsonin haaste: Kuinka erottaa agentin toiminnan vaikuttavat syyt tai perusteet muista syistä tai perusteista, joita agentilla voi toiminalleen olla? (Davidson 1963) 9/36 Kausaalisten teorioiden vastaus I Kausaaliset teoriat voivat vastata Davidsonin haasteeseen: Vaikuttavat syyt ovat ne, jotka kausaalisesti saavat aikaan agentin toiminnan. I Edellisessä esimerkissä Janen halu auttaa lapsia oli vaikuttava syy, mutta halu tehdä pomoon vaikutus ei ollut. I Huom! Kirjassa O Brien (2015) puhuu halu-uskomus-pareista, mutta usein vaikuttavat mielentilat ymmärretään intentioiksi. Tähän palataan myöhemmin. 10 / 36
Pitkäkestoiset teot Usein teot ovat pitkäkestoisia ja kausaalisen teorian on vielä täsmennettävä kuinka halu-uskomus-parit ohjaavat agentin toimia sen aikana. Tässä yksi yritys tarkentaa teoriaa: Kausalismi ohjauksella: A on intentionaalinen teko joss (i) A on ruumiinliike, jonka aiheuttaa halu D ja uskomus että tekemällä A:n voi toteuttaa D:n, ja (ii) liike toteuttaa D:n ja (iii) halu-uskomus-pari jatkaa tarvittaessa liikkeen ohjaamista sen aloittamisen jälkeen. 11 / 36 Poikkeavat kausaaliketjut (1) Seuraavat tapaukset haastavat kausalismin ohjauksella: Esimerkki (Vuorikiipeilijä): Vuorikiipeilijä haluaisi päästä eroon painolastista ja vaarasta, jonka aiheuttaa köyden alapäässä seuraava toinen kiipeilijä. Hän tietää, että pääsisi eroon painolastista ja vaarasta hellittämällä otteensa. Tämä ajatus hermostuttaa häntä niin, että se saa hänet hellittämään otteensa, vaikka hän ei päättänyt tehdä sitä eikä tehnyt sitä intentionaalisesti. Esimerkki (Pakeneva villisikalauma): Mies aikoo tappaa toisen ampumalla. Ampuja ei osu lähellekään maalia, mutta ampuminen pelästyttää villisikalauman, joka talloo aiotun uhrin kuoliaaksi. 12 / 36
Poikkeavat kausaaliketjut (1) Seuraavat tapaukset haastavat kausalismin ohjauksella: Esimerkki (Vuorikiipeilijä): Vuorikiipeilijä haluaisi päästä eroon painolastista ja vaarasta, jonka aiheuttaa köyden alapäässä seuraava toinen kiipeilijä. Hän tietää, että pääsisi eroon painolastista ja vaarasta hellittämällä otteensa. Tämä ajatus hermostuttaa häntä niin, että se saa hänet hellittämään otteensa, vaikka hän ei päättänyt tehdä sitä eikä tehnyt sitä intentionaalisesti. Esimerkki (Pakeneva villisikalauma): Mies aikoo tappaa toisen ampumalla. Ampuja ei osu lähellekään maalia, mutta ampuminen pelästyttää villisikalauman, joka talloo aiotun uhrin kuoliaaksi. 12 / 36 Poikkeavat kausaaliketjut (2) Ensimmäisessä esimerkissä poikkeava kausaaliketju sijoittui tekoa edeltävien mielentilojen ja ruumiinliikkeiden väliin. Jälkimmäisessä taas ruumiinliikkeiden ja sen seurausten väliin. Jatkossa keskitytään ensimmäisen esimerkin kaltaisiin tapauksiin kahdesta syystä: 1. Monet kausaaliset teoriat keskittyvät perustekoihin (basic ations), siis sellaisiin tekoihin, jotka voi tehdä tekemättä mitään muuta. 2. Kausaaliset teoriat, jotka käsittelevät myös muita kuin perustekoja, selviävät jälkimmäisen kaltaisista esimerkeistä vetoamalla agentin toimintasuunnitelmiin, jotka tarkentavat kuinka agentin halun tulisi toteutua. 13 / 36
Korjausehdotus kausalismiin I Toimintasuunnitelmiin vetoaminen ei kuitenkaan auta vuorikiipeilijän kaltaisissa tapauksissa, koska niissä on kyse perusteoista eikä toimintasuunnitelmia vaativista monimutkaisista teoista. I Onnettomuuden aiheuttaminen näyttäisi täyttävän kummankin kausalismin version vaatimat ehdot. Kuitenkaan kyse ei ollut vuorikiipeilijän intentionaalisesta teosta. I Kausalistin on siis tiukennettava ehtoja, esim. seuraavasti: Kausalismi kyvyillä A on intentionaalinen teko, joss (i) A on ruumiinliike, jonka aiheuttaa halu D ja uskomus että tekemällä A:n voi toteuttaa D:n, ja (ii) liike toteuttaa D:n ja (iii) halu-uskomus-pari jatkaa tarvittaessa liikkeen ohjaamista sen aloittamisen jälkeen, ja (iv) ruumiinliike ilmentää agentin kykyä tehdä mainitunlaisia tekoja. 14 / 36 Uusi vastaesimerkki Esimerkki (Tennis): Terri haluaa pelata tennistä. Hänellä ei ole juurikaan luontaisia taipumuksia peliin, mutta oppii valmennuksella ja sinnikkyydellä tenniksessä tarvittavia taitoja. Hän aloittaa päättäväisesti ensimmäisen oppitunnin. Yhä uudestaan hän toimii halustaan lyödä pallo verkon ylitse ja yrittää vastata valmentajan syöttöihin, mutta onnistuu vain noin kerran kymmenestä yrityksestä. 15 / 36
