Tehokkuuden seurauksia yhteisön sijaan yksinäisyys Leena Eräsaari, Jyväskylän yliopisto leena.erasaari@jyu.fi Tampere Valtakunnalliset päihde ja mielenterveyspäivät
Yhteisön määrittelyjä (Raymond Williams, (Keywords, 1983)) termi tullut suomeen englanninkielisestä community termistä community terminä on tullut englannin kieleen 1300-luvulla viitannut commons tai common merkityksessä tavalliseen ihmiseen, siis sellaiseen, joka ei kuulu ylempiin säätyihin viitannut myös järjestyneeseen yhteiskuntaan viitannut tietyllä alueella olevaan väestöön ihmisillä on jotain yhteistä, usein puhutaan yhteisistä tai jaetuista eduista yhteisellä on myös sellaisia merkityksiä, joissa julkinen, jakamaton (julkinen tila) (public, common)
yhteisö termi viittaa yhteiseen välittämiseen tai yhteiseen etuun viittaa hyvin erilaisiin yhteisöllisen organisoitumisen muotoihin termiin liittyy lämpö: a) olemassa olevat lämpimät suhteet b) toisenlaisten suhteiden mahdollisuuksia toisin kuin muille samansuuntaisille termeille valtiolle, kansakunnalle, yhteiskunnalle yhteisö termille ei löydy negatiivisia vastatermejä
lämmin yhteisö vaikka englannin kielen community ja suomen yhteisö viittaavat erilaisiin maailmoihin, niin yhteistä on ainakin lämmin ja pieni pieni, kaikki tuntevat toisensa, yhteinen moraali tai ainakin tietty määrä yhteisiä arvoja termin lämmin sävy on taustalla kun haluamme vedota yhteisön olemassaoloon tietyissä tilanteissa yhteisön uusi tuleminen: EU:n kautta, Euroopan unioni kutsuu itseään yhteisöksi erilaisissa strategia papereissa
New Public Management (NPM)/puolustajat uusi hallinnan tapa aitoa hallinnon modernisaatiota irti byrokratiasta kansalaisista tulee kuluttajia: kuluttaja on kuningas tehostamista johdon ideologia, jossa matkitaan yksityistä yritystoimintaa
New Public Management/kriitikot hyvinvointivaltion periaatteet ja New Public Managementin periaatteet ristiriidassa kun matkitaan yksityistä yritystoimintaa: paljon ja halvalla valtaa pois luottamushenkilöiltä ja palveluita järjestäviltä työntekijöiltä eräs muutoksen keskeinen trendi on vallansiirtoon liittyvät uudistukset valtaa keskitetään johdolle
miten saadaan paljon ja halvalla? palveluita standardoidaan siirrytään räätälöidyistä ositettuihin palveluihin tuotteistetaan prosesseja pilkotaan, ositettuja palveluita yksiköitä suurennetaan (PARAS hanke ja uudet uudistukset) vanhusten kotihoito on hyvä esimerkki työtä kevennetään, pinnallistetaan, ositetaan käytetään mm. ilmausta McDonaldisaatio palveluita hipaisemalla asiakas etsii usealta luukulta
hipaisumenetelmä jättää eniten tarvitsevat ulkopuolelle koska: ovat liian vaikeita (työtä vaativia, ei tule tehopisteitä) ovat kykenemättömiä hakemaan saavat tarpeekseen kun hakeminen on vaikeaa ja lopputulos epävarma tai niukka kuningaskuluttaja siirtyy marginaaliin eikä saa mitään palveluissa suositaan työkykyisiä, joten työvoiman ulkopuolisiksi nimetyt jätetään ilman
hipaisumenetelmä tekee työntekijän epätoivoiseksi se on hyvän palvelun vastakohta se on ammattietiikan vastaista asiakkaat eivät tule autetuiksi syö pohjaa ammatti-identiteettiä ja ammattiylpeydeltä byrokratian piti vähentyä, mutta se lisääntyykin sillä sopimuksia, tehtäviä, määritellään yksityiskohtaisesti tehokkuutta ja laatua mitataan ja kontrolloidaan yksityiskohtaisesti aika menee byrokratiaan eikä asiakkaiden hoitoon
pysyvä muutos työntekijöiden muutos organisaatioiden muutos osoitteiden muutos tehtävien ja toimenkuvien muutos puhelinnumeroiden muutos ja puhelinten tietokoneohjelmistojen ja lomakkeiden muutos
pysyvä muutos vaikuttaa palveluita tuottaviin työyhteisöihin luottamusta nakerretaan kolmella tavalla: ulkopuoliset muuttajat (konsultit yms.) heikentävät verkostoja ja yhteisöjä koska eivät perehdy organisaatioihin organisaation henkilökunnan (ja yhteistyössä olevien yhteisöjen) vaihtuvuus synnyttää ns. epämuodollisen luottamuksen vähenemistä institutionaalinen lojaalisuus vähenee, koska työntekijät eivät pääse vaikuttamaan muutoksiin ja ne tuodaan yllättäen tunne samasta veneessä olemisesta häviää jos se ei toteudu missään
palvelut ja kuntalaisten hyvä ovat sidoksissa yhteiseen moraaliyhteisöön kannattaako mitään parannuksia yrittää? jos sosiaalipalveluita tuottavien ihmisten yhteisöt valtaa epätoivo ja uskon puute ei sitä ole kansalaisillekaan tarjota keskeinen kysymys onkin: Miten saada NPM:n synnyttämät luottamusvajeet korjattua?
Kirjallisuus Clarke, John. & Newman, Janet. (1997) The managerial state, power, politics and ideology in the remaking of social welfare. London: Sage Publications. Eräsaari, Leena (2011) Julkisten palvelujen muutokset yksinäisyyden aiheuttajina. Teoksessa Kaiken keskellä yksin. Yksinäisyyden syyt, seuraukset ja hallintakeinot. Toim. Tarja Heiskanen, Liisa Saaristo, Jyväskylä, PS-Kustannus. Eräsaari, Leena (2011) Sosiaalipalvelut käännöksen jälkeen. Teoksessa Sosialipolitiikka Hukassa vai uuden jäljillä? Toim. Elina Palola ja Vappu Karjalainen, Helsinki, THL. Julkunen, Raija (2008) uuden työn paradoksit. Keskusteluja 2000-luvun työprosess(e)ista. Tampere: Vastapaino. Sennett, Richard(2007) Uuden kapitalismin kulttuuri. Tampere: Vastapaino. Siltala, Juha (2004): Työelämän huonontumisen lyhyt historia. Muutokset hyvinvointivaltioiden ajasta globaaliin hyperkilpailuun. Helsinki: Otava.