S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JYKES KIINTEISTÖT OY JKL Rise-kampus, sosiaalisten vaikutusten arviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28791
1 (15) Jykes RISE-KAMPUS, SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Tehtävät ja työryhmä... 2 1.2 Menetelmät... 2 1.3 Asukkaiden ja sidosryhmien osallistuminen arviointiin... 3 2 Rikosseuraamuslaitoksen toiminnasta... 4 2.1 Rikosseuraamuslaitos Jyväskylässä... 4 2.2 Yhdyskuntaseuraamusten tavoitteita... 5 3 Hankkeen kuvaus... 7 3.1 Hankkeen perustietoja... 7 3.2 Hankealueen ympäristö ja nykytila... 7 3.3 Hankkeen tarve ja perustelut... 8 3.4 Hankkeen suunnittelutilanne... 8 4 Vaikutusarvioinnin tuloksia... 10 4.1 Sosiaaliset vaikutukset Jyväskylässä ja seudulla... 10 4.2 Hankesuunnittelu, siinä tehtävät ratkaisut ja valinnat... 11 4.3 Sosiaaliset vaikutukset lähiympäristössä... 12 4.4 Sosiaaliset vaikutukset muilla vaikutusalueilla... 14 5 Johtopäätökset ja suositukset... 15
2 (15) 1 Johdanto Jyväskylän Tourulaan suunnitellaan uutta RISE-kampusta, joka yhdistää rikosseuraamuslaitoksen (RISE) Jyväskylän toimipisteen nykyiset toiminnot, Laukaan avovankilan ja yhdyskuntaseuraamustoimiston toiminnan samoihin tiloihin. 1.1 Tehtävät ja työryhmä Hankkeesta on tilattu kaavoituksen pohjaksi sosiaalisten. Konsultin tehtäviin on kuulunut - Arviointikehikon laatiminen - Haastattelut - Hankkeen tilaisuuksiin osallistuminen - Raportointi. Arvioinnin on laatinut VTM, sosiologi Jani Päivänen apunaan FM Asta Nupponen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Työn ohjausryhmään ovat kuuluneet Kari Sensio ja Juha Takala Jykes Kiinteistöt Oy:stä sekä Leila Strömberg, Paula Hartman ja Jussi Sievänen Jyväskylän kaupungilta. 1.2 Menetelmät Menetelminä olivat arviointitaulukko, haastattelut, keskustelutilaisuudet ja monialainen ryhmätyö. Työn aluksi laadittiin vaikutusarviointitaulukko arvioinnin jäsentämistä ja dokumentointia varten. Täsmennettiin tutkimuskysymyksiä ja listattiin todennäköisiä vaikutuksia, joiden pohjalta laadittiin mm. haastatteluissa käytetty arviointikehikko. Kysymyksinä lähdettiin selvittämään seuraavia: Mitä sosiaalisia ulottuvuuksia hankkeessa yleensä on? Mitkä ovat todennäköisiä vaikutuksia kampuksen suunnitellulla uudella sijaintipaikalla? lähiasukkaat ja mahdolliset pelot alueelle liikkuminen ja risteäminen muiden reittien (esim. lasten koulu- /harrastusmatkat) kanssa Millaisia turvallisuuskysymyksiä kampuksen suunnittelussa on ja mitä ratkaisuja on tehty? Mitkä ovat todennäköisiä vaikutuksia Risen Jyväskylän alueen nykyisillä sijaintipaikoilla (Laukaan vankila ja Jyväskylän yhdyskuntaseuraamustoimisto Yliopistonkadulla) joilta toiminta siirtyy pois? Miten hankkeen viestintä ja vuorovaikutus liittyy sosiaalisiin vaikutuksiin? Konsultti teki haastatteluja (yhteensä noin 8 henkilöä) lisätietojen hankkimiseksi sekä Risen toiminnasta, asiakkaista että koti- ja ulkomaisista käytännöistä. Asiantuntijahaastatteluita tehtiin Jyväskylässä hanketta ja hankealuetta koskien; niiden yhteydessä tehtiin tutustumiskäynnit Ramoninkadun hankealueelle, yhdyskuntaseuraamustoimiston nykyisiin tiloihin Yliopistonkadulla sekä Laukaan avovankilaan.
3 (15) Kartoitettiin kiinnostavia esimerkkitapauksia kaupungissa sijaitsevan avovankilan sosiaalisista vaikutuksista. Tietoja käytännöistä ja vaikutuksista muissa mahdollisimman vastaavissa kohteissa täydennettiin internet-hauin ja kirjallisuuden avulla. Kohteita etsittiin kotimaan lisäksi ensi sijassa muista Pohjoismaista. Arviointiin etsittiin mahdollisimman samankaltaista benchmarking-kohdetta, mutta sen puutteessa tarkasteltiin useita eri kohteita/ avovankiloita/ laitoksia joilla oli tiettyjä yhtymäkohtia RISE-kampukseen. 1.3 Asukkaiden ja sidosryhmien osallistuminen arviointiin Arviointi tehtiin tiiviissä vuorovaikutuksessa naapurien ja sidosryhmien kanssa. Käyttäjänäkökulmia tutkittiin mm. haastattelemalla RISE:n henkilökuntaa. Lisäksi konsultin SVA-asiantuntija osallistui hankkeen info- ja keskustelutilaisuuksiin tilaisuuksien fasilitaattorina ja kirjaten mm. ryhmäkeskusteluiden tuloksia osaltaan ja käyttäen tätä yhtenä arvioinnin aineistona.