Toinen korjausyritys Yksi tapa yrittää sulkea pois poikkeavat kausaaliketjut on vedota niihin prosesseihin, jotka agenteilla normaalisti tuottavat halujen ohjaamaa toimintaa. Ihmisillä kyse on neurofysiologisen järjestelmän normaalista toiminnasta. Kausalismi selittämisellä: A on intentionaalinen teko joss (i) A on ruumiinliike, jonka aiheuttaa halu D ja uskomus että tekemällä A:n voi toteuttaa D:n, ja (ii) liike toteuttaa D:n ja (iii) halu-uskomus-pari jatkaa tarvittaessa liikkeen ohjaamista sen aloittamisen jälkeen ja (iv) jokainen linkki kausaaliketjussa halu-uskomus-parista ruumiinliikkeeseen voidaan selittää sillä tosiseikalla, että linkin edeltävää tyyppiä oleva tapahtuma tuottaa normaaliolosuhteissa jälkimmäistä tyyppiä olevan tapahtuman, joka lopulta toteuttaa D:n. 16 / 36 Vielä uusi vastaesimerkki Esimerkki (Neurofysiologinen häiriö): Joan kärsii harvinaisesta neurofysiologisesta häiriöstä. Kun hän toimii halustaan nostaa kättään, hänen hermostonsa ja lihaksistonsa yhteydet katkeavat noin 50%:ssa tapauksista eikä hänen kätensä tällöin nouse. Ongelman aiheuttaa Joanin halujentoteuttamisjärjestelmän S1 puutteellinen kyky tuottaa riittävästi ainesosaa A. Erillinen systeemi S2, joka sijaitsee Joanin aivoissa mutta ei osallistu halujen toteuttamiseen, tuottaa ainesosaa B, jonka vaikutukset Joanin elimistössä ovat samanlaiset kuin A:n. Silloin tällöin kun systeemi S1 epäonnistuu halujen toteuttamisessa, Joanin aivojen tuottamaa B:tä sattuu olemaan riittävästi korvaamaan A:n puutetta, jolloin Joan onnistuu nostamaan kätensä. 17 / 36
Kausaalisten teorioiden ongelma I Kausalismi on houkutteleva lähestymistapa toiminnan ymmärtämiseen ja se pystyy antamaan vastauksen Davidsonin haasteeseen. I Poikkeavien kausaaliketjujen ongelma on kuitenkin toistaiseksi ratkaisematta. I Osasyynä on se, että on vaikea luonnehtia, mikä on normaalia ja mikä poikkeavaa. Esimerkiksi tärkeässä kisassa kilpaileva painonnostaja voi uskoa pystyvänsä nostamaan painon ja onnistuukin, mutta ei olisi tehnyt sitä normaaliolosuhteissa vaan välttämätön tekijä onnistumisessa oli kilpailutilanteen ja yleisön aiheuttama jännitys. 18 / 36 Antireduktionismi (1) I Kausalistien mukaan intentionaalisilla teoilla on teleologisia ominaisuuksia, mutta heidän mukaansa teot eivät ole irredusiibelisti teleologisia. I Yksi antireduktionismin muoto väittää, että intentionaaliset teot ovat teleologisia ja niiden teleologiset ominaisuudet eivät palaudu kausaalisiin suhteisiin mentaalisten ja ruumiillisten tapahtumien välillä. I Sanomme, että joku teki jotain tavoitellen p:tä tai saadakseen aikaan p:n. I Arkikielessä vaihtelemme kyllä sujuvasti teleologisen ja kausaalisen kielenkäytön välillä: Anna lähti aikaisin välttääkseen ruuhkan vs. Anna lähti aikaisin, koska hän halusi välttää ruuhkan. I Aina koska -lauseet eivät kuitenkaan vaikuta viittaavan kausaalisuhteisiin. Esim. Ksanthippasta tuli leski, koska Sokrates kuoli ei välttämättä tarkoita kausaalista yhteyttä (vrt. Ksanthippasta tuli surullinen, koska Sokrates kuoli ). 19 / 36
