Visiomme. Rikosseuraamuslaitos tekee vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi.

Transkriptio

1

2 Visiomme Rikosseuraamuslaitos tekee vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi.

3 Rikosseuraamuslaitos Rikosseuraamuslaitos (RISE) vastaa rangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta. Laitos toimii oikeusministeriön ohjauksessa ja toteuttaa ministeriön linjausten mukaista kriminaalipolitiikkaa. Rikosseuraamuslaitoksen ensisijainen tehtävä on huolehtia, että tuomioistuimien määräämät rangaistukset pannaan maassamme täytäntöön lainmukaisesti ja turvallisesti. Laitoksen erityisenä tavoitteena on parantaa yhteiskunnan turvallisuutta vähentämällä tuomittujen riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatio Sisäinen tarkastus Pääjohtaja Keskushallinto Etelä-Suomen rikosseuraamusalue Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalue OIKEUSMINISTERIÖ Kriminaalipoliittinen osasto Johdon tuki Ylijohtaja Toiminnan kehitys ja laatu -yksikkö Kehitysjohtaja Hallintoyksikkö Hallintojohtaja Aluekeskus Aluejohtaja Vankilat 6 kpl Arviointikeskus Aluekeskus Aluejohtaja Vankilat 8 kpl Arviointikeskus Aluekeskus Aluejohtaja Vankilat 12 kpl Yhdyskuntaseuraamustoimistot 2 kpl Yhdyskuntaseuraamustoimistot 6 kpl Yhdyskuntaseuraamustoimistot 7 kpl Arviointikeskus Täytäntöönpanoyksikkö Johtaja Terveydenhuoltoyksikkö Johtava ylilääkäri Rikosseuraamusalan koulutuskeskus Johtaja 3

4 Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ja vankien keskimäärä vuosina Yhdyskuntaseuraamusasiakkaita keskimäärin Vankeja keskimäärin

5 Valtakunnallinen toimija Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö sijaitsee Helsingissä. Laitoksen perusyksiköitä ovat eri puolilla maata toimivat yhdyskuntaseuraamustoimistot (15) ja vankilat (26). Vankipaikoista on 70 % suljetuilla ja 30 % avovankiloissa tai -osastoilla (tilanne ). Suomi on jaettu kolmeen rikosseuraamusalueeseen. Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä, Länsi-Suomen alueen Tampereella ja Itä- ja Pohjois-Suomen alueen Kuopiossa. Jokaisella rikosseuraamusalueella toimii arviointikeskus, joka vastaa laitoksiin sijoittamisesta sekä tutkintavankeuden kautta vankilaan tulevien tuomittujen arvioinnista ja sen perusteella tehtävästä rangaistusajan suunnittelusta. Hallintotyö on keskitetty aluekeskuksiin. Muodollisesta täytäntöönpanosta huolehtii valtakunnallinen täytäntöönpanoyksikkö. Vankien terveydenhuollosta vastaa terveydenhuoltoyksikkö. Vantaalla sijaitseva Rikosseuraamusalan koulutuskeskus järjestää vartijakoulutusta ja alan täydennyskoulutusta. Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Rangaistusajan tavoitteena on ohjata tuomittua kohti rikoksetonta elämää. Rangaistusaika suunnitellaan ja toteutetaan niin, että tuomittu voi kehittää valmiuksiaan päästä kiinni uuteen elämään tuomionsa suorittamisen jälkeen. Kun tuomittu saa rangaistusaikanaan harjaannusta elämänhallintaa tukevissa taidoissa, on hänellä paremmat mahdollisuudet rangaistuksen suoritettuaan sijoittua osaksi yhteiskuntaa sen täysivaltaisena jäsenenä. Rikosseuraamuslaitoksen strategia painottaa siirtymistä kohti avoimempaa rangaistusten täytäntöönpanoa. Käytännössä tämä tarkoittaa avolaitosten ja yhdyskuntaseuraamusten käytön lisäämistä. Samalla vahvistetaan vapauttamisvaiheen työskentelyä, millä tuetaan vapautuvien pyrkimyksiä kohti rikoksetonta elämää. Avoimempaa täytäntöönpanoa edistävät muun muassa valvotun koevapauden käyttö sekä vapauttamisyksiköiden perustaminen. Vaiheittainen, hallittu vapauttaminen on yksi vankeuslain perusajatuksia. Myös yhteiskunnan turvallisuusnäkökulma puoltaa vapauttamista avolaitosten ja valvotun koevapauden kautta. Rangaistus rikoksen mukaan Rikosoikeudelliset seuraamukset jaetaan suljetuissa ja avovankiloissa täytäntöönpantaviin vankeusrangaistuksiin ja vapaudessa täytäntöönpantaviin yhdyskuntaseuraamuksiin. Rikoksista tuomittavat yleiset rangaistukset ovat sakko, rikesakko, ehdollinen tai ehdoton vankeus, valvontarangaistus, yhdyskuntapalvelu, nuorisorangaistus sekä nuorten ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksena valvonta (15 20-vuotiaille). Ehdottomien vankeusrangaistusten ja sakon muuntorangaistusten täytäntöönpanosta vastaavat vankilat. Vankilat huolehtivat myös tutkintavankeuden toimeenpanosta yhdessä poliisin kanssa. Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano on yhdyskuntaseuraamustoimistojen vastuulla. VANKEUSRANGAISTUS Vankeusrangaistus on joko määräaikainen tai elinkautinen. Määräajaksi tuomittu vankeusrangaistus on vähintään 14 päivää ja enintään 12 vuotta. Yhdellä kertaa voidaan tuomita enintään 15 vuotta vankeutta. Jos tuomio on määrätty elinkautisena, voi tuomittu vapautua siitä aikaisintaan 12 vuoden vankilassa- 5

