Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Samankaltaiset tiedostot
HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo

PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU

Suomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet. Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Sanginjoen ekologinen tila

Bayes-verkot meri- ja sisävesiseurantaparametrien arvottamisessa työraportti maastosta heti avoin tietoa kaikkien käyttöön

Kitkajärvien tila ja sen kehitys

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta

Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

TAUSTATIETOA TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN -VESISTÖSEURANNAT -LUOKITUS -OMINAISPIIRTEITÄ

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Karhijärven kalaston nykytila

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla. Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4.

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Pieksämäen seudun vesien tilan seuranta (alustava)

Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä

Biologisen tarkkailuaineiston käyttökelpoisuus vesienhoidon tarpeisiin

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Päävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset Poselyn, Kaielyn ja Keselyn alueilla 2015

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Vesien tila ja vesiluvat

Saarijärven koekalastus 2014

Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella

Vesipuitedirektiivi yhteistyötä ja maatalouden ympäristötukea kalatutkimukseen. Jukka Ruuhijärvi RKTL:n tutkimusseminaari Helsinki

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset

Haitallisten aineiden päivä. Juhani Gustafsson

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

Takajärven ja Alajärven tila ja hoidon ja kunnostuksen mahdollisuudet

Lapinlahden Savonjärvi

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Näkösyvyys. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015

Vesien- ja merenhoidon tehtävät , organisointi, aikataulut ja resurssit Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.9.

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Kehittämispäällikkö Seppo Hellsten ja tutkija Minna Kuoppala, Suomen ympäristökeskus: Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

Päävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset 2018

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus

Iso-Syvän koekalastus 2015

Joroisten vesienhoito

Ajankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta

Maa- ja metsätalouden kuormittamien pintavesien ekologinen tila ja sen seuranta

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla

Toimenpiteiden suunnittelu

PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi

Vesienhoidon kalastoseurannat tietoa vesien tilan arviointiin, vesistökunnostuksiin, kalavesien hoitoon ja tutkimukseen

Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila vuonna 2008

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU?

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

2. Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä (liite 1)

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Transkriptio:

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1

Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö Vedenlaatu: Ravinteet ja ph Haitalliset aineet: EU:n prioriteettiaineet, Kansalliset haitalliset aineet Hydro-morfologiset muutokset: Säännöstelyn aiheuttama virtaamarytmin ja vedenkorkeuden vaihtelu, Rantojen ja jokiuomien muuttuneisuus ja rakennusaste, nousuesteet 2

Luokittelun ja seurannan päivitys 2012-2013 Luokittelun päivitys 2. vesienhoitokaudelle Uusia laatumuuttujia ja tilaindeksejä Biomaantieteellinen jako (Pohjois-Suomi, Etelä- Suomi) Tarkistetut vertailuarvot ja luokkarajat Kansallinen seurantaohjelma tarkistetaan vuoden 2013 loppuun mennessä Paineita seurantakulujen karsintaan 3

Laatumuuttujat: Levästö Järvet: Planktonlevät (UUSI: Ranta-alueen pohjalevät) Joet: Pohjalevät (Piilevät) koskialueilla Rannikko: Planktonlevät, Rakkoleväkasvuston esiintyminen (Ei Pohjanlahdella) 4

Laatumuuttujat: Levästö: Indikaattorit (1) Planktonlevät: Uudet vertailuarvot ja luokkarajat, uusia indeksejä järville Klorofylli-α pitoisuus TPI (Trophic plankton-index) Kokonaisbiomassa Sinilevien osuus kokonaisbiomassasta Makrolevät (Rakkolevä) Rakkoleväkasvuston esiintyminen ja kasvusyvyys Rakkolevä ei esiinny luontaisesti Pohjanlahdella 5

Laatumuuttujat: Levästö: Indikaattorit (2) Pohjalevät (Piilevät) Aiemmin käytetty IPS-indeksi hylätty Jokivesillä Pohjois- ja Etelä-Suomelle omat vertailuarvot ja luokkarajat Joet & Järvet: Tyyppilajien määrä (TT 40 ) Prosenttinen mallinkaltaisuus (PMA) 6

Laatumuuttujat: Vesikasvit Järvillä, jokivesille kehitteillä Pohjois- ja Etelä-Suomelle omat luokittelurajat Indikaattorit: Tyyppilajien osuus kokonaislajimäärästä PMA (Prosenttinen mallinkaltaisuus) Rehevöitymis-Indeksi UUTTA: Luokkarajat myös luontaisesti reheville järville 7