4 (15) 2 Rikosseuraamuslaitoksen toiminnasta 2.1 Rikosseuraamuslaitos Jyväskylässä Rikosseuraamuslaitoksen tai yhdyskuntaseuraamustoimiston tehtävät eivät välttämättä ole kovinkaan tuttuja niille kansalaisille jotka eivät ole joutuneet näiden kanssa tekemisiin. Rikosseuraamuslaitos on valtionhallinnon organisaatio, jonka tehtävänä on vapausrangaistusten ja vapaudessa toteutettavien seuraamusten toimeenpano. Se perustettiin vuonna 2010, jolloin siihen yhdistettiin entiset Vankeinhoitolaitos ja Kriminaalihuoltolaitos. Vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten toimeenpano tarkoittaa, että tuomituille laaditaan rangaistusajan suunnitelmat, joiden tavoitteena on lisätä heidän valmiuksiaan rikoksettomaan elämäntapaan. Tavoitteena on siis rikoksen uusimisen vähentäminen. Rikosseuraamuslaitos jakautuu kolmeen rikosseuraamusalueeseen, joissa on yhteensä 26 vankilaa ja 15 yhdyskuntaseuraamustoimistoa. Jyväskylän seudulla toimivat Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueeseen kuuluva Laukaan avovankila sekä Jyväskylän yhdyskuntaseuraamustoimisto. Kuva 1. Laukaan vankila kuuluu Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueeseen. Vankeinhoidon organisaatio Suomessa, wikipedia. Rikosseuraamusasiakkaiden määrät: Keski-Suomen maakunnassa oli yhteensä (kertymänä) vuoden 2015 aikana o Vankeja 258 o Yhdyskuntaseuraamusasiakkaita 219 Jyväskylän kaupungissa oli yhteensä (kertymänä) vuoden 2015 aikana o Vankeja 143 o Yhdyskuntaseuraamusasiakkaita 100 Yhdyskuntaseuraamustoimisto: laatii yhdyskuntaseuraamuksiin liittyvät seuraamusselvitykset syyttäjän pyynnöstä oikeudelle. Näissä selvitetään rikoksesta epäillyn soveltuvuus ja edellytykset syyttäjän esittämään yhdyskuntaseuraamukseen, ehdollisen vankeuden valvonta, nuorisorangaistus, yhdyskuntapalvelu ja valvontarangaistus. Näitä tapauksia on noin 400 vuodessa.
5 (15) vastaa siviiliarvioinneista; enintään kahden vuoden vankeusrangaistukseen tuomittujen rangaistusajan suunnitelmien laadinta ja vankilaan sijoittelun valmistelu. Näitä on noin 170 vuodessa. järjestää asiakasta kohden vähintään 1 2 asiakaskäyntiä toimistolla erikseen varattuna aikana (lisäksi viranomaiskontakteja). panee yhdyskuntaseuraamukset täytäntöön; näitä ovat ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomittujen nuorten valvonta, nuorisorangaistus, yhdyskuntapalvelu, valvontarangaistus ja ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta. Seuraamusten kesto on 20 päivästä kolmeen vuotta. Sisällöllisesti työ muodostuu valvontakäynneistä toimistolla, toimintavelvoitteista toimintavelvoitepaikoilla, toimintaohjelmatyöskentelystä yleensä toimistolla, suunnitelma- ja arviointikäynneistä toimistolla ja rangaistuksen suorittamisesta kotona. järjestää tapaamisia muualla, esimerkiksi yhdyskuntapalvelun suorittajia julkisen sektorin työpaikoilla. seuraa ja valvoo asiakkaiden päihteettömyyttä. Työ toimistolla on hyvin rauhallista eikä uhkaavia tilanteita tule asiakkaiden kanssa vastaan henkilökunnan mukaan juuri koskaan. Esimerkiksi vuonna 2015 niitä ei ollut lainkaan. perehdyttää henkilökunnan vuorovaikutustaitoihin turvallisuuden takaamiseksi. Laitoksen päivittäisestä toiminnasta: mihin aikoihin päivästä mitä aktiviteetteja? - yhdyskuntaseuraamustoimistossa noudatetaan viraston aukioloaikaa, eli ma-pe klo 8-16.15 - toimistossa työskentelee myös tukipartio, joka on työssä myös arki-iltaisin ja viikonloppuisin, tekee kaksivuorotyötä - tukipartio valvoo valvontarangaistukseen tuomittuja (ns. pantarangaistus) ja valvotussa koevapaudessa olevia (johon vanki voi päästä aikaisintaan puoli vuotta ennen vapautumista; valvottua koevapautta suoritetaan