6 olon jälkeen. Vastaava aika alle 21-vuotiaana tehdystä rikoksesta on 10 vuotta. Elinkautisen ehdonalaisesta vapauttamisesta päättää Helsingin hovioikeus. Elinkautisesta voi vapautua myös tasavallan presidentin armahduksella. EHDOLLINEN VANKEUS Enintään kahden vuoden pituinen vankeusrangaistus voidaan tuomita ehdollisena. Ehdollisen vankeuden lisärangaistuksena voidaan tuomitulle määrätä sakkoja tai yhdyskuntapalvelua. Ehdollisesti rangaistulle määrätään 1 3 vuoden pituinen koeaika jos tuomittu tekee koeaikana uuden rikoksen, voidaan rangaistus panna täytäntöön vankilassa. Alle 21-vuotiaana rikoksen tehnyt voidaan ehdollisen rangaistuksen lisäksi tuomita vuoden ja kolmen kuukauden ajaksi valvontaan. Yli puolet vankeusrangaistuksista tuomitaan ehdollisina. VALVONTARANGAISTUS Valvontarangaistus sijoittuu yhdyskuntapalvelun ja ehdottoman vankeuden väliin. Sillä korvataan osa lyhyistä, enintään kuuden kuukauden ehdottomista vankeusrangaistuksista ja se voidaan tuomita enintään kuuden kuukauden mittaisena. Valvontarangaistuksessa tuomittu suorittaa tuomionsa kotonaan, jossa häntä valvotaan teknisin laittein. Periaatteena on, että valvontarangaistus voidaan määrätä, mikäli se edistää rikoksentekijän sosiaalista selviytymistä ja edesauttaa uusien rikosten ehkäisemistä. Valvontarangaistukseen tuomitulla on monia velvoitteita, ja hänen on sitouduttava muun muassa jatkuvaan valvontaan ja päihteettömyyteen sekä osallistuttava erilaisiin kuntouttaviin toimintoihin. Valvontarangaistus edellyttää lisäksi tuomitun asuinkumppanin suostumusta sekä hänen asuntonsa soveltuvuutta rangaistuksen täytäntöönpanoon. YHDYSKUNTAPALVELU Enintään kahdeksan kuukauden ehdoton vankeusrangaistus muunnetaan tietyin edellytyksin tunnin mittaiseksi yhdyskuntapalveluksi, joka on valvonnan alaisena tehtävää palkatonta työtä. Yhdyskuntapalvelua voidaan määrätä myös yli kahdeksan kuukauden mittaisen ehdollisen vankeusrangaistuksen oheisseuraamuksena. Tällöin rangaistuksen pituus on enintään 90 tuntia. NUORISORANGAISTUS Nuorisorangaistus on alle 18-vuotiaille rikoksentekijöille tarkoitettu rangaistus. Siihen voidaan tuomita vuotias nuori, jolle sakko katsotaan riittämättömäksi ja ehdoton vankeus liian ankaraksi rangaistukseksi. Nuorisorangaistuksen pituus on korkeintaan 12 kuukautta, ja sen toimeenpano suunnitellaan yhteistyössä nuoren ja hänen huoltajansa kanssa. Rikosseuraamuslaitos toimeenpanee nuorisorangaistuksen ja valvoo sen toteutumista. NUORTEN EHDOLLISEN VANKEUDEN VALVONTA Ehdollisen rangaistuksen saanut alle 21-vuotias nuori voidaan tuomita ehdollisen tuomion lisäksi valvontaan, mikäli sen katsotaan edistävän hänen sosiaalista selviytymistään ja ehkäisevän uusia rikoksia. Nuorten valvonnan järjestämisestä vastaavat yhdyskuntaseuraamustoimistot. Tuomiot täytäntöön suunnitelmallisesti Seuraamusten täytäntöönpano on suunnitelmallinen, hallitusti etenevä prosessi. Vankeusrangaistusten täytäntöönpano alkaa tuomitulle tehtävästä arvioinnista, jota seuraavat rangaistuksen suorittaminen ja lopulta vapautuminen. Arvioinnin perusteella 6