Antireduktionismi (2) I Antireduktionistien mukaan väitteistä muotoa S teki A:n, koska hän halusi, että B ei voi suoraan päätellä kausalismin olevan totta. I Koska kausalismilla on vaikeuksia poikkeavien kausaaliketjujen kanssa, heidän mukaansa on syytä kannattaa antireduktionismia. I Poikkeavien kausaaliketjujen ongelman vaikeus on heidän mukaansa merkki siitä, että intentionaaliset teot ovat redusoimattomasti teleologisia. I Kuinka teleologinen antireduktionismi sitten pystyy vastaamaan Davidsonin haasteeseen? Kuinka voidaan ratkaista mikä intentionaalinen teko on kyseessä tai mitkä syyt tai perusteet ovat ratkaisevia: Esimerkiksi lahjoittiko Jane rahaa auttaakseen lapsia vai tehdäkseen vaikutuksen pomoonsa? Tai huitoiko meressä hukkumaisillaan oleva mies käsillään tervehtiäkseen rannalla olevia vai saadakseen heiltä apua ja pelastuakseen hukkumiselta? 20 / 36 Antireduktionismin vastaus Davidsonin haasteeseen I Scott Sehonin mukaan tämä voidaan ratkaista analysoimalla kontrafaktuaaleja. (Sehon 2005) I Jos Jane ei olisi nähnyt kuvaa kärsivistä lapsista, hän ei olisi lahjoittanut rahaa. Sen sijaan jos Janen pomo ei olisi ollut läsnä mutta hän olisi nähnyt kuvan, Jane olisi silti lahjoittanut rahaa. I Vastaavanlainen kontrafaktuaalianalyysi hukkuvan miehen tapauksessa paljastaa, että mies heilutti käsiään pelastuakseen hukkumiselta. I Kontrafaktuaalianalyysiä käytetään myös kausaalisten väitteiden tarkastelussa, mutta Sehon väittää, että antireduktionistiset ja kausalistiset selitykset tukevat erilaisia kontrafaktuaaleja, mikä osoittaa etteivät edelliset palaudu jälkimmäisiin. (Onko tämä hyvä argumentti?) 21 / 36
Kritiikkiä antireduktionismia vastaan Intentionaalisen toiminnan erottaminen muusta on vaikeaa ilman kausaalisia termejä. Esimerkki (Mele 2003, s.51): Kuvitellaan, että normaalien halujen ja toiminnan välisten kausaaliyhteyksien sijaan marsilaiset kontrolloivat täysin Janen toimintoja, mutta he pyrkivät tekemään sen Janen huomaamatta. Jane pyrkii lahjoittamaan rahaa auttaakseen lapsia ja marsilaiset liikuttavat hänen vartaloaan niin että hänen tavoitteensa toteutuu. I Toimiko Jane intentionaalisesti? I Melen mukaan hän ei toiminut lainkaan, koska marsilaiset kontrolloivat hänen liikkeitään eikä hän itse. Teleologisen antireduktionismin kontrafaktuaalianalyysi kuitenkin näyttäisi päätyvän tulokseen, jonka mukaan hän lahjoitti rahaa auttaakseen lapsia. 22 / 36 Kritiikkiä antireduktionismia vastaan Intentionaalisen toiminnan erottaminen muusta on vaikeaa ilman kausaalisia termejä. Esimerkki (Mele 2003, s.51): Kuvitellaan, että normaalien halujen ja toiminnan välisten kausaaliyhteyksien sijaan marsilaiset kontrolloivat täysin Janen toimintoja, mutta he pyrkivät tekemään sen Janen huomaamatta. Jane pyrkii lahjoittamaan rahaa auttaakseen lapsia ja marsilaiset liikuttavat hänen vartaloaan niin että hänen tavoitteensa toteutuu. I Toimiko Jane intentionaalisesti? I Melen mukaan hän ei toiminut lainkaan, koska marsilaiset kontrolloivat hänen liikkeitään eikä hän itse. Teleologisen antireduktionismin kontrafaktuaalianalyysi kuitenkin näyttäisi päätyvän tulokseen, jonka mukaan hän lahjoitti rahaa auttaakseen lapsia. 22 / 36
Agenttikausaatio I Kausalismissa kausaatio ymmärretään tapahtumakausaatioksi. Joidenkin filosofien mukaan tapahtumakausaation lisäksi on olemassa myös toisenlaista kausaatiota, nimittäin agenttikausaatiota, joka ei palaudu tapahtumakausaatioon. I Puolustajien mukaan agenttikausaatiota tarvitaan ymmärtämään agenttiutta, sillä tapahtumakausaatiossa agenttien oma aktiivisuus vaikuttaa häviävän: agentin (kausaalisesti aiheutuneet) mielentilat aiheuttavat teot eikä agentti itse. Agenttikausaation on myös väitetty selviävän paremmin poikkeavien kausaaliketjujen ongelmasta. I Kriitikkojen mielestä agenttikausaatio on mysteeri, joka herättää enemmän uusia kysymyksiä kuin mitä se ratkaisee. I Viimeaikaisia teoksia, joissa puolustetaan agenttikausaatiota ovat R. Clarke, Libertarian Accounts of Free Will, 2003, T. O Connor: Persons and Causes, 2004, E.J. Lowe: Personal Agency, 2008 ja E. Mayr: Understanding Human Agency, 2011. 23 / 36