tuomitun kotona, ja siihen sisältyy erilaisia toimintavelvoitteita; työtä, koulutusta, kuntoutusta jne. ja ehdoton päihteettömyys) tukipartio tapaa näitä asiakkaita heidän kodeissaan ja toimintavelvoitepaikoilla - virka-ajan ulkopuolella toimii myös yhdyskuntapalvelun päivystys, jota hoidetaan varallaolona virkamiehen kotoa käsin mihin aikoihin vuorokaudesta asiakkaat voivat liikkua ympäristössä? - asiakkaat liikkuvat yhdyskuntaseuraamustoimiston asiakkuuksiin liittyen kampusalueella virka-aikana ma-pe klo 8-16.15 - vankilan ulko-ovet ovat lukittuina klo 22.00 06.00 välisenä aikana ja viikonloppuisin sekä arkipyhinä klo 22.00 08.00 välisenä aikana - vangit voivat liikkua kampuksen rajaamalla alueella klo 21.00 saakka, johon mennessä myös vapaa-ajan toiminnot päättyvät 2.2 Yhdyskuntaseuraamusten tavoitteita Yhdyskuntaseuraamukset toimivat yhteiskunnallisessa mielessä vankeuden vaihtoehtona. Niiden määräämisen tavoitteet ovat painokkaasti sosiaalisia ja yhteiskunnallisia: Niitä käytettäessä ehkäistään vankeuteen liittyvää syrjäytymistä, laitostumista sekä rikolliseksi leimautumista ja oppimista Yhdyskuntaseuraamuksen suorittaneet uusivat rikoksen oleellisesti vankeusrangaistuksen suorittaneita harvemmin
6 (15) Yhdyskuntaseuraamuksista yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ovat oleellisesti vankeuden kustannuksia pienempiä Yhdyskuntaseuraamuksilla toisaalta rajoitetaan rikoksesta tuomitun elämää ja toimintaa lain edellyttämällä tavalla, toisaalta pyritään ehkäisemään tämän syrjäytymistä ja vieraantumista yhteiskunnasta: seuraamukset sisältävät tuomitun valvontaa, velvollisuuksia, kieltoja ja muita ehtoja sekä toimintaa, joka määritellään tuomitun tarpeiden ja olosuhteiden sekä yhteiskunnan turvallisuuden edellyttämällä tavalla ne pyrkivät tukemaan tuomittua rangaistuksen täytäntöönpanon aikana hänen sosiaalisen selviytymisensä edistämiseksi sekä lisätä hänen valmiuksiaan elää rikoksetonta elämää.
7 (15) 3 Hankkeen kuvaus 3.1 Hankkeen perustietoja RISE-kampus on hanke, jonka tehtävä on korvata Laukaan avovankilan sekä Jyväskylän yhdyskuntaseuraamustoimiston (Yliopistonkatu 38) nykyiset tilat. RISE-kampuksesta on tulossa 60-paikkainen naisten ja miesten avovankila yhdistettynä yhdyskuntaseuraamustoimiston tiloihin. Asiakkaita ovat rikoksista epäillyt ja tuomitut, ehdollisesti rangaistut, nuorisorangaistusta, yhdyskuntapalvelua ja valvontarangaistusta suorittavat sekä ehdonalaisesti vapautuneet valvonta-asiakkaat. Asiakkaita käy keskimäärin 150 kuukaudessa. Henkilökuntaa on yhteensä 35-38, ja samanaikaisesti paikalla työssä on noin 26 henkilöä. 3.2 Hankealueen ympäristö ja nykytila Suunnittelualue rajoittuu koillispuoleltaan valtatien liittymiin, kaakkoispuolelta rata-alueeseen ja valtatiehen, lounaispuoleltaan Tourujokeen ja luoteesta tontti- ja kevyenliikenteen katuun Ramoninkatuun. Lähimmät asuinrakennukset ovat neljä kerrostaloa, jotka sijaitsevat lounaassa ja lännessä Heikinkadun varressa Tourujoesta katsoen keskustan puolella. Etäisyyttä suunnittelualueelta asuinkiinteistöille on n. 100 metriä. Ramoninkatu on osa kaupunginlaajuista kävely- ja pyöräilyverkostoa. Ramoninkadun silta on tärkeimpiä kevyen liikenteen yhteyksiä Tourujoen yli Kinakujan sillan sekä Jyväsjärven rantaraitin ohella. Monin paikoin mm. valaistus on kuitenkin virkistyskäytön kannalta riittämätön. Tourujoen virkistyskäyttöä vaikeuttaa lisäksi jokea myötäilevän reitin puuttuminen. Rata ja Rantaväylä muodostavat voimakkaan estevaikutuksen lähialueen potentiaalisesti arvokkaimpaan virkistysalueeseen Lutakonrantaan, joka muutoin olisi aivan kivenheiton päässä. Kuva 2. Hankealue Ramoninkadun varrella.