7 Vankeusvankien päärikos vuosina % Ryöstö Omaisuusrikos Väkivaltarikos Liikennejuopumus Huumausainerikos Muu

8 Ulkomaalaisten vankeus- ja tutkintavankien keskimäärä ja osuus yhteensä kaikkien vankien keskimäärästä vuosina % Ulkomaalaisia vankeusvankeja keskimäärin Ulkomaalaisia tutkintavankeja keskimäärin Ulkomaalaisten vankeus- ja tutkintavankien osuus kaikista vangeista %

9 tuomitulle tehdään rangaistusajan suunnitelma, jonka tavoitteena on parantaa vangin valmiuksia rikoksettomaan elämään. Vangin sijoituspaikkaan vaikuttavat henkilön toiminta- ja kuntoutustarpeet, rikoksen uusimisen riskialttius sekä turvallisuustarpeet ja -uhat. Pääsääntöisesti tuomittu pyritään sijoittamaan mahdollisimman lähelle kotipaikkaansa. Päätöksen sijoituspaikasta tekee rikosseuraamusalueen arviointikeskus. Vankeuslain mukaan vankeusrangaistus on pantava toimeen viipymättä. Jos tuomittua ei tuomitsemisen yhteydessä määrätä vangituksi, odottaa hän rangaistuksen täytäntöönpanoa vapaudessa. Tuomittu voi hakea lykkäystä vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon sosiaalisin, terveydellisin tai taloudellisin perustein. Yhdyskuntaseuraamusten osalta Rikosseuraamuslaitos laatii ennen seuraamuksen määräämistä rikoksesta epäillystä henkilöstä seuraamusselvityksen tuomioistuimelle. Myös yhdyskuntaseuraamusten yhteydessä tehdään rangaistusajan suunnitelma, jonka mukaan tuomio pannaan täytäntöön. Suunnitelman tavoitteena on edistää tuomitun sosiaalista selviytymistä ja ehkäistä rikoksiin syyllistymistä. Suunnitelma laaditaan yhdessä tuomitun kanssa, ja siinä määritellään tavoitteet rangaistusajalle. Tavoitteina voivat olla esimerkiksi päihdeongelmien käsittely tai koulutus- tai työllisyystilanteen parantaminen. SULJETTU VANKILA VAI AVOLAITOS? Vanki suorittaa tuomionsa joko suljetussa vankilassa tai avolaitoksessa. Avolaitoksiin sijoitetaan vankeja, joiden katsotaan sopeutuvan suljettua laitosta vapaampiin oloihin. Avolaitoksiin sijoitettavilta edellytetään sitoutumista päihteettömyyteen. Myös suljetuissa laitoksissa vangit voivat halutessaan asua osastolla, jossa he sitoutuvat pyrkimään irti päihteistä ja osallistumaan tarvittaviin testeihin päihteettömyyden kontrolloimiseksi. Näillä ns. sopimusosastoilla päihteettömyyttä tuetaan muun muassa erilaisin ohjelmin. Vuosittain vankiloissa ja avolaitoksissa tehdään yli päihdetestiä ja noin 30 erityistarkastusta kiellettyjen aineiden ja esineiden löytämiseksi. Kaikissa suljetuissa vankiloissa on huumeiden etsintään koulutettu koira. Mies- ja naisvangit sijoitetaan vankiloissa eri asunto-osastoille. Hämeenlinnan lähellä sijaitsevassa Vanajan avovankilassa on perheosasto, jossa vankeusvangin on mahdollista asua pienen lapsensa kanssa. Tutkintavangeille lapsineen on pieni osasto Hämeenlinnan vankilassa. KESKIMÄÄRÄINEN VANKEUSAIKA NOIN 10 KUUKAUTTA Suomen vankiluku oli tällä vuosituhannella korkeimmillaan 2000-luvun puolivälissä, jolloin vankimäärää kasvattivat tiukentunut rangaistuskäytäntö sekä väkivaltarikollisuuden ja huumerikollisuuden kasvu. Tämän jälkeen vankien määrä on laskenut, ja keskimääräinen vankiluku on noin Elinkautisvankien määrä on 2000-luvulla kaksinkertaistunut, ja heitä on jo yli 200. Vankiloista vapautuvien vankien keskimääräinen vankeusaika on hieman yli kymmenen kuukautta. VÄKIVALTARIKOKSISTA TUOMITTUJEN MÄÄRÄ KASVANUT Myös vankirakenne on muuttunut 2000-luvulla. Omaisuusrikoksista tuomittujen määrä on laskenut tasaisesti, kun taas väkivaltarikoksista, ja erityisesti pahoinpitelyrikoksista tuomittujen osuus on noussut. Henkirikoksista tuomittujen osuus on noin viidennes kaikista vangeista. Pitkäaikaisvankien osuus on kasvanut, ja alle vuoden vankilassa olevien osuus puolestaan laskenut. Ulkomaalaisten vankien osuus on noussut yli 15 prosenttiin. Kaikkien vankien keski-ikä on noin 37 vuotta. 9