Laatumuuttujat: Pohjaeläimistö Järvet: Syvänne (UUSI: Kivikkorannat) Joet: Koskialueet Rannikko: pehmeät pohjat 8

Laatumuuttujat: Pohjaeläimistö, Indikaattorit (1) Joet and järvien ranta-alueet: Uudet vertailuarvot ja luokkarajat Pohjois- ja Etelä-Suomelle Joet: Tyyppilajien lukumäärä Herkkien tyyppilajien lukumäärä (EPT-lajit) PMA (Prosenttinen mallinkaltaisuus) Järvet: Tyyppilajien lukumäärä (TT) PMA (Prosenttinen mallinkaltaisuus) 9

Laatumuuttujat: Pohjaeläimistö, indikaattorit (2) Järvisyvänteet: BQI (Benthic Quality Index) hylätty Profundal Invertebrate Community Metric (PICM), syvännepohjaeläinyhteisön indikaattori PMA (Prosenttinen mallinkaltaisuus) päivitetty Rannikko: BBI (Brackish water benthic index), murtovedelle kehitetty indikaattori 10

Laatumuuttujat: Kalat Järvet: Koekalastus NORDIC-verkkosarjoilla Joet: Koskialueiden sähkökalastus Päivitetyt vertailuarvot ja luokkarajat 11

Laatumuuttujat: Kalat, indikaattorit Järvet: kala-indeksi, sisältää: Kokonaisbiomassa, Kokonaisyksilömäärä Särkikalojen osuus kokonaisbiomassasta Indikaattorilajien luontainen esiintyminen Joet: FiFi-indeksi, sisältää: Lajimäärä Herkkien lajien osuus Kestävien lajien osuus Särkikalayhteisön tiheys Luontaisesti lisääntyneiden lohikalojen tiheys 12

Vedenlaatuluokituksen päivitykset Jokien ph: Luokittelujakson vuosittaisten ph-minimien keskiarvo (suositus luokittelujaksoksi 2006-2012). Aiemmin tarkasteltiin luokittelujakson minimi-ph-arvoa Järvet: Vertailuarvot klorofylli-α:n and ravinnepitoisuuksien (kokonais-p and Kok. N) välisen suhteen perusteella. Uudet vertailuarvot ja luokkarajat matalien humusjärvien fosfori- ja typpipitoisuuksille Rannikko: Talven kokonaisravinteiden sijaan luokitteluun käytetään kesän kokonaisravinnepitoisuuksia. Uudet luokkarajat näkösyvyydelle and syvän alueen happipitoisuudelle. 13

Hydro-Morfologia ja Kemiallinen tila Hydro-Morfologisen muuttuneisuuden arviointiin käytetyt muuttujat ja niiden pisteytys ovat ennallaan (esim. säännöstelyn voimakkuus, rakennetun rantaviivan/muutetun uoman osuus). Kemiallinen tila määritetään EU:n prioriteettiaineille asetettujen pitoisuusrajojen perusteella (Hyvä tai Hyvää huonompi tila). Ahvenen lihaksesta mitatun elohopean pitoisuusraja tiukentuu huomattavasti. Kansalliset pitoisuusrajat otetaan huomioon ekologisen tilan arvioinnissa. Mikäli haitallisen aineen pitoisuus ylittää raja-arvon, voi ekologinen tila olla enintään tyydyttävä. 14

17.12.2012 15

Seuranta Lapissa Sininen: Perusseuranta Punainen: Toiminnallinen seuranta Vihreä: Perus & Toiminnallinen seuranta Kolmiot: Järvet Ympyrät: Joet 16

Kansallinen seuranta Lapissa VHA VHA 4 VHA 5 VHA 6 VHA 7 Joki 1 37 24 26 Järvi 6 42 24 20 Rannikko 6 4 Yhteensä 7 85 52 46 -Biologista seurantaa suurimmalla osalla näytepisteistä -EU:n vesipuitedirektiivin velvoitteet luovat paineita seurannan laajentamiseen eritoten pienempiin vesiin. Resurssien väheneminen taas luo paineita nykyisen seurannan karsintaan 17

Kiitos! Lapin ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Petri Liljaniemi 13.12.2012 18