8 (15) Kuva 3. Hankealueen tarkempi sijainti ilmakuvan pohjalla. 3.3 Hankkeen tarve ja perustelut Yhdyskuntaseuraamustoimiston nykyiset tilat sijaitsevat Jyväskylän ydinkeskustassa Yliopistonkadulla. Toimisto on sijainnut tällä paikalla torin laidalla, kauppakeskus Torikeskuksen tiloissa vuodesta 2005. Toimistosta ei ole koettu aiheutuvan ympäristölle tai Torikeskukselle minkäänlaisia häiriöitä. Viime vuoteen saakka kadulta tulevan samaan sisäänkäynnin kautta tulivat myös näytteenottokeskuksen asiakkaat. Hankkeen tarve lähtee siitä, että tilat ovat käyneet vanhanaikaisiksi. RISE:n Yliopistonkadun tilat ovat supistuneeseen henkilökuntamäärään nähden suuret ja epäkäytännölliset. Laukaan vankilan tilat ovat paitsi liian suuret, myös huonossa kunnossa ja niiden pidempi jatkokäyttö edellyttäisi kalliita peruskorjauksia. Yhdistämällä toiminnot odotetaan saavutettavan synergiaa, sillä yhdyskuntaseuraamuksen ja avovankilan prosesseissa on paljon yhteistä. Myös vankeusprosessien sujumisen kannalta on tehokkaampaa, jos toiminnot olisivat samassa paikassa. Sijainti Tourulassa on keskustan tuntumassa ja liikkumisen kannalta tyydyttävä. Keskustan ulkopuolella saavutettavuus olisi heikompi ja esimerkiksi kaupungin ulkopuolelta tulija joutuisi vaihtamaan liikennevälinettä. Siksi hankesuunnitelmavaiheessa on etsitty sijainti joka kävelymatkan päässä matkakeskukselta ja hyvien joukkoliikenne-, pyörä- ja kävely-yhteyksien varrella. 3.4 Hankkeen suunnittelutilanne Jyväskylässä ei ole vankilan sijoittumisen mahdollistavaa tonttia ilman kaavamuutosta. Vuosina 2013-2014 kartoitettiin avoimesti olemassa olevaa rakennuskantaa. Kaupungin tonttitarjonnasta ei löytynyt Riselle sopivaa tonttia. Alustavissa selvityksissä oli mukana Vaajakosken vaihtoehto, josta kuitenkin luovuttiin mm. ristiriitaisten maankäyttötarpeiden takia. Keväällä 2015 Senaatti järjesti hankkeen toteuttamisen tarjousmenettelyn avoimena Hilmakilpailutuksena. Saatiin vain yksi tarjous: Jykes Kiinteistöt Oy:n Ramoninkatu 4. Hankkeen toteuttaminen tälle alueelle edellyttää kuitenkin asemakaavan muuttamista. Nykyisessä kaavassa alue on toimistorakennusten korttelialuetta KT. Aiemmin Kivääritehtaan alueelle on ol-
9 (15) lut vireillä asemakaavan muutos vuonna 2010, jolloin sinne suunniteltiin suunnittelukilpailun pohjalta laajaa yritysaluetta. Hankeselvitys 1 valmistui helmikuussa 2015 RISE:n, Senaatti-kiinteistöjen ja Arkkitehdit MV Oy:n yhteistyönä. Hankeselvityksen mukaan erityisen tärkeää on tilojen sijoittuminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja Jyväskylän keskustan läheisyyteen, toivottavaa on kävelyetäisyys matkakeskuksesta. Hyvät liikenneyhteydet työ-, opiskelu- ja liikuntapaikkoihin sekä ulkoilureiteille ja muihin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajiin ovat oleellisia kampuksen toiminnan kannalta. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa avovankilan ja yhdyskuntaseuraamustoimiston muodostaman toimitilakokonaisuuden, ns. Rise-kampuksen rakentaminen ja toiminta kiinteistöllä. Hankkeen sopijaosapuolina ovat: Jykes Kiinteistöt Oy uudisrakennuksen rakennuttajana Senaattikiinteistöt rakennuksen vuokraajana ja Rikosseuraamuslaitos rakennuksen vuokraajana ja käyttäjänä. Kaavan aikataulutavoitteena on hyväksyminen alkuvuodesta 2017. Ramoninkadun silta peruskorjataan jo kesään 2017 mennessä jalankulku ja tontilleajo huomioiden. Kaavamuutoksessa erityisesti pohdittavia asioita ovat sosiaaliset vaikutukset sekä ympäristön muutos ja liittyminen lähiympäristöön sekä kaupunkikuva. Kuva 4. Kaavahankkeen alustava aikataulu. 1 JYVÄSKYLÄN RISE-KAMPUS HANKESELVITYS, 26.2.2015. Senaatti-kiinteistöt.