10 Yhdyskuntaseuraamukset suoritetaan vapaudessa Merkittävä osa noin neljännes tuomiorekisteriin merkityistä tuomioista suoritetaan vapaudessa yhdyskuntaseuraamuksina. Yhdyskuntaseuraamuksista tavallisin on yhdyskuntapalvelu. Siihen tuomittujen yleisin rikos on törkeä rattijuopumus. Muita yhdyskuntaseuraamuksia ovat valvontarangaistus ja ehdonalaiseen vapauteen päästettyjen valvonta sekä nuorille ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksena tuomittu valvonta. YLEISHYÖDYLLISTÄ TYÖTÄ YHTEISKUNNALLE Yhdyskuntapalveluun tuomittu tekee palkatonta yleishyödyllistä työtä vapaa-aikanaan. Rikosseuraamuslaitos vastaa yhdyskuntapalvelupaikan hankkimisesta ja valvoo rangaistuksen suorittamista. Yhdyskuntapalvelu suoritetaan useimmiten kunnan palveluksessa, erilaisissa yhdistyksissä tai seurakunnissa. Yhdyskuntapalvelu voi olla esimerkiksi urheilukenttien kunnossapito- tai puistotöitä. Työskentelyaika on yleensä kaksi kertaa viikossa, 3 4 tuntia kerrallaan. Kuntoutuksella kohti rikoksetonta elämää Kuntouttavat ohjelmat ovat tärkeä osa sekä vankeusrangaistuksia että yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien tuomioita. VANKI SAA MONIPUOLISTA KUNTOUTUSTA Vankiloissa toteutetaan useita kuntouttavia ohjelmia, jotka voidaan jakaa päihdekuntoutusohjelmiin, uusintarikollisuutta ehkäiseviin ohjelmiin sekä muuhun sosiaaliseen kuntoutukseen. Merkittävä osa vankiloiden kuntoutuksesta on päihdekuntoutusta, sillä suurella osalla vangeista on päihdeongelma. Lyhyemmissä päihdeohjelmissa vankeja motivoidaan päihteettömään elämäntapaan. Pidemmissä ryhmämuotoisissa ohjelmissa rikoksetonta ja päihteetöntä elämäntapaa tuetaan monimuotoisemmin. Uusintarikollisuuden ehkäisyyn tähtäävät ohjelmat ovat joko yleisohjelmia tai tarkoitettu tiettyyn rikokseen syyllistyneille, esimerkiksi väkivalta- tai seksuaalirikollisille. Näissä ohjelmissa pyritään lisäämään tuomitun ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä vaikuttamaan tuomitun ajatteluun ja sitä kautta käyttäytymiseen. Vangeille suunnatun sosiaalisen kuntoutuksen ensisijainen tavoite on ylläpitää ja lisätä sosiaalisia valmiuksia ja arkielämän taitoja. Sosiaalisia taitoja kehittävillä ohjelmilla on tärkeä rooli myös uusintarikollisuuden ehkäisyssä. Vankia tukevaa toimintaa järjestetään myös yhteistyössä kuntien ja useiden kolmannen sektorin toimijoiden, mm. seurakuntien ja erilaisten vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. YHDYSKUNTASEURAAMUKSISSA KUNTOUTUS YKSILÖKESKEISTÄ Yhdyskuntaseuraamustyössä käytettävät toimintaohjelmat ovat vankiloissa toteutettavia ohjelmia lyhytkestoisempia ja painottuvat yksilömuotoisiin, motivoiviin ohjelmiin. Yhdyskuntaseuraamustyön kuntouttavissa ohjelmissa keskitytään rikoksesta riippuen esimerkiksi elämänmuutosten motivointiin, suuttumuksen hallintaan tai päihteettömyyteen ajoneuvon kuljettamisessa. Yhdyskuntaseuraamuksia suorittaville suunnattujen ohjelmien etuna on, että tuomitut pääsevät harjoittelemaan ohjelmissa oppimiaan taitoja osana yhteiskuntaa. Ohjelmien toteuttamisessa on huomioitava se, että yhdyskuntaseuraamuksiin tuomitut voivat rangaistusta suorittaessaan käyttää myös yhteiskunnan yleisiä hoito- ja kuntoutuspalveluita. 10

11 Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden päärikos vuosina % Henkeen ja Huumausainerikojuopumurikorikorikos Liikenne- Liikenne- Omaisuus- Seksuaali- Muu terveyteen kohdistuva

12 Vankien ajankäytön jakautuminen arkipäivisin vuonna % 8 % 13 % 9 % 6 % 3 % 7 % Tuotanto Kiinteistötoimi Avolaitostyöt ja siviilityö Taloushuolto Koulutus Muut aktiivitoiminnot Sairaus Toimintaan sijoittamatta 4 % 11 % Muu passiiviaika

13 Arki on arkea vankilassakin Vangit saavat vankilassa päivittäisen ruoan ja vaatetuksen. Vanki voi käyttää myös omia vaatteitaan, mutta tätä voidaan rajoittaa vankilan järjestyksen tai työturvallisuuden vuoksi. Jos vanki käyttää omia vaatteitaan, on hänen itse huollettava ne. Avolaitoksissa vangeilla on aina omat vaatteet. Vapaa-aikanaan vangin täytyy huolehtia asuintilojensa ja muiden oleskelutilojen siisteydestä sekä muista puhtaanapito- ja taloustöistä. Vanki voi viettää vapaa-aikaansa myös yhdessä muiden vankien kanssa esimerkiksi kirjastossa, askarrellen tai liikunnan parissa. Vangeilla on mahdollisuus ulkoilla vähintään tunti päivässä. Vankiloissa on tilat myös uskonnonharjoitukseen. Suljetuissa vankiloissa toimii laitosmyymälä, josta vangit voivat ostaa henkilökohtaiseen käyttöön tarvitsemiaan tavaroita, kuten hygieniatuotteita, elintarvikkeita ja tupakkaa. Avovankiloissa vangit voivat hankkia tarvitsemansa tavarat joko myymäläautosta tai valvotusti lähikaupasta. KÄYTTÄYTYMISSÄÄNNÖILLÄ LUODAAN TURVALLISUUTTA Vankien on noudatettava vankilan järjestyssääntöä sekä henkilökunnan kehotuksia ja käskyjä. Heidän on myös käyttäydyttävä asiallisesti henkilökuntaa, muita henkilöitä ja toisia vankeja kohtaan. Jos vanki rikkoo vankilan järjestystä tai sääntöjä, hänelle voidaan määrätä kurinpitorangaistus. Vakava rikkomus siirretään poliisin tutkittavaksi. VANKI VOI PITÄÄ YHTEYTTÄ ULKOMAAILMAAN Vangit saavat tietyin edellytyksin olla puhelinyhteydessä ja kirjeenvaihdossa laitoksen ulkopuolelle. Suljetussa laitoksessa vanki ei saa käyttää omaa matkapuhelinta, ja avovankiloissakin matkapuhelinten käyttö on rajoitettua. Vieraita vanki voi ottaa vastaan tapaamista varten varattuina aikoina vankilan tapaamistiloissa tai perhetapaamishuoneissa. Suurin osa tapaamisista on valvottuja. Tietyin ehdoin vangille voidaan myöntää poistumislupa. Pääsääntöisesti luvan voi saada, kun vankila-ajasta on suoritettu kaksi kolmasosaa. Poistumisluvan saa enintään kolmeksi vuorokaudeksi kahden kuukauden aikana. Lupa voidaan myöntää myös saatettuna. Elinkautisvangille poistumislupa voidaan myöntää vähintään kahdeksan vankilassaolovuoden jälkeen, erityistilanteessa aikaisemmin. Vankiloissa tehdään työtä ja opiskellaan Vankilassa vangit ovat velvollisia tekemään työtä tai osallistumaan koulutukseen tai muuhun toimintaan. Erilaisten toimintojen tarkoituksena on vahvistaa vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan, eli parantaa hänen työ- ja toimintakykyään sekä tukea päihteetöntä elämää. TÖISSÄ VANKILASSA TAI SEN ULKOPUOLELLA Vankilassa tehtävän työn tavoitteena on ylläpitää ja kehittää vangin ammattitaitoa ja työkykyä. Työtoiminta on olennainen osa vankien kuntoutusta ja kiinteä osa päiväohjelmaa. Tietyin edellytyksin vanki voi käydä työssä vankilan ulkopuolella tai tehdä vankilassa työtä omaan lukuunsa. Siviilityötä tai omaa työtä tekevä vanki maksaa tuloistaan veroa sekä ylläpitokustannukset vankilalle. Avolaitoksessa vangille maksetaan työstä palkkaa, joka on veronalaista tuloa. Vankiloiden perinteisiä työaloja ovat puuteollisuus, metalliteollisuus ja maata- 13