10 (15) 4 Vaikutusarvioinnin tuloksia Hankkeeseen liittyviä sosiaalisia, siis ihmisiin ja yhteisöihin liittyviä, vaikutuksia voi tarkastella ainakin kolmella tasolla, jotka ovat tässä hankkeessa tärkeitä: koko kaupunkiseudulla, itse kiinteistön alueella ja sen käyttöön liittyen (hankesuunnittelussa) sekä etenkin kaavoittajan tehtäviin kuuluen lähiympäristössä. Vaikutusarviointi on siten jäsennetty kolmitasoiseksi seuraavan kuvion mukaan: VAIKUTUKSET SEUDULLA HANKESUUNNITTELU SOSIAALISET VAIKUTUKSET LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ Toiminnan vaikutukset Jyväskylän seudulla RISE-kampuksen seudulliset vaikutukset Muutoksen vaikutukset Laukaalla ja Jyväskylän keskustassa Toiminnallisuus ja turvallisuus kampuksella Hankkeen viestinnän ja vuorovaikutuksen sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset asiakkaisiin ja omaisiin Vaikutukset asumiseen ja naapuristoon Toiminnallisuus ja turvallisuus lähiympäristössä Vaikutukset lähi- ja virkistysympäristöön ja niiden käyttöön Vaikutukset kaupunginosaan ja yhteisöihin Vaikutukset kiinteistöjen arvoon Turvallisuuden tunne Kuva 5. Kolmitasoinen jäsennys sosiaalisista vaikutuksista 4.1 Sosiaaliset vaikutukset Jyväskylässä ja seudulla Toiminnan vaikutukset Jyväskylän seudulla Alaluvussa 2.2 käytiin läpi yhdyskuntaseuraamusten tavoitteita. Keskeisiä tavoitteita ovat rikosten uusimisen vähentäminen ja rikoksentekijöiden yhteiskuntaan integroiminen. Keskeistä on myös sosiaalisesti paremman ja rikoksettoman elämän valmiuksien parantaminen. Lisäksi tuomittujen syrjäytymisriskin vähentämiseksi tarvitaan usein päihde- ja mielenterveyspalveluja. 2 Tavoitteiden toteutumista vahvistetaan sillä, että asiakkaan kuntoutus jatkuu rangaistuksen aikana ja sen jälkeen. Toteutumista seurataan yhteistyöllä sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. 2 Andersson, Pia: Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa. Rikostaustainen kunnan ja Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaana -seminaari, Rikosseuraamuslaitos, 4.9.2015.
11 (15) RISE-kampuksen seudulliset vaikutukset Sinänsä kampushankkeella ei ole merkittäviä seudullisia vaikutuksia, sillä toiminnan sisältö ei merkittävästi muutu. Lähinnä toimintojen keskittäminen saman katon alle auttaa kohdistamaan resurssit hyvin suhteessa eri tarpeisiin, kuten seuraamuksiin liittyvään kuntoutukseen. Yhdyskuntaseuraamuslain tavoitteita voidaan toteuttaa yhteen sovittamalla toimintoja, jolloin kustannuksia säästyy. 3 Tästä seuraa, että avovankilahankkeen seudulliset vaikutukset ovat pääsääntöisesti myönteisiä ja yhteiskunnan turvallisuutta vahvistavia. 4.2 Hankesuunnittelu, siinä tehtävät ratkaisut ja valinnat Hankesuunnittelussa tärkeä tavoite on laitoksen sijoittuminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja keskustan läheisyyteen. Sen lisäksi on tavoitteena laitoksen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden toteutuminen, sen rajaaminen kevyesti muusta kaupunkirakenteesta, riittävä yksityisyys vangeille piha-alueella ja erillään muiden asiakkaiden sisääntulosta. Toiminnallisuus ja turvallisuus kampuksella Lähiasukkaiden puheenvuoroista ja haastatteluista on käynyt ilmi huoli siitä, miten vankien päihteettömyyttä voidaan varmistaa. Mahdollisuudet vaikuttaa päihdetaustaisten, rikosseuraamuksiin tuomittujen henkilöiden elämäntapoihin, ja päihteettömyyteen erityisesti, ovat avovankilassa huomattavasti paremmat kuin siviilissä. Koska pieniinkin rikkeisiin puututaan, on vankilan ja yhdyskuntaseuraamustoimiston ilmapiiri rauhallinen ja turvallinen. Velvollisuuksien rikkominen johtaa seuraamuksiin, kuten suorittamatta olevan rangaistuksen muuntamiseen vankeudeksi. Siten näiden välillä on selvä positiivinen vaikutussuhde. Ulkopuolisten liikkuminen vankila-alueella on vähäistä ja hallittua. Mikäli esimerkiksi Laukaan nykyisen ikkunapajan kaltainen toiminta jatkuu Tourulassa, asiakkaat käyvät asioimassa omalla tiskillään eikä heillä ole pääsyä peremmälle kiinteistöön. Hankkeen viestinnän ja vuorovaikutuksen sosiaaliset vaikutukset Hankkeen kilpailutuksen ajan ehdotetut sijaintikohteet pidettiin, kuten kilpailutukseen kuuluu, luottamuksellisina. Kilpailutuksen päätyttyä ja hankkeen tullessa julkisuuteen tarjottuja vaihtoehtoja sijainnille oli vain yksi. Hankkeen julkistamisesta saattoi saada vaikutelman, että sen sijainti Tourulaan olisi jo päätetty. Monivaiheisessa prosessissa kaupunkilaisen onkin vaikea saada selvää, missä vaiheessa päätöksenteko on menossa. Tällä erää toteuttaminen edellyttää vielä kaavamuutoksen tekemisen tontille. Julkistamisen jälkeen vuoropuhelua on käyty melko monipuolisesti, mutta vaikutusmahdollisuudet hankkeen sisältöön ovat käytännössä vähäisiä. On ymmärrettävää, että tämä on turhauttanut ainakin hankkeeseen lähtökohtaisesti kielteisesti suhtautuvia. Toisaalta hyvänä puolena voi nähdä sen, että epävarmuus hankkeen toteutumisesta on pienempää ja jatkuu lyhyemmän jakson kuin tilanteessa, jossa verrattaisiin eri sijoituspaikkoja. Se, lisääkö tämä epäluottamusta hankkeen edustajiin tai kaupungin suunnitteluun ja päätöksentekoon, riippuu kuitenkin myös jatkotoimista. Tärkeää on, tuotetaanko lähiaikoina nykyistä kirkkaampi kokonaiskuva kaupunginosan kehittämistoimista ja saadaanko liikkeelle asukkaille myönteisiä hankkeita esimerkkinä vaikkapa Tourujoen laakson viheryhteyksien ja virkistysympäristön suunnittelu. Vaikutukset asiakkaisiin ja omaisiin Toukokuun tilaisuudessa keskusteltiin naapurinäkökulmien ohella entistä enemmän myös asiakkaiden ja henkilökunnan näkökulmista. Keskustelua herätti mm. miten laitoksen henkilökunta suhtautuu muuttoon Tourulaan sekä haluavatko vangit itse muuttoa Jyväskylään. Pai- 3 mt.