14 lous. Myös huomattava osa vankilakiinteistöjen hoito- ja kunnossapitotöistä tehdään vankityönä. Vankien valmistamia tuotteita myydään vankilatuotemyymälöissä, joita on eri puolilla maata. OPINNOISSA MONIA VAIHTOEHTOJA Vankilat järjestävät yhteistyössä lähiseudun oppilaitosten kanssa monipuolista koulutusta. Vangeille on tarjolla niin ammatillista, valmentavaa kuin yleissivistävää koulutusta. Korkeakoulu- ja yliopisto-opintoja vangit voivat suorittaa etäopiskeluna. Tietyin edellytyksin vanki voi opiskella päivisin myös vankilan ulkopuolella olevassa oppilaitoksessa. Opintoluvalla opiskelu laitoksen ulkopuolella tapahtuu pääsääntöisesti avolaitoksista. Noin joka kymmenes vanki opiskelee päivittäin. Opintotodistuksensa vangit saavat oppilaitokselta, eikä siitä ilmene, että opinnot on suoritettu vankilassa. VANGEILLA ON OIKEUS TERVEYDENHUOLTOON Vankien terveydentila ja työkyky arvioidaan sijoitusvaiheessa. Vangeilla on paljon terveysongelmia, ja vain puolet heistä on täysin työkykyisiä. Vankien terveyspalvelut järjestetään lainmukaisesti hoitotakuusäädöksiä noudattaen. Vankien terveydenhuollosta vastaa valtakunnallisesti toimiva terveydenhuoltoyksikkö, jonka pääpaikka on Hämeenlinna. Terveydenhuoltoyksikkö työllistää yli 200 terveydenhuollon ammattilaista, jotka työskentelevät vankiloiden poliklinikoilla sekä vankisairaaloissa. Useimpien vankiloiden yhteydessä toimii poliklinikka. Hämeenlinnan vankilan yhteydessä toimivassa vankisairaalassa hoidetaan ja kuntoutetaan ensisijaisesti somaattisesti sairaita vankeja. Psykiatrinen vankisairaala toimii Turussa ja Vantaalla. Vaiheittain vapauteen EHDONALAINEN VAPAUS Vankeusrangaistukseen tuomittu voi päästä ehdonalaiseen vapauteen, kun hän on suorittanut rangaistuksestaan kaksi kolmasosaa. Alle 21-vuotiaana rikoksen tehneellä vastaava aika on puolet suoritetusta tuomiosta. Jos vanki ei ole rikosta edeltäneiden kolmen vuoden aikana ollut suorittamassa vankeusrangaistusta, hänet päästetään ehdonalaiseen vapauteen suoritettuaan rangaistuksesta puolet. Alle 21-vuotiaalla rikoksentekijällä vastaava aika on kolmasosa. KOEAIKA JA VALVONTA Ehdonalaisesti vapauteen päässeelle määrätään enintään kolmen vuoden mittainen koeaika. Hänet voidaan myös koeajaksi määrätä valvontaan, jonka järjestämisestä ja toteuttamisesta vastaavat Rikosseuraamuslaitoksen yhdyskuntaseuraamustoimistot. Jos ehdonalaisessa vapaudessa oleva tekee koeaikana uuden rikoksen, tuomioistuin ratkaisee, menettääkö tuomittu samalla ehdonalaisen vapautensa. VALVOTTU KOEVAPAUS Vanki voi päästä koevapauteen aikaisintaan puoli vuotta ennen ehdonalaista vapauttamista. Koevapaus edellyttää vangilta päihteettömyyttä sekä muiden hänelle asetettavien ehtojen noudattamista. Koevapautta varten laaditaan toimeenpanosuunnitelma. Koevapauden ehtojen noudattamista valvotaan useilla tavoilla. VAPAUTEEN VALMENTAMINEN Avolaitossijoituksen lisäksi vangille voidaan vankila-aikana antaa mahdollisuuksia vastuunottoon ja normaalielämän harjoitteluun mm. vapauttamisyksikköön tai vapauteen valmentavaan yksikköön sijoittamalla. Vapauttamisyksikössä pääpaino on vapauteen 14

15 Perustehtävämme Rikosseuraamuslaitos vastaa tutkintavankeuden toimeenpanosta sekä yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpanosta.

16 Arvomme Ihmisarvon kunnioittaminen Oikeudenmukaisuus Usko ihmisen mahdollisuuksiin muuttua ja kasvaa Turvallisuus

17 siirtymisen tehostettu valmistelu sekä tuettuna että itsenäisesti. Tehostettua vapauttamistoimintaa tehdään myös ulkopuolisten laitosten kanssa yhteistyössä. Jokaisella rikosseuraamusalueella toimii tukipartioita, joiden tehtäviin kuuluvat mm. valvontarangaistuksen ja valvotun koevapauden valvonta- ja tukitehtävät sekä opintoluvalla opiskelevien, siviilityössä käyvien ja vapauttamisyksikköön sijoitettujen vankien valvontaan liittyvät tehtävät. Tukipartiot tukevat ja ohjaavat tuomittua hänen pyrkimyksissään kohti rikoksetonta elämää ja seuraavat hänen edistymistään. Partiot myös seuraavat tuomitun liikkumista ja pitävät häneen yhteyttä sekä valvovat päihteettömyyttä. VANKILAKIERRE PIENEN OSAN ONGELMA Noin 30 prosenttia vangeista on ensikertalaisia. Heistä yli puolelle (60 %) ensimmäinen kerta jää myös viimeiseksi, eivätkä he enää palaa vankilaan. Varsinaiseen vankilakierteeseen heistä joutuu vain muutama. YHDYSKUNTASEURAAMUSTYÖ TOIMII VÄLITTÄJÄNÄ Yhdyskuntaseuraamukset pannaan täytäntöön siviilissä, minkä vuoksi tuomituilla on mahdollisuus säilyttää sosiaaliset verkostonsa. Tuomittua ohjataan hakeutumaan yhteiskunnan palvelujen piiriin. Tavoitteena on, että tuomion päättyessä tuomittu jatkaisi tarpeidensa mukaan kunnallisten palveluiden, esimerkiksi päihdepalveluiden asiakkaana. Tasa-arvoinen ala Rikosseuraamusala on tasa-arvoinen ala viimeisten vuosien aikana naisten osuus henkilökunnasta on noussut yli 40 prosenttiin. Vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen johdossa naisten osuus on tätäkin suurempi. Vankiloiden johtajista nykyisin jo yli puolet on naisia. Rikosseuraamuslaitoksen kaikkien työntekijöiden keski-ikä on noin 45 vuotta. Rikosseuraamusala työllistää kaikkiaan hieman alle henkilöä, joista vartiointi- ja valvontatehtävissä työskentelee vajaa puolet. Hallintotehtävät työllistävät 9 prosenttia ja kuntoutustehtävät 8 prosenttia työntekijöistä. Yhdyskuntaseuraamustyön parissa työskentelee 7 prosenttia, eli hieman yli 200 työntekijää Rikosseuraamuslaitoksen koko henkilöstöstä. Terveydenhuolto työllistää 7 prosenttia ja talous- ja kiinteistönhuolto samoin 7 prosenttia. Työtoiminnan tehtävissä työskentelee henkilöstöstä 6 prosenttia, johtotehtävissä 3 prosenttia ja arviointityössä 2 prosenttia henkilökunnasta. RIKOSSEURAAMUSALAN TYÖTILANNE ON HYVÄ Uudistuneella rikosseuraamusalalla työllisyystilanne on hyvä. Valvontahenkilöstö työllistyy usein heti rikosseuraamusalan tutkinnon suoritettuaan. Vankiloiden valvontahenkilökunnasta naisia on tällä hetkellä noin viidennes. Vankeinhoitoalan koulutukseen osallistuvista on nykyisin naisia noin kolmasosa, joten naisten osuus valvontahenkilökunnasta kasvanee tulevaisuudessa. Rikosseuraamusalan tutkintokoulutusta sekä ammattitaitoa ylläpitävää, täydentävää ja lisäävää koulutusta antaa Rikosseuraamuslaitokseen kuuluva Rikosseuraamusalan koulutuskeskus (RSKK) Vantaalla. Vuonna 17