12 (15) kalla oli henkilökunnan edustajia, jotka omasta näkökulmastaan kertoivat uuden suunnitellun tilan vastaavan toiminnan tarpeita selvästi nykyisiä paremmin. Näistä keskusteltiin mm. seuraavasti: Onko vankilalle muuta termiä? Vapauttamisyksikkö/ avovankila/ kampus? Hyvä, että palveluiden saavutettavuus on hyvä Kuntoutetaanko vankilaan vai siviiliin? Rangaistus vs. kuntoutus Kuntoutetaan asteittain siviiliin 4.3 Sosiaaliset vaikutukset lähiympäristössä Toiminnallisuus ja turvallisuus lähiympäristössä Lähiympäristön asukkaiden huolena on ollut, miten taataan turvallisuus avovankilan naapurissa. Toisaalta useat ovat huomauttaneet, että laitoksessa valvotaan tarkoin paitsi päihteettömyyttä, myös yleistä järjestystä. Turvallisuudenvalvonta tämäntyyppisessä laitoksessa on huomattavasti helpompaa järjestää kuin esimerkiksi keskustan kävelykadulla, jossa riski vaikkapa häirinnän kohteeksi joutumisesta on siksi suurempi. Keskusteluissa ja haastatteluissa on korostunut, että esimerkiksi Kuopiossa on myös avovankila, ja sen lisäksi suljettu osasto, keskellä kaupunkia. Sitä ei tiettävästi koeta ongelmana. Esimerkiksi Kuopion poliisin lausunnoissa ja kiinteistövälittäjien kokemuksissa pääviestinä on, että vaikutusta ei ole juuri nähtävissä. Keskusteltiin siitä pääsevätkö vangit vapaasti joka ilta pariksi tunniksi baariin. Henkilökunnan haastattelujen perusteella avovankilan hyvä puoli on juuri, että päihtyneenä tuleminen ei onnistu, sillä näytteenotto on rutiinia ja rikkomukset on voimakkaasti sanktioitu. Millaisia kävijöitä tavallinen asukas tulevaisuudessa kohtaa RISE-kampuksen läheisyydessä? Työntekijöiden haastattelun mukaan erottuu kaksi erilaista asiakastyyppiä: RISE-toimistossa käy siviilejä eri ongelmineen, jolloin toisinaan asiakas saattaa saapua päihtyneenäkin. Avovankilassa taas on huomattavasti tarkemmat säännöt, esimerkiksi nollatoleranssi päihteiden suhteen. RISE-toimiston avaamista nykyisiin tiloihinsa vuonna 2005 ei välttämättä monikaan edes havainnut. Kampuksella yhdyskuntaseuraamustoimiston asiakkaat ja vankiasiakkaat ohjataan eri paikkoihin lähinnä turvallisuussyistä, esimerkiksi ehkäisemään huumeiden vienti vankilaan. Turvallisuuden ja turvattomuuden tunteet ovat tietenkin keskeinen osa asuinalueella viihtymistä, joten niitä ei pidä vähätellä. Nykyisin Ramoninkadun kohde jää suurten väylien väliin ilman, että väylällä liikkuvat toisivat turvaa sosiaalisen katse- ym. kontrollin mielessä. Väylien työmaat ovat alkuvuonna 2016 sulkeneet keskustan ja Tourulan välisen läpikulkevan kävely- ja pyöräliikenteen, joka uudelleen alkaessaan tuo tuota kontrollia takaisin. Tästä syystä voi pitää todennäköisenä, että katuosuuden kaupungistuminen ja rakentaminen voikin tehdä siitä lopputilanteessa turvallisemman tuntuisen paikan. Suosituksina voi tässä vaiheessa todeta, että turvallisuudentunteen kohentamiseksi olisi tarpeen harkita kohteen pohjoispuolella olevan tunnelialikulun ja sen valaistuksen parantamista. Yleisen viihtyvyyden parantamiseksi, Tourulan kaupunginosan kokonaisuuden visiointia ja sinne uusia arvoja luovia kehityshankkeita tulisi kiihdyttää yhteistyössä aktiivisten toimijoiden (yhdistykset, yritykset) kanssa siihen tapaan kuin naapurissa Kankaalla on jo tehtykin. Myös hankealueen eteläreunassa kulkevan viheryhteyden toteuttaminen ja ohjaaminen tunnelilla Rantaväylän ali tulisi turvata tulevaisuutta varten. Tilaisuuksissa on tullut esiin vanhempien naishenkilöiden huoli turvallisuudesta ja/tai kiinteistön arvosta lähialueella. Tästä sanottiin työpajassa mm: Senioreiden suusta kuulee, että pelätään asuntojen arvon laskua.