18 1976 perustetun koulutuskeskuksen yhteydessä toimii kriminologian alan tieteellinen erikoiskirjasto. RSKK osallistuu aktiivisesti alan työelämän kehittämiseen ja uusintarikollisuutta vähentävien ohjelmien kouluttamiseen, kehittämiseen ja arviointiin. Koulutuskeskus toimii myös alansa pohjoismaisena tietokeskuksena ja osallistuu suunnitelmallisesti ja aktiivisesti rikosseuraamusalan koulutusta koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön. Koska alan peruskoulutusta järjestää vain yksi oppilaitos, voidaan koulutusmäärät sopeuttaa kulloinkin vallitsevaan työllisyystilanteeseen. Vuosittain rikosseuraamusalan opinnot aloittaa useampi kymmenen uutta opiskelijaa. Alan opintoja voi halutessaan jatkaa Laurea-ammattikorkeakoulussa Vantaalla, jossa voi suorittaa rikosseuraamusalan ammattikorkeakoulututkinnon (sosionomi AMK). Tutkinto antaa valmiudet alan vaativiin asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Yhdyskuntaseuraamustyötä tekevät ovat yleensä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Avoin täytäntöönpano suljettua edullisempaa Rikosseuraamuslaitos käyttää rangaistusten täytäntöönpanoon vuosittain noin 243,3 (nettona 226,7) miljoonaa euroa. Tuottoja laitokselle kertyy muun muassa erilaisten vankilatuotteiden myynnistä noin 16,6 miljoonaa euroa vuodessa. Yhdyskuntaseuraamusten kustannukset ovat huomattavasti vankeusrangaistusten kustannuksia edullisempia. Suljetuissa laitoksissa vankipäivän hinta on noin 208 euroa, joka on noin 15-kertainen yhdyskuntapalvelun toimeenpanosta koituviin kustannuksiin verrattuna. Neljä viidesosaa summasta koostuu henkilöstö- ja tilakustannuksista. Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano maksaa noin 15 euroa päivä. Avolaitoksissa vankipäivän kustannukset ovat noin 147 euroa (netto), eli noin kolmanneksen suljettua laitospäivää vähemmän. Valvotun koevapauden vuorokausikustannukset ovat noin 75 euroa. Rikosseuraamuslaitos numeroina Rangaistusten täytäntöönpanon kulut vuodessa noin 243,3 (netto 226,7) milj. e Tulot vuodessa noin 16,6 milj. e Henkilökunnan määrä noin Vankeja keskimäärin päivässä josta naisvankeja 239 ulkomaalaisia vankeja 483 elinkautisvankeja 203 Yhdyskuntaseuraamusasiakkaita keskimäärin päivässä Vankipäivän hinta suljetussa laitoksessa noin 208 e Vankipäivän hinta avolaitoksessa noin 147 e Päivän hinta valvotussa koevapaudessa noin 75 e Yhdyskuntapalvelun hinta päivässä noin 15 e Lähde: Rikosseuraamuslaitoksen toimintakertomus

19 Vankilat ja yhdyskuntaseuraamustoimistot VANKILAT 1. Helsinki 2. Hämeenlinna 3. Jokela 4. Juuka 5. Kerava 6. Kestilä 7. Kuopio ja Kuopion vapauttamisyksikkö 8. Kylmäkoski 9. Käyrä 10. Laukaa 11. Mikkeli 12. Naarajärvi 13. Oulu ja Oulun vapauttamisyksikkö 14. Pelso 15. Pyhäselkä 16. Riihimäki 17. Satakunta (Köyliö ja Huittinen) 18. Sukeva 19. Sulkava 20. Suomenlinna 21. Turku 22. Vaasa 23. Vanaja (Vanaja ja Ojoinen) 24. Vantaa 25. Vilppula 26. Ylitornio YHDYSKUNTASEURAAMUSTOIMISTOT JA TOIMIPISTEET 27. Helsinki 28. Hämeenlinna 29. Joensuu 30. Jyväskylä 31. Kouvola (Kouvola ja Lappeenranta) 32. Kuopio (Kuopio, Iisalmi ja Kajaani) 33. Lahti 34. Mikkeli (Mikkeli ja Savonlinna) 35. Oulu (Oulu ja Kokkola) 36. Pori 37. Rovaniemi (Rovaniemi, Kemi ja Kuusamo) 38. Tampere 39. Turku (Turku ja Ahvenanmaa) 40. Uusimaa (Espoo ja Vantaa) 41. Vaasa (Vaasa ja Seinäjoki) ETELÄ-SUOMEN RIKOSSEURAAMUSALUE LÄNSI-SUOMEN RIKOSSEURAAMUSALUE ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN RIKOSSEURAAMUSALUE vankilat yhdyskuntaseuraamustoimistot ja toimipisteet

20 Lintulahdenkuja Helsinki Puhelin: Faksi: Sähköposti: viestinta.rise@om.fi