13 (15) Uusia outoja asioita vastustetaan. Kun tilanne rauhoittuu, en usko että ongelmaa. Kangas on osa Tourulaa. Vankila on voimakkaasti tunneasia, faktat eivät riitä hälventämään tunnetta. Itselle vieraiden elämänpiirien ja -ilmiöiden kohtaaminen ei ole kaikille helppoa. Lehdissä ja niiden kotisivuilla julkaistuista mielipidekirjoituksista näkyy tämä sinänsä luonnollinen vieraan ja uuden oudoksuminen: Olin juuri ajatellut asuntoa Tourulasta, mutta taidankin perua. (Keskisuomalainen) Vangit eivät ansaitse hotellimajoitusta. (Keskisuomalainen) Avovankiloihin ja kampusasiaan liittyy paljon mielikuvia. Tässä mielessä henkilökunnan haastattelut ovat olleet olennaisia arvioinnin kannalta. - Työurani aikana ei ole tapahtunut uhkaavaa. Sen sijaan kadulla päivittäin on tilanteita joilla oltava varuillaan. Täällä on erilainen tilanne on asiakkaan oma etu käyttäytyä hyvin. (henkilökunnan haastattelut) Henkilökunnan haastatteluissa viitattiin erityisesti Laukaan nykyiseen vankilaan ja siihen, miten siihen suhtautuminen on muuttunut ajan myötä. Kokemukset Laukaalta tukevat tätä: Vähittäin käsitykset rikoksentekijöistä muuttuvat, ja rikollisuudesta irtaantumisen tukeminen nähdään yhteisenä tehtävänä. Vuonna 2013 haastatellun Vuonteen kyläkoulun opettajan mukaan vankilasta ei ole ollut mitään haittaa eikä hän ole kuullut kenenkään pelkäävän sen vuoksi. Vaikutukset kiinteistöjen arvoon Jotkut alueen omistusasukkaista ovat olleet huolissaan kiinteistöjen arvon mahdollisesta alenemisesta. Tämä tuli esiin paitsi tilaisuuksissa, myös lehtikeskustelussa varsinkin tuoreeltaan hankkeen julkistamisen. Kiinteistövaikutusten selvittäminen ei kuulunut sosiaalisten vaikutusten arvioinnin tehtävänantoon, mutta sitä pohdittiin työryhmässä melko paljon. Ongelmana arvioinnissa nähtiin ensinnäkin vastaavien benchmarking-kohteiden puuttuminen Suomesta (kaupunkivankilat ovat yleensä vähintään sata vuotta vanhoja, jolloin niiden tilanne on toinen kuin Tourulassa). Toiseksi, mikäli riittävän vastaava kohde löytyisi ajalta jolta asuntojen myyntitilastoja on saatavissa, olisi silti juuri vankilan tai muun laitoksen hintavaikutuksen tilastollinen analyysi varsin vaativa tehtävä. Asia nähtiin lähinnä diskursiivisena: juuri julkinen kirjoittelu pelätystä levottomuudesta/turvattomuudesta voi joissakin tapauksissa johtaa asuntojen kysynnän vähenemiseen. Avovankila osana yhteisöä Nykyinen avovankila Laukaan Vuonteen kylässä on vähitellen kasvanut osaksi yhteisöä ja luonut luottamukselliset suhteet lähinaapuristoon. Osa Laukaan laitoksen kokoontumis- ja harrastustiloja on ollut kyläläisten käytössä. Vuonteen kylän kotisivuilla myös vankila näkyy suorastaan identiteettitekijänä: - Historiallisesti merkittävällä Pernasaaren tilalla toimii nykyisin Laukaan vankila, joka on ns. vapauteen valmistava laitos. Vankila on kyläyhdistykselle tärkeä kumppani tapahtumien tai tilaisuuksien järjestämisessä. (http://www.vuontee.fi/kylasuunnitelma/) Kiinnostava kysymys on, voiko Tourulassa toteutua jotakin vastaavaa, ja mitä tämä edellyttäisi. Tässä kaupunkimaisemmassa ympäristössä ylipäätään yhteisöllisyyttä lienee vähemmän, eivätkä kaikki tunne toisiaan samalla tavoin kuin maaseudun kyläyhteisössä, jolloin luontevaa, luottamusta herättävää sosiaalista kontrollia ei yhtä helposti synny. Kaupunkitutkijoiden mukaan kaupunkimainen yhteisöllisyys lähtee usein liikkeelle tarpeesta hoitaa asiallisia asioita, vähemmän perinteistä ja jatkuvuuden tai vaikkapa vuoden kierron juhlistamisesta kuin maaseudulla. Vaikuttaisikin tärkeältä, että tuleva avovankila toimittaisi
14 (15) myös paikallisten asukkaiden kannalta hyödyllisiä tehtäviä, jotta se voisi palvella yhteisön rakentumista (sen seudullista tarpeellisuuttahan ei ole asetettu kyseenalaiseksi). Kaupunki on myös jatkuvasti muuttuva yhteisö, johon tulee uusia osia, ihmisiä ja toimintoja. Tätä eivät kaikki tilaisuuksissa hyväksyneet: En hyväksy vankilaa naapuriin, koska alueelle on juuri rakennettu; Tourujoki, Kangas Mikä on perustelu? Ikkunatehdas keskelle kaupunkia, markkinat jossain muualla? Onkin hyvä kysymys, onko esimerkiksi ikkunoiden ja ovien korjaamiseen erikoistunut paja sellainen vankilan yhteisöpalvelu, joka tarjoaa olennaista hyötyä kaupunginosan asukkaille. Palveluja voitaisiin jatkossa ideoida yhdessä asukkaiden kanssa. Laukaan vankilan toinen toimiala, luonnon- ja metsänhoito, saattaa olla lupaavampi. Toiminta voitaisiin suunnata osin lähikaupunginosien viheralueiden parantamiseen ja ylläpitoon. Vankityövoimaa on jo perinteisesti käytetty lukuisten kaupunkien katu- ja puistorakentamisessa. 4.4 Sosiaaliset vaikutukset muilla vaikutusalueilla Muutoksen vaikutukset Laukaalla ja Jyväskylän keskustassa Hyvällä paikalla Jyväskylän ydinkeskustan Torikeskuksessa vapautuviin tiloihin saataneen piankin muita toimintoja kuten uusia toimistoja. Tämä tuskin vaikuttaa ulkopuolisiin juuri mitenkään. Laukaan avovankilan, entisen koulukodin tuleva käyttö on vielä avoin kysymys. Tällä tietoa kiinteistöille tai rakennuksille ei vielä ole tiedossa uutta haltijaa tai uutta käyttötarkoitusta. Se säilyvätkö nykyiset tilat (taidetilat, liikuntasali) kylän asukkaiden ja koulun käytössä on näin ollen epäselvää. Mikäli tilat jäävät vaille aktiivista ylläpitoa, on hyvin epätodennäköistä että paikallinen käyttö voisi jatkua.
15 (15) 5 Johtopäätökset ja suositukset Keskeiset vaikutukset RISE-hanke on vaikuttanut etukäteen joidenkin asukkaiden turvallisuuden tunteeseen. On odotettavissa, että tämä helpottaa sitä mukaa kuin totutaan ja tutustutaan laitoksen läsnäoloon sekä toimintaan alueella (ks. Suositukset). Vaikutukset kiinteistönarvoihin tulevat puhuttamaan ihmisiä jonkin aikaa, ja juuri tämän puheen kautta kampus/avovankila voikin jonkin aikaa vaikuttaa muuttohalukkuuteen; aikaa myöten vaikutus hiipuu havaitsemattomiin. Paineet saada aikaan myös positiivisia muutoksia Tourulan alueelle kasvavat, ja yhdistyneenä mm. Kankaan asuin- ja työpaikka-alueen kehittämisen myötä tarve esimerkiksi viheryhteyksien vahvistamiselle kasvaa. Vähäistä hiljenemistä Laukaalla ja Jyväskylän keskustassa: Torikeskukseen todennäköisesti tulee toimistoja, Laukaan avovankilan alue jäänee vaille käyttöä joksikin aikaa. Suositukset Suunnittelun ja toteuttamisen aikana hankkeesta tulee edelleen tarjota oikeaa tietoa asukkaille; toiminnan aikana on syytä esitellä laitoksen toimintaa mm. tapahtumien avulla. Kampuksen yhteisöpalveluja tulisi ideoida yhdessä asukkaiden kanssa erilaisilla yhteiskehittelyn menetelmillä. Ramoninkadun kevyen liikenteen väylän ja lähiympäristön viihtyisyyden parantaminen (valaistus, sujuvuus, katuympäristön laatu) mahdollisuuksien mukaan kadun peruskorjauksen yhteydessä tai erillisinä parannuksina. Ensisijaista olisi esimerkiksi viereisen kevyen liikenteen alikulun kohentaminen ja sen valaistuksen uusiminen. Hankealueen eteläreunassa kulkevan viheryhteyden toteuttaminen ja ohjaaminen junaradan ja Rantaväylän ali/yli tulisi turvata tulevaisuutta varten. Myös muita alueellisia kehityshankkeita tulisi kiihdyttää.